Mä en ymmärrä lapsettomia häitä

Pohjalaiset maalaishäät. Siellä ei tuota ongelmaa ole. LApsiperheet (toinen puolisoista) lähtevät 9-10 aikoihin. Booolisaavi on otettu jo alkuehtoosta käyttöön, samoin muut alkojuomat jos niitä on. En ole koskaan kuullut kenenkään narisevan siitä.

On varmaan eriasia jotkut "klubihäät" joissa ruoka on al'a carte-tyylistä.... Joo ja myönnetään. Ainoita häitä joita olen ollut juhlimassa (useita) ovat olleet buffetruokailumaalaishäät joissa isot tilat ja puutarhaa...



Mitä eroa on etelä-pohjalaisilla häillä ja hautajaisilla? -hautajaisissa on yksi vieras vähemmän-

 

Tässä taidetaan olla asian ytimessä, juuri noin monet (huom! ei kaikki) lapsettomien häiden haluajat ajattelevat - enemmän rahaa, enemmän lahjoja, vähemmän vaivaa. Mikäs siinä, kukin tavallaan, itseäni tuollainen ahneus oksettaa.

Muutoin mulla ei ole mitään lapsettomia häitä vastaan, eiväthän kaikki edes pidä lapsista. Juhlapaikka ja -teema saattavat aiheuttaa tarpeen lapsettomille juhlille, budjetti voi tulla vastaan jne. Mielestäni on hyvinkin monia syitä, joiden kohdalla ymmärrän hyvinkin lapsettomat häät. Siinä kohtaa en ymmärrä, jos ainoa tavoite on saada kupattua juhlavierailta mahdollisimman paljon massia ja lahjoja.

Olet sinä kyllä tarkka! Yksi kommentti (joka selkeästi tehty provoten) 10 sivun ketjussa viittaa rahaan ja ahneuteen ja SEHÄN SE SYY ON KAIKKIEN OSALTA!

Olette te kyllä melkoisia velikultia. Ja aikamoisia selittäjiä; ensin ei päästä kun ei saa lapsenvahtia, sitten se muuttuukin siihen että ei halua lähteä ilman miestä ja sitten se vaihtuu siihen, että kun lapsilla tulee niin paha mieli. Ja lopulta siihen, että en halua tulla häihin, jos koko kylää ei ole kutsuttu vastenmielisintä asukkia myöten. Kun hääparin tehtävähän on nimenomaan toimia yhteisöllisyyden lähettiläinä ja kaikkien syrjäytyneiden motivaattoreina.

Ei kun...

 

[QUOTE="vieras";28330640]Olet sinä kyllä tarkka! Yksi kommentti (joka selkeästi tehty provoten) 10 sivun ketjussa viittaa rahaan ja ahneuteen ja SEHÄN SE SYY ON KAIKKIEN OSALTA!

Olette te kyllä melkoisia velikultia. Ja aikamoisia selittäjiä; ensin ei päästä kun ei saa lapsenvahtia, sitten se muuttuukin siihen että ei halua lähteä ilman miestä ja sitten se vaihtuu siihen, että kun lapsilla tulee niin paha mieli. Ja lopulta siihen, että en halua tulla häihin, jos koko kylää ei ole kutsuttu vastenmielisintä asukkia myöten. Kun hääparin tehtävähän on nimenomaan toimia yhteisöllisyyden lähettiläinä ja kaikkien syrjäytyneiden motivaattoreina.

Ei kun... [/QUOTE]

Mikäs velikulta se siellä höpöttää. Vääntelet muiden sanomisia aika lailla...
jos mulle tulisi lapsettomiin häihin kutsu ja anoppia en saisi hätiin, niin menisinhän mä sinne häihin yksinkin. Mutta ankeampaa se olisi. Enkä ainakaan itse ole sanonu kieltäytyväni häistä joihin ei ole kutsuttu vähintään kahtasataa ihmistä...

 

No apua!! En tajua miten noinkin mukavasta tapahtumasta kuin häät saadaan näin ikäviä riitoja ja fiiliksiä...

En lukenu koko ketjua, viestejä sieltä täältä, mutta tässä mun mielipide:
Hääparihan tekee juhlistaan juuri sen näköiset kun haluaa ja kutsuu ne joiden haluaa tulla
kanssaan suurta päivää juhlistamaan. Jos siihen ei kuulu lapset, niin silloin juhlitaan ilman lapsia,
eihän niitä muksuja viedä mukana esim. ravintoloihinkaan juhlimaan.
En näe mitään syytä närkästyä, jos lapseni eivät ole kutsuttujen listalla.

Toisaalta taas, en itse voisi koskaan kieltää lapsia osallistumasta häihini.
Minua ei lapset häiritse lainkaan. Ja minun lapseni saavat nähdä juhlissa alkoholin käyttöä ja
juhlintaa, se ei ole meillä tabu.

 

Ilmeisesti nämä lapsettomat häät ovat tietyille ihmisille aivan ylitsepääsemätön asia. Ihan hyvä, että nämä lapsettomia häitä ihmettelevät jäävätkin pois häistä. Saa morsiuspari nauttia päivästään ilman näitä "naama näkkärillä" olevia vanhempia.

 

Ihan hyvä, että nämä lapsettomia häitä ihmettelevät jäävätkin pois häistä. Saa morsiuspari nauttia päivästään ilman näitä "naama näkkärillä" olevia vanhempia.

Ja taas ihan ihmeellinen rinnastus ja olettamus. Kyllä mä lapsettomissa häissä nauttisin täysillä siitä juhlasta ja niistä aikuisista, oli mies mukana tai ei. En näyttäisi sitä asennettani tai ihmettelyäni millään tavalla muille vaan keskittyisin siihen juhlaan.

 

Ja taas ihan ihmeellinen rinnastus ja olettamus. Kyllä mä lapsettomissa häissä nauttisin täysillä siitä juhlasta ja niistä aikuisista, oli mies mukana tai ei.

Mikä ihmeellinen rinnastus ja olettamus? Itsehän sinä ihmettelit näitä lapsettomia häitä. Mä taas ihmettelen näitä ihmettelijöitä, jotka sitten tulevat marttyyreinä häihin, ja näyttävät hapanta naamaa koko ajan, kun heidän lapsiaan ei kutsuttu.

 

Mikä ihmeellinen rinnastus ja olettamus? Itsehän sinä ihmettelit näitä lapsettomia häitä.

Siis sä oletat sen, että ne jotka vähän ihmettelevät lapsettomia häitä, tulisivat sinne hääjuhlaan naama näkkärillä. Ei, kyllä mä osaan ihmisten parissa ollessa pitää omat ajatukset pitää ominani ja olla tuollaisissa juhlissa vähintään yhtä hilpeällä tuulella kuin muutkin.

Tämä on keskustelufoorumi, tämä on paikka sille avoimelle ihmettelylle, nimettömänä. Mutta enhän mä muiden juhlissa tätä ajatustani esille tuo.

 

Mikäs velikulta se siellä höpöttää. Vääntelet muiden sanomisia aika lailla...
jos mulle tulisi lapsettomiin häihin kutsu ja anoppia en saisi hätiin, niin menisinhän mä sinne häihin yksinkin. Mutta ankeampaa se olisi. Enkä ainakaan itse ole sanonu kieltäytyväni häistä joihin ei ole kutsuttu vähintään kahtasataa ihmistä...

Ai sori, kai sitten luin nämä sun viestisi väärin:

Viesti #55
Mä toivon että mun puolen suvusta ei tule koskaan kutsua lapsettomiin häihin,
koska mun suvun lähimmät jäsenet asuu lähimmilläänkin 250 km päässä.
Jos mentäis miehen kanssa, niin ajomatkoineen olisi n. 11-12 h päivä,
anoppi olisi meidän lapsirevohkan kanssa aika tuskissaan sinä aikana.
Tai sitten jos mies vahtisi lapsia niin olisipa siinä tosi rattoisaa
ajella yksinään.
Viesti "113
Meillä on joko niin, että jos olisi tosi tuttu se hääpari, niin se olisi
tullut tutuksi sekä miehelleni että mulle, eli kumpaakin harmittaisi jäädä kotia.
Toisekseen mun suvun häissä mä sitten ajelisin itsekseni semmoiset 200-300 km
suuntaansa ja kertoilisin jälkikäteen miehelleni että "juu siellä oli tosi
hauska se yks juttu, harmi kun et nähnyt, sitten sejase täti ja serkku kaipasi nähdä suakin..."
Ja viesti #187 kokonaisuudessaan.
Viesti # 193
Ei siinä ole mitään itsekästä ajattelua meillä, jos me ei lapsikiellon takia
päästä joihinkin häihin. Jos me ei saada lastenhoitoa järjestymään niin me ei
vaan päästä, piste. Vaikka haluttaisiinkin mennä niihin, eli ei siinä ole edes
mitään suuttumisia ja mielensäpahoittamista, vaan ihan että ei vaan yksinkertaisesti pääse.
Viesti #204
Siitä olen eri mieltä että saako kutsua vain mieluisat ihmiset.
Mitäs jos joku känisevä isoäiti tai ikävä anoppi jätettäisiin pois
(jotka ei kuitenkaan häissä järjestäisi draamaa vaan ehkä osaisivat jopa siellä olla)? No, pitäkää vaan kaverihäitä...

 

Siis sä oletat sen, että ne jotka vähän ihmettelevät lapsettomia häitä, tulisivat sinne hääjuhlaan naama näkkärillä. Ei, kyllä mä osaan ihmisten parissa ollessa pitää omat ajatukset pitää ominani ja olla tuollaisissa juhlissa vähintään yhtä hilpeällä tuulella kuin muutkin.

Tämä on keskustelufoorumi, tämä on paikka sille avoimelle ihmettelylle, nimettömänä. Mutta enhän mä muiden juhlissa tätä ajatustani esille tuo.

En oleta vaan olen sen kokenut ystävieni sekä sukulaisteni häissä . Ei muuten ollut kivaa istua tällaisen ihmisen vieressä, joka koko ajan muistutti tästä "lapskiellosta".

Hienoa, että osaat kuitenkin nauttia niistä juhlista ja pitää asian omana tietonasi . Kaikki kun tähän eivät nykypäivänä kykene.

Kyllä, tämä on keskustelufoorumi. Täällä ihmetellään paljon asioita - jopa minä .

 

En oleta vaan olen sen kokenut ystävieni sekä sukulaisteni häissä . Ei muuten ollut kivaa istua tällaisen ihmisen vieressä, joka koko ajan muistutti tästä "lapskiellosta".

Hienoa, että osaat kuitenkin nauttia niistä juhlista ja pitää asian omana tietonasi . Kaikki kun tähän eivät nykypäivänä kykene.

Kyllä, tämä on keskustelufoorumi. Täällä ihmetellään paljon asioita - jopa minä .

Ikävä että olet istunut näkkärinaaman vieressä. Luulisi että aikuiset ihmiset osaisivat edes vähän kätkeä ajatuksiaan, mutta näköjään ei kaikki.
Juu, täällä saa ihmetellä kaikkea, ja tässä ketjussa mun asenteellisuutta saa vapaasti ihmetellä.

 

Kaikki eivät halua dokata lasten seurassa...PISTE

Kaikki eivät DOKAA, jotkut osaavat käyttää alkoholia kohtuudella.
Mielestäni on erittäin tervettä ja hienoa näyttää mallia lapsille kohtuullisesta ja OIKEASTA alkoholinkäytöstä, joka ei missään nimessä ole ryyppäämistä, pämppäämistä, dokaamista jne. miten iso osa suomalaisista sen käsittävät.
Jos taas vanhemmat ovat absolutisteja, voisivat kuitenkin kertoa lapsille kuinka alkoholia käytetään ja juhlissapa sitä saakin hyvän mallin, jos ruuan kanssa jotain sivistyneesti otetaan.
Se onkin sitten ikävämpi juttu, jos joku tulee sinne juhliin dokaamaan..
Silloin voisi olla hyvä kehottaa juomaan vettä ja olemaan juomatta enää alkoholia, tai lentää juhlista ulos.
Tod.näk ihmiset kuitenkin päihtyisivät vasta siinä loppuillasta/-yöstä jolloin lapset olisivatkin jo nukkumassa.
Olet varmaankin itse alkoholistiperheestä?

 

[QUOTE="vieras";28330769]Ai sori, kai sitten luin nämä sun viestisi väärin:

Viesti #55
Mä toivon että mun puolen suvusta ei tule koskaan kutsua lapsettomiin häihin,
koska mun suvun lähimmät jäsenet asuu lähimmilläänkin 250 km päässä.
Jos mentäis miehen kanssa, niin ajomatkoineen olisi n. 11-12 h päivä,
anoppi olisi meidän lapsirevohkan kanssa aika tuskissaan sinä aikana.
Tai sitten jos mies vahtisi lapsia niin olisipa siinä tosi rattoisaa
ajella yksinään.
Viesti "113
Meillä on joko niin, että jos olisi tosi tuttu se hääpari, niin se olisi
tullut tutuksi sekä miehelleni että mulle, eli kumpaakin harmittaisi jäädä kotia.
Toisekseen mun suvun häissä mä sitten ajelisin itsekseni semmoiset 200-300 km
suuntaansa ja kertoilisin jälkikäteen miehelleni että "juu siellä oli tosi
hauska se yks juttu, harmi kun et nähnyt, sitten sejase täti ja serkku kaipasi nähdä suakin..."
Ja viesti #187 kokonaisuudessaan.
Viesti # 193
Ei siinä ole mitään itsekästä ajattelua meillä, jos me ei lapsikiellon takia
päästä joihinkin häihin. Jos me ei saada lastenhoitoa järjestymään niin me ei
vaan päästä, piste. Vaikka haluttaisiinkin mennä niihin, eli ei siinä ole edes
mitään suuttumisia ja mielensäpahoittamista, vaan ihan että ei vaan yksinkertaisesti pääse.
Viesti #204
Siitä olen eri mieltä että saako kutsua vain mieluisat ihmiset.
Mitäs jos joku känisevä isoäiti tai ikävä anoppi jätettäisiin pois
(jotka ei kuitenkaan häissä järjestäisi draamaa vaan ehkä osaisivat jopa siellä olla)? No, pitäkää vaan kaverihäitä...[/QUOTE]

Tuotako tarkoitit? Siis tarkoitin tuossa sanalla "kumpaakin" että kumpaa tahansa meistä harmittaisi jäädä kotia. Siis toinen meistä kuitenkin lähtisi häihin aika varmasti.

 

Ja en tarkoittanut että ne samat ihmiset jotka vievät lapset hoitoon loma-aikoina, olisivat niitä jotka eivät kutsu lapsia häihinsä. Tuo ensinmainittu on varmaan vielä marginaalinen ilmiö ja varmaan pidetään semmoisena päättäjienkin taholta, nämä lapsettomat häät taitaa olla nouseva trendi, ainakin tämän ketjun perusteella. Vaikka tämä palsta ei edusta koko Suomen yhteiskuntaa...

Häät, kuten muutkin perinteet, muuttuvat. Ennen häihin kutsuttiin koko suku tai koko kylä, nykyisin jätetään ne tuntemattomat sukulaiset kutsumatta ja kutsutaan omaa ystäväpiiriä. Aiemmin häälahjaksi tuotiin pyyheliinoja ja kahvikuppeja, nykyisin vaikka lahjakortteja tai shekkejä. Samoin nykyisin häiden ei tarvitse olla perhejuhla, vaan ne voivat olla mitä tahansa - perhejuhla, sukujuhla, kaverijuhla, iltajuhla, pienimuotoiset tai isot...

 

Ja voihan ajatella, että vaikka yhteisöllisyys on hyvä juttu, niin ei kenelläkään hääparilla ole budjettinsakaan takia velvoitetta yhdistää koko sukua ja lähitienoota yhdeksi päiväksi yhteen (vaikka kauhean kätevää se on kaikkien kannalta, monet näkevät pitkästä aikaa toisiaan).
Mutta miten sitä yhteisöllisyyttä nykyään pidetään yllä? Koska mä näkisin sen selkeästi yhtenä keinona pahoinvointiin, eli otettaisiin mukaan ne ikävämmätkin tädit ja vilkkaat räkänokkalapset joista ei niin kauheasti välitä.

Itsellä on kokemusta meidän lähitienoilla järjestetyistä tapahtumista, että ei sinne oikein ihmiset tule. Hyvä jos jollain muulla on toinen kokemus.
Olisiko joku Facebook se juttu, mikä korvaa entisajan yhteisöllisyyden ja yhteen kokoontumisen?

En nyt sanoisi, että facebook. Vaan nykyisin yhteisöllisyys ei ole sitä, että on pakko olla tekemisissä sukulaisten kanssa ja että koko kylä muodostaa yhteisön, joka samalla kontrolloi jäseniään. Vaan nykyajan yhteisöllisyys on esim. sitä, että ystäväpiiri pitää yhtä ja auttaa toisiaan. Ennen yhteisöllisyyttä tarvittiin mm. koska ei ollut sellaisia hyvinvointipalveluja kuten neuvola, synnytyssairaala, terveyskeskus, sosiaalitoimi, eläkejärjestelmä, jne. Nykyisin tällaisten takia ei tarvitse roikkua yhteisössä, vaan se oma yhteisö voi olla hajallaan ja se voi koostua samanhenkisistä ihmisistä, joiden kanssa haluaakin viettää aikaa. Nykyisin hyötyväkökulman on korvannut enemmän aito välittäminen ja yhteys ihmisten välillä.

Toki sukukin voi olla yksi yhteisö. Ja halutessaan jokainen voi kutsua juhliinsa koko suvun, myös ne ikävät tädit. Mutta toisilta ei voi tällaista velvoittaa, koska jokaisella on oikeus muodostaa yhteisönsä ja yhteisöllisyytensä itse. Kaikki eivät halua kokoontua yhteen nimenomaan koko suvun kanssa - vaan esim. ystävä- ja kaveripiirinsä kanssa. Ja jollekin voi suku sinänsä olla ok, mutta ei silti halua entisaikojen tyylisiä suuria sukuhäitä.

 

En nyt sanoisi, että facebook. Vaan nykyisin yhteisöllisyys ei ole sitä, että on pakko olla tekemisissä sukulaisten kanssa ja että koko kylä muodostaa yhteisön, joka samalla kontrolloi jäseniään. Vaan nykyajan yhteisöllisyys on esim. sitä, että ystäväpiiri pitää yhtä ja auttaa toisiaan. Ennen yhteisöllisyyttä tarvittiin mm. koska ei ollut sellaisia hyvinvointipalveluja kuten neuvola, synnytyssairaala, terveyskeskus, sosiaalitoimi, eläkejärjestelmä, jne. Nykyisin tällaisten takia ei tarvitse roikkua yhteisössä, vaan se oma yhteisö voi olla hajallaan ja se voi koostua samanhenkisistä ihmisistä, joiden kanssa haluaakin viettää aikaa. Nykyisin hyötyväkökulman on korvannut enemmän aito välittäminen ja yhteys ihmisten välillä.

Toki sukukin voi olla yksi yhteisö. Ja halutessaan jokainen voi kutsua juhliinsa koko suvun, myös ne ikävät tädit. Mutta toisilta ei voi tällaista velvoittaa, koska jokaisella on oikeus muodostaa yhteisönsä ja yhteisöllisyytensä itse. Kaikki eivät halua kokoontua yhteen nimenomaan koko suvun kanssa - vaan esim. ystävä- ja kaveripiirinsä kanssa. Ja jollekin voi suku sinänsä olla ok, mutta ei silti halua entisaikojen tyylisiä suuria sukuhäitä.

Ihan hyviä pointteja. Mutta se pitää sanoa, että tykkään lasten suhteen tyylistä "kylä kasvattaa". Tietysti isoissa kaupungeissa tämä on mahdottomuus.

Hyötynäkökohtia varmaan entisaikojen ihmisillä oli, mutta ei aina. Kyllä siinä kylän miehet ja naiset kolusivat toisissaan ihan vaan juttelemassa -vaikka tuttujen yllätysvierailut on kamalia, olisi kiva jos ilmoitettaisiin joskus tulosta etukäteen.

Mietin vaan että minkä viestin me annamme lapsillemme? Että kotiimme ja juhliimme on vuodesta toiseen tervetulleita vain ne mukavat ja tarkasti valikoidut tyypit? Että sitä lapsille rakasta mummua ei kutsuta kun hän on arvostellu äidin jotain kodinhoitotapaa (asia joka sinänsä ei ole oikein)?
Lyhytpinnaiseksi menee touhu...

 

Lapsettomat häät on ongelma ainostaan sille tietylle marginaaliryhmälle, joka ei kertakaikkiaan pysty olemaan yhtä iltaa ilman lapsia. He ovat kasvaneet kiinni lapsiinsa niin, että yksi ilta ilman heitä on kuin että perna tai munuaiset revittäisiin irti kehosta. Kaikille muille aikuisten juhla on yleensä ihan kiva juttu.

Mutta nämä mielensäpahoittajat voivat tosiaan jäädä kotiin katsomaan telkkaria lasten kanssa. Heitä harvemmin kukaan oikeastaan edes kaipaa juhlissa, kun muutenkin heidän pitäisi olla koko ajan soittamassa kotiin hoitajalle, että onhan kaikki varmasti hyvin. Ja sitten he joka tapauksessa lähtisivät viimeistään klo 21 autolla kotiin, kun muksuilla on kuitenkin niin kamala ikävä.

 

Ihan hyviä pointteja. Mutta se pitää sanoa, että tykkään lasten suhteen tyylistä "kylä kasvattaa". Tietysti isoissa kaupungeissa tämä on mahdottomuus.

Riippuu, mitä sillä tarkoitetaan... tästäkin on varmaan kaikenlaisia "variaatioita". En esim. itse tykkäisi, että jotkut kyläläiset alkaisivat kieltää lasta asioista, joita minä en halua kieltää, tyyliin, poikaa pitämästä hello kitty -hupparia tai tyttöä leikkimästä "poikien leikkejä". Tai esim. opettamasta lapsille asioita jonkin ideologian läpi tms.

Hyötynäkökohtia varmaan entisaikojen ihmisillä oli, mutta ei aina. Kyllä siinä kylän miehet ja naiset kolusivat toisissaan ihan vaan juttelemassa -vaikka tuttujen yllätysvierailut on kamalia, olisi kiva jos ilmoitettaisiin joskus tulosta etukäteen.

Tottakai entisaikaankin oli myös aitoja ihmissuhteita. Mutta paljon oli myös sellaista, että ihmisen oli pakko olla juuri tietynlainen tai ei enää sopinutkaan yhteisön muottiin. Ja oli pakko "tulla toimeen" niidenkin kanssa, joiden kanssa oli henkisesti paha olla.

Mietin vaan että minkä viestin me annamme lapsillemme? Että kotiimme ja juhliimme on vuodesta toiseen tervetulleita vain ne mukavat ja tarkasti valikoidut tyypit? Että sitä lapsille rakasta mummua ei kutsuta kun hän on arvostellu äidin jotain kodinhoitotapaa (asia joka sinänsä ei ole oikein)?
Lyhytpinnaiseksi menee touhu...

Onko sitten niin paha, jos annamme viestin, että on ihan ok olla tekemisissä vain niiden kanssa, joiden kanssa on hyvä olla? Ei siinä ole kyse tuollaisesta lyhytpinnaisesta suutahtamisesta, vaan laajemmin ihmisen omasta reviiristä ja oikeudesta valikoida seuransa. Ei tarvitse sietää enää suoraa eikä piilotettuakaan v-tuilua, esimerkiksi.

Mutta tuossa häävieraita koskevassa kysymyksessähän ei ollut tästä kyse. Kun kaikkia ei kuitenkaan ehkä voi kutsua, niin silloin viesti on se, että asia ei nyt ole haudanvakava, mutta tällä kertaa kutsuttiin vaan aikuisia. Toisella kertaa ehkä enemmän lapsiakin. Eihän niitä lapsia useinkaan jätetä siksi pois, että heistä ei henkilökohtaisesti pidettäisi, vaan on jokin muu linjanveto.

 

Häät, kuten muutkin perinteet, muuttuvat. Ennen häihin kutsuttiin koko suku tai koko kylä, nykyisin jätetään ne tuntemattomat sukulaiset kutsumatta ja kutsutaan omaa ystäväpiiriä. Aiemmin häälahjaksi tuotiin pyyheliinoja ja kahvikuppeja, nykyisin vaikka lahjakortteja tai shekkejä. Samoin nykyisin häiden ei tarvitse olla perhejuhla, vaan ne voivat olla mitä tahansa - perhejuhla, sukujuhla, kaverijuhla, iltajuhla, pienimuotoiset tai isot...

Näin. Ja vielä se, että yhteisöllisyyttä voi olla muuallakin kuin suvun parissa. Mulla on elämässäni mielestäni paljonkin yhteisöllisyyttä, vaikken ole tiiviimmin tekemisissä kuin aivan lähisuvun kanssa. Mulla ei vaan ole erityisesti yhteistä tätieni ja serkkujeni kanssa, saati serkkujen puolisoiden tai lasten.

Yhteisöni koostuvat ystävistäni, opiskelukavereista, työkavereista jne.

 

Näin. Ja vielä se, että yhteisöllisyyttä voi olla muuallakin kuin suvun parissa. Mulla on elämässäni mielestäni paljonkin yhteisöllisyyttä, vaikken ole tiiviimmin tekemisissä kuin aivan lähisuvun kanssa. Mulla ei vaan ole erityisesti yhteistä tätieni ja serkkujeni kanssa, saati serkkujen puolisoiden tai lasten.

Yhteisöni koostuvat ystävistäni, opiskelukavereista, työkavereista jne.

Aivan. Juuri siksi itseäni häiritsee aina puhe yhteisöllisyyden katoamisesta, vaikka minusta yhteisöllisyyttä saattaa olla nykyisin jopa enemmän kuin ennen - tai ei ainakaan yhtään vähempää. Se yhteisöllisyyskin muuttaa muotoaan ja saa uusia piirteitä, uusia painotuksia. Ja ihmisillä voi olla lukuisia erilaisia yhteisöjä eri tilanteisiin.

 

Tämä voi on varmaan semmoinen uudempi ilmiö mihin en ole vaan tottunut. Onhan tässä muutamankymmenen vuoden aikana häät muuttuneet niinkin paljon että nykyään ei kukaan laita pahakseen jos joku ei kutsu koko tuttavapiiriä ja järjestä 200-300 hlön häitä, kuten ennen. Mäkin ymmärrän hyvin jos joku hääpari juhlii vaan kahdestaan.
Eli tottumuskysymys mulla.

Mutta jos vielä urputan, niin jollain tavalla vaan nämäKIN jutut on semmoisia individualismin tuotoksia, "minä eikä kukaan muu".

Siis, kyllä on oikeasti tärkeää rajata oma budjetti ja omat voimavarat, ei ketään voi edelleenkään pakottaa pitämään satojen vieraiden prinsessahäitä jos ei halua.
Ja vielä joissain häiden suhteen tämä menee, mutta tätä kun rupeaa olemaan jo muillakin elämänalueilla semmoista että niitä lapsia ei kaivata, vaikkapa päivähoidon loma-aikoinakin saa lapset lojua hoidossa kun aikuiset rentoutuu. Mutta toivottavasti nämä on ja pysyy vaan marginaalisina ilmiöinä, harvojen juttuna. Kun ei se elämän rajaaminen vain mukaviin ja läheisiin ihmisiin oikein aina ole fiksua, on siinä entisajan yksilöllisyydessä ja muiden ihmisten sietämisessä oma viisautensa.

Nykyään aika monet lokeroituvat omiin, mukaviin poteroihinsa ja ystäväpiireihinsä ja sitten ihmetellään kun ihmisillä on vähän paha olla. Onko se seurausta individualismista vai muuten kommunikaation puutteesta, en tiedä.

Anteeksi nyt, mutta jos joku tässä vaikuttaa itsekkäältä minäminä-ihmiseltä, niin sinä. "Kun me ei nyt saada ottaa lapsia ja miten se vois hääparia haitata ja eihän ne lihapullat paljoa maksais ja minä haluaisin nähdä sukulaisia lapsineen ja minä en halua ilman miestä mennä ja minä en halua yksin ajella pitkä matkaa ja meidän perhe ei nyt pääse minilomalle häiden siivellä ja minä haluaisin miehen kanssa romanttiselle kävelylle muistelemaan omia häitä". Oikeasti? Ne on häät. Hääparin järjestämä juhla oman tärkeän päivän kunniaksi. Ei sinun perheellesi järjestettävä miniloma tai suhteenpiristämisilta.

 

Kirjoitin tuossa aiemmin, että jos on itselle rakas hääpari, niin kyllä se on tullut läheiseksi mun miehellenikin. Häihin haluaisi päästä molemmat.

Oletteko molemmat jotain läheisriippuvaisia? Vai miksi ette olevinaan pärjää yhtä päivää ja iltaa toisistanne erossa. On sullakin parhaat ystävät jos ne ei kuitenkaan ole edes sen arvoisia sulle ettäkö voisit heidän häihinsä osallistuaksesi olla alle vuorokauden erossa perheestäsi?

 

[QUOTE="vieras";28331052]Lapsettomat häät on ongelma ainostaan sille tietylle marginaaliryhmälle, joka ei kertakaikkiaan pysty olemaan yhtä iltaa ilman lapsia. He ovat kasvaneet kiinni lapsiinsa niin, että yksi ilta ilman heitä on kuin että perna tai munuaiset revittäisiin irti kehosta. Kaikille muille aikuisten juhla on yleensä ihan kiva juttu.

Mutta nämä mielensäpahoittajat voivat tosiaan jäädä kotiin katsomaan telkkaria lasten kanssa. Heitä harvemmin kukaan oikeastaan edes kaipaa juhlissa, kun muutenkin heidän pitäisi olla koko ajan soittamassa kotiin hoitajalle, että onhan kaikki varmasti hyvin. Ja sitten he joka tapauksessa lähtisivät viimeistään klo 21 autolla kotiin, kun muksuilla on kuitenkin niin kamala ikävä.[/QUOTE]

Näin. Tuskin kukaan kaipaa niitä myrtsejä sinne häihin, että ihan rauhassa saavat voitoniloisina ilmoittaa 'me ei sit tulla ollenkaan kun ei saada ottaa lapsia mukaan!' ... Ja tuskin edes kovin läheisiä ovat hääparin kanssa jos kieltäytyvät tulemasta, kyllä nyt jokainen täysjärkinen ihminen haluaa rakkaan ihmisen häihin - vaikka sitten ilman lapsia.

 

Riippuu, mitä sillä tarkoitetaan... tästäkin on varmaan kaikenlaisia "variaatioita". En esim. itse tykkäisi, että jotkut kyläläiset alkaisivat kieltää lasta asioista, joita minä en halua kieltää, tyyliin, poikaa pitämästä hello kitty -hupparia tai tyttöä leikkimästä "poikien leikkejä". Tai esim. opettamasta lapsille asioita jonkin ideologian läpi tms.



Tottakai entisaikaankin oli myös aitoja ihmissuhteita. Mutta paljon oli myös sellaista, että ihmisen oli pakko olla juuri tietynlainen tai ei enää sopinutkaan yhteisön muottiin. Ja oli pakko "tulla toimeen" niidenkin kanssa, joiden kanssa oli henkisesti paha olla.



Onko sitten niin paha, jos annamme viestin, että on ihan ok olla tekemisissä vain niiden kanssa, joiden kanssa on hyvä olla? Ei siinä ole kyse tuollaisesta lyhytpinnaisesta suutahtamisesta, vaan laajemmin ihmisen omasta reviiristä ja oikeudesta valikoida seuransa. Ei tarvitse sietää enää suoraa eikä piilotettuakaan v-tuilua, esimerkiksi.

Mutta tuossa häävieraita koskevassa kysymyksessähän ei ollut tästä kyse. Kun kaikkia ei kuitenkaan ehkä voi kutsua, niin silloin viesti on se, että asia ei nyt ole haudanvakava, mutta tällä kertaa kutsuttiin vaan aikuisia. Toisella kertaa ehkä enemmän lapsiakin. Eihän niitä lapsia useinkaan jätetä siksi pois, että heistä ei henkilökohtaisesti pidettäisi, vaan on jokin muu linjanveto.

Niin, ehkä tää avaa tätä ajattelun eroavaisuutta, eli tavallaan se eri juhlien kokoonpano on nykyään erilainen kuin ennen ja se voi eri juhlissa vaihdella tavallaan miten päin tahansa. Eli häät voi olla vain pariskunnan keskinäinen juhla ja sitten samoilla ihmisillä jotkut 50-vuotisjuhlat on semmoiset mihin kutsutaan vaikka 100 ihmistä.

Ennen saattoi esim. lapsen synttärit olla semmoiset hierarkkisemmat tai kutsujärjestys oli tarkempi, lähtien lähipiiristä, eli siinä oli oman perheen lisäksi isovanhemmat, kummit, lähimmät naapurit jne. Ei tunnettu esim. kaverisynttäreitä, mutta nykyisin ne on yleisiä viimeistään kouluikäisillä.

Mulla ehkä sen takia tää mun ajattelu törmää nykytrendin kanssa, koska mä pidän häitä edelleen isoimpana juhlana, myös väkimäärältään. Ehkä 50-vuotisjuhlat painii samassa sarjassa. Nykyään jos lapset eivät ole häissä, niin sitten ne kutsutaan joihinkin muihin juhliin (no toivottavasti kutsutaan joihinkin muihinkin kuin lastenkutsuille, eli virallisempiin juhliin).

Siis, edelleen, ymmärrän erittäin hyvin niitä jotka haluaa vain karata miehen kanssa naimisiin kahdestaan, meillä oli kunnon rimakauhu ennen suurehkoja häitämme. Ja tiukan budjetin ymmärrän aina.
Mutta sitä syytä en tämänkään ketjun jälkeen ymmärrä että jos joku jättää lapset häistään sen takia että lapset pilaavat hääjuhlan, koska pienillä järjestelyillä ne eivät sitä tee (jos siis hääpaikan tilat on tavallisen isot).
Enkä oikein tuota alkoholipointtiakaan ymmärrä, ei ne lapset isona ole alkoholisteja jos jossain häissä joku on viiniä kitannutkin vieressä.

 

[QUOTE="vieras";28331089]Anteeksi nyt, mutta jos joku tässä vaikuttaa itsekkäältä minäminä-ihmiseltä, niin sinä. "Kun me ei nyt saada ottaa lapsia ja miten se vois hääparia haitata ja eihän ne lihapullat paljoa maksais ja minä haluaisin nähdä sukulaisia lapsineen ja minä en halua ilman miestä mennä ja minä en halua yksin ajella pitkä matkaa ja meidän perhe ei nyt pääse minilomalle häiden siivellä ja minä haluaisin miehen kanssa romanttiselle kävelylle muistelemaan omia häitä". Oikeasti? Ne on häät. Hääparin järjestämä juhla oman tärkeän päivän kunniaksi. Ei sinun perheellesi järjestettävä miniloma tai suhteenpiristämisilta.[/QUOTE]

Hienosti kiteytetty ja täyspeesi