**Maalismasut 2009** tammikuussa

Iinekselle kehityskeskusteluista: Minä halusin, että mulle pidetään kehityskeskustelu ennen kuin lähdin äippälomalle. Ja ymmärrän täysin työnantajan intressin tietää, milloin työntekijä palaa takaisin. Tietysti riippuu, millä äänellä kysymyksen esittää, jos sen jotenkin töksäyttää, niin voi kuulostaa ikävältä. Ammattitaidon kehittämisestä: onhan noita asioita toisaalta hyvä miettiä ennen äitiyslomalle jääntiä (ja jotkut miettii varmaan äippärin aikanakin). Äitiysloma antaa varmaan perspektiiviä sille, onko nyt tehnyt mieleisiään töitä, ja mihin osa-alueeseen haluaisi jatkossa suuntautua.

Työnantajakin voi näin pohtia äitiysloman aikana, että mihin palaavan henkilön sijoitaa: täysin samoihin tehtäviin, vai mahdollisesti hieman erilaisiin, mikäli työntekijä on lomalle lähtiessään sen suuntaisia tehtäviä itse toivonut. Ennen kehityskeskusteluita pohdin kovasti uratavoitteitani ja tulevaisuuden toiveitani, ja kirjasin kehityskeskustelublankettiin näkemykseni lähivuosien tavoitteistani ja kursseista/opinnoista, jotka näitä tavoitteita tukisivat.

No joo, mutta olenkin harvinaislaatuisen työ- ja uraorientoitunut ihminen, aina ollut, ja tulen olemaan Mies ei ole, joten meillä on roolit ihan päälaellaan :heart: Joku on ehkä täällä huomannutkin, että jauhan usein työkuvioista. Joita nyt ei vähään aikaan ole......

+ yllä olevat ajatukset ovat tietty vaan omia näkemyksiäni, eivätkä välttämättä oikeita tai kaikille sopivia,

T.Marais (yrittää päästä lomatunnelmaan) ja Mökö 33+2

 

Hömäkkä Tervetuloa sekaan :flower:

Metsälauha En mä edes muista tarkkaa ohjetta Meillä kun ei koskaan olla respteillä pelleilty. Kuitenki joka toinen leipä tumma ja joka toinen vaalea ja molempia neljä. Kinkkutahna tehdään palvikinkusta cream fraichesta ja suolakurkust. Juustotahna edamista ja suolakurkuista ja cream fraichesta. Töhnät tehdään kouran kokoisesta palaisesta kinkkua, samankokoisesta juustosta, maun mukaan suolakurkusta ja sitten cream fraichea laitetaan niin että tulee sopivan tönkköä muttei juoksevaa.
Saikohan tuosta nyt mitään selvää..
Italian salaatti ostetaan kaupasta.
Alin leipä musta ja kaikki leivät kostuteen laihalla lihaliemellä.
Jokaista kolmea täytettä kahteen väliin (italiansalaattia, juustotöhnää ja kinkkutöhnää )
Paketti kääritään leivinpaperiin ja folioon ja tyrkätään yöksi jääkaappiin vetäytymään.
Päälle sitä töhnää mitä jää tai vaikka molempia laittaen kinkkua kylkiin ja juustoa päälle.
Ja koristelu mieleisekseen, netistä voi katsoa erilaisia malleja googlaamalla leipäkakku.
Itse käytän yleensä paprikaa ja viinirypäleitä raidoittain.
Teen leivät siis yleensä edellisenä päivänä ja koristelen sinä päivänä mielellään paikan päällä.
(Töhniä voi vähän maistella, jos esimerkiksi juusto on vähän mautonta niin ripaus suolaa tuo maun esille, mutta kannattaa muistaa että seassa olevalla suolakurkulla, jota ei muuten kannata laittaa liikaa jos meinaa päällystää ettei töhnä ole sitten vaalean vihreää, on tapana antaa makua vasta hetken päästä.)

Leipomoissa ne käyttävät usein maksamakkaraa, mikä on ällöä ja kuivaa.
Viimeksi kun maistoin sellaista, niin syömättä jäi, vaikka oli Galetesta haettu.

Iines79 Kyllä ne naperot sen jaksaa, muistuttaa vain kaikki perheenjäseniä käsien pesusta kotiin tullessa ja jos nuha tulee niin laittaa kirjat pinniksen päädyn alle. Mulla on ollu nuha kroonisena pienestä asti, eihän se kivaa oo, mutta kyllä siinä jokin taika taitaa olla kun en ikinä ole kipeä
Onhan se ikävä jos joka toinen on kipeä ja tuomassa pöpöjä pikkuvauvalle. Mä olen päättänyt laittaa nappulalle vaan tumput vierailujen ajaksi mutta muuten ottaa rennosti pöpöjen suhteen, että tulis normaali vastustuskyky.

 

Tukivyöstä nopsaan kommentoin, että mulla on patrician vyö, on erittäin hyvin masua tukeva ja hyvä. Huomattavasti mukavempi touhuta ja lenkkeillä kun ei maha "röllötä". Suosittelen siis ostamaan semmoisen missä on kunnon tuet, ettei pelkkää kangasriekaletta..

 

Tervetuloa uudet mammat!

Kipuja alkaa olla jo kokoajan enennän ja enemmän. Häpyluun alueelle sattuu, yölllä oli pistävä kipu ylävatsassa. Keskellä mahaa säteili outo kipu. Vessankäynti yhtä tuskaa. Olen alkanut selvästi nukkua enemmän. Jotenkin mielellään pysyy vain liikkumatta paikallaan. Tulisi jo sairaalasta se kutsu. Parin viikon pästä on seuraava neuvola-aika.

Nyt tekee mieli mennä takaisin sänkyyn ja olla hiljaa paikallaan.


Mömmis & potkija 31+3

 

Marais: Toki ymmärrän työnantajan halun tietää koska tulen takaisin töihin. Mut tosiaan tapoja jolla kysymyksen esittää, on vähän mukavampiakin . Ja kun mä oon sanonut koko ajan, että en aio missään tapauksessa olla 3 vuotta kotona, menee maksimissaan sinne 1,5 vuoteen. Tietenkään en osaa nyt sanoa tarkkaa paluupäivää esim 1.9.2010... Kait kaikki menee fiiliksen mukaan, kunhan ilmoitan lakisääteisien aikarajojen mukaan paluupäivästäni. Ja mua ei voi sijoittaa muualle, mä oon ainoa, joka tekee tätä hommaa ja jos pitäisi sijoittaa muualle, niin pitäis alkaa opiskella täysin uutta koulutusta. Eli sinänsä helppo valinta mihin mut palatessa sijoitetaan .
Ja mitä tulee uraan, mikä se on? Ei ei ei ole mun juttu. Mun työssä ollaan siinä missä ollaan, tästä ei voi yletä tai on haettava siirtoa eri paikkaan. Ja se tehdään kyllä ihan byrokratian mukaan hakemalla työtä ihan kuten muutoinkin. Sinänsä en ymmärtänyt sitä esimiehen kehittymis- ja kouluttautumiskysymystä, sillä jos esim. jatkan opintoja (mihin työnantaja mielellään mua "työntäisi" ) olisin hommaani jo ylikoulutettu ja mikäs mua täällä sen jälkeen pitelisi. Nykyisilläkin tiedoilla ja taidoilla oon siinä rajoilla, että onko tarpeeksi vaativaa työtä. Sattumoisin vaan tykkään kovasti olla täällä, joten en näe mitään tarvetta hakea uutta työtä.

Minäpä esitän uuden kysymyksen:
Oletteko ura- vai perhesuuntautuneita ihmisiä? Vai pystyttekö jollain ihmeen konstilla luomaan uraa ja silti olemaan keskittyneitä perheeseen?

Oma vastaukseni: Ehdottomasti perhesuuntautunut. Tai oikeastaan vapaa-aikasuuntautunut. Ensinnäkin mulle ei makseta tarpeeksi paljon, jotta laittaisin työn etusijalle. Toisena, multa ei luonnistuisi se, että panostan töihin vielä enemmän, sillä väkisinkin keskittyminen perheeseen kärsii. Tai oikeastaan aikaa perheen kanssa vietettäväksi jää silloin vähemmän (kärsin jo nyt huonosta omatunnosta, vaikka teen 8.00-15.45 töitä ). Ja jotta kukaan ei ymmärrä väärin, minä kunnioitan kovasti henkilöitä, jotka pystyy yhdistämään uran ja perheen, sillä multa se ei tule koskaan onnistumaan. Valinta oli tehtävä ajoissa ja sen oon jo tehnyt.

 

Täällä taas. Mulla taitaa olla tylsää.

Kiitos [/b]Zoe-F vinkeistä voileipäkakkuun, tuolta pohjalta voisi soveltaa jotain kasvis- tai kalaversiota (en syö lihaa).

Tämän aamupäivän aikaansaannokset ovat takan lämmitys ja pyykkikoneellisen pesu, lisäksi lajittelin kirppikseltä ostamani vauvanvaatteet pesua odottamaan. Ja tuosta onnettomasta puuhasta on sitten maha ihan pinkeänä ja puristavana. Ei auta kuin suunnistaa puutarhalehden kanssa sohvalle. Voi harmi. Ruoan laitan kun olo tästä kohenee. Mitään muuta en sitten tänään taida edes yrittää tehdä. Pakko myöntää ettei mua tällä hetkellä vähääkään harmita tämä lepäily.

 

Hienosti osui tummennukset.

Minä olen perhesuuntautunut ehdottomasti. Tosin ajattelin opiskella jonkun ihan oikeasti itseä kiinnostavan ammatin äitiysloman jälkeen, joten katsotaan sitten miten asetelma muuttuu. Tähän asti olen valinnut työt perheen ja lasten ehdoilla.

 

Onnea poikalupauksesta Homakka! :heart:

Iines- et todellakaan ole ainoa! Ma oon valilla jopa ollut huolissani siita Influenssa Pandemiasta, joka joskus on tulossa... :ashamed: Huoh!

Mina taidan jaksoittain olla perhe- ja urasuuntautunut... =) Valilla olen kova pesanrakentaja ja sitten taas valilla kiinnostaa se itsen ja tyon kehitys kovasti...

 

Hei mammat ja tervetuloa mukaaan uudemmakin =)

Eilen kävi sitten komento vuodelepoon ja labraan. Oli aika haikeaa käydä töissä siivoamassa pöytä ja sanomassa kaikille heippa... Lääkärillä kirjattiin neuvolakorttiin seuraavaa: kohdun kaula sormelle auki ja pehmeä- ei lyhentynyt, sf30 (keskiviikkona nlassa oli 28) ja paino -1,3kg keskiviikkoon nähden, RT ja liikkeet hyvät, syke 150, mulla verenpaine vähän korkeammalla kuin tavallisesti ja hiivaa... ARG- tulehdus varmasti aiheuttanut supistelut. Nyt siihen lääkekuuri jonka jälkeen labraan. Oskari tulee sukuunsa ja halunnee pihalle ennen aikojaan, saisi nyt kuitenkin vielä 3 viikkoa viihtyä masun puolella. Itselle tämä lepäily on tuskaa- en osaa olla tekemättä mitään kun on koirat ja kotihommat ja tuo sivutoiminen yrityskin... Eli jaksuja kaikille kohtalotovereille :hug:
Töissä äijat oli ihan liikuttavan huolestuneita tilanteesta ja käskivät ilmoittamaan kun tulee lähtö synnärille :heart:
NYT kolahti posti! sieltä pitäisi olla tullut mun "omasynttärilahjani" eli kestovaippoja! B)
Mitäs vielä.... niin masunkoko: mitannut en ole vyötäröä enkä lantiota.Alkuraskaudesta hankitut housut menee vielä kivasti mutta mammasukkahousut on aivan kauheat! eilen kun kotiuduin lääkäristä ja vaihdoin pyjamaan niin jäin katselemaan miten "pieni" mun masu on. Tai siis en tunne itseäni millään lailla isoksi vaikka monet kyselevät että onko mahamatkustajia tuplat. Onhan tämä maha komea ja monessa menossa tiellä mutta sellainen tankkeri-olo puuttuu. Äidin mukaan jotuu siitä ettei mulla ole turvotuksia. Kokeeko muut tällaista?

Terkuin, Hiq ja Oskari (33 plus1 tai 34 plus 1- riippuu kuka laskee... ja koneen näppiksen plussa ei toimi...)

 

JEE!!! sain näytön läpi!! nyt on hyvä olla. Pitää vielä maaliskuussa käydä hakemassa tutkintotodistus sikäli mikäli siihen enää silloin kykenen.

Mie olen perhesuuntautunut. Ehkä sitten alan enemmän kehittämään uraa ku lapset on isompia. Who knows? Toki mieli voi muuttua vielä moneen kertaan kun vielä nuori olen.

Eilen katselin esikoisen aikasta neuvolakorttia ja vielä tässä vaiheessa arvot muuten hyvät, mutta hb alhanen. voi siis olla että mullaki sitten nousee vielä verenpaineet vielä loppua kohen. Viimeksi rv36 oli jo hirmu korkealla verenpaine. huomasin senki, että viime raskaudessa on mitattu verensokeriki melkein joka kerta.. nyt on muistaakseni marraskuussa viimeksi mitattu.. niin ja sf mitta oli viime raskaudessa koko ajan yli käyrien.. nyt on keskikohdalla tai sillä alaviivalla..

jossu ja tilli 34+2 (hui! 6 viikkoa laskettuuaikaan!!)

 

moi!
eipäs ole aljon tullut oltua koneella.. vaivat sen kuin pahenee, ärsyttää!!!! alapää on koko ajan hellänä ja illasta alkaa aina vasemman puolen nivuseen kummasti jomottaan..ihan ku alkai suonella vetään vaan ei alakkaan..mikäs lie..yöt menee niinkuin menee..välillä paremmin ja välillä huonommin, ei vaan pysty kääntää mitenkää kylkeä selän kautta vaan aina pitää mennä ensin mahalleen..ens maanantaina olisi lääkärineukku!

mulla noi pahoinvoinnit alkanut uudelleen aina iltaa kohti! jos jää pitempi väli ettei syö niin heti iskee pahaolo!

ristiäiset pidetään kotona niinkuin aina pidetty ja tullaan pitämään! meille tärkeä juhla!

masunkoko mulla kans aika iso, niinkuin osa huomauttaakin aina ja itellä jotenki ärsytää ku vähän väliä joku siitä huomauttaakin!!noh, minkäs teet!

tällänen oma napa kertomus nyt ja ei paljo kommenteja jaksanu kirjoitella..
käyn aina ku jaksan!hyvät voinnit kaikille masunkasvattajille! :hug:
ja tervetuloa uudet!! :flower:

sabine ja pikkuinen 33+5

 

jossulle onnittelut näytöistä!! :flower:
perhesuuntautunut minäkin!

 

Moi!

Olettepas te aamuvirkkuja ihmisiä. Me herättiin poitsun kanssa vasta puoli 10. Ja tällä kertaa ihan hyvin nukutun yön jäljiltä. Ilmeisesti lääke tehoaa jo.

Ja kiitos kaikille kommenteista tuossa lapsen sairaus-asiassa. Musta on aivan pöllöä ettei saa olla kotona niin kauan kun lapsi vaatii.. Mutta tuon vapaapäivä-asian selvitän vielä tänään.

Jossulle isot onnittelut näytöstä! :flower: =)

Kukas se kyselikään tuosta onko ura- vai perheihminen? Mä olen kyllä perhesuuntautunut. Oon jo ihan pikkulikkana sanonut että musta tulee isona äiti ja haluan monta lasta. =) Onneks löysin semmoisen miehen jolla on tuossa lapsiasiassa samnalainen näkemys. Joten jos meistä ei ole kiinni, niin tämä vauva ei todellakaan tule olemaan meidän viimeinen. Neljä tai viisi lasta olis musta aika passeli lukumäärä. Mitäs te muut? Ootteko ajatelleet kuinka monta lasta haluisitte?

marza ja minimuru 31+2

 

Ai niin, tervetuloa uusille!

 

En oikein osaa sanoa, olenko perhekeskeinen ihminen vai en. Kun lapsia ei vielä ole. Marzakin kyseli toiveita lasten määrästä. Paljon niitä kyllä haluttaisiin. Vai onko "useampi" oikeampi sana... Silti työ on mulle myös tärkeää. Siitä saatava toimeentulo ja itsensä toteuttaminen. Koska jäin raskauden alussa erityisäitiysvapaalle työn sopimattomuuden takia raskaana olevalle ihmiselle, olen hyödyntänyt tänä aikana liiton tarjoamaa koulutusta. Se tosin on liittynyt enemmänkin työntekijöiden edunvalvonnan puolelle kuin itse omaan työhöni. Työtä tehdessä olen kouluttautunut alani perus- ja ammattitutkinnolla, mestaritutkinto olisi seuraava mahdollisuus. Myös erään toisen alan kurssimuotoinen koulutus kiinnostaa ja olen ajatellut toteuttaa sitä sitten varsinaisen työni ohessa. Kaikenlaista on mielessä ja näin etukäteen ei oikeastaan ole hajuakaan, miten yhdistän lapsen/lapset ja "uran".

Marais ja Iines. Kun mä pidin läksiäiskahvittelut työntekijöille ja työnantaja oli mukana, niin itse sanoin, että en sitten tiedä koska palaan. Työnantaja ei sitä siis kysynyt. Sanoin, että olen kyllä ajoissa yhteyksissä. Mulla kun ei ole oikeasti mitään käsitystä, haluanko olla kotona vuoden vai kolme vuotta...

Rv 33+6

 

jossulle paljon onnea

lapsiluku: Meillä taitaa jäädä näihin kahteen. Eli luulenpa, että tämä on mun vika raskaus. Eilen kyllä väläyttelin miehelle, että sit kun me päätetään hankkia se kolmas niin... Mä oon pohtinut niin, että haluan olla kohtalaisen hyvissä voimissa sitten kun mun lapseni saavat lapsia, jotta jaksan touhuta lastenlasten kanssa . Eli kovin montaa muksua mä en enää ehdi tekemään, jos pidän kiinni tuosta ajatuksesta.

 

Itse olen urakeskeinen enemmän kuin perhekeskeinen. Niinpä palaan jouluna töihin ja mies jatkaa kotona oloa. Siihen tosin vaikuttaa sekin että minulla on parempi palkka ja mies voi jäädä vuorotteluvapaalle. Mutta silti nautin olla töissä enemmänkuin kokopäivä äitinä.

Lapsiluku: Nyt on kolmas lapsi tulossa ja todennäköisesti se viimeinen. Mutta aina vannomatta paras.

Alapää on kyllä täällä töissä istumisesta ihan hellänä ja vaikka haikein mielin jään kahden viikon päästä äitiyslomalle, niin tuskin näiltä kivuilta enää kauaa kestäisin. Itkun kanssa saa illalla kävellä tai edes sohvalla maata ja vaihtaa kylkeä. Niin tuskaista oleminen on jo. Joka askeleella tuntuu kuin pitäisi huutaa Sinnillä mennään.

Rv 32+6

 

heipat

Täällä neuvolalääkäri takana.. Mitään erikoista ei ilmennyt joten nyt vaan odotellaan vauvan syntymää.. sitten jos jotain ihmeellistä tulee niin ultraan.. Muuten täällä ei enää ole tuota synnytystapa--arviointia ja ultraa ihan loppuraskaudessa.. kunta kai säästää tai jotain

Sabine: Täällä kans vihloo illasta nivusia ja pakottaa.. Mulla tosin syynä suonikohjut.. niin kuin lääkäti tänään totesi niin ne saattavat aiheuttaa pakotusta nivusissa.. mutta rauhoitteli että yleensä ongelma helpottuu/ vähän paranee raskauden jälkkeen.

Iinesksen galluppiin.. Itse olen perhesuuntautunut.. mutta kuitenkin kun raja kotona olemiseen tulee täyteen niin mukava palata töihin.. enkä varmaan ole sitä 3 vuotta kotona nytkään.. mutta taas ei ole mitään kiinostusta rueta uraa luomaan vaikka töissä kävisinkin.. selitin varmasti tarpeeksi monimutkaisesti

lapsimäärästä.. nyt tuntuu että nämä kaksi riittää.. mutta välillä kyllä on käöynytmielessä että miksi ei kolmattakin.. ja olen miehellekkin sitä väläytellyt.. mutta mitään "suunnitelmia" ei vielä ole.

Herminalle kans jaksuja ja pitkää pinnaa lepäilyn suhteen

Hemptu ja Hömpäkkä: Tervetuloa joukkoon!! :flower:

Voileipäkakku keskusteluun meillä kans tehdään itse voileipä- ja täytekakut joka juhliin. Voileipäkakkuun valitaan täytteet aina sen hetkisten makumieltymysten mukaan
Itse rakastan kinkku tai metukka täytettä ja toiseksi ns. italiansalaatti tyyppinen täyte. (jota voi aina soveltaa.. ) Minusta taas itse tehty italiansalaatti parempaa kun kaupasta ostettu.. maustetaan pippurilla, tipalla sirtuunamehua (siis sitä tiivistettä) ym.. Maun mukaan..

Jossulle onnittelut! :flower:

Marza: Saitko selville tuota vapaapäivän vaikutusta tuohon kotona oloon??
Aika raivostuttavaa. kun joissakin työpaikoissa saa olla ilman lääkärin toditustakin sen 3 päivää poissa jos lapsi kipeä.. mutta ite oon käsittänyt että 3 päivää voi kirjottaa esim. neuvolasta ja jos on pidempää niin tarttee lääkärintodistuksen.. mutta luultavasti olen väärässä kun pami sivuilta olikäyty (sori en muista kuka) kattomassa.
Ja varmaan myös ihan työnantajasta kiinni nämä asiat.. mutta entä sitten jos pieni lapsi oikeesti monta viikkoa kipeenä.. pitääkö vanhempien muka olla vuoroon aina se 3 päivää poissa..
Itsellä ei ikinä ole ongelmaa ollut.. pystynyt aina sopimaan työnantajan kanssa ja järkkäilemään miehen kanssa vuorot sillä tavalla. ja eipä poika ole kipeänä pidempiä jakosja ollut onneksi. *koputtaa puuta*

mut nyt riennettävä..

 

Uusille suuresti tervetuloa!

Päivittelen listaa illalla kun palaan perhevalmennuksesta, 40 minuutin päästä pitäisi olla siellä. =)

 

Se vanhemman kolmen päivän poissaolo töistä on kai tarkoitettu käytettäväksi silloin kun lapsi yllättäen sairastuu, eli tilannetta ei voi ennakoida. Sen kolmen päivän aikana pitäisi sitten pystyä järjestämään lapselle hoitaja jos sairaus jatkuu -tai jäädä palkattomalle vapaalle, jos työnantaja suostuu. Eli ei ainakaan tiukasti tulkiten voisi tehdä niin että vanhemmat ovat koko ajan vuorotellen kolme päivää lapsen saman sairauden takia pois töistä palkallisesti. En nyt mistään tätä tarkastanut, mutta joskus muistelen näin asian minulle selitetyn.

 

Hemptu ja Hömäkkä teretulemast! Pisti silmään heti, että Hemptu sulla sama synnäri. Meitä täällä pinossa nyt kolme K-PKS:aan menijää.

Jossulle hatunnosto loppurutistuksestasi, hienoa!

Itsellä ei myöskään vielä tietoa ura-/ perhesuuntautumisesta . Eipä sillä, että tällä meidän alalla juuri uraa luotaisiin... Jos ei nyt rehtoriksi, mitä ristiä minä en kyllä ikinä itselleni ottaisi...

Isovanhemmat : Miehen puolelta 60 (äiti) ja 61, eläkkeellä molemmat, asuvat samassa kaupungissa. Ei pitkällistä hoitoapua (anoppi sairatanut aivoverenvuodon joitain vuosia sitten, joten kremppaa toispuoleisesti jalan ja käden kanssa). Ei onnistune ihan pienen hoito tuntitolkulla ainakaan.
Omat vanhemmat 56 ja 57, työelämässä asuvat noin 40 km päässä. Hoitoapua varmasti saadaan aina pyydettäessä.

Neuvolakuulumisia tältä päivältä:

rv 32+2 (29+1)
paino +570 g/ vko (+ 630 g/ vko)
paineet 124/ 78 (122/ 70)
pissa +/- (+/-)
hb 135 (115)
sf 27,5 (26)
rt (rt)
syke 117-147 (115-146)
liikkeet ++ (++)

 

uusille mammoille tervetuloa joukkoon :wave:
kirjoittelin jo tuossa aamulla kauhean romaanin mutta ei millään suostunut tallentamaan |O
nyt uusinta vaikka en muista enään mitä kirjoitin.
töistä pois lapsen takia meillä onneksi saa olla sen neljä päivää kotona lapsen kanssa mutta useimmissa paikoissa se on se kolme päivää. silloin kun meidän poika sairastui leukemiaan niin lääkäri kirjoitti heti enemmän mutta se taisi silloin olla vanhemman nimellä se sairasloma. tälläisissa tapauksissa jos joku muu kyseessä kun flunssa niin varmaan lääkäri kirjoittaa vanhemman nimellä sairasloman.
perheihminen taidan olla ennemmin kun ura. nyt aikomus olla kotona sen kolme vuotta. ja jos vaan firma pyörii hyvin niin mielellään jäisin kotio hoitelemaan firman asioita niin ei tarvitsisi lastenkaan mennä hoitoon.
isovanhemmat oma äitini asuu ulkomailla joten hänestä ei paljoa apua ole jos tarvitaan hoitajaa. suomessa hän käy 1-2 kertaa vuodessa. isäni asuu täällä ja ei kaukana mutta en osaa kuvitella häntä lasten hoidossa
ainoat ketkä auttavat ja pitävät lapsia jos meillä jotain niin on miehen vanhemmat.
anopilla on oma pitopalvelu joten töitä riittää mutta silti hän haluaa tytön hoitoon vähän liiankin innokkaasti. mie välillä joudun toputtelemaan etten ihan joka viikko haluais antaa ikää hänellä on jo 63 tai 64 mutta virtaa riittää.
lapsiluku taitaa tämä kolmas olla viimeinen. mie olen aina sanonut että lasten tarvitsee mahtua normaaliin autoon niin siinä on raja mutta ei sitä koskaan tiedä.......
neuvolakäynneistä en muista kuka ihmetteli pitkää väliä mutta täällä meilläkin on todella pitkät välit vielä loppuajallakin. mullakin nyt viime ja tulevan käynnin väliksi tulee kuus viikkoa ja seuraava käynti on ens viikolla jolloin olen viikolla 35. kaipa jo sen jälkeen tihenee ehkä.

cadillac ja toukka tasan 34 (enään 6 viikkoa =))

 

Heips kaikille :wave:
isovanhemmat tai siis mummut : oma äiti 54vee asuu 140km päässä, ja tiukasti vielä työelämässä kiinni. Toinen mummu, anoppi 71 vee, asuu 1km päässä ja mielellään päiväsaikaan auttelee lasten hoidossa, mut ikä sekä terveys painaa jo sen verran ettei kauaa jaksa kerralla. Papat jo paremmilla metsästysmailla :|
lapsiluku jos talous sekä luonto antaa myöten (lue: hermot kestää:saint: ) niin neljä olisi ok määrä...
Huomenna olisi neuvola, jolloin katsatetaan onko möhkö jo malttanut kääntyä vai köllötteleekö poikittain/ peräedellä niin kuin aiemmin

Hömäkkä ja möhkö 33+5

 

Cadillac, kylläpä hämmästelen tosiaankin tuota erilaista neuvolakäytäntöä. Esim Vau-kirjan kustantamassa "Vauvan odotus"-oppaassa lukee, että neuvolakäynnit 32.-36. viikoilla kahden viikon välein ja 36. viikolta lähtien kerran viikossa. Mulla on nyt ollut kahden viikon välein ja viimeksi terkka mainitsi, että kohta nähdään viikon välein. Aika lähekkäin ollaan, mulla on rv 34 huomenna.

 

Iltoja!
Äippäpolilla käyty tänään ja kaikki oli hyvin. Vauva edelleen perätilassa, kahen viikon päästä yritetään kääntöä mahan päältä ja jos ei käänny niin sitten kuvataan lantio että josko vauva mahtuisi alakautta tulemaan.
Painoarvio oli nyt 2600g! Ihan älyttömän paljon näille viikoille, taitaa olla melkonen jytky tulossa! Ihanaa kun esikoinen painoi vain 1990g syntyessään, myrkytyksestä ei nyt tietoakaan. Helpotuksen huokaus! :heart:

Uusille tervetuloa mukaan joukkoon! :wave:

Myhkäri+mahamölliäinen 33+3