**Maalismasut 2009** tammikuussa

Huomenta (väsynyttä sellaista)!

Koko yö meni sitten valvoessa kun meidän neidillä ilmeisesti korvatulehdus. Itki ja pyöri koko yön kun korvaan sattuu Ensimmäinen mahdollinen korvatulehdus sitten putkituksien (putket poistunut jo korvista eikä tähän mennessä ollut mitään) ... Töissä pitäis nyt sitten jaksaa haukotellen viiteen asti. krääh!

Tähän hätään ei muuta, tuun kirjottelemaan kun tulee asiaa

myymä ja hikkamaisteri 30+1

 

Synnärilläkää ei muuten ollu edes 60senttisiä pienempiä vaatteita.. Poika oli 48cm joten "hivenen" isoja oli ne vaatteet.. Eihän vauva kärsi jos sillä on mukavat pehmeät vaatteet vaikka ne ois reilun kokoset

Korjaus: Ois siellä varmaan ollu keskosten vaatteita jos ois pyytäny, mutta miksi turhaan..

 

huomenta tai päivää pitkästä aikaa...

olen käynyt lukemassa ja pitäis laitaa se kuvakin tänne kun kerkeän.
luin kaksplus lehdessä että kaikki vauvat jotka syntyvät tänä vuonna saa sukkia martoilta kun ne täyttävät 90 v.

kävin neuvolassa eilen ja kaikki ok, kai??? joku tuuraaja siinä, eikä yhtä mukava kun se oikea
kirjoitan siitä myöhemmin,

tänään viedään meidän vanha kissa neiti viimestä kertaa eläinlääkäriin. Meidän kissa pissaa joka paikkaan ja en enään jaksa sivoa sen perässä. olen itkenyt koko eilisen ja yön ja nyt aamuna siitä että olen niin paha että pistän meidän 14 v vanha kissa piikille. olen minä niin karmea ja paha kun otan riistän toisen elämän. :'(
tuntuu siltä että rakaushormoonit tekee mut vielä itkuisemmaksi kun mitä olen.

nyt pitää lopetaa ja alkaa miettiä muuta kun eläinlääkärin menon tunnin päästä.

moi

minä ja molly 31+2

 

Sairaslomalla taas supisteluiden takia. Töissä on supistellut koko ajan jonkun verran, mutta se on mennyt ohi kun on istunut joksikin aikaa alas. Eilen aamulla tuli sitten sellainen supistelukohtaus joka ei tahtonut mennä ollenkaan ohi. Soittelin neuvolaan ja laittoivat sairaslomalle, lääkäriaika on viikon päästä perjantaina. Sairaalaan pitäisi mennä kuulemma näytille jos supistelee kipeästi tunninkin verran. No, illalla supisteli sitten lähes tauotta puolitoista tuntia, mutta en saanut lähdettyä. Tuntui että jos lähden liikkeelle niin se ei ainakaan mene ohi. Tää on niin hankalaa, täytyy nyt yrittää lojua tämä viikko sohvalla.

Kavereista ja niiden suhtautumisesta raskauteen ja äitiyteen olitte jutelleet. Mulla on pysyneet ihan samat kaverit, jotka oli ennen lapsiakin, vaikka olenkin ekan saanut suhteellisen nuorena, ainakin kavereihin verrattuna. Äitiyden myötä on sitten kyllä tullut lisäksi sellaisia kavereita jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa. Jutut on erilaiset eri ihmisten kanssa, en kauheasti lapsista juttele noille joilla ei lapsia ole. Baareissa en kyllä käy oikein kenenkään kanssa, kun se ei oikein ole mun juttu. Voihan noita lapsettomiakin kavereita muutenkin nähdä, kyläillään ja kahvitellaan, käydään syömässä ja jossain jumpassa tai kävelyllä.

Metsälauha 31+2

 

Mianjo. :hug: Muutama vuosi sitten 6-vuotiaan sairaan kissani nukuttaneena tiedän, mitä se on. Voimia!

 

Voi mianjo, ikävä tilanne. Itse odotan kauhulla, koska joutuu taas tekemään vastaavan vaikean päätöksen meidän jonkun vanhan eläimen kanssa. Vanhin kissa on nyt 17 ja sillä hengitys krohisee jonkun halvauksen seurauksena, muuten ihan pirteä rouva vielä, mutta eläinlääkäri käski seurata koko ajan tuota hengitystä. Seitsemän vuotta sitten jouduin viemään lopetettavaksi kilpikonnan joka minulla oli ollut lapsesta asti. Itkin sitä pari vuorokautta. Jälkeenpäin kyllä tajusin että se oli paras ratkaisu -ja olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Jouduin pakkosyöttämään eläinparkaa loppuajat, kun se ei sairautensa takia enää suostunut syömään, ehkä siihen ei olisi kannattanut mennä, kun paranemisesta ei ollut toivoa.

Voimia sinulle, nämä päätökset eivät ole koskaan helppoja. Ja itkut kannattaa itkeä kun niiden aika on.

 

omaa napaa: eilen oli lääkärineuvola
rv 30+6
painon muutos 490g/vko
rr 130/70
hb124(joka on nyt huonoimmillaan koko raskaus aikana)
oli se ultra, pienokainen vastasi viikkoja..(kysyin painoarvioo ja sain tuon vastaukseksi :headwall: )ja nyt alkaa olemaan neuvola käynnit 2 viikon välein..
minulla oli kans eri terkkari nyt,nuorempi..ei mielestäni osaa suhtautua vakavasti asioihin..kun kerroin että iho on ruvennut kutisemaan ni sano vaan että semmosta se tämä odotusaika on...lääkäri katto heti rr:n ja painomuutoksen mahd. raskausmyrkytyksen takia..noh,onneks ei oo..aiemmin(rv14) sanoin tälle samaiselle hoitajalle supistuksista..sanoi että ne eivät ole suppareita vaan johtuu kohdun venymisestä :headwall: aikana koitin selittää ja sit sanoin että kait minä tiiän mitä supparit on ku on toinen raskaus =) oma terkkari pisti sit toisella kertaa lääkärille ja selvis sit syy niihinkin supistuksiin..nooh,vähän eksyin taas muisteloihin
sf-mitasta paljon teillä muilla on?minulta ei nyt mitattu,viimeks mitattu rv25+3 ja silloin oli 25

 

Mianjo: Paljon voimia sinulle! Raskas päivä edessä sinulla.

Juuri huomasin että vain reilu kolme viikkoa äitiysloman alkuun. Eilen sitten tipahti Kelan rahapäätökset ja päivämäärät. Tulee vähän haikea olo kun pitää jäädä lomalle. Vaikka toisaalta sitä odottaa kuin kuuta nousevaa. Mutta tänään on vain tuntunut että vois olla pitempääkin töissä.

Eilen oli taas puhelinkeskustelu diabeteshoitajan kanssa. itse olin huolissani kun arvot lähenevät uhkaavasti raja-arvoja. Mutta hoitaja oli taas sitä mieltä että hyvät arvot näillä viikoilla, ettei vieläkään tarvitse olla huolissaan Ainoastaan painon nousemisesta on ollut hoitajalla huoli, kun paino on noussut viisi kiloa, että elänkö ihan nälässä. Ei millään tahdo uskoa, että hyvin tulee syötyä, ainoastaan herkkuja on tullut säännösteltyä ja nyt täytyy rajoittaa riisi-, marja- ja mannapuuron syöntiä. Siitä ei sokeriarvot tykkää.

Ja pahoinvointi ei ole koskaan lakannut ja pahenee nyt loppua kohden. Siitä nyt vain joutuu kärsimään loppuun asti.

Lotta ja rv 31+2

 

mianjo: Voimia :hug: Itse jouduin sairaan kissani lopettamaan 4 vuotta sitten ja se oli ihan kamalaa.. Tämä oli kuitenki jo 11-vuotias ja ei pystyny enää liikkumaan ja oli tosi kipeä selvästi....

 

Viimeyö sujui suht rauhallisesti. Hyvä näin, mut aamulla alkoi jonkun vartin verran supistelut. :-E Toistaseksi olo ok ja vauva tunkee raajansa jo kylkieni päälle. Tuntuu niin pirun inhottavalta.

Hitsi ku hermostun nyt herkästi ja turhaankin vielä. Eilen itkin kun turhauduin odottamiseen ja nyt aamulla hermostuin kun ei rahat tulleet just tänään tilille. :kieh:


Mömmis & potkija 29+6

 

Perjantaita!

Huomasin et tuolla on jo pino syysvauvoille! Se sai taas tajuamaan kuinka lähellä vauvan syntymä onkaan.

Lotta, mulla on kans vähän haikea fiilis jäädä pois töistä. Mutta kyllä se menee ohi viimestään kun vauva syntyy. Ja mä aioin nähdä työkavereita äippälomallakin.

Tappelen edelleen noiden Kelan papereiden kanssa. :kieh: Miten ne voi olla niin vaikeita täyttää.... Te, joille työpaikka maksaa 3 kk:n palkan äippäloman alusta, ootteko itse vieneet kelan lomakkeen työnanatajalle, vai onko työnantaja saanut/hankkinut sen itse jostain? Pitääkö sekin paperi palauttaa kelaan viim. 2 kk ennen laskettua aikaa? Äitiysrahahakemuksen vien postiin tänään, soittakoot sitten kelasta jos siitä puuttuu jotain.

Mianjolle :hug: raskaan asian kanssa.

Nyt lähdetään pojan kans mummille viettään viimeistä talvilomapäivää!

marza ja minimuru 29+5

 

Marza: Minä toimitin todistuksen raskaudesta(minkä sain neuvolasta) ja sen Kelan paperin täytettynä palkanlaskentaan (siltä osin kun pystyi täyttämään), palkanlaskennasta ne toimitti sitten sen Kelaan. Mitään palkkatodistuksia ei tarvinnut toimittaa. Kinkkisiä nuo Kelan laput ja omakin meni viime tippaan.

Lotta

 

Marza. Mulla se menee vähän erilailla. Kela maksaa mulle äippärahan ja työnantaja maksaa sitten äippärähän ja palkan välisen erotuksen. Eli mä toimitin kelan päätöksen palkanlaskijalle.

 

Nytkö se sitten alkaa... Tänään äärimmäisen hirveet yläselän kivut kun istuu koko päivän! Seistessä helpottaa! Täytynee alkaa töissä kävelemään enemmän...
Voi video. Tais olla maaginen raja tuo rv 30 ... grrrrrrrr :kieh:

 

perjantaita pinoon =)

onpas paljon porukkaa kipeenä. Pikaista paranemista jokaiselle! :flower: =)

Lotta: no sulle ei ainakaan painoa ole liikaa kertynyt

Mömmis: :hug:
täälläkin pientä vuoristorataa tunteitten kanssa.. eilen itkin kun väsytti niin paljon ja joku suhteellisen vähäpätöinen asia painoi mieltä.. hermot on pinnemmassa kuin aiemmin.. mieskin tuumas että hän on jo ihmettellyt miten rauhallinen oon ollu poitsua odottaessa olin kuulemma "himpun verran" ailahtelevaisempi

Mianjo: :hug: Kissasi kannalta tuo on varmaan paras vaihtoehto vaikka kipeältä tuntuukin.
Meidän 12v noutaja lopetettiin viime toukokuussa (vietti tosin eläkepäiviä maalla ystävän luona) mutta vaikken itse vienyt piikille niin jäi tyhjä aukko sisälle ja töissä pääsi tiku kun ystävä ilmoitti että ovat nyt matkalla... mahtava koira vaari oli :heart:
siinä olen muiden kanssa samaa mieltä että viimeinen palvelus ja hyvä teko minkä voi lemmikilleen antaa ja tehdä niin on viedä ajoissa piikille.. ettei joudu hirveistä kivuista kärsimään.

jää vähän kesken kun poika heräilee joten :wave:

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa!!
Oon lukenu juttuja mut en oo jaksanu kirjotella.. :ashamed:
Myymä: mulla tulee kans YLÄSELKÄ kipeeks istumisesta, mistä lie johtuu.,,?
Riine millasia jumppaohjeita sait lonkkakipuun? mua kiinnostaa ku tuntuu et lonkka irtoaa kohta...
Marza mä oon kans käyny kattelemassa muiden pinoja ja oikeesti JÄRKYTTYNY siitä et syysvauvat jo ilmoittelee tulosta... tuntuu et ite on ihan vasta saanu "tiedon" keävät vauvasta..
metsänlauha: Toivotaan ettei mitään tuu nyt suppareiden kans. Näin muuten tänään NIIIIIIIN pienen vauvan (keskonen) et se oli pieni. Ihan tippa linssissä seurasin sairaalan käytävällä ku hoitajat vei sitä kaapissa ilmeisesti tutkimuksiin..
Paranemista kaikille kipeenä olleille!! itellä tuntuu sen kaiken olevan vasta tulossa...
Sit omaa napaa: Olo vaihtelee tosi paljon päivästä (lue vauvan asennosta) riippuen. Musta tuntuu et vauva on ihan miten sattuu päin mahassa. toivottavasti tajuaa mihin suuntaan sen pitää lähteä.. onko muita häntäluukipuisia? Mulla jomottaa häntä (ja häpyluuta) melkein koko ajan... siis toi häpyluukipu on sellasta ettei kärsi kävellä kunnolla...
Voisko muuten joku fiksu valaista et miten synntyksessä kätilö mittaa sen kuinka monta senttiä on auki? tai milllä se mitataan? alapäätä ronkitaan sen tiiän mut miten ne saa ne sentit niin tarkasti?? (hieman tyhmä olo :ashamed: )
Viikon päästä on neuvola ja helmikuussa alkaa valmennus.. vauvalle ei olla ostettu ku ulkopuku ja muutamat housut ja bodyt. kaikki vaatteet on pesemättä. Kaukaloa oon yrittäny metsästää huutonetistä.

t. Muty & Killiäinen 30 + 6

 

Kertokaa mulle mikä mua vaivaa, onko tässä takana virus vai pöpö vai kummatkin. Pidemmän aikaa ollut kurkku kipee aamuisin ja rouva on räkinyt vihreetä limaa, päivän mittaan tuo juttu on mennyt sitten ohi. Nyt loppiaisena nousi kuume, kova ja korkea, toissayönä kävi 39.4 ja sitten laski luomusti alas. Eilen illalla oli kuumepiikki 37.7 ja tänään iltapäivällä oli 38.1. Kun menee makuullee ja nousee ylös, yskittää ja tuntuu että keuhkoissa ahdistaa ja tuntuu kertakaikkiaan, että siihen tukehtuu. Lähden kohta käymään päivystyksessä, mutta mua ihan oikeesti alkaa jo nyppiä tämä. Ollaan nääs koko porukka oltu kotona to-pe sairastamassa. Että ihan kivaa, joo.

Mjanjo, voimia :hug: , jouduttiin n. vuosi sitten käyttämään meidän koira piikillä. Oli jo 13 v ja sitten selvisi, että oli verisuonikasvain mahassa joka oli ehtinyt jo revetä vatsaonteloon. Koira vaan turposi kun verta vuosi. Eipä siinä ollut enään muuta vaihtoehtoa. Me etsittiin Roopen kuva kehyksiin, ja sanoin lapsille, että jos ikävä tulee niin tätä kuva saa sitten katsoa ja näin tekivät sitten surutyötä koirasta. Se on kuitenkin perheenjäsen.

Eipä tässä muuta tällä erää. Tuun kertoon, saanko tk:sta mitään droppia tähän tautiin, lähden sinne tässä ihan just.

Muija + kevätmyrsky 30 + 6

 

mianjolle jaksamisia, tiedän itsekin useita lemmikkejä omistaneena ettei niistä ole ikinä helppoa luopua.

Kävin tänään neuvolassa, mielenkiintoisia heilahteluja, nyt oma neukkatäti oli mittaamassa niin sf oli jo 28, eli täysin normaali. Viimeviikollahan mitta näytti sijaisen mukaan 23.. Hb oli pompsahtanut nyt sitten jyrkästi ylös yhdessä viikossa.. Viime perjantaina näytti 107 ja nyt 143.. Rautamehu ja rautapitoinen ruoka on siis tehonnut äärettömän hyvin tai sitten tämä minun flunssa vaikuttaa asiaan.. Paino oli myöskin tippunut melkein kilon viikossa, verenpaine sentään oli vielä niinkuin ennnenkin, eli hyvä.

Niinu & itiö 32+1

 

muty Mä olen ymmärtäny että ne survasee sorkan sisää ja ihan sormivaralla tunnustelee paljonko on auki :$

 

muty Mä olen ymmärtäny että ne survasee sorkan sisää ja ihan sormivaralla tunnustelee paljonko on auki :$

näinhän tuo on ja mitta voi muutta eri lääkäreillä ja kätilöillä..

 

Jaahas, influenssaa sairastaa nyt sitten koko meidän porukka. Minä kävin jo lievitystä hakemassa, mulle lääkäri kirjoitti sen perusteella, että olen raskaana niinkuin auttamaan tuossa tervehtymisessä. Poskipäitä kutittaa ihan vietävästi, jos ois joku strasseli millä niitä rassais, ois ehkä helpompaa. Ja saikkua tuli sitten tonne keskiviikolle saakka... No, palkka juoksee vaikka mieluummin olisin tottavie töissä.

Muija ja kevätmyrsky 30+6

 

Omaa napaa ja valitusta:
Aloitetaan varpaista: Varpaat kramppailee ja pohkeet vielä pahemmin. Etenkin yöllä herää ja tekis mieli HUUTAA.. Mikään asento ei auta eikä vastaan vääntäminen..
Polvet: Poksuu ja jotain siellä on löystynyt kun tuntuu että ei välillä uskalla astua jalalla kun polvi vääntyy nurinpäin..
Jalat noin yleensä: Puutuu jos on hetken väärässä asennossa.
Nivuset: Kipeät 24/7, oikeastaan ihan sama mitä tekee vai tekeekö mitään niin sattuu.
Rakko: Sinne ei mahdu mitään. Päivällä vessassa käynti alle tunnin välein ja yöllä muutaman kerran.
Perse: Joku ihmeen kipupiste tulee n. kerran päivässä ettei uskalla jalalle varata painoa kun ei tiedä pysyykö alla. Ummetus ja pukamat on mukava yhdistelmä. Tekis mieli toisinaan lusikalla kaivaa ettei tarvis *******..Ei tästä enempää..
Lantio: *RIKSRAKSPOKS* nitisee natisee ja paukkuu. Kipeä koko ajan. Varsinkin yöllä kun kääntää kylkeä.
Häpyluu: Hieman rauhoittunut, mutta välillä tuikkii niin ettei uskalla hengittää yhtäaikaa ettei se vaikka pahenna sitä..
Alaselkä: Istuminen yli 15min paikallaan on tuskaa. Puutuu ja särkee..
Maha: Supistelee, lähinnä kivuttomasti mutta välillä sattuu.
Kylkiluut: Kohtu painaa kylkiluita niin ettei voi oikealla kyljellä nukkua ollenkaan. Jos yöllä herään oikealta kyljeltä niin tuntuu kuin ois puukku kylkiluiden alla..
Maha: Selällään ollessa tai jos istuu liian takakenossa niin tulee heti huono olo. Myös yöllä kun pakko välillä vaihtaa vasemmalta kyljeltä eri asentoon, mutta kun muita vaihtoehtoja ei oikein ole enää..
Nenä: tukossa
Pää: Huimaa ja väsyttää..Välillä tuntuu että oikeasti lähtee taju.. Oiskohan rautakuuri paikallaan vaikka hb onki 115..

Jopas helpotti.

 

Huh! 12 tunnin työpäivä takana + matkat siihen päälle = 14h. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla olla pistämättä tikkua ristiin koko viikonloppuna Enää viikko töitä, ja sit äippälomalle! Mitenköhän sitä pyörii sitten kotona ensimmäiset päivät? Varmaan samalla lailla kuin kesälomankin alussa, pari päivää menee ihmetellessä että mitäköhän tekisi. Toivottavasti en ala tylsyyttäni soittelemaan miehelle töihin. Ja toivottavasti en ole kateellinen miehelle siitä, että käy töissä. Se olis miehelle kurjaa. Kun tehdään samanlaisia hommia ja puhutaan työasioita kotona, niin mulle voi tulla vähän orpo olo, kun ne jutut onkin mun osalta loppu.

Ilmoittauduin kuitenkin varuilta avoimeen yliopistoon kursseille, jotka minun on tehnyt mieli käydä jo kauan sitten. Aivojumppaa tarjolla myös verkko-opintoina

Yläselkäkivuista Mulla särkee lapaluiden väliin, istuessa nimenomaan. Veikkaan, et työasento on jotenkin väärä, jos kyhjötän läppärillä jotenkin hartiat lysyssä. Eilen kävin hierojalla, mutta eihän 1 kerta mitään auta. Neuvoi tekemään keppijumppaa, jota aion kyllä tehdäkin.

Mökö istui neuvolassa vielä perätilassa, nenä vasempaan kylkeen päin. Sitkeästi ollut jo monta viikkoa pieni samassa asennossa. Saa nähdä, kääntyykö ajallaan. Tapahtui synnytys miten tahansa, ihan sama, pääasia että vaavi saadaan turvallisesti ulos.

T.Marais ja Mökö 31+5

 

Ummetus ja pukamat on mukava yhdistelmä. Tekis mieli toisinaan lusikalla kaivaa ettei tarvis *******..Ei tästä enempää..

Niin tuttua, niin tuttua |O Ihan oikeasti välillä pelottaa mennä shaiballe ku ei tiedä tuleeko ulos kakki vai pukamat. Tää on oikeasti kertakaikkisen kamala vaiva jota ei voi käsittää jos ei ole koskaan itse kokenut. Siis ällö ja nolo ja KIPEÄ.

Muuten mä olen voinut loistavasti, *koputtaa puuta kolmasti* mitään pahempia särkyjä ei ole ollut tai suonenvetoja tai supistuksia. Toivottavasti jäis vaivat peräpukama-asteelle Niin ja närästystä on ollut mut se vaiva on oikeesti tosi pieni noitten pukamien rinnalla.

upupa ja Multeri 31+4

 

Sitte ku vielä pelottaa ku sattuu nii per*eleesti että vauvaki tulee vielä perässä ulos tai ainaki tekee hallaa kohdunsuulle semmonen vessatouhu..