Heipsan,
Täällähän sitä ollaan. Olin viime viikon t-o-d-e-l-l-a väsynyt. Viimeinen työviikko otti koville, kun oli valtava stressi siitä, että pärjääkö mun sijainen vai ei. No, eihän se mun ongelma ole, mun piti vaan näyttää työtehtävät. Viime kädessä se on esimiehen ongelma, sillä hän sen valinnan on tehnyt. Mutta jonkin tasoisena pakkosuorittajana tietty stressaan oonko itse onnistunut opettamaan kaiken tehokkaasti :ashamed: .
Sitten eiliseen
äippäpoli reissuun. Mulla oli aika klo 12.50, sisään pääsin klo 14.20. Eli ajat olivat 1,5 tuntia myöhässä. Mä kiehuin jo tunnin jälkeen ja tuossa puolentoista tunnin paikkeissa aloin olla todella kypsä, nälkäinen, janoinen ja huonovointinen. Sitten kun pääsin sisään, niin ei edes pahoiteltu pitkää odotusta :kieh: . Onneksi käynti oli kuitenkin kiireetön ja ihan mukava. Lääkäri oli ihana, ultrasi vauvan ja katsoi muutakin kun koon ja kaikki oli ihan normaalisti. Eilen vauvan koko oli n. 2,4 kg ja painoarvio laskettuna päivänä on n. 3,7-3,8 kg, jos pystyn pitämään ruokavalioni terveellisenä loppuun saakka. Vauvan kasvu oli palannut takaisin hiukan keskikäyrän alapuolelle, joten käynnistystä ei toteutetakaan. Eli saan odotella spontaania synnytystä
. Mä oonkin kauhulla odotellut sitä käynnistystä, kun oon kuullut tarinoita hurjista suppareista. Ja niin, kohdunsuun tilanne oli sellainen, että ulkosuu sormelle auki, pehmeä ja kohdunkaula 3 cm ja takana. Vauvan pää oli kuitenkin aika hyvin jo lantiossa ei kuitenkaan vielä kiinnittynyt. Mut eihän kiinnittymistä välttämättä edes tapahdu uudelleensynnyttäjällä.
Pelkoasioista juteltiin myös ja lääkäri käski heti sanoa neuvolassa, jos haluan mennä vielä juttelemaan synnytyksestä. Olisivat myös järjestäneet käynnin synnytyssaliin
, jos olisin halunnut mennä. Mä vaan en halua mennä muistelemaan ekaa synnytystä ja sanoinkin, että menen kun on pakko. Silloin on muut asiat mielessä eikä tarvi palata esikoisen synnytykseen :| .
Onko
sexy olo... No ei todellakaan! Mä oon jotenkin vinksahtanut, kun en usko miestä vaikka kehuu nätiksi ja silittelee ja halittelee. Kun itellä on valasmainen olo, niin on vaikea uskoa toistakaan. Mut ehkä tämä tästä, kun on jonkun aikaa saanut hengähtää kotona ja rentoutuu yms. Vointikin voi palata paremmaksi.
Raskausarvet: uusia ei ole tullut mutta esikoisen aikaan niitä tuli roimasti. Joidenkin suurempien arpien päässä on punaiset pisteet ja silleen se repeily alkoi esikoisen aikaankin :/ . No, jos uusia tulee, niin vaaleneehan ne ajan myötä. Eipä tässä muutoinkaan missään bikini-kunnossa olla
.
Mitäs tekis... taidan mennä tyhjentämän kuivausrumpua kun eilen laiskuuksissani änkesin koneellisen sinne. Ei kovin ekologista mutta helpotti eilistä taakkaa.
Palataan taas :wave: !
Iines ja Sintti 35+3
