**Maalismasut 2009** helmikuussa

Mulla on ihat samat ajatukset sairaalasta ku Kaalla Johtunee varmaan siitä kun oon ollu töissä sairaalassa osastolla ja esikoisen sairaala-aika oltiin perhehuoneessa joten siitäki on hyvät muistot. Sairaalaruokaki oli hyvää

 

No niin elikkäs neuvolassa käyty. Sokeriarvot oli 7,1. Hui! :/ Verenpaineet normaalit ja hb 118. Sf mitta oli 34 ja se neuvolatäti sanoki, ettei se enää loppuvaiheessa pahemmin kasvakkaan. Ens maanantaina olis sinne synnytystapaarvioon matka. Kuulemma sen takia eivät ole sen kans hoppuillu kun esikoinenkin on mennyt yli 10 päivää.. Niin olisin silloin rv 39 kun se tehdään.

Sairaalakassinkin saanu suurimmaksi osaksi pakattua. On tullu viime aikoina niin paljon ja kipeitä suppareita. Juuh mut en jaksa kauemmin enää olla koneella.

Jossu ja tilli

 

heips

pikaisesti yritin lukaista

Annamamille tervetuloa! (muistinkohan nimen oikein :ashamed: ) olikos muita... lahopää

neuvolakuulumiset:

hb:121
painoa tullut melkein 10kg alusta...
verenpaineet ok. (en muista nyt paljonko oli..)
sf: 31,8cm
vauvan syke 153

itsellä kintut aivan kamalan turvoksissa.. ja hb:stä sanoi että kun mulla tippunut tuon 20 pykälää niin ei ois haittaa vaikka ottasin pienen annoksen kun kuitenkin synnytys lähestyy ja sitten sitä vuodetaan ihan kunnolla.. että vaikka ihan hyvä lukema sinänsä niin on paljon tippunut.. ja kaiketi se saattaa olla osa syy tähän tolkuttomaan väsymykseen |O

täällä ollut kans tuota Kaan ja Mömmiksen kuvailemaa kipua..
tosin supparit aivan kivuttomia.. vetää vaan mahan kovaski ja kireelle.. inhottavalle tuntuu mutta ei tee kipeää.. sitten on jatkuat menkkakivut alaselässä ja -mahalla.. lisäksi tänä iltana pistellyt harvakseltaan tuonne alas.
antoikin mulle huomiseksi ajan lääkärille että tarkistetaan kohdunsuun tilanne.. en kyllä usko että muutosta vielä on tapahtunut.. mullahan on koko ajan tuota menkkajuilintaa ollut ja ei ainakaan rv29 ollut mitään tapahtunut.

sairaalassa olosta.. aika neutraalisti siihen suhtaudun.. koti-ikävä kyllä iskee heti kun mies ei ole paikalla mutta kyllä ne muutamat yöt kestää.. saa ihastella "työnsä" tulosta :heart: aika vain tahtoo käymään pitkäksi.. muuten kyllä ihan ok paikka.

mulla alkais äitiyloma 21pv (taitaa olla lauantai) eikä päätöstä ole vieläkään tullut
tarttivat kuulemma liitonpäivärahoista maksulapun että voivat laskee sen.. ois vaan kiva alkaa tietämään paljonko (tai pitäis sanoo kuinka vähän :kieh: :| ) sitä rahaa saa ja millon..

nyt pitkälleen... väsyttää vaan vaikka olen jo 2 yötä saanut nukuttua paremmin kun pitkään aikaan =) ainostaan 2-3 vessareissua koko yön aikana ja olen miltei heti päässyt uneen takas. jippii

danjuska ja vilma 34+2

 

Nyt kun muistan niin kommentoin tuohon sairaalassa oloon. Eli en ressaa, viimeksi oli ihan mukavaa kun oli niin hiljaista osastolla. Nyt ainakin tuntuu et luin vaan kirjaa vauva mahan päällä kaiken ajan kun olin yksin. Mies onneksi oli paljon osastolla, mummo ja pari kaveria kävi pikaisesti aulassa. Muuten olin yksi 2h huoneessa kotiinlähtö päivää lukuun ottamatta. Sillon tuli huoneeseen kaveri käynnistykseen. Ja siellä meni niin uutta ihmetellessä aika. Piti opetella imettämään, vaihtamaan vaippaa ja kylvettämään.. Ihan hassulta tuntui kun ei osannu vauvaa hoitopöydältä nostaa pyllyn pesulle vaikka mulla on kuitenkin pikkusisaruksia joita olen hoitanut paljon kotona ja nuorimmat oli reilusti alle 3 kiloisia kun pesin ekoja pyllyjä..

 

Heip hei!

Mulla on tuohon sairaalassa oloon vähän samanlainen suhtautuminen kun eeevalla ja kaalla. Musta siellä on ihan hyvä olla, kun saa levätä ja vähän väliä on jotain ruokaa tarjolla. Aikahan siellä vähän käy pitkäks, mutta muuten ihan jees paikka.
Täytyy vaan toivoa että saa mukavan huonekaverin. =)

marza

 

Huomenta!

Kiva ku tuota unta riittää! Heräsin tänään 5 ku mieskin heräsi, sit olin sellasessa puolihorroksessa (hyvä tila, ei kykene ajattelemaan järkevästi eli voi pelotella itteään synnytyksella). Näin yöllä unta, etten jaksanu ponnistaa lasta ulos, sit ne päätti ottaa imukupin ja mä sain hirveen hysteriakohtauksen ja ne vaan repi sitä lasta ulos ja mä ulvoin ku elukka, sit ne päätti et jumissa on ja sit sektioon. HYI!! siis niin painajainen!
Päätin sit nousta ylös tossa 7 aikaan ja aamupalalle. Tosin oksettaa kaikki ruoka, en voinu sit syödä mitään.. inha olo!

Mömmis: Mä kans juon toisinaan ihan koko ajan. Jos oon juonu vaikka limpparia niin sit tekee mieli ihan vaan vettä.

Ehkä meen takas vielä sänkyyn. tänään ois neuvola iltapäivällä. En ois viikko sit uskonu et oon vielä yhessä kasassa sen lääkärikäynnyn jälkeen.

Mä eilen illalla tilitin miehelle, et mulla ei oo mitään hajua miten sitä lasta hoidetaan. Mitä sit ku tullaan kotiin ja ite pitää alkaa hoitamaan sitä, siis en mä osaa!! ihan kauhee olo tuli, ku aatteli et se on sit meidän vastuulla pitää hengissä.. ONko muita jotka epäilee kykyjään? entä te joilla on jo muit lapsia, miten meni ekat päivät kotona?

 

Upupa! Onnea Metallican lipuista! Mä olin niiden keikalla kesällä 2007 ja tykkäsin tosi paljon!!!

Sairaalasta olosta. Mä luulen, että mulla saattaa tökkiä ruuhka, yksityisyyden puute ja henkilökunnan töykeys herkkää äitiä kohtaan. Sairaalan ruoka mulle maistuu varmasti, en ole turhan ronkeli ollut ikinä sapuskojen suhteen. Muhun uppoaa mikä vaan.

Minilla! Aivan ihana takki ja sukat!!!

Laittakaa kuvia, niitä on niin hirmu kiva katsella!!!
Massuista, vauvan nurkkauksista, neuletöistä ja muista aikaansaannoksista, ihan mistä vain!

Rv 37+6

 

Sairaalassa olosta sen verran että toivon että saan levättyä. Esikko nukkui ja söi, ei itkenyt yölläkään, mutta se huonetoverin vauva |O Siinä kun oli ite väsynyt synnytyksestä ja vauvan hoito oli uutta niin ei pahemmin naurattanut kun ne siellä vietetyt yöt sai valvoa toisen vauvan takia. Nyt tuo sairaalassa olo jännittää siinä mielessä että se tulee olemaan ensimmäinen yö kun oon erossa tuosta pikku-neidistä :'(

 

Minä olin synnyttämässä 15.7.2007 klo 19-22.10 eli just Metallican keikan aikana

 

muty: sillon ku kotiuduttiin esikoisen aikaan niin eka kannettiin vauva sisälle ja olohuoneeseen keskelle lattiaa. siinä me sit katseltiin sitä ku se nukku, jossain vaiheessa jompi kumpi tajus, että olis parempi ottaa siltä ulkovaatteet pois. Yhdessä riisuttiin se pieni otus ja ihmeteltiin lisää. Ei mitään hajua mitä tehdä seuraavaksi.... sitten anoppi tulikin käymään ja vähän piteli vauvaa sylissä ja hoiteli muutenki sitä. Muutama ensimmäinen päivä oli vain ihmettelyä ja itseluottamus oli vain sana... aikas hankala kuvailla mitä kaikkea sitä pyöri mielessä ja mitä tunsin silloin.

 

Poksuneiden viikkojen kunniaksi tuore mahakuva.



Havahduin juuri huomaamaan, miten vähän olemme ikuistaneet raskauden etenemistä. Masukuvia on ehkä kaksi, ja sitten appivanhemmille lähetetty video. Täytyy yrittää petrata vikan kuukauden aikana, niin on taidot valmiina, kun vaavi syntyy.

Tänään edessä synnytyssairaalaan tutustuminen. NKL on sinänsä jo tuttu paikka, koska vietin siellä neljä päivää tulpan takia ennen joulua. Ihan mukavasti meni, vaikka vähän tylsistyttikin. Nyt pidetään vaan peukkuja, että synnytys menee hyvin ja perhehuoneissa on tilaa - olisi niin kiva olla omassa rauhassa ekat päivät.

Tänään pitäisi myös vihdoin saada olohuoneen vaavinurkkaus valmiiksi. Ja sitä sairaalakassiakin voisi tietty alkaa pakata.

Aurinkoista päivää,
Minilla ja Ada Emilia 36+0

 

se oli sitten viimeinen lääkärineuvola tänään. kaikki oli kunnossa
painoa tullut parissa viikossa 1,5, verenpaine hieman noussut nyt 122/80 kun viimeksi 110/72, hemppa noussut nyt 120 (90) rautaa saa vähentää, sf 35.
lapsivettä on kuulemma paljon, kohdunkaulaa jäljellä 1-2cm ja 1cm ollaan auki.
päätä siinä työnsi ja sanoi että liikkuu eli ei vielä ole kiinnittynyt.
viime raskaudesta ei kokeiltu mutta nyt taas koitti antaako sivut ja häntäluu myöden. kyllä teki todella kipeetä kun niitä venytti ja myös kun koitti liikkuuko vauvan pää.
minulla on myös tullut huuleen edellis yönä kolme vesikellon näköistä rakkulaa ja kyselin niistä onko minulla huuliherppes. koskaan ennen kun ei ole ollut.
ei osannut sitäkään varmaksi sanoa kun ne ei polttele eikä kutia.
kaverilta eilen kanssa kyselin ja hän sanoi että vähän siltä näyttää mutta ihmetteli kun niitä on kolme. yleensä tulee vain yksi rakkula :/
sairaalasta en minä siellä viihdy mutta kyllä siellä nyt on jos on pakko. yhden yön olen ajatellut korkeintaa siellä olla jos kaikki menee hyvin. en pysty siellä nukkumaan hyvin jos on muita huoneessa. heräilen meinaan kaikkeen pieneen ääneen. mitä siellä turhaan aikaansa viettää kun vauvan kanssa kahdestaan melkein siellä kokoajan ollaan varsinkin kun on uudelleen synnyttäjä. eipä niitä pahemmin siellä näy ellei jotain asiaa tule ja menet kyselemään. ruoka on mielestäni aina ollut ihan hyvää.

cadillac ja toukka tasan 38 =)

 

Muty: Sama täällä. Heräsin taas neljältä. Olin netissä kuuteen asti. Ja tosiaan synnytys pyöri mielessä. Luin kaikkia kokemuksia OYKS:stä. Ei tosiaan pitäis lukea. Ja piti ruveta katsomaan netistä mihin sitä pitää edes mennä jos synnytys käynnistyy. Nukuin sitten seitsemään ja rupesin lähettämään lapsia kouluun. Ja sitten taas on pitänyt torkkua tässä. Ärsyttää herätä keskellä yötä kun tietää että koko päivä on sitten tällaista väsynyttä torkkumista.

Sairaalassa olosta vielä: Minun kumpikin lapsi on ollut juuri niitä yövalvojia siellä sairaalassa. Ja muutenkin valvovat siellä koko ajan. Koko ajan pitää olla sylittelemässä ja se tuntuu yöllä vaikealta kun pelkää että nukahtaa ja tiputtaa lapsen rinnanpäältä lattialle kun ne on niin hankalia nuo sängyt. Ja sitten tietää että häiritsee muita huonseessa olevia. Niin tuntuu tosi inhalta koko tilanne. Niinpä valvon aina tuon koko sairaala-ajan muutamaa torkahdusta lukuunottamatta eli olen aivan puhki kun pääsen sairaalasta pois.

Lotta rv 36+6

 

NeuvolaLÄÄKÄRI terveisiä:

(Suluissa edellisen käynnin tiedot)

Rv 35+5 (rv 34+)
Paino: 66,6kg (65,9kg) Lähdöstä tullut + 11,6 kg
RR: 125/74 (131/69)
Sf: 31 (32)
RT (rt)

Kohdunsuu: Us 1 sormelle auki, pehmentynyt, kaulaa jäljellä 2,5cm
(Us 1 sormelle auki, Kiinteä, kaulaa 3cm)

Kaikki vallan hienosti ja nyt vain taas odotellaan... Vois aika mennä jo HIPPASEN nopeemmin, KIITOS!

Ei kyllä hajuakaan miksi toi mun sf mitta on pienentynyt? Onkohan kellään mitään järkevää selitystä sille??
sairaalasta: Kyllä siellä ihan ok:sti viihtyy jos vauva on siinä läsnä mutta jos siellä odotusaikana joutuu olemaan niin kyllä sinne läppärin joutuu mukaan ottamaan

myymä ja pikkuveli 35+5

 

Sf- mitta pienenee, kun vauva laskeutuu alas luulen... =)

 

sf-mitta pienenee kun vauva laskeutuu.

 

Sairaalassaolosta mulla on ihan samat ajatukset kuin chromollakin. Ensimmäisen kerran joutuu olemaan yön erossa esikoisesta :/ Toivottavasti synnytys menee hyvin ja vauva voi hyvin, ettei tarvi jäädä osastolle pitkäksi aikaa. Esikoinen joutui keltaisuuden vuoksi valoon, mikä viivästytti kotiin pääsemistä.

Neuvolassa kävin eilen. Hb jatkaa laskuaan, kohta alle 100. RR n.90/40, vähän on ollutkin huimausta Vauva on tosi alhaalla mikä aiheuttaa paljon epämiellyttäviä kipuja alapäähän. Supistuksia tulee paljon ja kipeitä, mutta säännölliset loppuvat aina siinä vaiheessa kun alkaa harkitsemaan synnärille lähtöä :headwall: Eipä tässä nyt niin kiire vielä ole, vaikka eihän nämä kaikki kivut ja unettomuus niin mukavaa ole. Mutta aikansa kutakin. Toivottavasti vaan ei tarvi käynnistykseen mennä, luonnollinen synnytys mielummin

Aurinkoista ja kirpeää pakkaspäivää kaikille!
-Pauko ja Peppi 37+1

 

Muty, mä luulen et lähes joakinen äiti miettii kotiutuessaan esikoisen kanssa et miten tuota hoidetaan. Vaikka mullakin oli paljon kokemusta lastenhoidosta ennen esikoista, niin silti se on ihan eri juttu kun se on oma ja siitä on täysin vastuussa. Mäkin muistan kun kotiuduttin esikoisen kanssa, niin ekana iltana miehen kanssa vaan ihmeteltiin ja ihasteltiin poikaa ja mietiittin et tuossa se nyt on ja siitä ollaan vastuussa seuraavat 18 vuotta. Ekat päivät meni ihan sumussa ja ihmetelleessä poikaa sekä opetellessa pojan rytmiä. Luota vaan itsees, niin hyvin se vauvan hoito sujuu. =)

Voi teitä onnellisia joiden synnytyssairaaloissa on perhehuone. Tays:ssa semmosta luxusta ei ole.

Mä en ole vieläkään laittanut vauvan vaatteita valmiiksi. Tuossa ne lojuu paperikassissa. Pesty ne kyllä on, mutta meillä ei ole niille oikein mitään paikkaa. Ja eilen tajusin että eihän mulla ole vauvalle mitään lakkia. Täytyy siis suunnata tässä joku päivä lakkiostoksille. Esikoinen kun syntyi kesällä, niin silloin ei tarvinnut niin miettiä et mitä vauvalle pukee päälle.

marza ja minimuru 35+2

 

Pauko, meillä myös esikko oli kellertävä niin sitä sitten seurailtiin ja päästiin vasta neljäntenä päivänä kotiin. Toivottavasti nyt sairaalareissu jäisi lyhyemmäksi.

En oo edes miettinyt sairaalakassin/vauvan kotiutumisvaatteiden pakkaamista, kysyin yks päivä mieheltä että osaako se tuoda vauvalle vaatteita sairaalaan jos en oo niitä laittanut valmiiksi niin se vaan nauroi räkäisesti että tottakai. Eli ei sitten niistäkään tarvi mitään stressiä ottaa.

 

Kyllä muakin vähäisen jännittää kotiutuminen kun esikoislapsi kyseessä, mutta mä luotan äidinvaistoon ja kyllähän sairaalassa neuvotaan hyvin vauvanhoidossa ja meillä on sukulaistenkin apu lähellä.

Appi ja miehen veli tulivat aamulla tuomaan meille suru-uutisen, miehen mummo oli kuollut kotonaan viime yönä. :/ Haikea fiilis, mutta kun mummoilla alkaa olla ikää mittarissa yli 80, niin ihan odotettavissa olevaahan tuo on. Ja näin se elämä kulkee, että uusia syntyy ja vanhemmat kuolevat pois.

upupa ja Multeri 37+1

 

upupaepops, haleja sinne! Harmi ettei miehesi mummo ehtinyt nähdä Multeria.

 

Upupa: Voi että! Jaksamisia.

Muty: Minullakin on toisinaan sellainen olo, että apua mitä ton vauvan kanssa pitäis tehdä. Hyvä et on äiti ja neuvola lähellä joilta kysyä neuvoja. En tosiaankaan turhasta ala ressaamaan, katsoo sitten kun se tilanne tulee ja toimii oman vaiston mukaan.

( . ) Hyi mitä kumpuja tuli eilen mahan päälle, ihankuin jalat menisivät mahan lävitte. Ensin alkoi tuntua niin semisti pahalta omat raajat, turposivat jalat varsinkin ihan kunnolla. Tuon jälkeen rupesin jo yökkäilemään vessassa. Eikun nukkumaan vaan. Huhhuh... Onnekseni hyvin nukuttu yö takanapäin. Aamulla helpottikin jo paljon.

Mietin jo että pitäiskö värjätä hiukset, tyvikasvu on inhanväristä.

Mömmis 35+3 :heart:

 

sairaalassa olosta en mitenkään kauhulla odota sinne joutumista, esikon aikaan makasin siellä kuukauden ja vauvakin joutui olemaan kaksi viikkoa vauvateholla, kaikki tuota vähempi aika on plussaa! Ruoka siellä on hyvää. Toivottavasti saan mukavan huonekaverin, mikään ei ärsytä niin paljon kuin semmonen tyyppi joka ei osaa mitään jutella! :kieh: Kaikista paras vaihtoehto ois tietysti jos siellä ei tarviis viipyä kuin yks yö.... Kaipa se ois ihan mahollistakin kun on toinen synnytys ja jos kaikki menee normaalisti.

Hiusten värjäyksestä en oo värjänny hiuksia kun syyskuussa viimeks, mulla tämä raskaus on tehny sen että mikään väri ei pysy päässä, ei edes kestovärit. No tuleepahan välillä huilia hiuksillekin, 15 vuoteen en oo ollu näin pitkään ilman väriä. Kampaaja sanoi että mun hiukset on rasittunu tosi paljon raskausaikana, jos sitä sitten ristiäisiin jo sais väriä päähän. Ällöttää tuo maantien harmaa väri mikä puskee tyvikasvuna!

Sairaalakassia en oo vieläkään pakannu itelle enkä vauvalle, eiköhän sitä lähön hetkellä älyä ottaa jotain matkaansa.

Myhkäri+mahamölliäinen 37+3

 

Tarttee ootella vain huomiseen hiustenvärjäystä , yes! Edellisestä kerrasta on aikaa kaks kuukautta. Mullakaan ei oikein värit tahdo pysyä edes ilman raskautta saatikka nyt sen aikana. No, ainakin saa leikattua ja väri piristää edes hetkeksi.

Sairaalassaolosta mulla ei ole aikaisempaa kokemusta, mutta en etukäteen mitenkään kammoksu ajatusta, ehkä päinvastoin. Perhehuone yritetään saada eikä sairaalasta kovin kiire ole kotiin. Eiköhän siellä vähintään se 3-4 vrk olla joka tapauksessa.

 

Merkkailen vain mihin asti olen lukenut. Koko perhe on talvilomalla niin eipä tarvitse kuluttaa paljon aikaa koneella. Vauhtia riittää, mikäs sen mukavampaa, varsinkin kun sitä energian määrää voi tarpeen vaatiessa vain ihailla sohvalta ja antaa miehen ohjailla sitä oikeaan suuntaan.

Metsälauha 36+6