***MAALISMASUT 2008***MARRASKUUSSA

LOE meiän tytöt 12/00 ja 12/01. Heillä 9 päivää vajaa vuosi ikäeroa :heart: =) . Enkä edes muista et ois ollu mitenkään rankkaa vaikka oli 2 vaippaikästä pikkusta. Nyt kun on jo niin kauan edellisestä raskaudesta aikaa tuntuu että ekaa odottais. Ja mullakin on nyt ainakin triplasti kaikkia vaivoja kuten sullakin Ja kutinaa oon huomannu jaloissa suihkun tai kylvyn jälkeen, en tiedä onko sit mukamas niin kuiva iho.

Amalia sulla olikin ihania uutisia :heart: Hieno juttu!!
Ja ihanan ultrakuvanki olit laittanu näytille! Meiän Kirppu tunki ultrassa kanssa käsiä koko ajan suuhun mut ei se tyhmä ultraaja voinu ottaa yhtään kaunista kuvaa. :kieh: :kieh:

Nyt tämä Mamma menee taas kerran kylpyyn ja sit varmaan nukkuun, aamulla taas töihin puol kympiksi.

Mukavaa viikonloppua kaikille ihanille maalismammoille :heart: :hug: !

:heart: :Ninni ja Kirppu 20+5

 

Voi, onpa ihanaa että Amalian pienellä oli kaikki hyvin :heart:

Noista puutumisista ja kutinoista tulin kommentoimaan, että molempaa löytyi niin esikoista odottaessa kuin tässäkin raskaudessa. Mulla on niin helppo vertailla näitä raskauksia kun edellisestä on vielä niin lyhyt aika Kutina ei oo vielä kovin pahaa, mutta jos menee samanlailla kuin esikoisesta, niin tulee vielä pahenemaan ja reippaasti ja varsinkin MAHA ja rinnat kutisi mulla ekassa raskaudessa aivan tajuttomasti! Mulla on aika vahva epäilys, että se johtuu siitä kun juuri niiden ihohan joutuu venymään aika lailla niin se venyminen aiheuttaa sitä kutinaa... Voisko olla?
Ja nuo käsien öiset puutumiset mulla on ollu ongelmana kyllä jo monta vuotta aikamoisten niska-hartia-ongelmien ja sen MS-taudin takia, mutta kyllä mä luulen että raskaudellakin on vaikutuksensa asiaan kun tuntuu siltä että nyt puutuu jalatkin kauheen helposti ja täytyy aina välillä nousta pomppimaan kun pistelee niin vietävästi :/
Jossain vaiheessahan tulee myös se, että paikat voi puutua nukkuessa sen takia että on nukahtanu selälleen ja vauva painaa selän hermoja... Se se vasta on tympeetä :/

Jos en nyt ihan pieleen muista niin Jennah puhui vatsan "repimisestä" varsinkin öisin... Taisit itsekin mainita että ne ei vissiinkään oo supistuksia ja juu, ne ei oo, vaan ne on niitä kohdun kasvusta johtuvia inhotuksia joita tulee nyt kun kohtu kasvaa vauhdilla. Näin ainakin mulle selitti neuvolassa kun mulla on ollu nuo repäisykivut tosi kipeitä molemmissa raskauksissa... Yöllä meinaa ihan kiljahtaa kivusta kun koittaa kääntää kylkeä ja käy aivan tajuttoman kipeää :x

Huh, mitä vielä...

Niin, lapsien ikää kyseli LOL Meillä on tuo esikoinen syntyny 12/06 ja on tänään tasan 11 kk. Kohta päästäänkin viettämään ihan ensimmäisiä synttäreitä

Äh, aika juoksee ja karkkipussi alkaa olla tyhjä
Mukavaa viikonloppua kaikille!

Pimmi 19+2

 

Tämä tyttö suuntaa tontille, eväät on pakattuna ja vaatetta runsaasti päällä. Onkin mennyt viime yönä pakkasen puolelle.
Tulin vain minäkin kommentoimaan muutamaa asiaa...

Mulla oli kuopusta odottaessa ihan kauhee kutina ja ihottuma, jouduin asian vuoksi jopa allergiasairaalaan (ikinä ei ole ollut mitään allergioita).
Otettiin koepaloja ja selvisi, että se oli ihan normaalia hormonaalista ihottumaa. Eli istukka erittää jotain "hienoa" hormoonia, joka voi ko. oireita aiheuttaa.

Puutumisesta... Oh Yeah! :wave: Täällä yksi puutuilija ja pahimmasta päästä. Jalat on vielä säilyneet, mutta kädet on puuduksissa harvaseyö.

Aiemmat lapset syntyneet:
:heart: Poika 07/01
:heart: Tyttö 08/05
*Ja 2 enkelilasta mahtuu joukkoon mukaan* :heart:

Mukavaa päivänjatkoa kaikille maalismammoille! :wave:

*kleopatra ja ihmeidentekijä*

 

Kaikenlaisia vaivoja alkaa näköjään ilmetä, kun puoliväli on saavutettu. Mulla kutisee toinen (!) jalkapohja ja nyt on viikon verran ollut ummetusongelma.
Hain apteekista Duphalacia, mutta se aiheuttaa kyllä hirveät ilmavaivat. Onko kellään muita konsteja ummetuksen hoitoon?

LOE, meillä on ennestään viisivuotias poika (täyttää toukokuussa kuusi). Oltiin tosi pitkään sitä mieltä, että hän saa jäädä ainokaiseksi, mutta näinpä sitten kävi.
Keväällä iski mahdoton vauvakuume, mutta mies pisti kovin kampoihin. Juhannuksena sitten istutin hänet alas ja kerroin, että nyt se on tehtävä tai ei koskaan ja olen vaikka valmis vaihtamaan miestä asian takia.
Sitten tulinkin samasta kierrosta raskaaksi ja nyt mies on ihan innoissaan tulokkaasta. Luulen, että monet miehet ovat aika mukavuudenhaluisia ja siksi eivät halua useampaa lasta.
Olen itse tosi onnellinen vauvasta ja varsinkin tästä ajankohdasta. Täytin kesällä kolmekymmentä ja tällä hetkellä tuntuisi vieraalta ajatus, että vielä nelikymppisenä työntelisin vaunuja.
Vaikka mistähän sitäkään tietää, mitä silloin ajattelee.

Niinkuin esim. se, että tämän pinon 80-luvulla syntyneet mammat tuntuvat tosi nuorilta, vaikka kuusi vuotta takaperin olin omasta mielestäni tosi kypsä 24-vuotias ja ihmettelin kommentteja nuoresta ensisynnyttäjästä.

Tämmösiä ikäpohdiskeluja täällä tänä aamuna...

Mukavaa päivää kaikille! t. pikkuvaemo ja kakkonen 20+1 :heart:

 

pikkuvaemon ikäpohdiskelut sai tarttumaan näppikseen, vaikka toistaiseksi en edes tiedä mitä nämä sormeni aikovat tällä kertaa suoltaa... no minähän juuri tässä kuussa täytän tuon 24-v, ja kypsäksi tässä ei kyllä itseään tunne, päinvastoin. Toivoisinkin, että olisin siellä kolmenkympin hujakoilla itsekin, jotta olisi elämässä tarpeellista itseluottamusta ja -kunnioitusta ehtinyt jo vähän kertyä. Ja varmuutta kaikkeen. Nyt sitä on vielä niin epävarma itsestään, ja osaamisestaan, riittämisestään, pärjäämisestään, kelpaamisestaan. Haluaisi olla jo Aikuinen, joka tietää mitä tahtoo ja tekee asioita saavuttaakseen haluamansa.
Toisaalta on hurjan mukavaa 'tehdä' lapset näin nuorena, koska sitten kun olen 30-vuotias, itsevarmuuden huipussani oleva nainen, lapset on jo 'isoja' ja voin ilman suurempia huolia viedä heidät vaikka mummilaan yökylään ja käydä itse ulkona nauttimassa elämästä, olenhan itsekin tuolloin vielä kohtalaisen nuori =)

Esikoinen meillä on 1v10kk, täyttää 2 vuotta 1.1.2008.

Ulkona on ihana kirpeä pakkassää, mies makoilee edellisen illan juhlista väsyneenä punkassaan, joten taidetaan suunnata esikoisen kanssa pienelle ulkoilulenkille, vaunuttelemaan. Nyt onkin vaunuja taas kiva lykkiä, kun saatiin käytettyä lastentarvikeliikkeessä fiksauksella ne, eivätkä puolla enää.

Edelleen perin juurin räkäinen ja köhäinen
Ippu 20+5

 

Amalia: ihanaa kuulla, että olit saanu positiivisia uutisia! :heart: :heart: :heart:

LOE: Meillä 10/06 syntyny poika! =)

Ikäkeskusteluun: Mulla ollu vauvakuume ammattikoulusta lähtien. Järellä ajatellen vein sen loppuun ja sitten pidinkin "välivuoden" opiskelusta menemällä töihin. Siinä sitten olinkin löytänyt elämäni miehen, jonka kanssa päätimme perheen perustaa ja tuloksena syntyikin ihanan ihana poika -2006! :heart: Olen aina sanonut, että haluaisin monta lasta ja niin olen ikään kuin etukäteen päättänyt, että haluaisin perheen olevan valmis kooltaan ennen kuin 30.v. täytän. Sitten kun lapset kasvavat isoiksi, minä olen vielä kohtalaisen nuori matkustelemaan tai vastaavaa, mitä sitten haluaisinkin tehdä. =) Näin siis ajattelen nyt, mutta tiedä sitten, ku vanhemmaksi vartun, että mitä ajattelen silloin.

Niin juu ja pikkuvaemo kyseli konsteja ummetukseen. Niin meen äiti ehdotti joskus, että laittaa kuivattuja luumuja liikomaan yöksi veteen ja aamulla sitten juo sen veden. Luumut voi käyttää vaikka puurossa tai syödä sellaisenaan. Siitä kuulemma on apua. En oo itse kokeillu, ku ei oo vielä ollu tarvetta, mut jos kokeilet, niin kerro ihmeessä toimiko!

(rv18+6)

 

lunta,lunta,lunta mä oon aina tykänny kun ensilumi sataa,siitä tulee jotenkin hyvä mieli.Tai satohan sitä lunta jo joku aika takaperin mut se oli sellasta sohjolunta.Juu ja tammikuussa sitä sitä sit jo odottaa et millos se lumi sulaa pois ja tulee kesä

Mullakin on kyllä tässä raskaudessa ollu jos jonkunlaista vaivaa,nyt kiusaa noi ilmeisesti kasvukivut kun eilenkin olin oikeelta puolelta niin perhanan kipee et hyvä etten itkemään ruvennu illalla sit otin 2 panadolia ja sit pötköttämään ni ainakin nyt on parempi,nyt sit vaan otetaan hiljaksiin ettei taas kipeydy.

Kleopatralle kymysys;missä vaiheessa teijän raksa on?kiinnostaa kun mekin parhaillaan rakennetaan =) meille tulee maanantaina keittiökalusteet,vielä on niitten asennus,laatotusta,listotusta ja väliovien laittoa.Ja tietty putki-ja ivtyöt loppuun.Sellasta pikkuhommaa mutta toiveissa olisi jos jouluksi uuteen kotoon päästäisiin :heart:

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, rohmutti ja epeli 21+6

 

Täälläkin on maa valkoisena. Lapset heti hakemassa toppahousuja ja pihalle. On se ensilumi aina yhtä hätkähdyttävä. Jossain vaiheessa siihenkin kyllä taas kyllästyy.

Amalia hienoja uutisia. Ihanaa!

Ikäkysymykseen: meidän tulevat isosisarukset ovat 10- ja 11- vuotiaat. Eli ikäeroa tulee ihan kiitettävästi. Itse myös halusin tehdä lapset suht nuorena, että on sitten taan "aikuisiässä" sitä omaa aikaa. Ajattelin jo, että 10-vuoden kuluttua on lapset jo lentäneet pesästä. Vaan toisinpa tässä taitaa käydä. Iltatähti tuli sitten kuitenkin tilaukseen. Välillä tunnen kyllä itseni vähän liian vanhaksi tähän touhuun. Olen nyt siis 35-vuotias.

Nyt pitäisi mennä pakkailemaan tavaroita kaapeista, kun nekin menevät uusiksi sen vesivahingon takia..

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Oonaliina 20+3

 

Ippu, ihan hyvällä tarkotin sen, että vähän reilu parikymppiset tuntuu nuorilta.
En tosiaan koe itseäni mitenkään aikuiseksi, ja oon sellanen Peter Pan-luonne, ettei musta varmaan tuu aikuista edes mummona.
Sillon vaan kun odotti ekaa lasta ja oli ollu jo pari vuotta naimisissa, ihmetteli niitä "nuoruuskommentteja". Kun aatteli, ettei 24-vuotias kuitenkaan ole mikään teiniäiti.

Se voi kyllä olla, että Helsingissä, jossa ensisynnyttäjien keski-ikä on varmaan 30 tai ylikin, vaikutin nuorelta. NKL:lla eräskin äitipolin lääkäri kommentoi jotain vähättelevää iästäni ja se tuntui kurjalta silloin.

Eipä muuta tästä ikäasiasta... =)

 

Räntäsateista lauantaita Turusta! Oli sitten tollanen puyolikas talvi tullu aamuyön aikana. Kesärenkailla töihin ajelin, onneks tiet kuitenkin ihan sulia.

Töissä oon, blaah! Yhtään ihmistä ei näy missään, eli yksin saan olla!

Pikkuvaemo mulla on kans samanlaisia ongelmia vatsan kanssa kun sulla, alkaa oleen pikkuhiljaa aika täysi olo kun ei saa vatsaa tyhjennettyä! kohta tarvii varmaan käydä ostaas jotain peräruiskeita . Kahvikaan ei auta, vaikka normaalisti mulla ainakin kahvi on hyvä keino saada vatsa toimiin.

Taas viime yönä heräilin monta kertaa kun käsi oli ihan puutunu... Onneks se menee äkkiä ohi kunhan vähän venyttelee.

Iästä ollu puhetta, mä olin vasta 22 kun meiän esikoinen syntyi, eli tosi nuori nyt kun ajattelee, nuoria äitejä vastaan siis mulla ainakaan ei oo todellakaan mitään, jaksaapahan itekin sillon paremmin. Oon kans jo nuoresta pitäen tienny et haluan lapset suht´nuorena, ehtii sitä sitten vielä mennä ja matkustella, vaikka meillä on kyllä tytöt ollu joka reissussa mukana, he onkin jo oiken maailmanmatkaajia! Ei tulis mieleenkään heitä jättää kotiin ja lähteä ite miehen kanssa johonki pidemälle reissuun. Vkonloppureissu on eri asia mut pidempään en haluis, tulis niin kova ikäväkin!

Sijoitin töissä 4 ? tuplapottiin ja otin ulos 40 ?, ihan kiva aloitus päivälle-
Töiden jälkeen ajattelin käydä hautausmaalla viemässä mun papan haudalle kynttilät lyhtyihin kun on pyhäinpäivä. Mun isä joka kuoli viime vuonna on haudattu eri paikkakunnalle ni sinne en lähde ajaan, muistan häntä sitten vaikka siinä samalla. Ja voihan sitä kotonakin laittaa kynttilöitä palaan :heart: .

Eipä mulla nyt muuta, kirjottelen vaikka illalla lisää!

:heart: :Ninni ja Kirppu 20+6

 

Hei siis joo pikkuvaemo, en minä siis ollenkaan ajatellutkaan että pahalla tarkoitit, en en!! =) Enemmänkin olin kanssasi ihan samoilla linjoilla, että kovin nuorihan tässä vielä on. Ilmaisin varmaan itseäni edellisessä viestissä vähän huonosti. Mutta kaikki ok siis! =) =) =)

Ippu 20+5

 

Loe: Meidän lapset on pojat -93 ja -00, tytöt -94 ja -01

Ikäkysymykseen:Itse olin nippanappa alle 24 v kun esikoinen syntyi. Mielestäni se oli hyvä ikä, ei turhia stressannut asioista vaan toimi enemmänkin järkiperusteella vauvan hoidossa. Kun lapset menivät päiväkotiin ja kouluun, niin musta muut vanhemmat tuntuivat ikälopuilta yli 40-vuotiaita oli suurin osa.
Kakkossarjaa tehdessä olin sitten 31 v ja kieltämättä ikä oli tehnyt tehtävänsä. Oma mukavuuden halu meni monta kertaa edelle ja en nipottanut kaikesta samalla tavalla. Siis paljon paljon lepsumpi olen ollut meidän pienten kanssa.

Oma siskoni kun sai esikoisensa 36v, niin hän taas on ollut liiankin suorittava äiti ja hössöttää kaikesta. Tais isi ekan kanssa teki niin, nyt heille syntyi toinen ja nyt alkaa järki voittaa

Nyt 38 v odotan siis meidän viimeistä viitosta ja pahoin pelkään, että tästä tulee koko perheen lellivauva :heart:

Kuitenkin jokainen näistä lapsesta on ollut suunniteltu ja haluttu. Kummasti se ihmisen mieli vain muuttuu ja pikkuisen kai aikuistuukin vuosien varrella.

Meillä pienempi poika oli jo heti aamusta klo 8 alkaen pelaamassa pari jalkapallo-ottelua. Esikoinen on kohta lähdössä piirijoukkueen peleihin ja muu perhe suuntaakin siskoni lapsen ristiäisiin ja isomman 2 v synttäreille. Nyt jos joku on tarkkana huomaa, että siskoni on samanikäinen eli kaksosia ollaan!

Ihanaa kun sataa lunta!

Me6 ja Vauhti

 

Pyhäpäivää kaikille!

Täällä on ollut mukavan paljon keskustelunaiheita, kommentoin muutamia.

Kivunlievitys: esikkoa kun odotan niin kokemusta ei tosiaan ole, mutta mitään ehdotonta kantaa esim. luomu vastaan epiduraali, mulla ei ole. Katsotaan miten tilanne sitten aikanaan kehittyy ja mitä kätilö suosittaa.

Puutuminen: Kyllä puutuu välillä kädet yöllä! ja jossain ketjussa olen tuota tissikipua jo aiemmin valitellut ja se ei tosiaan hellitä vieläkään, eli ihan alusta asti on tissejä särkeny kovasti yöllä, ja ovat todella arat kun kääntyy! Kuppikoko kasvoi jo ekalla kolmanneksella 2 kokoa, mutta nyt näyttää onneksi pysähtyneen. Olen yrittänyt niitä rasvailla että iho kestäisi.

ikäkysymys: täytän 30-v helmikuussa, ja olen erittäin tyytyväinen ikääni ja elämäntilanteeseeni! =) ja muuten minäkin luulin nuorempana että 30-vuotias on jotenkin vanha, mutta täytyy sanoa että en tunne itseäni yhtään sen vanhemmaksi kuin vaikka 5-6 vuotta sitten, toivottavasti kuitenkin henkistä kehitystä on tapahtunut!

Amalia: ihana lukea hyvät uutiset!

Ummetukseen: Joo useimmat lääkkeet aiheuttaa vaan ilmavaivoja, mutta apteekista saatava mallas ei. Eli sitä suosittelen, säilytetään apteekissa jääkapissa, sellanen sinappipurkin näköinen pullo jossa lukee Mallasuute.

Rakenneultraa odotan kiihkeästi (14.11.), aika tuntuu matelevan! Toivon mukaan siellä sit on henkilökuntaa että edes saan sen ultran... No, sit pitää vaan mennä yksityiselle.

Mäkin oon nyt useana iltana tuntenu liikkeitä! :heart: Ihan mahtavaa!

Palaillaan!

taimi & vatsataimi 19 tasan

 

Ihanaa sataa lunta! Heti ihan joulu fiilis!

Amalia: Ihanaa, että vauva voi kuitenkin hyvin! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja on vain ohi menevä matala pulssi.

Ikäkysymys: Itse olen 25v. ja tunnen olevani juuri oikean ikäinen äidiksi! Murumme on jo pitkään ollut haaveissa, mutta kun niitä lapsia ei aina niin vain tehdä.. Lapsettomuuspolilla tunsin olevani todella nuori tähän hommaan, kun keski-ikä siellä taisi olla lähempänä 40v. Onneksi aloimme tähän rumbaan jo nyt, sillä tuskin 10v. päästä olisimme enää edes saaneet lapsia. Muutenkin tuntuu, että tuolla "maalla", jossa asun niin äidit ovat lähempänä 20 kuin 30 vuotta.

Ummetusta tai puutumista ei täällä päin vielä ole havaittavissa. Muutenkin vointi ihan ok.

Eilen oltiin ukon kanssa vähän shoppailemassa ideaparkissa.. Jo kahden tunnin jälkeen olin ihan puhki! Mitenköhän sitä sitten oikein jaksaa, kun viikkoja kertyy enemmän? huhhuh!
Huomenna ois tiedossa töiden jälkeen veljen 30v. kahvitukset.

riksu + lätty rv 21+4

 

Lunta myöskin Keski-Uudellamaalla Helsingin naapurissa. Ihanaa, sillä kaveri ja sen 2v ja 3,5v tulee kylään ja päästään lumileikkeihin, ainakin pikkuisen. Mies lähtee illemmalla Hesaan pikkujouluihin, joten tyttöjen ilta lasten kanssa tiedossa, lörpöttelyä ja hyvää ruokaa!!

Ummetusta täälläkin. Oli tosi kiva mennä neuvolaan punnitukseen, kun varmaan viikon vain papanoin. Meillä on aina Microlaxia (peräruiske) kaapissa, joten sitä takapuoleen ja eikun odottamaan. Sehän toki auttoi ja nyt on ollut jo pari päivää niin kevyt olo, että! Tosin tuon tehoaineen laitettua ei kannata mennä liian kauas pöntöstä!

Ikäasiaan: Miulla ikää 26 ja pari kuukautta päälle. Miehenkin löysin vasta kolmisen vuotta sitten, joten eipä tässä ole paljon aiemmin lapsia yrittääkään. Tosin vauvakuume on ollut ties kuinka kauan, mutta onneksi kaverit (pari vuotta vanhempia) ovat lievittäneet mun kuumetta pikku palleroillaan, joita olen hoitanut ahkerasti asuessamme samassa kaupungissa. Minusta ainakin riippuu elämäntilanteesta, persoonasta ja elämästä muutenkin, milloin on valmista vanhemmaksi.

Nyt on pakko mennä syömään, jotta ei olla ruokapöydässä vieraiden tullessa. Mukavaa pyhäpäivää kaikille ja ottakaa rennosti!!!

Misupai ja Helmis 23 <- oho!

 

Täälä pirkanmaalla on tullu lunta,kivaa. On heti paljon mukavamman näköstä,kun meilläkin toi piha on viä tekemättä eli oottaa ens kesää ja nurmikon istutusta ja sen sellasta.. eli kiva kun lumi peittää ees hetkellisesti ton savimaan. Eilen kävin ostamassa autooni talvirenkaat ja illalla isäntä ne siihen sit vaihto. Onneks!

Synnytyksestä ja kivunlievityksestä; Miehen olis tarkotus tulla mukaan tähänkin synnytykseen,oli siis esikoisestakin. :heart: Ja kivunlievityksenä sain esikoista oottaessani spinaalipuudutuksen ja se oli niihin suppareihin aivan loistava,vei kyllä kivut,mutta en tuntenu enää tarvetta ponnistaa,joten lääkäri kerto aina sen oikeen hetken.
Se siis tepsi sillon,mut oon käsittäny niin et sitä pysty antaan kun kerran,toisin ku epiduraalia...Eli se ei oo hyvä,jos synnytys kestääkin pitkään....Kaikki oikeestaan käy,kuhan ei ois kauheita kipuja. :/
Muakaan ei oo jänskättäny synnytys ainakaan viä...

Ikäkysymykseen; Mä täytän tässä kuussa 27.v ja lapsukaisille tulee ikäeroo 2,5vuotta,esikoinen siis syntynyt 09/05.
Olin esikoisen saatuani 24.v (täytin 25.v samana vuonna viä...)
Musta lapsille tulee ihan sopiva ikäero. =)

Ummetuksesta; Mun on aikaa sitten kans pitäny kysyä samaa asiaa,et kärsiikö siitä joku muu täälä? Mä siis lukeuden myös niihin jotka siitä kärsii ja se ei todellakaan ole kivaa.... :ashamed: En oo käyttäny mitään ummetusvalmisteita,kun aattelin ottaa sen asian puheeks neuvolassa seuraavalla kerralla.Oon kuitenkin aika "arka" syömään mitään tässä tilassa...

Puutumisesta; Mä lukeudun kans niihin jolla puutuu kädet öisin ja päivälläkin. Ja aika heleposti myös jalat,jos vaan vähänkin niitten päällä istun tms.
Sit öisin herään välillä suonenvetoon. Vetääkö muilla suonta öisin??

Nyt taidan mennä kokkaan jotain...Mukavaa viikonloppua kaikille!

Mamuliini ja masukki 22+5

 

Ummetuksesta käyn laittamassa sen verran että jos joku ei halua käyttää mitään apteekista saatavaa niin käykää ostamassa pilttihyllyltä luumusosetta Mulla on ollu tuota ummetusta vähän väliä tässäkin raskaudessa ja semmonen ½ purkkia luumusosetta saa kyllä mahan taas toimimaan eikä tuu mitään kauheeta ripulia vaan maha alkaa toimimaan taas ihan normaalisti - näin toimii ainakin mulla. Mutta suosittelen!

 

Rohmutti: Rakentamisasiia... Tänään vedettiin höyrysulut yläpohjaan, lattiavalu tulee ensi viikolla (jos hyvin käy). Eli aika alkutekijöissä ollaan vielä. Toiveissa on että tulevan lapsen ristiäisiin mennessä päästäisiin muuttamaan.

Ummetus: :wave: Tähänkin täytyy sanoa, että kyllä, täältä löytyy. On ollut vaivana joka ikisessä raskaudessa. Tässä ei vielä niin pahasti kuin aimmissa, mutta luulen, että johtunee siitä, että syön 2 Multivitaa päivässä, jossa on magnesiumia. Magnesium meinaan auttaa niihin puutumisiin sekä myös ummetukseen. Aiemmissa raskauksissa olen käyttänyt magnesiamaitoa, joka on sallittu raskausaikana ja siitä saa loistavan avun. Magneisamaito myös ehkäisee jos on supistusongelmia.

Ikäasiaa.... Minä olin 21vee kun esikoinen syntyi. Silloin sain kuulla paljon kommentteje ulkopuolisilta, yleensä vanhemmilta ihmisiltä :ashamed: ,tyyliin: "Noin nuorelle lapsi kun lapsi on vielä itsekin". Olen kuitenkin 15- vuotiaasta asti asunut yksin joten olen ollut aina jokseenkin varhaiskypsä. Toisen syntyessä olin 25- vuotias ja nyt siis ehdin täyttää 28 ja kyllä se vaan on niin että meidän perheen lapset ovat tässä. :heart: Mies kyllä haluaisi vielä lisää, mutta minun ajatus on, että tämän jälkeen on minun aikani "kehittää" itseäni. Lähinnä siis opiskella =) .

Olikos vielä muuta, mihin pitäisi antaa kommenttia... Noh, ei nyt muista, joten palaillaanpa taas huom enissa!

Mukavaa illanjatkoa. Tämä mamma poistuu teeveen ääreen, jos vaikka saisi hieman jalkapohjahierontaa

Kleopatra ja *ihmeidentekijä*

 

Ummetus: :wave: Tähänkin täytyy sanoa, että kyllä, täältä löytyy. On ollut vaivana joka ikisessä raskaudessa. Tässä ei vielä niin pahasti kuin aimmissa, mutta luulen, että johtunee siitä, että syön 2 Multivitaa päivässä, jossa on magnesiumia. Magnesium meinaan auttaa niihin puutumisiin sekä myös ummetukseen. Aiemmissa raskauksissa olen käyttänyt magnesiamaitoa, joka on sallittu raskausaikana ja siitä saa loistavan avun. Magneisamaito myös ehkäisee jos on supistusongelmia.

Tuohon lisään vielä sen että magnesium on tosi hyvä apu jos vetää suonta! En edes tienny että se auttaa johonkin muuhunkin

Tuohon ikäasiaan on minunkin pakko kommentoida kun mä vissiin kuulun niihin nuoriin äiteihin Mä olin melkein 22-vuotias kun sain esikoisen ja nyt tuun olemaan 23-vuotias toisen syntyessä ja ei mun ikä oo ihmetyttäny ainakaan ketään sukulaista tai ystävää Meidän suvussa lapset saadaan aika nuorina ja mun vanhemmatkin oli 22-vuotiaita kun saivat minut (esikoinen). Oikeastaan kukaan ei ollut kovin yllättynyt uutisesta vaan kyselivät että no jokos me saatais ne häät Pikkusiskon tapaus yllätti sentään kun hän paukautti esikoisensa 17-vuotiaana reilun vuoden aikaisen poikaystävänsä kanssa, mutta hyvin on heilläkin mennyt kun on ollu suku tukena.
Esikoista odottaessa mua hirvitti ihan kauheesti että osaanko mä olla ollenkaan äiti yms, mutta niitä ajatuksia taitaa tulla kyllä kaikille iästä riippumatta. Muiden äitien iällä ei oo mulle mitään merkitystä kun jokainenhan me eletään omaa elämäämme omaan tahtiin ja joskus voi asiat mennä aivan toisella lailla kun oli suunniteltu... Pitihän minunkin käydä ensin yliopisto, hankkia työpaikka ja meidän piti mennä naimisiinkin ennen lapsia, mutta toisin kävi Opinnot on aika mahtavasti kesken, työpaikasta ei tietoakaan ja kohta on jo 2 lasta... Hääkirkko on jopa varattu ens kesälle

Uuh, nyt täytyy lähtä hakemaan tuopillinen vettä kun mussutin tässä lauantai-illan sipsejä ja mahaa polttaa ihan vietävästi :x

Pimmi 19+3

PS. Huomenna alkaakin sitten joulumyynnit!

 

Huomenta. Me saadaan sitten kolmas poika. Mua harmitti kuten Ninniäkin kamalasti kun olin niin toivonut tyttöä. TÄmähän on meidän viimeinen vauva. ELi laskettuaika 27.3 (ennen 20.7) ja synnäri K-PKS ja poika. Pääasia että vauva voi hyvin. Ehkä tämä pettymyksen tunne häipyy. Onhan lapset aina erilaisia ja saa olla onnelllinen että niitä yleensä saa. Voikaa hyvin.

kolmen kossin äiti

 

Tässä isun hetken kahvikupin ääressä ja sitten pitäisi taas lahteä tuonne tonttihommiin. Saatiin eilen todella paljon aikaiseksi, mutta tänään meillä ei olekaan talkooväkeä vaan ollaan miehen kanssa ihan kaksin.
Iltapäivällä pitäisi hakea lapset mummilasta ja käydä Prismasta hakemassa hieman lämpövaatetusta tuonne tonttihommiin.

Eilen illalla taas hieman supisteli, mutta nyt tilanne rauhoittunut. :headwall:

Ihanaa kun talvi on vihdoin tullut . Lapsetkin on aivan fiiliksissä. Ja minä olen aina rakastanut talvea. Eilen huomasin onnekseni, että toppahousut mahtuvat vielä jalkaan

Se on muuten kummallista, että kun tässä 3:tta jo odottelee niin ei meinaa noi raskausviikot pysyä muistissa. Taitaapi olla nyt tasan 19 :heart:
Autch, mihin tää aika menee...

kleopatra ja ihmeidentekijä

 

Minäkin taas sunnuntaiaamuna aikaisin hereillä... Jotenkin sitä kuvittelin, että saisi maaliskuuhun asti nukkua yönsä rauhassa ja sitten alkaa se valvominen. Viimeisen viikon on kuitenkin mahassa möyrynnyt sekä iltaisin että aamuisin niin kovaa ettei uni tule ja herätyskin on aina viimeistään seitsemältä. Toisaalta tietysti ihanaa, että liikkeet tuntee niin selvästi ja ulkopuolelle asti. Hirveä vilske siellä käy ja monotusta tulee tasaisesti eri puolilta mahaa.

Mulla ei ole tietoa, onko meille tulossa tyttö vai poika. Rakenneultrassa sitä kysyttiin, mutta kun lääkärillä oli vain veikkaus, niin ei halunnut jakaa sitä meidän kanssa. Jalat oli siis vauvalla sen verran tiiviisti kiinni ettei varmaksi nähnyt mitään. Mies kyllä siinä naureskeli, että me tiedetään jo, että poika se on, kun mulla on ollut koko ajan sellainen olo. Tässä vaiheessa kun eka lapsi on tulossa niin sukupuolella ei ole väliä, mutta kyllähän ainakin pieni lähipiirigallup on paljastanut, että yleensä naiset toivovat saavansa edes yhden tytön ja miehet edes yhden pojan. Kai sitä jotenkin ajattelee, että kun lapsi on vanhempi, niin sen kanssa voi sitten tehdä naisten/miesten juttuja?

Bellona 19+3

 

Täällä kanssa odotellaan et kaupat jo aukeis, mun mielestä sais olla aina sunnuntaisin auki!

Äiti Lokakuu onnea pojasta, ja todellakin ymmärän harmituksesi!
Mä oon nyt jo melkeen viikon ehtiny totutella siihen et tyttö sieltä kai taas tulee ja alan oleen jo ihan innoissani :heart: ! Mut tottakai saa harmittaa ja vaikkei ne lapset mitään tilaustavaraa olekaan niin kyllä toiveita aina saa ja pitääkin olla! Laitan sulle etusivulle uudet tiedot!

Pimmi mä olin kans 22 kun saatiin esikoinen, eikä sitä ihmiset onneks kauhistellu. Ens vuonna täytän "jo" 30, mut oon vielä 29 kun vauva syntyy. Ja tämä vauva jää luultavasti meiän viimeiseksi kun mitään suurperhettä ei oo aikomus tehdä

Luumupilttiä oon kans kokeillu ummetukseen mut se ei mua ainakaan kauheen hyvin auttanu. Mut kokeilin sitä aika alkuraskaudesta, pitänee koittaa uudestaan jos nyt vaikka auttais. Mulle hyvä keino ois juoda tavallista maitoa ni varmaan irtois ku juon vaan laktoositonta. Mulla ei oo siis todettua laktoosi-intoleranssia vaan itsehoitona sitä käytän.

Mitäs muuta.. hmm... Ostoksille haluisin siis hilpasta kunhan kello tulee 12... Yhessä sisustusliikkeessä haluisin käydä ja sit haluisin ostaa kengät, mul on niin huonosti syksyksi ja talveksi mitään kenkiä, alkaa tollaset pikkukengät oleen hiukan liian avoimia noihin keleihin. Camelit haluisin tai sit sellaset ihan samannäköset Pampakset. Mulla on yli 10 v vanhat Camelit ja alkaa vetään viimesiä.

Nyt meen laittaan itseni kuntoon ni oon ainaki valmis klo 12 jos johonki päätän lähteä. Heipsu!

:heart: :Ninni ja Kirppu 21 tasan!

 

Heipat kaikille!

Vähän laiskasti olen kirjoitellut kun tuntuu, että ei tässä olossa ole mitään muutoksia ollut. Maha kasvaa kivasti ja liikkeet tuntuvat hyvin, mutta vielä pystyy tekemään kaikkea normaalisti eikä masua koko ajan muista. Eli helpolla olen siis päässyt, toivottavasti ei enteile kamalan vaikeata loppua...

Iästä on täällä keskusteltu. Itsellä siis ikää nyt 26v ja omasta mielestä meidän elämäntilanne on juuri nyt hyvä ensimmäiselle lapselle. Toki sitä tuntee itsensä nuoreksi kun kenelläkään lähipiirissä ei vielä lapsia ole ja monet vielä elää täysillä opiskelija elämää. Mutta itse uskon, että iällä ei tässä asiassa niin suurta merkitystä ole, vaan enemmänkin elämäntilanteella. Toki sitä välillä murehtii, että pärjäänkö ja osaanko varmasti ja jopa kauhistuu kun miettii tulevaa vastuuta, mutta luotan, että tämä on vain tätä normaalia vanhemmaksi kasvamista. Todennäköisesti kävisin samoja ajatuksia läpi vaikka olisin 10 vuotta vanhempi, alusta se on kuitenkin aina lähdettävä

Me ei tiedetä vielä kumpi on tulossa eli se selviää sitten kun lapsi on syntynyt. Vaikka pakko myöntää, että miettiihän sitä usein ja etenkin kun kulkee kaupassa lastenvaatteiden ohi...

Nyt lähden lenkkeilemään ja nauttimaan ihanasta talvisäästä =)

Alisa rv 22+6

 

Aurinkoista sunnuntai-aamua masuille ja niiden kantajille!

ONNITTELUT kaikille tasapuolisesti tyttö- ja poikauutisista ja Riksulle erityisesti koirauutisista!!! Ihana Mummo

Täällä sitä ollaan koneen äärellä.... muutto on suoritettu ja uuden kodin laitossa onkin päivät menneet aika haipakkaa muutama päivä meni JOPA ilman nettiä, mikä on meille aikamoinen saavutus
Eilen otin sitten projektikseni käydä kaikki mahdolliset viestit läpi.. siinä olikin hommaa muutamaks tunniks... Vielä pitäisi ilmoitella muuttuneet osoitetiedot (myös nettiosoite joihinkin paikkoihin on muuttunut) eli siinä riittäisi työsarkaa varmaan toiseksi päiväksi, mutta hikkupiljaa....

Tänne ei kuulu mitään uutta, tyyppi möyrii masussa päivittäin. Nyt on tullut selkeempi rytmikin olemiseen eli illan ja yön virkku kaveri hän on, päivät menee leppoisammin, muutamia potkuja aina silloin tällöin. Vaikka mun ei tietenkään annettu tehdä muutossa mitään muuta, kun vähän rättiä heilutella, niin se aikalailla kokoaikainen jaloillaan oleminen ei tehnyt silleen hyvää, et huomasi kyllä seisoneensa.... iltaisin sitten kiristeli vatsaa, eli ilmeisesti supisteluja. Helpotti kyllä heti, kun vaan malttoi pysyä paikallaan lepuuttamassa.
Ensimmäinen neuvolakin oli uudelle neuvolatädille ja ihan mukavan oloinen tapaus olikin =) hyvä juttu!
Nyt huomasi sitten eron saman kaupungin sisällä näistä käytännöistä... eli edellisessä neuvolassa otettiin joka kerta esim. hemppa, täällä kuulemma ei (nyt otettiin kyllä ja se oli 129). Samoin virtsan tutki edellisessä neuvolassa aina neuvolatäti, täällä tikutetaan itse (oli puhdas). Neuvolalääkärin vastaanotolle mentiin aiemmin neuvolatätin kautta, nyt suoraan lääkärille. Mitäs vielä, niin multa ei ole koskaan otettu aikaisemmin SF-mittaa, ei viimeksikään kertaakaan ja sehän raskaus päättyi vkolla 28. Nyt mitattiin jo sekin ja se oli 24cm. Mulla ois masukuvejakin laittaa profiiliin, mutta en ole vielä kytkenyt kameran piuhoja koneeseen....... ekaks pitää saada muutamat laatikot vielä purettua

Gallupeista; mies tulee ilman muuta mukaan synnytykseen!! Hyvässä ja pahassa tässä yhdessä ollaan... ja on se maailman pahin suru jo yhdessä koettu, jospa nyt olisi sen iloisemman kokemuksen vuoro!! :heart: mutta ilman häntä en tulisi pärjäämään... sen tiedän jo.
Kivunlievitysasiaa en ole edes miettinyt... ensin pitää päästä niille viikoille, että selviää synnytystapa. Jos on sektio tulossa, ei tarvii miettiäkään, mutta jos pystyn yrittämään (ja uskallan yrittää) alateitse, katotaan sitä sitten. Nyt kyllä tuntuu siltä että se on ihan sama mikä fyysinen tuska siellä on odottamassa, jos vaan elävä lapsi tänne saadaan.
Eli nähtäväksi jää. Voihan se olla, että tosipaikan tullen oon kiskomassa kaikki mahdolliset tropit nassuuni, jotta joku niistä helpottaisi kipuja...


Mitään hankintoja ei vieläkään ole tehty, mutta kaappitilaa on jätetty jo valmiiksi.. ja kylppärin naulakot on laiteltu sillä silmällä, mistä sitten on helppo pienelle pyyhe ottaa, ja hoitotason paikka on valmiina yms. ehkä tässä kohta vois jo uskaltaa jotain ostamaankin. Meinasin minäkin laittaa kela-paprut eteenpäin ja ä-pakkaus otetaan kans, mutta pitää nyt hetki malttaa odottaa, kun täällä siitä laskemisajankohdasta oli puhetta!!?! Mulla ei taida olla suuria muutoksia vuosien 2005 ja 2006 tuloissa, mutta tuleehan normaalikorotuksistakin jo joku summa... ähh, kyllä mä kuitenkin oon niin malttamaton, et varmaan ne ens viikolla täytän, kunhan jostain näistä kasoista täältä ne paprut löydän |O
siispä kodinlaittopuuhiin on riennettävä!!!

Voikaapa hyvin kaikki :hug: ja ihana kuulla Mamma Muu, että kaikki näyttäisi olevan hyvin.

Ainiin, puutumisista oli kans puhetta, mää kuulun siihen puutuvaan porukkaan kans :wave: öisin saatan herätä käsi puutuneena ja samoin, jos YRITTÄÄ pitää jalkaa toisen päällä, niin koipi puutuu lähes heti. Tosin se ei enää onnistukaan, ellei voi nojata reilusti taaksepäin sen verran toi masu on jo edessä! Systeri viimeksi eilen kyläilessään katteli, et se on jo aika valtava...

Mut joo, nyt päätän turinat tähän ja toivottelen aurinkoista sunnuntaita kaikille! (onhan nyt sunnuntai, onhan... mulla kun jatkuu loma vielä ens viikon... :saint: )

Hexodus ja masumöyrijä ...hmmmm..... 22+4 taitaa olla...