Hellowjellow
Mökiltä on palailtu ja kepeät 4 sivua oli taas tullu päivässä tekstiä lisää, hyvä te!
Hirvee ällötysolo just nyt ku söin taas irtokarkkeja, tekee hedelmiä ja kylmää vettä mieli ..
Papagenalle,
pimmille ja
hopelle hirveesti tsemppiä noiden epäreilujen ja teistä riippumattomien vaivojen ja vaikeuksien kanssa. :hug:
Autosta; meillä on fiat punto ja tulee todella tiukkaa tilan kanssa jos on miehen 5- ja 4v-tytöt meillä. että sinneppä sitten ahtaudutaan 4 ihmistä, tytöillä vielä kummiski "pikkuistuimet" ja vauvalla turvakaukalo + iiiisot vaunut minitakaronttiin.
Saattaapi tuo mennä vaihtoon kuhan kyllästytään ainaseen pakkautumiseen.
Imettää haluaisin niin kauan kuin maitoa ja intoa riittää. Ehkä tuonne jonnekkin ½v-1v, määriä per päivä en niinkään ole miettinyt.. Mutta onhan tuo aina ihan ainutlaatuinen tapahtuma äidin ja lapsen välillä.
:heart: Yhdellä kaverilla kävi vielä niin että sille tuli tulehdus molempiin rintoihin eikä pystynyt imettämään ollenkaan, ois kyllä niin harmi. :|
Me ollaan saatu luojan lykkynä hirveesti rompetta sukulaisperheeltä jotka muuttavat nyt ulkomaille ja heillä on yhteensä 3 tyttöä joista yhdet kaksoset, eli tavaraa + vaatetta on kertynyt ihan kiitettävästi. Sieltä saadaankin vauvalle muutaman vuoden vanhat Teutonian markkinoiden ykkösvaunut mitkä on ihan supersuperit ja niitä kyllä työntää tällänenkin hippiäinen ku minä vaikka minkä loskan läpi.
Vaunujen lisäksi saadaan hoitotaso + amme, syöttötuoli, rintareppu ja laatikollinen vaatteita + kenkiä. Ensimmäinen sänky meiltä löytyy jo; kehto jossa mieheni on ensimmäisenä vaavina nukkunut. Ostettavaksi näin aluksi jääkin siis vain turvakaukalo ja vaatteiden ostamiselta en ole tähänkään mennessä vielä välttynyt. :ashamed:
Ollaan kerrottu lähimmille ystäville ja sukulaisille, niin ollaan ajateltu että niille kerrotaan joiden kanssa voidaan jakaa myös se suru jos sattuu kohdalle. Nyt kerrottiin myös muutamalle muulle ultran jälkeen kun saatiin varmistusta, sykettä ja hyvänkokoinen vauva oikeassa paikassa. <3
Pikkuinen poikatoive on olemassa mutta oleellisinta ja tärkeintä on terve pieni. Päällimmäisinä oireina on mulla ollu koko raskauden ajan oikeastaan väsymys ja hormoonihyrräykset, itkuisuus + kiukkuisuus ja jonkin verran kuvotusta, pääasiassa iltaisin. Jossain vaiheessa pukkasi myös järkyttäviä finnejä koko naamaan mutta nyt on sekin vaihe jo näemmä ohi. Melko helppo alkuraskaus ja vähäiset oireet siis.
Mihinkään seulontoihin ei olla ilmoittauduttu eikä aiotakaan. En usko että kohonnut cp-riski saisi meitä aborttia edes harkitsemaan. Olen myös kuitenkin nuori ja terve että olen toivonut riskien olevan meillä minimaalisia. Toivotaan vain parasta siis.
Tulipa taas romaani! Väsyttää jo. Iltapalaa tekisi edelleenkin mieli.. Juotavaa ainakin, tää hiostavuus sais jo loppua, inhottavaa! Huomenna taas töihin, jipii yeppee.
mama-L love Onni 9+3