Iltojen iltaa!
Onpas taas tullut jutun juurta kaikilta, jätte kiva! Nyt kun muistais vaan kommentoida kaikkeen mitä mielessä on . Viimeksi unohdin ainakin kokonaan tuon kantoliina kysymyksen. En ole itse käyttänyt koskaan ja meillä oli rintareppu käytössä näiden ekojen kanssa, kun totesin sen tosi käteväksi ulkoillessa kun veti vain tarpeeksi ison toppatakin siihen päälle. Nyt olen sitten haaveillut tuosta kantoliinan kokeilemisesta... Pitää varmaan käydä lainaamassa kaverin vauvaa ja kantoliinaa tässä joku päivä niin näkee onko se sellainen juttu mitä haluaisi itse käyttää. Kokemuksia teiltä muilta otetaankin mielellään vastaan myös meidän perheessä! Kiitokset efille jo ekoista hyvistä kokemuksista.
Muutama viikko sitten huomasin joinakin päivinä että kun illalla otit rintaliivit pois niin maitoa oli jo tihkunut rinnoista. Nyt se kuitenkin on loppunut kuin seinään : / , no ei mulla koskaan ole ollut mitään ongelmia maidon nousun kanssa ja toivottavasti niitä ei ilmene nytkään. Olen tykännyt kuitenkin imettää muksuja ja se on minun mielestä tosi lähentävä kokemus, ainakin siihen asti kun hampaat puhkeaa :kieh:!
Vauvan sänkynä meillä on ihan perinteinen pinnasänky. Se on sijoitettuna lasten huoneeseen tuon tulevan isosiskon pyynnöstä, katsotaan nyt kuitenkin ensin miten tämä homma alkaa sitten todellisuudessa pelittää... Vähän mietityttää tuo huoneiden välillä ravaaminen, mutta eiköhän tuo kokemus opeta.
Viime aikoina tuo unen saanti on ollut tosi katkonaista. Sitten taas päiväunet kyllä maistui tänäänkin mummolassa kevyesti parin tunnin ajan. Iltaisin ei väsytä yhtään ja aamuisin tulee herättyä tosi helposti aikaisinkin, vaikka olen aina ollut aamun torkku... Mutta kai se keho valmistautuu sitten niihin valvottaviin öihin.
Darialle tsemppiä ja pikaista paranemista. Itsekin täällä niiskuttelen ja toivon että ei muutu tästä tämän kummemmaksi.
Tänään oli sitten se käynti synnärillä. Eli leikkauspäivä oli tarkoitus määrätä, tai siis sovittiinkin mutta kuten aina mun kohdalla niin jutussa on pari muuttujaa... Alivuokralainen on sitten päättänyt muuttaa istumaan ja ei välttämättä lääkärin mukaan siitä enää käänny ns. oikeinpäin, eli jos synnytys sattuisi jostain syystä alkamaan itsestään niin se on sitten lanssi-kyyti synnärille kiireesti. Ja juttuahan ei helpota se että en tunne alkusupistuksia ollenkaan :O. Lääkäri ei aikonut ollenkaan tehdä tutkimusta alaSveitsi, mutta kun puheeksi tuli se että en tiedä valmistelevista supistuksista hölkäsen pöläystä niin päätti kuitenkin vilkaista tilanteen... Kohdunkaula lyhentynyt puoleen ja kahdelle sormelle auki, joten en tod. tiedä päästäänkö tuohon määrättyyn sektiopäivään asti. Nyt sitten painiskellemme täällä sellaisen dilemman kanssa että kertoisimmeko kellekään määrättyä sektiopäivää, kun se ei välttämättä pidä kuitenkaan paikkaansa vai pidettäisiinkö salassa, koska eihän luonnollisessakaan synnytyksessä tiedä syntymäpäivää etukäteen... Mitä mieltä te muut olette? Kertoisitteko vai ette?
Pää pyörryksissä,
Elnastiina ja av 36+2
Onpas taas tullut jutun juurta kaikilta, jätte kiva! Nyt kun muistais vaan kommentoida kaikkeen mitä mielessä on . Viimeksi unohdin ainakin kokonaan tuon kantoliina kysymyksen. En ole itse käyttänyt koskaan ja meillä oli rintareppu käytössä näiden ekojen kanssa, kun totesin sen tosi käteväksi ulkoillessa kun veti vain tarpeeksi ison toppatakin siihen päälle. Nyt olen sitten haaveillut tuosta kantoliinan kokeilemisesta... Pitää varmaan käydä lainaamassa kaverin vauvaa ja kantoliinaa tässä joku päivä niin näkee onko se sellainen juttu mitä haluaisi itse käyttää. Kokemuksia teiltä muilta otetaankin mielellään vastaan myös meidän perheessä! Kiitokset efille jo ekoista hyvistä kokemuksista.
Muutama viikko sitten huomasin joinakin päivinä että kun illalla otit rintaliivit pois niin maitoa oli jo tihkunut rinnoista. Nyt se kuitenkin on loppunut kuin seinään : / , no ei mulla koskaan ole ollut mitään ongelmia maidon nousun kanssa ja toivottavasti niitä ei ilmene nytkään. Olen tykännyt kuitenkin imettää muksuja ja se on minun mielestä tosi lähentävä kokemus, ainakin siihen asti kun hampaat puhkeaa :kieh:!
Vauvan sänkynä meillä on ihan perinteinen pinnasänky. Se on sijoitettuna lasten huoneeseen tuon tulevan isosiskon pyynnöstä, katsotaan nyt kuitenkin ensin miten tämä homma alkaa sitten todellisuudessa pelittää... Vähän mietityttää tuo huoneiden välillä ravaaminen, mutta eiköhän tuo kokemus opeta.
Viime aikoina tuo unen saanti on ollut tosi katkonaista. Sitten taas päiväunet kyllä maistui tänäänkin mummolassa kevyesti parin tunnin ajan. Iltaisin ei väsytä yhtään ja aamuisin tulee herättyä tosi helposti aikaisinkin, vaikka olen aina ollut aamun torkku... Mutta kai se keho valmistautuu sitten niihin valvottaviin öihin.
Darialle tsemppiä ja pikaista paranemista. Itsekin täällä niiskuttelen ja toivon että ei muutu tästä tämän kummemmaksi.
Tänään oli sitten se käynti synnärillä. Eli leikkauspäivä oli tarkoitus määrätä, tai siis sovittiinkin mutta kuten aina mun kohdalla niin jutussa on pari muuttujaa... Alivuokralainen on sitten päättänyt muuttaa istumaan ja ei välttämättä lääkärin mukaan siitä enää käänny ns. oikeinpäin, eli jos synnytys sattuisi jostain syystä alkamaan itsestään niin se on sitten lanssi-kyyti synnärille kiireesti. Ja juttuahan ei helpota se että en tunne alkusupistuksia ollenkaan :O. Lääkäri ei aikonut ollenkaan tehdä tutkimusta alaSveitsi, mutta kun puheeksi tuli se että en tiedä valmistelevista supistuksista hölkäsen pöläystä niin päätti kuitenkin vilkaista tilanteen... Kohdunkaula lyhentynyt puoleen ja kahdelle sormelle auki, joten en tod. tiedä päästäänkö tuohon määrättyyn sektiopäivään asti. Nyt sitten painiskellemme täällä sellaisen dilemman kanssa että kertoisimmeko kellekään määrättyä sektiopäivää, kun se ei välttämättä pidä kuitenkaan paikkaansa vai pidettäisiinkö salassa, koska eihän luonnollisessakaan synnytyksessä tiedä syntymäpäivää etukäteen... Mitä mieltä te muut olette? Kertoisitteko vai ette?
Pää pyörryksissä,
Elnastiina ja av 36+2