Kike79:lle ekstrapaljon voimia!!! :hug: Toivottavasti kaikki menee parhain päin. Nää parisuhdekriisit on niin hanurista ja varsinkin kun olisi tärkeää muuta ajateltavaa. Tiedän miltä susta tuntuu. Esikon isän kanssa erottiin kun olin ihan odotuksen alussa. Raskasta aikaa oli, enkä muista odotuksesta siltä ajalta mitään. Palattiin sitten yhteen kuitenkin rv 20 jälkeen. Virhehän se oli, kun suhde ei kerran toiminut.
Korkeista paineista ollut puhetta. Niitähän ei sinänsä kroppa tunne. Joskus korvissa voi kuulua "huminaa", mutta tärkein mittari on ehkä sellainen epämääräinen huonovointisuus, varsinkin jos paineet nousseet nopeahkosti. Mutta kroonisilla verenpainetautia sairastavilla luku on saattanut olla korkealla vaikka kuinka kauan, eivätkä he sitä ole tunteneet.
Pyörrytys ja huimaus on enemmän matalien paineiden ongelma.
JennyAdelina, voisko sulla olla matalat verensokeriarvot, ootko syönyt ja juonut kuinka?
Tetolla oli kyllä ollut aika jämäkän kokoinen vaavelin painoarvio..
Äitiyspelkona mulla on ainakin se, kuinka saan arjen ja yöt rullaamaan nyt, kun on toinen tulossa enkä voi nukkua päikkäreitä vauvan tahtiin. Tiedän kuitenkin, että pelot kuuluvat tähän odotukseen ja vauva-arki alkaa siitä alun jälkeen rullaamaan omalla painolla. En mä ole ensimmäinen ja ainoa, joka saa toisen tenavan
Silvia Logo mä yritin kans kuukkelin avulla katsoa noista napavirtauksista, mutten löytänyt mitään avartavaa tietoa... Kaikessa puhuttiin enemmän tai vähemmän pre-eklampsiasta napavirtauksien yhteydessä..
( . )
Tänään oli se yksityislääkärin vastaanotto ja tuli mulle kyllä NIIN tarpeeseen. Aamulla vauva oli siihen lääkäriin asti tosi reagoimaton ja vaisu, itkin suihkussa aamulla ja olin ihan varma, että menetän tämän vauvan... :'(
Onneksi reissu oli onnistunut ja tiedot hyviä. Yksityislääkäri oli tosi mukava, mutta sillä ei ollut sellaista ultraa, jolla olisi voinut mitata napavirtauksia tai painoarviota (JA OLTIIN VIELÄ MEHILÄISESSÄ :O ). No, se oli siitä niin pahoillaan, kun mä nimen omaan näiden asioiden takia ajoin "pitkän" matkan kaupunkiin, joten se soitti VKS:n päivystävälle kollegalle, joka otti minut ylimääräisenä synnärille ja katsoi siellä tilanteen.
Tää VKS:n lääkäri oli aivan ihana n. 30-35 vuotias nainen, joka oli empaattinen ja tosi ystävällinen. Kertoi koko ajan ja jaksoi vastailla "tyhmiinkin" kysymyksiin. Oli selvästi omalla alallaan. No nämä tiedot saatiin:
- Vauva hyvän kokoinen, ei hätää siitä (painoarvio 2000g)
- Sydän normaali rakenteeltaan ja arytmioita ei tullut tälläkertaa, eli tasainen rytmi
- Vauva liikkui ultrauksen aikana (sekä sellaisia joita mä en tunne + tujuja möyrimisiä)
- Vauva teki hengitysharjoituksia, johon se ei tuhlaisi energiaa ollenkaan, jos kaikki ei olisi kunnossa
- Napavirtauksissa vastuksia vauvaan päin. Eli jostain syystä veri ei pääse aivan esteettömästi ilmeisesti vauvaan asti, jolloin napanuorassa paine kohoaa. Arvo ei ole vielä hälyyttävä, mutta vaatii viikottaisen seurannan vähintään.
- Liikelaskentaa edelleen päivittäin ja omien tuntemusten mukaan sairaalaan näytille, jos huolestuttaa tai laskennan tulos "poikkeava"
- Kertoi, että tilanne hyvä ja tällä hetkellä ei tarvitse huolehtia
BONUKSENA:
- Vauvasta nähtiin ihan vahingossa todella selkeä ja kaunis kasvojen kuva jollaista harvoin saadaan tavallisella ultralla (äitinsä nenä reppanalla
) Ja tää lääkärikin oli siitä ihan ihastunut!!!
- Ilmeisesti on EHKÄ kyseessä tyttö, kun selkeitä poikulin vehkeitä ei näkynyt, mutta tämä ei ole varmaa tietoa. No on kumpi tahansa, me HAPPY :heart:
Tuli oikeastaan sellainen fiilis, että olis pitänyt mennä VKS:ään synnyttämään! Siellä kaikki henkilökunnan jäsenet oli aivan ihania ja empaattisia. Tuli itselle niin hyvä fiilis jo pelkästään heidän kohtelusta mua kohtaan!!!
Noh, tää tenava vielä SEKS:issä ja seuraavaa (jos sellainen suodaan) koitan punnata VKS:ssä (jos valinnanmahdollisuus).
Nyt anoppilaan iltateelle
GCS15 & Touko-Pouko rv 32+3