Maaliskuun mussukat 2011 *Marraskuussa*

Lämmin kiitos tervetulotoivotuksista!

ja tiitu84 mun puolestani tervetuloa sinullekin! Kiva etten oo ainoa joka vielä liittyy mukaan näinkin myöhäisessä vaiheessa.

Naurukohtaus sinulle kovasti voimia kamalassa tilanteessa. Raskaana varmasti vieläkin rankempaa kun tunteet on herkässä ja tunnelma tosiaan teillä taitaa olla sietämätön.

Urholiina voimia sinne. Sulla on ollut monta pelottavaa paikkaa ja on enemmän kuin luonnollista, että on vaikea uskoa välillä kaiken menevän hyvin. Mutta aaltoilleen se kai menee, että välillä on vähän helpompi olla. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja jaksat noiden uhkakuvien kanssa :hug:

dindei onpa ikävä neuvolalääkärikokemus. Ymmärrän kyllä ettet halua kipua kovila lääkkeillä taltuttaa. Voi että. Muutenkin aika luotettavan oloista toimintaa, hohhoijaa. Oletko nyt miettinyt mistä apua yrität kipuihin saada?

mindi onpa sievä masu! Mulla on ihan iso masu jo ja katsoin kateellisena että sulla on vielä noin sievä masu ja minä sain jo ähkiä että pääsin autosta nousemaan. Mut ekan kohdalla taisi mullakin kasvaa paljon hitaammin ja silloin tuskin maltoin odottaa kunnon masua. Koskaan ei kai voi olla tyytyväinen

kaana kiitos kauneudenhoitotietoiskusta. Käyn apteekissa tänään ja vois katsoa tuota Bella-voidetta. Näillä keleillä ei tavallinen kasvovoide riitä.

ruokalistasta kyllä ihailen ihmisiä jotka pystyy käymään kerran viikossa kaupassa ja välillä käymään vaan maidonhakureissulla. Meillä taitaa tuo ruokakauppa olla suurin rahareikä. Ostan mitä mieli tekee ja kolme päivää taitaa olla maksimi mitä selviän käymättä kaupassa. Heräteostoksia tulee tehtyä ja olen tosi huono pihistämään ruokakuluissa.

meediomummot ihmetyttää mua enkä ole itse sellaisiin törmännyt koskaan. Mutta pakko niihin on uskoa kun niin moni kertoo kohdanneensa.

nirsoudesta meillä ei ole aikuiset nirsoja, ollaan melkoisia kulinaristeja molemmat miehen kanssa ja käytän hirveästi aikaa keittiössä hääräämiseen, ihan omasta tahdosta kyllä onneksi. Poika kysyi yksi päivä että "äiti miksi sä teet aina ruokaa?". No, ehdin sentään muutakin tehdä, mut lounaan lisäksi helposti illalla tekee mieli kyhätä joku pizza tai salaattijuttu ja tulee usein kahdesti päivässä kokkailtua vaikka pyrin siihen, että kahta lämmintä ruokaa en varsinaisesti sentään päivässä tee vaikka lapset saakin lämpimän ruuan 2xpvä, mut sitten saa tyytyä samaan pari kertaa. Lapset eivät ole nirsoimmasta päästä, mutta eivät ihan kaikkiruokaisiakaan.

ja aurajuustoa rakastan minäkin ja just lauantaina tein pizzaa jotta sain sillä herkutella. Olen aika varovainen kaikkien uhkien kuten listerian suhteen, enkä minäkään uskalla sellaisenaan syödä vaikka riski kai siinäkin on aivan olematon.

hiihtämistä tulee minullakin tänä talvena ikävä. Olen kyllä kova liikkumaan, mutta raskaana en uskalla harrastaa kuin lempeitä kävelylenkkejä ja crosstrainerilla polkemista. Nyt tuleekin pitkä tauko raskaampaan liikuntaan, kun tiedän että sektio on edessä ja sen jälkeen saa odotella että voi kovempaa lihastreeniä tehdä.

Täytyy tästä hiljalleen palata "palvelukseen" kun lapset olleet päiväunilla ja television ääressä =)

Leppismom 25+3

 

Aijaa.com - 7087121.jpg 24+0 masua, kyllä tätä jo alkaa olla :O
puuttuu enää vaunut, parit imetysliivit, rasvaa. kaukalon kankaat pitäisi pestä kun se on ollut 2v säilössä, ja ehkä vähitellen vauvan pienimmät vaatteet ja laittaa ne lipastoon.
vaunut tulee olemaan mustat, ja nyt mietinkin että ruskea vai ruskeakuviollinen hoitolaukku-vaikeaa päättää

 

äitiyspakkaus hyvä kela.... kun kolme viikkoa sitten vein laput kelalle, kysyin kauanko menee sen pakkauksen saamiseen??" no kolmen viikon kuluessa saat..."

ja ketut.

tänään tuli postissa päätös, on sentäs myönnetty,mutta vielä sen mulle tulemiseen kestää noin kaksi viikkoa... MURRRRR!!!!!!!

miesten pelaamisesta joo kyllä vois jo riippuvaisuudesta puhua,ja tossa jo esim lasten kohdalla, jos päivä menee pelaamista hollaamiseen ja jos et lupaa anna, tulee kiukku,niin voi kuulema olla jo riippuvaisuuden piirre. Saati sit jos iso mies kiukuttelee moisesta...ikävä juttu kyllä... näin taas kun muksut on meillä,ei pelikonekaan hyrähdä käyntiin. mun miehelle se on lähinnä sellanen "aivot narikkaan"- pelastuskeino, tekee henkisesti rankkaa työtä ja pelaaminen on oiva tapa saada sen tuuletettua hetken pääkoppaa.
Eikä kyllä arki kärsi millään lailla jos sillon tällön pelailee. mut nää addiktit on sit se toinen juttu... juu....

mindi kivoja neuvolakuulumisia sä painat kyllä ihanteellisen vähän........

ruokakaupasta just viime viikol ostin pakastimeen alennulapuilla varustettuja lihoja, kaikennäköistä. myös makaronit ja muut kuivat täydensin edullisista hinnoista. näin ei siis tällä viikolla tartte hakea kun maitoo ja piimää, salaattiaineksia ja vissii vessapaperia sämpylöitä leivoin urakalla lauantaina,niitä on jo yli kahden litran taikinan verran pakkasessa kannattaa ja säästää pitkän pennin kun tekee löytöjä ja leipoilee kerralla enemmän, säästää muuten sähkössäkin, kun yhdellä lämmityskerralla kiertoilma päälle, ja tekee jonkun laatikko-ruuan vielä leipomuksien ohella

 

niin ja korjaan vielä, että siis toki lapset saa pelata, meillä sääntönä kahtena päivänä viikossa tunnin verran kerrallaan. ei siis kyse ole siitä ettei saa ollenkaan ja jos käytösessä menee huomauttamisen puolelle niin siitä menettää peliaikaa ellei sitten jopa koko pelivuoron,....... rajat on rakkautta

 

Parisuhteesta. Mä en osaa sellaista oikeastaan edes kaivata, kun en ole koskaan edes asunut kenenkään miehen kanssa. Exän kanssa seurusteltiin 3 vuotta muttei asuttu yhdessä. Voisko sanoa, että kyllä mutta "ottajia" olisi, mutta en halua. Kai mussa on joku vika!? En koskaan edes ihastu kehenkään. Nyt tuntuu että ihan mielelläni olen vaikka koko loppuelämän sinkkuna. Mä tykkään ihan hirveesti asua yksin ja mennä ja tulla ja olla niin kuin haluan. Se tietysti muuttuu kun lapsi tulee mutta kumminkin. Jotkut mulle on sanoneet, että yh ei muka saa miestä. En usko, ja sitäpaitsi mulle on ihan sama. Jaksamista teille ketkä kamppailette parisuhdeongelmissa!

Ja Urholiinalle valtavasti voimia! :hug: Uskon että todella hermoja raastava tilanne. Toivotaan kumminkin että vauva pysyy vielä matkassa..

Mä vihaan tätä pakkasta ja kylmyyttä. Aamullakin oli -24 astetta ja nytkin taitaa olla saman verran. Miks nää pakkaset tulee jo näin aikaisin? Mä muutenkin inhoan talvea ja mun puolesta talvi ja lumi vois jäädä väliin. Ois vaan silleen että syksyn ja pimeyden jälkeen alkais pikkuhiljaa tulla kevät taas.

Sain hieman helpotusta stressiin kun työharjoittelu meni läpi ja oon saanut pari rästitehtävää palautettua. Hienoa. Nyt sitten enää näyttö ja sitä kestääkin viikolle 50 asti.

LD + Pikkunen 24+0

 

LD Voit olla aivan huoletta itse olen huomannut kavereiden keskuudessa päinvastaisen homman meinaan minusta YH-mammoilla on todella melkeinpä isommat mahdollisuuden näihin ns. kunnon miehiin kuin lapsettomilla naisilla. Minun kaverini jatkuvasti kertoo isku yrityksistä mitä leikkipuistossa on ollut. Onhan myös vastaavasti olemassa yh isejä tai muuten vain isejä. Toisaalta nainen joka on kaikenlisäksi äiti vaikuttaa moneen lapsettomaankin mieheen. Onko mitään ihailtavampaa muka kuin äiteys ja vanhemmuus ylipäänsä? Minullekkin vaikka suhteessa olen ollut on tullut ihan suoria treffikutsuja kerrankin ruokakaupan parkkihallissa. Olin äimäkällä lyöty ja kerroin miehelle että olen imarreltu mutta minulla on tuo elämäni mies jo löytynyt Ihmiset joilla ei ole ennestään lapsia tosiaankin luulevat ettei kukaan iskisi yksinhuoltajaa mutta tosiaankin minun yksinhuoltaja ystäväni ovat todella tuoneet ilmi että kysyntää olisi tarvittaessa liikaakin

 

Heissan!

Vihdoin vaunut tuli kotiin! Palava halu mennä jo niiden kanssa ympäri tienoja...
Ylipaino tosiaan riesasi ennen raskautta, ja oma ''hedelmällisyys'' oli minimissä, koska minulla on todettu poikeuksellisen hidas aineen vaihdunta:/ Eli ihmettelen vieläkin että minulle kävi näin suuri onni
Maha on alkanut erottumaan, mutta ei se tietenkään ole niin kaunis kuin laihoilla olevat täydelliset vauvamaha. Mutta kullakin omanlaisensa, kunhan sieltä sisältä tulee terve lapsi
Muutaman kerran olen kuullut valitukset neukussa painosta, mutta lapsi kasvaa normaalisti ja muutenin ei ole itsellä ongelmia.
Nyt voisi alkaa tekemään ruokaa, ei ole oikein tullut syötyä mitään pitkän koulupäivän vuoksi

Pinsku ja Prinssi 26+5

 

Tervetuloa uusille ja :hug: kaikille tarvitseville!

Tulin pikasesti kertomaan neuvola kuulumisia:
Painoa +415g/vko (yhteensä tullu nyt 3,4kg)
RR 131/67
Sf 21
Syke 140
Liikkeet ++
Kaikki siispä ihan kunnossa ja supistuksetkin on loppunut taas hetkeksi kun on antibioottikuuri menossa.
Hyviä vointeja kaikille :heart:

Minttis ja muru 22+5

 

Naurukohtaus omasta kokemuksestani voin sanoa että mun exästä (poikieni isästä, kenestä erosin 4,5v. sitten) ei olisi ollut perhe-elämään. Kaikki lasten kanssa tekeminen oli väkinäistä ja sellaista "pakon edessä" tekemistä ja olemista. Eroon johtavia syitä oli toki muitakin, meidän riidat ihan räävittömiä, ja minäkin olin välillä hankala silloin, mitä en nyt olisi omalle miehelleni ikinä. Virheistäni opin minäkin. Mutta se, mitä exä on oppinut eron jälkeen on OLEMAAN ISÄ.
Hän on tässä viimeisten vuosien aikana joutunut kasvamaan isäksi pojilleen ja se 4 päivää kuussa on riittävästi hänelle, sen jaksaa keskittyä oleman oikeasti läsnä lapsilleen. Joskus se ero voi tehdä hyvääkin sen toisen vanhemmuudelle. Ensin pitää menettää, ennen kun tajuaa mitä omistaakaan. Voimia sinulle ihan roppakaupalla :hug:!!

LD juu ei tokikaan se että on yh, mitenkään vähennä mahdollisuuksia löytää mies. Päinvastoin. Nykyaikana miestenkin on vaikea löytää nainen joka elää tai tahtoo elää sitä tavallista arkea kotosalla, äiti-ihmisen on pakkokin elää. Musta tuntui tuossa sinkkuäitiaikana että miehet kiinnostui vaan tuplasti kun kerroin olevani äiti.

urholiinalle paljon voimia ja onnea odotukseen, toivotaan että viikot vierähtäis nopeasti turvallisemmille vesille :heart:.

Täällä vauva potkii niin paljon että vaikuttaa jo yöuniin.. Parina yönä herännyt mielettömään ralliin mahassa. Kuinkahan käy kun vauva vaan kasvaa ja voimistuu potkimaan kovempaa .
Mulla vielä on maailman parhaat unenlahjat ja siltikin heräilen vauvan liikkumiseen.

Sellainen ajatus kävi mielessä että olisi mukava nähdä kasvot teidän kaikkien nimimerkkien takaa, kuinka moni uskaltaa laittaa itsestään kuvan?
Minä voin laittaa vaikka omalla nimelläkin kaikki, en pelkää nettihörhöjä eikä haittaa yhtään vaikka mut tunnistettaisiinkin. Mulla on niin tylsä elämä ettei kukaan siitä mitään riemua irti saisi.

tiinelli ja vauva 23+5 :heart:

 

siis naamahan näkyy jos klikkaa kuvan suuremmaksi :saint:

 

siis naamahan näkyy jos klikkaa kuvan suuremmaksi :saint:

Jes, hyvä hyvä :hug:!
Piristää kovasti ja jotenkin tutustuu paremmin. Vielä heppakuvankin laitoit, ihana!

 

mullahan ei muita kuvia ookkaa
toihan on siis mun mammanmussukkaputtepossu,17v. ikinuori

 

Heipsan, pitkästä aikaa!

Mie en olekaan varmaan pariin viikkoon saanut aikaiseksi kirjoitettua, hirmusti ollut kaikkea...

Vaunut käytiin hakemassa tässä toissa viikolla, huuto.netistä siis huusin ihan uudenveroiset emmaljungan duo edget vm. 2005, 225 eurolla, on aivan ihanat :heart:

Ja äitiyspakkauskin tuli tänään, koko perheen voimin sitä hypisteltiin, on se vaan ihana hetki kun sitä pääsee tutkimaan Tuleva isoveikka ihan innoissaan mietti miten hän kylvettää ja syöttää vauvaa, ihana :heart: Nopeasti kyllä pakkaus tuli, vein 17.11 paperit kelaan ja 19.11 oli pakkaus myönnetty, ja tänään tuli postista lappu, eli se on jo perjantaina tänne tullut, viikossa siis käytännössä saapui :O

Urholiinalla on ollut kyllä raskas odotusaika, ei ihme että mietit tuollaisia :hug: Toivottavasti vauva viihtyy kuitenkin masussa vielä pitkäään, koita vaan levätä mahdollisimman paljon :heart:

:hug: kaikille keillä parisuhde takkuaa, kurja tilanne erityisesti raskausaikana

Miulla olisi torstaina neuvola ja sokerirasitus, jaiks! Kuoliudun kun en yöllä saa juoda vettä, syömättä olon kyllä kestän, mutta yleensä öisin käyn vessassa 3-5 kertaa (jee, hyvin saa nukuttua...) ja samalla juon lasin tai kaksi vettä...

Torstai olisi viimeinen sairaslomapäivä, mutta lääkäri sanoi että seuraavalla kerralla kirjoittaisi äitiyslomaan asti sairaslomaa... Miulla siis edelleen supistelee tosi herkästi, supistukset pysyy poissa kun en tee juuri mitään, mutta vähänkin jos jotain yrittää tehdä, niin supistaa... Seksi on ihan mahdotonta, supistaa niin kipeästi että itku pääsee kun yrittääkään, pakkoselibaatti maaliskuulle tiedossa? :headwall:

Vauveli voi ilmeisesti hyvin, potkut on jo tosi voimakkaita välillä, tuntuu että mahan läpi punkeaa Kohtu on korkealla, tuntuu tosi ylhäällä joskus potkut. Maha on valtava, vaan mie niin rakastan tätä, vauvamaha ja vauvan potkut on maailman ihaninta :heart:

Uusille tervetuloa :wave:

Teto ja Kasperi rokkitähti rv 25+2 jo :O :heart: Miten tää aika menee niin nopeasti...

 

Heippahei!

Minä pompsahdan tänne nyt takaisin monen kuukauden palstataukoilun jälkeen, jos vaan huolitte Viimeksi oon varmaan kirjotellut joskus elokuun lopussa, joka viikko olen tosin käynyt kyllä lukemassa, mutta en vaan oo saanut aikaseks kirjottaa mitään. Nyt te kaikki olette siis "tosi tuttuja" mulle, kun olen teidän mukana elänyt tätä raskautta, mutta teistä ei varmaan kukaan edes muista muista mua Noo, onhan tässä vielä aikaa...

Parisuhteen kanssa kamppaileville isot halit :hug: Mulla ja mun miehellähän meni ihan älyttömän huonosti kesällä ja siinä plussauksen aikoihin...oltiin jo tosissaan eroamassa ja allekirjoitettiin jo eropaperitkin. Sit molemmat meni lomalle omiin suuntiinsa, minä Kreikkaan ja mies kotimaahansa Marokkoon ja se teki meille tosi hyvää. Ollaan keskusteltu asioita sen jälkeen sit puhki ja jotenkin tuo mies on oikeesti nyt raskauden myötä muuttunut. Se pitää musta nyt tosi hyvin huolta ja on mukana raskaudessa ja odottaa vauvaa tosi kovasti... ongelmat on siis ainakin nyt toistaiseksi poispyyhkäisty. Mutta siis sympatiani ja ihan hirmusti voimia tältä suunnalta teille suhdekiemuroihin...suhde on kuitenkin niin iso osa elämää silloin ku siinä suhteessa on, että se vaikuttaa ihan kaikkeen muuhunkin ja se imee voimat totaalisesti.

Urholiinalle Paljon tsemppiä vaikeaan raskauteen. Toivottavasti kaikki menisi hyvin ja saat ikioman pienen nyytin kainaloon turvallisilla viikoilla :heart:

Marrille haluaisin kans toivottaa tsemppiä. Ihanaa, että tilanne näyttää nyt suhteellisen hyvältä.

Julille ja pienelle Aleksille Vaikka en teitä tunne, olette ajatuksissani usein. Toivottavasti kaikki sujuisi niinkuin pitääkin tästä eteenpäin ja saatte pienen tuhisijan ajallaan sitten kotiin. Tulethan aina joskus kertomaan kertomisia jos jaksat ja haluat :hug:

Dindeille ja kaikki muut joilla on ongelmaa iskiaksen kanssa, tekin saatte sympatiani...mulla oli tuossa jokunen viikko sit aika ikävät hetket, ku ei toinen jalka tahtonut ottaa alle ollenkaan. Olin 2 viikkoa sairaslomallakin selän takia, mutta nyt hupsheijaa, en tiedä mitä on tapahtunut, mutta pahimmat kivut ja säryt hävis (siis ei ne nyt KOKONAAN lähteneet, mutta jalkaa pysyy alla ja on helpompi olla, ainakin nyt on ollut, tulevastahan ei taas tiedä). Neuvolantäti meinas, että vauva ois kääntynyt ja ei sen takia paina johonkin hermoon enää... En tiedä onko näin, mutta kivut helpotti ja muusta en välitä. Toivottavasti teille muillekin tulis tällasia "ihmeparantumisia"

Silvia Logolle Terveisiä ja tsemppiä sinullekin ihmissuhdekiemuroihin. Itse olen myös monikulttuurisessa parisuhteessa (jos muistat niin jotain jo sillon aiemminkin siitä tilitin), joten tiedän kyllä miten itsepäisiä arabimiehet voi joskus olla. Yleistäähän ei saa, mutta temperamenttia riittää välillä ihan liiankin kanssa.

Niin ja minullehan on luvattu prinsessaa, vaikkakaan ei osattu 100% sanoa. Tyttöolo mulla tosiaan onkin ollut, että sopii siihen. Pieni potkii aina välillä paljonkin ja on toisinaan sit hiljaisempi. Äitiinsä on ilmeisesti tulossa (ja isäänkin oikeestaan) ku vaikuttaa että masussa asustelee sellanen pieni yökukkuja.

No tulipa oikeen romaani nyt heti "come backin" alkuun, toivottavasti jaksoitte kahlata loppuun asti

Hauskoja pakkaspäiviä!

moumou ja bebe 26+4

 

No juu uskallanhan minä naaman näyttää Tässä pari kuvaa.





Mä muuten tänään töissä ihan huvikseen mittasin verensokerin pari tuntia ruokailun jälkeen ja se oli 4,4 eli ei todellakaan liian korkea. Saapa nähdä mitä se sokerirasitus sitten sanoo..

Ja juu ihan kiva kuulla ettei yh:n ole mahdotonta saada miestä xD Mulla kyllä onkin yh-ystäviä ja ei he kaikki sinkkuja ole. Ja onpahan tuota äidilläkin mies jne. Itsekin jonkin aikaa tapailin kerran yhtä yh-isää, lapsi siis asui hänen luonaan.

Niin joo ja musta olis kiva tietää minkä nimisiä te oikeasti olette, siis etunimi.. jos uskaltaa/haluaa sanoa. Ite oon Sara Samahan se on sanoa kun lärvikin jo tullut esiin.

LD + Pikkunen 24+0

 

littledeath voit sit kavereilles sanoa et joka on yksinhuoltaja, ei tarkota loppuelämän selibaattia saati miehettömyyttä itse oon elävä esimerkki, olin yh-äiti ja suhdehan siitä tuli kun toinen tuli juttelemaan ja sitä kautta alettiin tutustumaan... itse ajattelin ettei tuo mies IKINÄ huoli mua vakavissaan, jos senkään takia et olin viis vuotta vanhempi, eikä mun ajatuksia kohentanut jo kouluikäiset lapsenikaan... eli vääristynyt ajatusmaailma ITSELLÄ, ei miehellä... koskapa hän minut halusi lapsista ja iästä huolimatta :heart:

että niin vain voi onni kohdalle tupsahtaa, ja jos sä tykkäät olla nyt sinkkuna, ei siinäkään mitään tuomittavaa ole, päinvastoin! musta on todella hieno ja rohkea teko että oot pysynyt lujasti yksin, luotat itseesi ja tulet kaikille tutuillesi näyttämään että vauvan tultua pärjäät entistä paremmin JA sitä sitten tiedä minkä hiekkalaatikon laidalla se sun unelmien kolahdus tulee tulevaisuudessa vastaan... Itse lakkasin etsimästä, niin löysin heti onnea elämääsi joka tapauksessa LD :heart:

 

ja kuvaa tai oikeaa nimeä en kyllä laita.. suojaan näin koska ikinä ei tiedä ketä näitä lukee... mut kiva et jotkut uskaltaa noinkin paljon itsestään laitella..

 

flower again meilläkin mies mua nuorempi, toki vain 2 vuotta. Meillä lähti tämä suhde kaveripohjalta käyntiin. Ensin piti vain hengailla, mutta akuinkas sitten kävikään...
Meillä kyllä otettiin välissä välimatkaa ja laitettiin suhde katkolle ihan siitä syystä että mies sai miettiä onko hänestä elämään meidän kanssa, hällä kun oli kaikenlaisia suunnitelmia tulevaisuudesta kuten yk-joukot jne. Ja haluttiin miettiä onko meidän suhde niin vahva ettei sitten tarvitse erota, koska siinähän ei eroa pelkkä äiti vaan lapset myös. Ei sitten voitu olla toisistamme erossa ja mies on mitä ihanin ihminen myös mun lapsille :heart:.

LD hienoa että oot vahva myös yksin, koska yh:n elämä jos mikä, kasvattaa. Minä olin aika kauan kolmisin poikien kanssa, ja tulin paljon vahvemmaksi ihmiseksi.
Kyllä sinä pärjäät lapsen kanssa vaikkei miestä olisikaan!

Niin ja mun etunimi on Tiina.

 

Meillä rämmittiin kyllä jo aika syvässä suossa. Itkin yksin kotona kun toinen viipottaa illat pitkät vaan kavereiden kanssa. Mutta sain nyt ainakin vähäksi aikaa ymmärtämään, että minäkin tarvitsen häntä iltaisin. Saa toki tavata kavereitaan, mutta nyt antaa myös minulle aikaa. Nyt taas syömme iltaisin yhdessä ja yleensä se tuppaa olemaan kikhernekeittoa Helppo ja nopea pikaruoka. Arabi naiset kun käyvät tutkimuksissa läheisen naisen kanssa ja tässä on mun miehelle ollut opittavaa. Kyyneleet on tehokas opetuskeino. Vaikka mieheni on asunut vuosia euroopassa, niin monia asioita opettelee tekemään, niin kuin täällä tehdään.
Mutta hänellä oli onnellinen ilme kun kerroin että olen tilannut 2 arabiankielistä lastenkirjaa, jotta baba saa vauvan kanssa sitten niitä lukea.
Olen hänelle selittänyt monesti, miten tärkeää on että hän puhuu lapselleen arabiaa, opettaa omaa kulttuuriaan ja myös arabialaisia ruokia.
Mä osaan kyllä tehdä myös arabialaista ruokaa, ehkä enemmän marokkolaista, mutta ne kaikki uppoaa mun mieheen.
Eilen lupasi että hoitaa vauvaa, niin mä pääsen taas keväällä vesijuoksemaan.
Mun painoprojekti kun keskeytyi tämän raskauden takia. Nyt on tullut n. 3kg painoa. Mutta kun vauva on syntynyt, niin aloitan taas kuntoilun tosissani.

Huomenna poksahtaa jo rv 25. Tämä syksy on mennyt tosi nopeasti. Mua on vaan alkanut töissä supistamaan kauheasti, joten saa nähdä mitä lääkäri ens viikolla tuumaa.

Ä.pakettia ei ole vielä tullut. Ilmoituksesta on kulunut jo yli viikko ja kovasti pakettia täällä odottelen.

Potkuja tunnen aina välillä, mutta taitaa varmaan potkia mun selkää, kun ei niitä niin kamalan usein tule. Sydän sykkii hienosti ja liikkuu sen perusteella, koska saan usein metsästää sydän ääntä.

Naurukohtaus: Voitteko sopia että miehellä olisi 1 tietty päivä jolloin saisi mennä pelaamaan, kavereiden kanssa?

Omaa kuvaa en viitsi tänne laittaa, työni takia.


Silvia ja viliAnna 24+6

 

heippa no Dindeikin tulee lisäämään oman kuvansa jos suinkin tässä onnistun..



Nyt glögin kuumennus hommiin ja ylläri sohvalle voivottelemaan iskiaskipuja pakaroissa :kieh:

 

Kiitos flower ja tiinelli kannustavista sanoista :heart: Mukavaa kuulla että muutkin ovat pärjänneet, vaikkei aina varmasti olekaan ruusuilla tanssimista

Voihan sanonko mikä, tän ihon kans! Nyt kun kävin suihkussa niin ihmettelin kun kirvelee niin kovasti, ja kuivatessa huomasin kauheat ihottumaläikät reisissä, tai tuossa vähän alempana mihin alushousujen sauma osuu, sekä pakaroissa ja varmaan sitä samaa myös alaselässä, en vain näe sinne. Samoin nilkoissa. Sen näköistä niin kuin olisi ihokarvoja ajettu ja punaisia pilkkuja tulee. Muutenkin iho on noilta alueilta ja muualtakin ihan korppu. Luinkin juuri että kuivaihoisilla raskaus (estrogeeni ym) saattaa pahentaa kuivaa ihoa.
"Iho kuivuu usein raskauden aikana. Ongelman vakavuus vaihtelee yksilöittäin, mutta useille ihon kuivuminen on kiusallista ja voi tietyissä tapauksissa aiheuttaa kutinaa ja punaisia laikkuja."
Ja kyllä, rasvaan ja rasvaan ja rasvaan. Jos sitä yrittäis saada lääkäriin ajan ja respan johonkin apteekin voiteisiin niin pääsis halvemmalla. Siinä on vaan pieni mutta, täällä ei millään saa lääkäriaikaa. Jospa sitten ens lääkärineuvolassa. Ainahan mulla on kuiva iho ollut ja talvi pahentaa, mut ei kyllä näin paha.

ps. että nää kirsikkatomaatit osaakin olla hyviä, meni taas koko rasia viidessä minuutissa. :xmas: ja vauva potkii.. Siitä tulikin mieleen, että kokeilin tänään sitä kun kävin äidillä, että laitoin kaukosäätimen mahan päälle ja äitin kans katottiin kun se heilui. Äiti myös yritti kokeilla kädellä liikkeitä, muttei se ihan vielä onnistu kun läheskään joka liike ei tunnu kädelle, ja itse sen paremmin myös tunnen käteen kun samalla tunnen ko. liikkeen sisältäpäin. Mutta pikkuhiljaa

 

No nyt on enemmän aikaa kirjoitella kun esikoinen nukkumassa. Koska teillä lapset on lakanneet nukkumasta päiväunia? Meillä on unille meno tosi hankalaa ja tänään jäi päiväunet nukkumatta niin yöunille mentiin aikaisemmin ja paljon helpommalla. Lapsi on 2,5 vuotta.

Naurukohataus mun veljellä oli aikoinaan aika paha ongelma tietokonepelejen kanssa. Se eteni jo niin pahaksi että työnteko alkoi kärsimään. Meidän läheisten oli pakko puuttua siihen kun ei itse enää tajunnut.

Lyhyesti... Mun mies jäi kiinni "kaverisuhteesta" toiseen naiseen. Tää nainen oli miehen nimellä sen puhelimessa. Puhelinerittelystä selvisi yhteydenpidon olleen melkein päivittäistä jo kuukauden ajan. Tän naisen luona on kylästelty meidän esikoisen kanssa muutaman kerran kuulemma. Molemmat kiistävät suhteen. Mies vannoo rakastavansa minua ja perhettä ainoastaan.

Kaiken tämän selvittelyn ja puhumisen jälkeen olen tullut siihen tulokseen ettei suhde ole ollut fyysinen, vaan en tiedä mihin asti olis edennyt jos eivät kiinni olisi jääneet. Eli ihana raskas mieheni on mitä luultavimmin ollut hyvin ihastunut/rakastunut tähän naiseen, mutta valitsi huonosti kun tää nainen ei suostunutkaan suhteeseen. Vaan toisaalta kyllä kai jotain toivoa on tää nainen pitänyt yllä kun mies on noinkin kauan jaksanut pitää yhteyttä.

Tämän selvemmäksi tapahtunutta en kai tule koskaan saamaan. Mies kun ei koe tehneensä mitään väärää ja on hyvin vaitonainen. Itse olen aivan hukassa. En tiedä mitä minun kuuluu tehdä. Haluaisin vastauksia moniin kysymyksiin, mutta miehestä en saa juuri mitään irti. Ensin olin jo pakkaamassa tavaroita, mutta lähipiiri käski rauhoittumaan ja ottamaan aikaa päätöksentekoon. Nyt oon sitten lamaantunut paikalleni. Kyllä elämä osaa olla hankalaa silloin kun sen pitäisi olla kaikista onnellisinta...

Peppioliina rv 27+3

 

täälä kans entinen yh-mamma :attn:
flowerin kirjotus melkein ko mun näppäimiltä tullu mun uketsu on kans nuorempi ko mie,mut silti se mut halus! kai me vuoden päivät kyyräiltiin ennenku se rohkas mielensä. tutustuttiin siis yhteisten ystävien kautta...
siit on 6 vuotta aikaa,huh ku aika meneeki nopiaa!!!

Peppioliinalle loppupelissä vain SÄ ITTE teet päätöksen! älä anna kenenkään vaikuttaa puoleen tai toiseen. itte en henk'kohtasesti luultavasti enää luottais mieheen,mut mulla tollasia kusipäitä onki ollu muutama tän elämän varrella. ja ne ei oo jääny "kyläilyasteelle"

 

Tsemppiä kaikille suhde kiemuroihin. :hug:

Täällä ollu rankka päivä. Töissä ollessa yhtäkkiä tänään alko kova alavatsa kipu. Mitään vuotoa ei tullu, mut kipu oli hetkittäin tosi kovaa. Lähin siitä sit melkeen heti lääkäriin yksityiselle, siellä ne otti vaan pissa näytteen ja laitto lähetteen sairaalan päivystykseen.
Siellä oliki niin ärsyttävä lääkäri, et huh huh. Paineli mun mahaa tosta päältä ja hänen mielestään se riitti. Sano pyytävänsä gynekologin JOS EHTII!!!
No onneks sit kuitenkin pääsin sinne äippäpolille ja siellä ultrattiin ja katottiin kohdun suun tilanne. Jos nyt oikein käsitin, ni kohtu oli vähän auennu, mutta kohdunkaulaa oli kuitenki n.5cm jäljellä joten huolta ei oo.
Joskus syyskuussa oon käyny siellä viimeks vähän samoissa vaivoissa ja sillon jo on kuulemma löytyny joku bakteeri ( en siis tiedä mikä). Nyt sitte sain siihen antibiootin. Täytyy varmaan huomenna soittaa sinne ja kysyä vielä että mikä se on ollu, ku aloin olla niin väsyny jo siinä vaiheessa, et meni vähän ohi koko homma. Mut siis ei ilmeisestikkään mikään vaarallinen, kerta ne ei oo sillon jo antibioottia määränny.

Vauva oli ihan pää kohdunsuulla. Ja painoa neitokaisella oli jo 977g :heart:

Nyt olo on jo parempi, täytyy vaan lepäillä nyt muutama päivä, ni eiköhän se taas tästä..

Se lääkäri muuten ku katto mun neuvolakorttia, ni heti sano että mun verenpaine on ollu vähän koholla. Viimeks oli neuvolassa 146/70. Mut ei neuvolassa siitä mitään sanottu. Toi yläpaine taitaa olla koholla. Tai kertokaa te viisaammat..?
Se sano myös että täytyis kysyä verenpaine mittaria lainaks ja seurailla tilannetta kotona.
Onks se oikeesti niin koholla jo???

Nyt lepäilemään, oon aivan puhki ku oon stressanu hulluna koko päivän että onko joku vialla. Onneks neiti voi hyvin :heart: se on tärkeintä.

Nunnika+ Neiti rv27 POKS!!

 

peppioliina itse olen aikanani ollut edeltävän mieheni kanssa samanlaisessa tilanteessa mutta voin tosiaan kuvitella kuinka paskalta susta voi tuntua kun lapsikin tulossa. Eikös ne perskutin miehet anna arvoa sille että me paisutaan ja kaiken raskauden "ihanuuden" keskellä jopa kärsitään raskausaikana. Todella raivostuttavaa. Moni mies puolustautuu siihen "ettei ajatellut" sen olevan niin pahaa mutta kyllä minä saisin aivan suunnattoman hepulin tuollaisesta. Ja niinkuin sanoin olen ollut vastaavassa tilateessa tosin ennen lapsia ja se tuntui jo silloin äärettömän pahalta joten täältä sinulle aimoannos voimia ja :hug: itse sitä kuitenkin parhaiten tietää miten tilanteessa kannattaa jatkossa edetä mutta tosiaan laittaisin kyllä todella koville miehen tuollaisessa tilanteessa..

Noh nyt tosissaan hipsin nukkumaan täältä kaks+ sivuilta.. Öitä kaikille tasapuolisesti.