Sanat eivä oikein riitä nyt kertomaan mitä voisi sanoa? On voimaton olo sekä
Asrielin
että
Paulannan puolesta.:hug: Miten elämä voi olla niin epäreilua että teille kävi näin.
Eikö täällä kukaan onnistu? Missä vika? Eikö näissä hoidoissa voitaisi saavuttaa parempia tuloksia...kysyn vaan. Toivottavasti jaksatte vielä miettiä vaihtoehtoja...
Meillä mies aamulla totesi että milloin olen keksinyt että mennään johonkin lahjasolu hoitoon,että ei hän koskaan ole sellaiseen lupautunut....voihan peeee...Minä siinä sitten jotain änkytin
että no miksi ei niin mies totesi että minua ajaa niin kova tahto että teen mitä vaan, mutta hän ei...voihan kökkö...olin aivan kauhuissani, että sinnekö kaikki sitten meni.
Nyt haen tässä rohkaisua laittaa Tartoon viestiä, että "vaadimme" päästä omilla soluilla hoitoon.
Tuli sitten sutta tai sekundaa...mutta pakko kai se nyt on kokeilla jos mitenkään suostuvat
ja jos ei niin sitten varmaan etsitään maailmasta klinikka joka suostuu kai nyt jossain
mustimmassa Afrikassa rahan himossaan tekevät mitä vaan...sori pakko keventää tätä
vuodatusta
Saimiriikka kertoi upean onnistumistarinan joo tiedän niin minäkin aina ajattelen että
ihmeitä tapahtuu mutta joo ei koskaan mulle... onnea kovasti saimiriikan perheelle.
Olisiko jollain jotain positiivista kerrottavaa?
Asriel en tiedä ikääsi, mutta minä olen ainakin ikäloppu ja koitan jaksaa eli jos olet yhtään minua nuorempi niin en vielä luovuttaisi vaan nyt olisi varmaan jonkun super asiantuntijan kanssa konsultaation paikka että miten edetä.