*Lokamassut 2009 Heinäkuussa*

Tuonpa minäkin kommenttini keskusteluun:

Imetyksen suhteen olen pragmaattisella linjalla, eli kokeillaan nyt ensin miten sujuu, mutta en ota paineita sen suhteen (ainakaan vielä!). Tavoite on imettää nyt ainakin muutama kuukausi.

Kestoja aion kokeilla, mutta aloitan kertiksillä ja sitten kun opin olemaan vauvan kanssa kokeilen myös kestoja. En ole oikeasti ikinä vaihtanut vaippaa, joten aluksi tuntuu helpommalta sählätä kertiksien kanssa...

Töissä olon suhteen täällä vaihtelee näemmä tosi paljon tunnelmat: jotkut kärvistelevät tuskissaan ja toisilla taas olo on ihan ok. Itse kuulun siihen porukkaan, joka ihmettelee, mitä teen kotona 30 pv ennen laskettua aikaa ja kaatuuko silloin seinät päälle yksin kotona. Uskoisin siis, että voinnin salliessa jatkan töitä vielä äitiysloman alun jälkeenkin. Mun työnantaja on onneksi aika joustava toimintatavoiltaan, joten tällainen "säännöistä poikkeaminen" tuskin muodostuu ongelmaksi.

Oma napa:
Eilen oli lääkärineuvola, jota ennen tapasin terveydenhoitajan, joka oli sijainen... JA PIHALLA KUIN LUMIUKKO Aloitti keskustelun lauseella: "Niin, sä oot nyt viikolla 37+1..." Oikeat viikot siis on 27 +1. Käynti oli kaikenkaikkiaan rutiinikäynti ja kaikki oli ok. Koon puolesta keskikäyrillä mennään, mutta kun ultran mukaista laskettua aikaa on siirretty noin viikolla oikeasta päivästä, niin oikeasti ollaan pikkasen keskikäyrien alapuolella, kuten koko raskauden ajan.

Ulpu & Papu 27+2

 

Huomenta!

Katiia taisi kysellä miten lukea ja kirjoittaa samaan aikaan jos on paljon tekstiä? Minä teen niin, että avaan uuden välilehden ja otan saman sivun siihen...toiseen voin kirjoittaa ja toisesta lukea

Imetys:
Tahtoisin kovasti täysimettää edes jonkin aikaa. Mutta ongelmana on minulla talttumattomat suihkutissit...siis mikään konsti ei esikosta tehonnut...maitolaiturin sivustoiden vinkitkään, jotka on tosi hyviä...joten katsotaan miten käy...jos suihkuamista ei saa talttumaan, niin pumppaan taas rintamaidon pulloon niin pitkään kuin sitä vain tulee..ei paniikkia

DsariaL:
Neuvolassa tietävät mm.sykkeestä miten päin vauva on...jos syke löytyy ylhäältä, on vauva todennäköisesti viistossa tai istualtaan, jos syke taas kuuluualhaalta on yleensä kääntynyt pää alaspäin.
He myös tuntevat sen käsin tunnustellen.

ITse tiedät asennon siitä, miten potkut tulee. Eli jos jalat potkivat ylös palleaan tai jopa kylkiin sekä aavistuksen verran sivuille, on vaava aika varmasti pääalaspäin, jos taas kaikki potkut tuntuu todella alhaalla, vauva istuu tai jos potkut tuntuu kyljissä, on vauva poikittain.

Ja siis tosiaan, ei sen imetys ole ihan niin yksinkertaista kuin annetaan ymmärtää...siis toki, sitten kun sen on oppinut ja jos vauvakin on rinnalla tyytväisenä, se on ihan helppoa.

Alkuun päänvaivaa aiheuttaa vauvan imuote, sitten oma imetysasento ja sen vaihtelu...sitten kun maito nousee, on hetken tosi tulva ja rinnat pakkautuu pahimmassa tapauksessa kipeäksi, rinnat ahavoituu vauvan jatkuvasta imemisestä, kun eivät ole tottuneet ja se tekee KIPEÄÄ, siihen auttaa kuitenkin rasvaus ym....sitten on oma jaksaminen hormoni myrskyssä kun kaikki on uutta.
Myöhemmin rinta raivarit...

Siis tuon ei ollut tarkoitus mitenkään pelottaa, mutta jokaisella ystävälläni on ollut likimain samat ongelmat imetyksen alkumetreillä ja sen jälkeen...eli se vaatii päättäväisyyttä ja oikeaa asennetta, ei siis ole ihan niin yksinkertaista, että tissi suukkuun ja ime

Mies raivoaa pojan sängylle tuossa...ei meinaa mennä kasaan..varsin koomista

Sitten mies hakee pojan isojenpoikien sängyn...haikeaa.
Saa mennä lainapatjalla jonkin aikaa, kun hänen uusi patjansa saapuu.

Nyt ei muuta...kohta pitää lähteä äitiä auttamaan, heidän muuttonsa loppuu puolen päivän tienoolla...vähän laittelemaan tavaraa paikalleen...poika on varrmaan ihan ihmeissään

Ei muuta tällä erää.

paapelo+poju+Deri 30+5 (luoja kohta taas poksuu, mihin nää viikot menee )

 

Ulpu79: Mä olen alustavasti ilmoittanut jatkavani töissä äitiysloman virallisesti alettua, aikeissa jäädä pois vasta kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, tää on työsopimuslain mukaan mahdollista työnantajan suostumuksella. Toki mikäli oloni huononee niin pidän oikeuden muuttaa mieleni Mutta mulla on tosiaan vointi hyvä, työ kiinnostavaa ja fyysisesti kevyttä sekä en niin viihdy yksin kotona.
Pomoni suhtautui ideaani alusta asti myönteisesti, muualla talossa kukaan ei ollut moisesta koskaan kuullutkaan Vaati vähän selvittelyä saada virallinen lupa.

Lisäksi olin vähän harmissani kun aiomme miehen kanssa jakaa perhevapaat ja mua papereiden kanssa auttanut sihteeri jutteli että hän ei ole koskaan ennen nähnyt kenenkään "keskeyttävän" äitiyslomaa. Ei se ole mikään äitiysloma, se on vanhempainvapaa ja jaettavissa ihan niin kuin itse haluamme. Enkä siis myöskään keskeytä mitään.

Täälläkin poksuu viikot, 29+0!

 

Paulah:

Sama juttu täällä. Oikein ärsyttää, kun kaikki puhuu kokoajan äitiyslomasta, joka kestää n. 10 kk. Se on suurimmaksi osaksi kuitenkin vanhempainvapaa. Mekin siis jaetaan vapaat ja mies jää vielä vanhempainvapaan jälkeenkin muutamaksi kuukaudeksi kotiin. Itse palaan töihin ensi vuoden elokuussa. Kollega, jolla on itsellään kolme lasta ihmetteli, että eihän se isän osuus ole kuin kuukausi... Luulisi tuolla kokemuksella tietävän, miten nämä vapaat menee :headwall:

 

Niinpä niin... ärsyttävää! Me jaetaan niin että mä pidän nyt aluksi 5kk (mies pitää isyysloman 3 viikkoa samaan aikaan), sitten teemme molemmat 50% työaikaa 3kk ja loput vanhempainvapaasta käyttää mies. Suunnilleen puoliksi menee, mä pidän inan enemmän. Eli palaan osa-aikaiseen työhön jo helmikuun alusta ja kokopäiväiseen toukokuussa. Keväälläkin oon mun mielestä vielä varsin paljon kotona kun olen töissä viikosta riippuen 2-3 päivää. Ja kesällä on loma ja koko perhe yhdessä

 

Korjaus, pidän siis aluksi 4kk äippäriä, lokakuun alusta tammikuun loppuun. Yhteensä tästä tulee reilut 5kk.

 

Moi!

Kestojen ompelusta: on tosiaan aika helppoa hommaa. Kannattaa kokeilla tosiaan ensin yksi. Itse kun olen niitä jo enemmän ommellut niin teen sarjatyönä. Ja itse tekemällä saa tosiaan huomattavasti halvemmalla kuin kaupasta ostamalla.
Meillä mies oli myös alkuun kestoja vastaan. Mieli muuttui kun kerroin paljonko roskaa tulee kertiksistä ( olisi tarkottanut meillä roskiksen tyhjentämisen tihentämistä eli selvää rahanmenoa). Alkuun meillä mies laittoi kertiksen ja kun vaipanvaihto alkoi sujua näppärämmin kelpasivat kestotkin. Minä pesin ja täytin taskuvaipat valmiiksi joten vaipanvaihto oli miehelle yhtä helppoa kuin kertiksenkin laittaminen.

Imetyksestä: tarkotus olis imettää mahdollisimman pitkään. Kuopuksen kanssa mentiin täysimetyksellä 5 kk ja osittain 9,5 kk. Sitten olisi minun ruokavalio kaventunut aika suppeaksi joten päätin lopettaa, ja onneksi oli siinä vaiheessa pojalle löytynyt jo sopiva maito. Meillä oli kuopuksen kanssa ongelmana se ettei hän osannut syödä pullosta, imi aina vaan tutin lyttyyn ja syöminen kesti iäisyyden. Ensimmäisinä kuukausina ei saanut pullosta irti mitään. Minua asia ei niin haitannut mutta miestä hieman harmitti kun ei voinut vauvaa syöttää. Opetettiin sitten poika juomaan nokkamukista 6 kk:n ikäsenä.

Tosiaan täällä ollaan hyvinkin erilaisissa tunnelmissa työteon suhteen. Varmaan on paljon kiinni siitäkin millaista työtä tekee. Itse olen aika fyysisissä töissä ja se kyllä vaikuttaa jaksamiseen. Toinen syy on että joudun töissä näkemään aika paljon ikäviä tilanteita ( osastollamme hoidetaan keskenmenot, keskeytykset, äidit joiden vauva on joutunut lastenosastolle tai menehtynyt, syöpäpotilaita) jotka aiheuttavat psyykkistä stressiä.

Mutta nyt menen katsomaan onko lihat jo kypsiä, aattelin tehdä ihan oikeaa lihakeittoa pitkästä aikaa.

Peppi ja toukka 29+2

 

Paulah ja Ulpu ikävää että olette kohdanneet tuollaista "ymmärtämättömyyttä" vanhempainvapaan jakamisen suhteen. Itse en onneksi esikoisesta moista kokenut, kaikki oli heti että joo hyvä juttu että mieskin on kotona. Minähän menin töihin lokakuussa 2008 kun neiti oli 6kk ja jäin sitten taas helmikuussa hoitovapaalle, jolla olen edelleen. Olisin mieluusti tässä välissä ennen tätä toista käväissyt töissä, mutta ei sitten voinut enää muuttaa suunnitelmia (miehen työn takia), joten näin mennään. Voi olla, että menen ennen ensi kesää töihin, jos mies vaan pystyy jäämään kotiin. Toivottavasti Musta on niin kivaa, että sekin saa osansa tästä arjen pyörityksestä, että tajuaa millaista se oikeasti on. Varsinkin sitten kahden kanssa...

 

Hei!
Itse ajattelin imettää niin pitkään kuin mahdollista, ainakin varmasti se ½ vuotta jos vain onnistuu. Jos ei onnistu jostain syystä, en aio surkutella sitä (hyvähän se nyt on sanoa toisaalta) ... En tiedä miten sitä sitten suhtautuu jos imetyksessä ongelmia tuleekin.

kestovaippoja mekin mietittiin käyttävämme , mutta se voi olla että kertakäyttöisiin kallistutaan lopulta.. Mutta saa nähdä
Mies on ehdottomasti sitä mieltä, että soseet tehdään itse, vain matkoille otetaan valmiit purkit mukaan. Hän on ajatellut niin alusta saakka ja edelleen miettii samoin. Äitiyspakkauksessakin tuli mukana joitain soseohjeita.

nöpötin ja pieni 29+3 :heart:

 

Imetyksestä oli juttua. Itse imetin esikoista kokopäiväisesti n. 6kk asti ja aamu- ja iltatissiä sai vielä kuukauden siihen päälle. Sitten itse halusi lopettaa (pullosta kun alkoi saamaan 6kk jälkeen niin tissi olikin sit ihan syvältä ). Tähän kuuteen kuukauteen sisältyikin sitten kaikenlaisia vaiheita, kuten maidon riittämättömyysvaihe. Sitkeästi vaan jatkoin (ykkösoluen voimalla ) ja kyllä se sitten siitä taas. Yksi rintatulehduskin meinasi yllättää, mutta sain sen sitten talttumaan omin avuin (kuumalla suihkulla, hieronnalla). Ensikertalaisille suosittelenkin vähän niiden rintojen tarkkailua, että jos yhtään pahkuraa ilmestyy niin alatte heti hieromaan sitä vaikka kuumassa suihkussa. Rintatulehduksessa nousee ihan parissa tunnissa kuume ja rinta aristaa, joten oireet on helppo tunnistaa. Ainakin mulla oli niin.
Mutta joo näistä ihanuuksista ehtii sitten jutella enemmän myöhemmin

 

Heippa!

Kestoilijoita tuntuu olevan täällä melko paljon. Mä olen kyllä vähän hurahtanut noihin kestoihin. Aikomus on kestoilla muuten, mutta ei reissussa. Olen osatanut kaupasta muutamia erilaisia vaippoja ja eilen löysin lastentarvikekirppikseltä käyttämättömänä samoja vaippoja joita on äitiyspakkauksessa. Ostin sit yhden kuoren ja kaksi sisäosaa. Ja hintaa tuli yhteensä 19 e. Samoista käytetyistä joku pyysi samalla kirpparilla samaa hintaa.


Imetyksestä on ollut myös puhetta. Toivon kovasti, että imetys onnistuisi ja päästäisiin täysimetykseen. Vielä kun on tuo kätilön koulutus, ni jotenkin sen pohjalta tuo imetys tuntuu tärkeältä ja helpolta vaihtoehdolta sekä äidille, että vauvalle.

Ollaan tehty hankintojakin tällä viikolla jo Sisulle. Ostettiin sitteri ja hoitoalusta pesukoneen päälle (tähän sit lopulta päädyttiin, joku täällä suositteli). Ja sit ostettiin sellanen rottinkinen korisänky ensisängyksi. Tuolta Annansilmät aitasta ostettiin, sokeiden käsitöinä tekemiä nuo korit on. Pyörät on vielä alla, ni on helppo sit sänkyä siirtää tarvittaessa toiseen huoneeseen ja heijata, jos ei pientä miestä muuten saa nukkumaan.

Huomenna olisi neuvola. Saa nähdä miten on sf-mitta kasvanut. Ainakin mahan koko on kasvanut. Pari päivää sitten vatsan ympärysmitta oli 105 cm. Ja tuo sairasloman jatkuminenkin varmaan ratkeaa site huomenna. Sairaslomahan mulla loppuu huomiseen.

Pitänee lähteä käymään kaupungilla. Mukavaa päivää kaikille!

Barbapörrö ja Sisu :heart: 27+3

 

Heips mammat... Neuvolasta kotiuduttu hieman ristiriitaisin miettein. Muuten kaikki siis hyvin, sf-mitta kasvanu normaalisti (27), verenpaineet ok, eikä virtsassakaan mitään... Mutta kun kuunneltiin vauvan sykettä niin löydettiin pieni lisälyönti: ilmeisesti normaalilöydös viikoilla 20-30 ja yleensä häviää itsestään, mutta meiltä tosiaan löydettiin tuo vasta nyt ensimmäistä kertaa, ollaan jo niin lähellä viikkoa 30 ja miulla on itselläni sydämessä poikkeama, niin th kysyy äitipolilta, onko syytä käydä siellä seurannassa... Oman mieleni rauhoittamiseksi haluan EHDOTTOMASTI, että tuo löydös tutkitaan, varsinkin kun ei oo itellä mitään hajua, että miten tuo voi ilmetä vauvalla, enkä älynny sitä sitten äsken terkalta kysyä. Onko kellään muulla ollu vastaavaa löydöstä? Tai mitään kokemusta/tietoa tuosta lisälyönnistä...?

DsariaL ja Möykkykulta 29+0

 

peppimamma
Eikös ainaki kätilöt saa just vapautuksen tommosista töistä jos ite on raskaana niin ei kai sunkaan tarttis tehä?
Kuulostaa musta kyllä aika tökeröltä laittaa raskaana oleva tekemään töitä tuommosissa olosuhteissa?

Töistä muutenki...
Juu se tosiaan riippuu niin alasta että millä mielin sitä töissä on...

Tän mamman ilta eilen meniki sitten päivystyksen kautta...

Eilen kävi mahaan niin kipeesti ja alaselkäki oli kipee...
Ajattelin jo että nytkö tämä vauva syntyy
Soitin sitten töihin etten tule aamulla töihin ja mun työkaveri sitten sano että meneppäs käymään heti päivystyksessä...
Mä ku meinasin eka ootella et olisin tänään käyny neuvolassa kattomassa tilanteen.

Kävin sitten illalla päivystyksessä.
Kohdunsuulla kaikki ok, sama tilanne ku rv.26 neuvolalääkärissä.
Määräs kuiten 2vko sairaslomaa 12.8 asti ja sano että olis hyvä ennen sitä rv.35-36 olevaa neuvolalääkäriä vilkasta tuo kohdunsuun tilanne.

Uuno oli poikittain mahassa eli näköjään pyörii siellä vielä.
Epäilen tosin että aamulla ehkä käänty pää alaspäin ku kauhee tärähyspyrähys tuntu mahassa...

Helpotus oikeesti ku tietää ettei tartte mennä töihin :ashamed:
Vaikka yhtä aikaa on kauheen syyllinen olo :ashamed:

Vaikka mun työkaveri just sitten sano että käyppäs siellä päivystyksessä ja soita sitten mitä sanovat
Soitin sitten uuestaan ja kerroin mikä tilanne ja se oli niin ihana ku huolehtii noin mun voinnista ja käski lepäillä kunnolla ja laittaa vauvan nyt etusijalle

Pitäs tuossa töihin soittaa "pomolle" ja kertoa tuosta sairaslomasta ja pitäs tuo sairasloma paperiki tieten viiä...
1½viikkoo olis tuon sairasloman jälkeen vielä töitä sitten mut sen näkee sitten tuleeko tuonne enää mentyä vai jatkuuko sairasloma vielä sopimuksen loppuun...

Mitenkä muuten ku on sairaslomalla niin mitä sitä voi tehä?
Tai siis kai sitä saa tehä jotain kuhan ei rasita itteesä liikaa?
Kuiten ku ei mikään paikka ollu auki tai pehmenny niin kai sitä voi kaupoissaki käyä jos jaksaa tai kävelyllä koiran kanssa?
Tuntuu jotenki että kehtaako sitä missään käyä että ajatteleeko joku että tuolla se kaupassa oli vaikka on sairaslomalla?

Muuten ei kummempia.
Pitäs ostaa silitysrauta ku entinen sano sopimuksensa irti.
Sais noita vauvan vaatteita pessä ja silittää...

*Talvicci ja Uuno rv.30+1* :heart:

 

DsariaL: Voisiko olla niin, ettei tuota lisälyöntiä vaan ole havaittu aikaisemmilla viikoilla? Mikäli sanoivat, että kyseessä on normaali löydös viikoilla 20-30, niin en olisi vielä huolissani tilanteesta. Ja hienoa, että tutkivat asian! :hug:

Kysymys teille viisaammille imetyksestä ja tuttipullosta: Olin ajatellut opettaa vauvaa syömään rintamaitoa myös tuttipullosta heti alusta asti (jos vaan saan sitä pumpattua). Siis rintaruokinnan ohella. Lähinnä ajattelin, että silloin isäkin saisi aktiivisemmin osallistua vauvan ruokintaan, eikä vauvan syöttäminen olisi pelkästään minun varassa. Voiko näin tehdä?

Kannustavaa, että niin moni teistä suosii kestovaippoja! Nyt täytyy toden teolla tutustua aiheeseen ja hankkia kaavoja. Saan äidiltäni ompelukoneen lainaksi, eli eikun ompelemaan =)

Toivo ja tytteli 30+3

 

Tervehdys taas pitkästä aikaa!

Kummasti se aika vaan kuluu täällä kotona, vaikkei mitään saa aikaiseksi.
Pienet vauvan vaatteet on vielä varastossa, en viitsi niitä vielä hakea pestäväksi, kun meillä on täällä niin kovin vähän tilaa säilytellä mitään. Olenkin nyt vakaasti päättänyt tilata vauvalle ensikuukausiksi sen Vaavi-sängyn, joka liikkuu pyörillä. Esikoinen nukkuu siis pinnasängyssä makkarissamme, enkä millään keksinyt paikkaan, mihin vauvan äitiyspakkauslaatikon sijoittaisi. Esikoinen siirretään pois pinniksestä vasta muuttomme yhteydessä, jolloin vauva on luultavasti n. 2kk ikäinen.

Muuten täällä vointi on hyvä. Kovasti olette jaksaneet kirjoitella. Olen kyllä lueskellut säännöllisesti, mutta oma kirjoittaminen on vaan vähän jäänyt. Vaikuttaa olevan oikein vauvabuumi, kun jokapuolelta kuulee uusia vauvauutisia.

Sokereita edelleen mittailen ja ongelmaksi on osoittautunut säännöllisesti syöminen, varsinkin tällain loma-aikaan tuppaa päivällä syöminen jäädä väliin ja illalla tulee taas syötyä aika myöhään ja iltapala jää taas väliin. Nuo normaalit sokeriarvot kun taas vaatisivat juuri sitä säännöllistä ruokarytmiä. Toistaiseksi arvot ovat onneksi olleet normaalin rajoissa. Noh, opettelua opettelua..!

Imetyksestä: Imetin esikoista 7-8kuiseksi, kunnes hän halusi itse lopettaa rinnansyömisen. Olin tosiaan silloin jo raskaana, ja sanotaankin, että se voi vaikuttaa maidon makuun. Olin tosiaan alkuun yllättynyt, miten hankalaa se imettäminen oli. Meinasi usko jo loppua kättärillä, kun jokainen kätilö neuvoi vähän eri asentoja. Yksi antoi rintakumin käyttöön ja toinen taas otti sen pois. Itse hormooneissa ihan sekaisin ja meinasin tuntea itseni jo välillä epäonnistuneeksi äidiksi.
Kotona imetin sitten vajaa 2kk rintakumien avulla ja imetys alkoikin sujumaan ihan kivasti ilmankin.
Nyt osaan onneksi olla jo vähän viisaampi ja poimia vain ne olennaiset vinkit ja lopulta käyttää sitten omaa päätä ja järkeä. Imetys on vaan kovasti tunteita herättävä asia ja jokainen hoitaa sen sitten kuitenkin omalla tavallaan. Itse haluaisin imettää niin kauan kuin mahdollista.

Kestovaippoja en ole esikoisella käyttänyt, mutta nyt houkuttelisi kyllä kokeilla. Taidan aloittaa niistä äitiyspakkauksen vaipoista, ja sitten vaikka ommella itse vaippoja, jos tuntuu meidän jutulta.

Nyt esikoinen tuolla heräilee, pitää suunnata välipalan laittoon.
Huomenna neuvola ja sitten pitäisi olla enemmän kuulumisia.

Hyviä vointeja ja tervetuloa kaikille uusille.

Mirmi + esikoinen + pikkusisarus 30+6

 

Toivo:

Ehdottomasti voit syöttää vauvaa osittain pullostakin. Silloin on myös mahdollisesti helpompaa, jos sattuisi, että sinä sairastut ikävästi ja kaipaat lepoa öisin...silloin isä voi syöttää yö maidot pullosta...tämmöinen esimerkki...tai jos kaipaat ihan omaa rauhaa ja menet vaikka esim.shoppaamaan ja isi jää kotiin.

Joillain vauvoilla saattaa vain olla tosi hakusessa pullon kanssa...ihan pienelle vaavalle susittelen henkilökohtaisesti Avant merkkistä pulloa.

Ja tuo imetys todella on ensi kokemuksena kovin sekava...montaa eri vinkkiä annetaan asennoista ym. mutta itse ainakin sain sen onnistumaan paljon paremmin kokeilemalla ihan itse.
Jokaisella vauvalla on hiukan omanlaisensa tyyli ottaa rinta suuhun ja jokaisella äidillä on oma mieli asentonsa, jos joku näistä kahdesta mättää, ei siihen auta mitkään kikka kolmoset vaan parasta on kokeilla itse...ja jos äidin on hankala imettää pysty asennossa alkuun, ei kannata väkisin, sen ehtii harjoitella myöhemminkin...mukavuus kummallakin osapuolella on ehdottoman tärkeä ja jos sitä ei ole, niin varmasti tökkii ja pahasti.
Eli itsenäisesti suosittelen kokeilemaan ITSELLE sopivaa tapaa ja jos se tapa on vaikkapa maidon pumppaaminen pulloon, niin mikä ettei...tai sitten ihan korvike, reippaita lapsia heistäkin tulee =)

Deri puskee, puskee ja puskee...täällä posket helottaa punaisenaan, kun pusaa semmoista painetta alakertaan että huihai.

En oikein tiedä noista supisteluistakaan...niitä vihlontoja tulee edelleen ja muutama kunnon repäisykin tullut...kun se iltainen n.2-3h supistelu maratoni loppuu, on olo ihan kun olisi kännissä...
Erittäin erehdyttävän samanlainen tunne, kuin ihan oikeiden supistusten aikaan, kun kroppa tuottaa massiivisia määriä endorfiinia ja tulee tosi uneliaaksi
Se pitää taas ensiviikon neuvolassa asiasta mainita.

Ja juu Talviccikos se kysyi saikusta ja tekemisestä...jos ei lääkäri määrännyt vuoteeseen, niin oman jaksamisen mukaan voi touhuta...heti jos alkaa kolottamaan tms. niin stoppia

Nyt on pakko saada jotain suuhunsa...ihan mieletön nälkä

paapelo+poju+Deri 30+5

 

Voi että te puhutte paljon, aina oikein hikee pukkaa lukee kaikki keskustelut ennenkun alkaa kirjottaan ja nyt tietysti oon jo unohtanu kaiken kun alotin
Imetyksestä nyt ainakin oli puhetta. Mä en aijo ottaa paineita imetyksestä nyt kyllä ollenkaan. Esikoista imetin ehkä 4kk, se ei vaan kertakaikkiaan sopinu meille. Äiti itki ja vauva itki. Maitoo tuli kun meijeristä, suihkus toisen naamalle ja tonen tissi heru niin että piti aina olla kolme maidonkeräjää ja rätti että pysty aina vaihtaan välissä. Jos kaupassa vauva itki niin tissit alko heti suihkuamaan valtoimenaan, mitkään liivinsuojat ei auttanu yhtään. Leikkasinkin jo sairaalassa verkkohousuista haarat pois ja pidin niitä tissien päällä ja välissä oli topattuna rättejä kamala kasa Oi niitä aikoja! Toivottavasti maitoo tulis enskerralla hieman hillitymmin tai sen tuotanto edes alkais tasaantumaan kuukausien kuluessa. Tänäkin päivänä heittelen pakkasesta vanhoja tissimaitoja pellolle. Esikoisesta tissit alko valumaan jo rv20 ja tästä myös. Nytkin on aina paidan etumukset märkänä jos vauva potkii tai yleensä myös aamusin.
Esikoiselle löydettiin kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla aivan ihana ``isojen lasten pinnasänky`` siinä on sen verran pinnareunaa ettei neiti mätkähdä lattialle, on meinaan sen verran kova elämään unissaan =) Muistelen että mulla olis lapsena ollu kanssa tollanen pinnareunanen lastensänky. Kun sitä vähän maalattiin tuli siitä nyt oikein mieleinen! Samoin hankin sen sisaristuimen käytettynä ja viritin meiän vanhoihin yhdistelmiin, ainakin näin katsottuna vaikuttaa ihan toimivalta systeemiltä. Äitiyslomalla sitten kaivan esikoisen vanhat tavarat esiin ja sitten puuttuu vaan vauva :heart: Voikun on tätä vauvaa jo niin kova ikävä valmiiks, sitä vaan jokapäivä odottaa että sais tän pikkukaverin omaan syliin. Toisaalta joskun harmittaa esikoisen puolesta. Kun se viimein saa Äitin pois töistä kotiin kanssaan, niin hups vaan äiti katoo johonkin ja tuo mukanaan vauvan joka ei enää lähdekkään pois. Toisen lapsen saaminen herättää ihan hassuja tuntemuksia. Joskus sitä ihan miettii miten se rakkaus riittää ja voiko kaikkia lapsia rakastaa yhtä paljon. Mutta luulen että kun näitä ajatuksia vuoden päästä muistelee, tuntuu huoli sillon jo täysin typerältä =) Kyllä sitä rakkautta taitaa olla aina jossain varastossa muutamankilon verran lisää
Koitan lisäillä kanssa masukuvaa kun saan ittestäni irti!
Ja niin tervetuloa vaan kaikille uusille! =)

Empsu 30+2

 

Huhhuh mikä määrä tekstiä taas tullut! Nautin nyt niin kovasti Sumen kesästä etten ole ehtinyt kirjoitella. Mutta kiitoksia kotiintulotoivotuksista! :flower:

Toivottavasti kukaan ei harmistu tästä, mutta tällä hetkellä raskaus tuntuu niin ihanalta ja helpolta! Olen onneni kukkuloilla ja energiaa on vaikka muille jakaa. Olen rakentanut kukkapenkkiä ja leikannut nurmikkoa, ja lauantaina seisoin yhteen mittaan 9 tuntia Porissa Sonisphere festareilla. Eli raskaus ei tosiaankaan tällä hetkellä vielä rajoita menoa.

Imettää aion, en tosin tiedä kuinka kauan. Tietääkö joku, onko imettäminen helpompaa vauvan synnyttä jos raskausaikana on tullut jo maitoa päivittäin? Meikäläisen rinnat vuotaa ja jomottaa melkein jatkuvasti.

Nyt ajattelin katsella netistä vaunuja, meinaan satsata niihin törkeän hintaisiin Emmaljungiin... Ajattelin niin, että ostetaan sitten vaikka tonnia halvempoi auto, että saan ne vaunut mitkä haluan.

heketsi + poikavaavi 27 tasan

 

Empsu:

Ihanaa että minulla on kohtalon toveri, ei silti, että toivoisin samaa maidontuotannon ylimitoitusta kellekkään.
Itseä potutti suunnattomasti, kun neuvolassa aina sanottiin, että kyllä se pian tasoittuu...juu ei kyllä käynyt niin...se on meidän suvun naisten ongelma tämä suihkuaminen...ja samat rätti systeemit oli minullakin...todella voi niitä aikoja...toivotaan että nyt hiukan paremmin.

heketsi:

Sillä miten maitoa heruu ennen synnytystä ei pitäisi olla mitään tekemistä alkavan imetyksen kanssa kun vauva on maailmassa. Itsellä valui maitoa rv27 eteenpäin esikosta, mutta maito nousi silti rintoihin vasta 4pv synnytyksestä. Samoin siskolla...siskolla vallan suihkusi maito ennen poikansa syntymää, mutta maito nousi pari päivää synnytyksestä, mutta kuten meidän suvun naisilla, sitä sitten tuli ja tuli ja tuli... :/

hmmm...poika on varsin hiljaa...mitäs pahuuksia sitä onkaan taas hänen mielessään...menenpä kurkkaamaan :wave:

 

Iltaa mammat!

Dsarialle pitää heti kommentoida että nou hätä.Esikolla aikanaan löytyi samanmoinen lisälyönti viikolla 34+ tuolloin juostiin vähän väliä kättärillä ultrassa ja tsekattiin tarkkaan kaikki sydämen rakenteet yms. Mitään poikkeavaa ei löytynyt ja tosiaan ovat kuulemma aika yleisiäkin.Monella häviää ennen syntymää,Emmin tapauksessa tuo lyönti löytyi vielä kun kotiuduttiin kättäriltä,mutta viikon päästä kontrollissa ei kuulunut enää =)

Olipas mukavan rauhallista pari päivää kun tyttö ja isänsä olivat anoppilassa.Nautin kyllä tuosta omasta ajasta täysin siemauksin.

Imetyksestä olitte jutelleet.Esikkoa imetin n. 8kk.Alusta asti opeteltiin myös pullolle että isikin sai välillää syöttää ja ei tarvinnut kello kaulassa kulkea jos jossain meni käymään.Ihan hyvin toimi,toivotaan että tokan kanssa sujuisi yhtä mallikkaasti.

Eipä muuta tällä erää,vetäydyn suihkun kautta sohvalle pötköttämään.Voikaahan hyvin!

T.Aku 28+5(?)

 

Iltaa mammat!
Tosiaan kirjottelette ihan mahottomasti...ei meinaa perässä pysyä! =)
Imetyksestä sanoisin sen verran että ainakaan siitä ei kannata ottaa tosiaan mitään paineita eikä ainakaan kuunnella toisten neuvoja että pitää tai ei pidä imettää niin ja niin kauan. Tää oli yks asia mistä huomasin esikon kohdalla että meitä äitejä syyllistetään, teki miten tahansa.
Mulla oli vähän samat fiilikset ennen esikkoo ku sulla Paulah etten oikeen kokenu sitä omaks jutuks. Oikeestaan näin jälkeen päin voin sanoo et en kyllä tiennyt imetyksestä yhtään mitään enkä ollut sitä edes juuri aatellu ku sen v erran että ois outoo jos joku roikkuu tissillä. Sitten kun sen aika tuli niin en mä osannu aatellakaan etteikö maitoo tulis tai etteikö imetys onnistuis, sen kun imetin vaan ja kaikki meni loistavasti. Tissit ja nännit siit TODELLAKIN oli kipeet kun maito nousi ja ne ekat päivät/viikot...auh! Mutta mä kyllä nautin imetyksestä, se oli sellanen rauhallinen hetki esikon kanssa (imetin siis 11kk loppua kohden vähentäen) ja niin helppoa. yölläkin vaan otin viereen makaamaan ja siinä sai melkein ite jatkaa unia kun toinen "aterioi" . Tietty jossain vaiheessa yritettiin pulloa että mäkin oisin päässyt vähän johki pidemmälle kun kaupassa käymään yksinäni, mut pullosta ei hää ikinä suostunu juomaan.
Tällä kertaa toivon myös että saisin imettää sinne vuoden tietämille taas.

Äippälomalle mä jään sen 30 pv ennen LAta. Kyllä sitä viimeks sai aikansa ihan hyvin kuluun eikä ne seinät kaatuneet päälle. Mä nukuin pitkään, kävin ruokakaupassa ja tein aina jotain kunnon kotiruokaa miehelle, iltapäivät makoilin sohvalla ja luin lehtiä ja hörpin kahvia...voi kun pääsiskin tolleen lekotteleen taas. Nythän on toi yks 2v sitten senkin ajan jaloissa pyörimässä :heart: Niin ja joku tosta sairaslomasta kyseli, niin kyllä todellakin voi pyöriä kaupoissa vaik saikulla oliskin. Itekin joskus sitä mietin, mut sit tajusin et saikkuja voi saada miljoonasta eri syystä ja se ei tarkota sitä et tarvis jäädä sisälle kököttämään vaan elää ihan normaalia elämää...mihin tietty kuuluu shoppailu yms. voimien mukaan

 

Talvicci hoi!! Ihanaa kun kävit huhtikuisissa moikkaamassa!

Terveisiä vaan muillekin, jotka minut vielä muistavat. Poistuin ketjusta huhtikuussa viikolla 11+6, kun ultrassa saimme ikäviä uutisia. Nyt on kuitenkin uusi kyytiläinen matkassa. Ja toivottavasti loppuun asti =)

Onnellista loppuodotusta kaikille!
Eelis

 

IMETYKSESTÄ Mä olen kaikkia kolmea onnistunut imettämään vähintään 4kk, esikoisesta imetys loppui mun kohtutulehdukseen joskus vauvan ollessa 4kk, kun oli jäänyt istukan kalvoja kohtuun ja jouduin kaavintaan ja sain kunnon lääkkeet kipuihin ja särkyihin... Keskimmäinen oli varmaan 5kk kun sitten imetys loppui rintatulehdukseen ja imetys teki niin kipeää että itkin vain kun sattui niin hemmetisti, joten oli parempi luopua siitä kokonaan Ja kun kuumettakin oli melkein 2 viikkoa 40 astetta niin oli vointi ei niin hyvä.. :'(
Kuopusta imetin 6kk ja siirryttiin sitten pikkuhiljaa pulloon kun öisin heräili niin usein tissille ettei pää enää kestänyt. Yritän nytkin parhaani mukaani imettää vauvaa niin pitkään kuin se on mahdollista. Mielestäni on jokaisen oma asia imettääkö lasta vai antaako korviketta, kunhan vauva saa ruokaa niin se on pääasia. Neuvolassa ja sairaalassa painostetaan imettämään, ainakin täällä muistelisin olleen sellaista kun esikoisen sain, mikä luo tietty paineita onnistumaan siinä. Se ei tee todellakaan kenestäkään huonompaa äitiä jos ei tahdo tai pysty imettämään. Jokainen tekee omat valintansa ja kenenkään ei pitäisi alkaa muita syyllistämään jos ei imetys tunnu luonnolliselta.

Esikoinen kun syntyi, niin ensimmäisinä päivinä imetys ei tuntunut ollenkaan mukavalta kun nännit oli arat ja meni rikki - mutta sittenkun ne parantui siitä ensijärkytyksestä niin kaikki alkoi sujumaan eikä se enää tuntunutkaan niin epämiellyttävältä. Bepanthen on hyvä rasva, kun se tekee sellaisen "suojakalvon" nännin päälle.. Imetyksen jälkeen kun laittaa ainakin ekoilla viikoilla kerroksen niin se saattaa suojata jopa tolta rikki menemiseltä Rintakumejakin joskus kokeilin kun oli arat nännit, mutta mun mielestä se tuntui vielä pahemmalta. Imetysasennoista mulle mieluisin on ollut istuvilteen tyynyjen tukiessa omaa kättä ja vauvaa... Imetystyynykin on aivan loistava!! Harmi kun myin omani pois pari vuotta sitten Jos jostain käytettynä bongais niin vois ostaa sellaisen taas.. vaikka hyvin tuon kuopuksen imetyskin sujui ilman sitä Mulla oli sit erikseen sellainen iso/paksu/pehmeä tyyny joka oli sitä varten.

Toivo82 : Kyllä mä ainakin pumppailin maitoa pulloon ja välillä pakastimeenkin hätävaraksi, ja isi sai sitten pientä syöttää myös. Mielestäni tuo on hyvä idea, koska isä pääsee myös osallistumaan siihen vauvan syöttämiseen ja tottuu vauvakin siihen pulloon jos sille tulee tarvetta myöhemmin. Ja kun vauva osaa syödä pullostakin, niin pääset itsekkin joskus käymään asioilla ilman, että tarvii tuijottaa kelloa että koska pitää olla vauvalla tissi suussa Samaa maitoa se silti on, tuleeko se tissistä vai pullosta.

Tulihan käytyä neuvolassa keskiviikkona, ja voi että meni hermot siihen sijaiseen.
Se yritti ensiksikin 10min saada sydänääniä kuulumaan riittävän vahvasti hänen mielestään (kuuluivat kyllä, mutta ei saanut sykettä otettua ja vauva liikkui kokoajan). Mulla oli tuo kuopus mukana huoneessa ja sehän huus koko sen ajan naama punaisena lattialla, ja tää täti vaan jankutti mulle, että "tää voi välillä olla tällaista, ei se tarkoita että jotain olisi pielessä".. Mua ei huolettanut yhtään se ettei se sitä sykettä nyt sattunut saamaan, vaan se että mun lapsi itki pää punaisena siinä lattialla kun tällä tädillä oli joku päähän pinttymä saada se syke*!! :headwall: :headwall: :headwall: Kävi se sitten sen 10min jälkeen hakemassa naapurihuoneen hoitajan koittamaan, ja kappas vain, se vaan törkkäs sen dopplerin tohon melkein häpyluuhun kiinni ja sieltähän se syke sitten löytyikin..
mä en vaan ymmärrä mikä hel**tti siinä oli, ettei voinut vaan antaa olla kun vauva liikkui kokoajan ja ne sydänäänetkin löytyi jo aikasemminkin..!!! Tiistaina onkin sitten lääkäriaika.

RR : 117/76
Hb : 106
Painon muutos/viikko -250g (nyt 1.5KG vähemmän lähtöpainosta)
Kohdunpohjan korkeus 23
Vauva syke +135

Sokerirasitus oli normaali (4.7 * 6.2 * 4.7)

chilitin ja poju :heart: *RIKS*RAKS*POKS* :heart: 27 :heart:

 

Hellurei!

Täällä sikiökalvot naksuu
Joka pikku töytäisyllä kuuluu *NAPS* tai *NIPS*
Nyt onneksi tietää mitä nuo ovat, esikosta olin aivan paniikissa noista ääni ilmiöistä =)

Luoja sentään, huomenna poksuu taas
Katsoinkin tuolta netistä eilen, niin vaavi alkaa nähdä unia nyt.

Ja juu, en oikein tiedä, kun tätä esiintyy myös tyttö sikiöillä, mutta Deri tärisytteli itseään tosi kovaa eilen...yhtä kovasti mielestäni kuin poikakin...eli siis pissasi siellä...kovin usein tuollainen voimakas tärisyttäminen on poikien juttu, mutta todella kun tyttelitkin tekevät ajoittain niin, mutta tuttujen mukaan sellaista kevyttää pikku tutinaa

Ei malttaisi siis oikeasti odottaa sinne lokakuuhun, mutta pakko mikä pakko.

Mutta kauppa reissu kutsuu. :wave:
Ja sitten siivousta ja ja ja...

paapelo+poju+Deri 30+6

 

Paapelo selittäisitkö tarkemmin tuon tärisyttämisjutun? Ei oikein mennyt jakeluun.. Eli kun mahassa tärisee, niin vauva pissaa?

Nimim. Pihalla