Onnea kaikille vauvansa saaneille. :flower:
Taas pitkä tovi omasta kirjoittelusta, mutta päivittäin täällä notkun taustalla ja lueskelen teidän kuulumisia, ihanaa et niin aktiivisesti tää pino pysyy vaan korkealla. =)
Omaan napaan ei kummempia kuulu, raskaus etenee hyvin ja malttamaton olo kasvaa päivältä päivältä suuremmaks ja oma nyytti olis jo tervetullut. Valmisteluja vauvaa varten on pikkuhiljaa tehty, sairaalakassi pakkaamatta ja tänään taas oon vaatteita pessyt, muutamat hankinnat vielä tekemättä, mutta ensi viikolla olis tarkoitus kaikki laittaa valmiiks, että ei enää tartte muuta kuin odotella vaan lähtöä. Vaikka hössötystä taas varmasti loppuun saakka, onhan se ihan tieto...
Eilen kävin tarkastuskäynnillä äippäpolilla, kun perjantaina neuvolassa oli hieman laskua sydänäänissä, koska asennot oli mitä sattuu jossa niitä kuunneltiin, mutta äippäpolilla sydänkäyrässä pikkuisen syke oli hienoa ja ultrassa kaikki hyvin. Saatiin myös todella ihana kasvokuva otettuna 4D-ultralla, harmittelenkin jo aikaisemmin, kun jotenkin kaikki ultrakuvat ovat olleet epäselviä tai muuten huonoja, mutta nyt tää kuva kyllä korvaa kaikki noi. :heart: Ja painoarvio oli nyt 2600g, että ihan sopusuhtainen vauveli tulossa.
Turvotusta on täälläkin ollut jo pitemmän aikaa, aamulla jalkapohjat oli kuin pallot ja liikkuminen sen mukaista.
Paino nousee hirveätä vauhtia tuon takia ja neuvolassa terkka jo puhui uudesta sokerirasituksesta, jos ei tilanne ensi viikolla ole muuttunut. Mutta lepääminen ei ole oikein onnistunut ja en mä kyllä malttaiskaan pötkötellä, aina pitäis jotain olla tekemässä ja ne tekemättömät hommat kummittelee mielessä, et ei siitä levosta osaa nauttia.
Nimistäkin teillä oli jo puhetta kait jossain vaiheessa ja kummeista, vai muistankohan ihan väärin.. :ashamed: Pojalle meillä on nimi ollut valmiina jo plussaamisesta saakka ja tytölle todennäköisesti silloin päätetyt toinen ja kolmas nimi, mutta etunimestä tulee olemaan sitten vääntöä tai muuten vaan päättämisvaikeutta, ihania nimiä olis niin monta. Mä nyt olenkin päättänyt odotella lopullista valintaa siihen asti, että näkee pikkuisen ja miltä hän sitten näyttää. Kummien valinta tuottaa tuskaa, sylikummit meillä on valmiiksi mietittynä ja heitä pyydetään sitten kuin vauva on syntynyt, mutta sisaruksilla on kolme kummia yhteensä ja nyt sitten se yhden löytäminen tuottaa vaikeuksia, eihän se pakollinen olisi, mutta kiva lisä siinä kyllä. Mullakin on paljon serkkuja, mutta ei heidän kanssa sillai ole niin enää tekemisissä, että kehtais pyydellä kummeiks ja välttämättä en haluaiskaan, kun ei yhteyttä pidetä muutenkaan. Miehen sisarukset ollaan jo käytetty aikaisemmin ja mulla ei sisaruksia olekaan sitten. Kavereissakaan ei oikein ole sellaisia joita vois pyytää, suurin osa kavereista on noita sukulaisia jotka jo on kummeina ja loput sitten ovatkin asia ihan toinen, Huoh, no kait tuo asia sitten ratkeaa jotenkin lähempänä sitten...
Kipeitä supistuksia ei vielä ole ollut, mutta muuten onkin alapää kipeä.
|O Käveleminen on yhtä tuskaa, jos pitempää tallustelee ja jalkoja ei pysty enää paljoa nostelee, pukeminen onkin tosi hauskan näköstä varmasti ja aina pitkällään olon aikana pitää olla kasa tyynyjä jalkovälissä niin et toinen jalka sojottaa taivasta kohden liki.
Mutta nyt odottaa ruuanlaitto ja lapsetkin kaipaa jo äiteen seuraa. Kaikille hyviä vointeja!
Kielo81 36+1 :heart: