***LOKAMASSUJEN SYYSKUU***

Oon ihan kypsä tähän oloon... :headwall: Kurkkua kuristaa (en tiedä miksi), supistaa vähän väliä ja jalat painaa tonnin, kun kävelee ulkona. Maha painaa ja kipuilee...

en jaksa tehdä mitään, väsyttää.

Olo oli ihan hyvä siihen saakka, kunnes viime lauantaina olin anopin ja esikon kanssa puolukkametsässä. Ei ole olo juuri kohentunut sen jälkeen.

Valivali...

Terveisin Gwendolyne ja vaavi rv 25 + 4
 
Elzalle onnea nyytin kotiutumisen johdosta.Mul on tullu mielettömän malttamaton olo tähän odotukseen.On ku 1.odottais.Aamusta iltaan tutkailen vauvaa joka möyrii ja odotan että eikö jo tänään voitaisi tavata???!!!Eikä laskettu aika oo vielä lähelläkää,tai lähellä ja lähellä.Mä ku oon tottunu et yli menee ni mun odotukset ei kauheen korkeella ole.On vaa niin jännittynyt olo.Pakko soittaa miehelle ja pyytää suklaata!Se tuo hetkeks hyvän olon :) Ei auta vaikka kuinka ajattelisin takana olevia viikkoja.Tulee olemaan tuskaset viimeset viikot jos en saa muuta ajateltavaa.Eikä noi vauvan tavarat makkarissa ainakaa helpota.Kun nyt jotenki sais selvitettyä itelleen et kohta tää joka tapaukses on ohi ja tämä on meidän viimenen masu ni osais nauttiaki.Ei oo helppoo =) Nyt syömään ja suklaa onki jo matkalla kotiin ;)
 
Tuttu tunne tehotuhot! Mietin juuri että aika rankaksi käy jos nämä vikat 5-7 vkoa menee siihen että koko ajan miettii koska tulee, ja miten tulee..tuntuu että päähän ei mahdu mitään muuta..
No, kai se on ihan normaalia että sitä alkaa tällainen "henkinen valmistautuminen".

Pakko Gwendolynelle vinkata pikkutarkkana tyttönä, että on kai sinulla jo enemmän kuin 25+4 raskausviikkoa:)
Toivotaan että sulla olot piat helpottaa, koita nyt vaan kovasti lepäillä!
 
Hei,


Ei ole olo täälläkään kovin hehkeä ja mielipuolisuus vaivaa minuakin aika ajoin. Kyllä tässä alkaa olla jo ihan kypsä tähän norsuna olemiseen.|O

Tervetuloa Milla-Magia lokamassuihin mukaan. :wave:

Meillä on myös olemassa itkuhälytin, sellainen keltainen perusmallinen Philips ja hyvin on asiansa ajanut.
Raskausarpia mulle ei ole vielä ainakaan tullut, eikä tullut esikoisen odotuksessakaan. Saa nähdä säästyykö niiltä vai tuleeko ne vasta tämän odotuksen loppumetreillä.

Joku kyseli kaukalosta, mutta en nyt muista kuka... Meillä on Britaxin Römer Baby mallinen eikä ole mikään telakkamalli vaan ihan perus versio. Ostin kaukalon käytettynä serkkulta, vuoden vanhana eli 2006 mallia ja maksoin siitä 50?.





 
Mulla on NIIIIIN huono olo ja väsy ja kaikkee!!! Tää päivä ei oo enään mua varten...Mikään ei kiinnosta ja ei huvita nyt yhtään leikkiä pojan kanssa, ei olla raskaana, ei tiskata tota kauheeta vuorta eikä mitään muutakaan.
Mä oon nyt NIIIN YLI KYPSÄ TÄHÄN OLOON!! Ja tuli jotenkin fiilis ettei tää vauva synny koskaan...

Sit äitille tossa valitin tätä fiilistä ja oloo niin muistutteli et muistatkos kuinka oli pojasta ihan samanlainen tunne ja olo edellisenä iltana kun synnytys sit käynnisty yöllä.
Ja kakat...tää ei tuu vielä piiiiitkään aikaan tää ipana.

Nyt sohvalle mököttään...

:(

 
tervetuloa milla-magia :flower:

tänää soittivat äippäpoliknikalta,
tosiaan se synnytystapa-arvio on reilu viikon päästä,sit samalla reissulla päästään kattomaan synnytys-salit.
meillä tosiaan matkaa n.70km että oli hyvä samalle päivälle "puskee" noi ajat.
menee kylläkin koko päivä päivä,voi olla aika väsynyt illalla ku kotiutuu.
no,on se kiva päästä näkemään mihin sitä mennään sitten...

meitä kyllä pelottaa itse synnytykseen lähtö ku niin pitkä ajomatka :|
no onneksi ambulanssin voi soittaa jos siltä tuntuu!
se tässä pyörii mielessä että osaako lähtä varmasti oikeaan aikaan yms.

no taas meni miettimiseksi koko juttu..sori!
kyllä nyt täytyy lähtee karkin ostoon:)
íllaksi on leffakin vuokrattu.

Voikaahan hyvin:wave:
-milla35+4
 
Tervetuloa milla-magialle munkin puolesta :wave:

Mulla on ollut täällä ja tänään ihan kamala olo. Tavallaan pahaa tekee, muttei teekkään. Viiltelee alhaalta koko ajan muttei pahemmin supistele. Mahaa "velloo" menkkamaisesti ja selkää kolottaa. Ja vitutuskäyrä senkun kasvaa koko ajan. Kaikki ottaa kupoliin ja kympillä :headwall: Ja mulla tää ei kyllä synnytystä tiedä :kieh:

tuutilulla rv 37+4
 
Voiko vauvan pään tuntee ite sormilla alapäästä?... :ashamed:
Pitihän se nyt kokeilla kun yks ystävä sano et voi itekkin kohdunkaulan jne. tilanteen tuntee jos vaan siis tietenkin osaa kokeilla.. Siitä en tiä mut kova kökkö tuli vastaan tuola alapäässä ja suht alhaalla...voikohan siis olla vauvan pää...??
Nyt nolottaa... kaikkee mäkin kyselen... :ashamed:

 
Tervetuloa myös minun puolesta milla-magialle :flower:

Täällä ei ihmeempiä. Sunnuntaina käytiin puolukassa ja ma sekä ti tuli kävelyä reippaasti, mutta ei ne tuntuneet missään. Iltaisin olo ihan sama kuin aiemminkin. Eli voimme päätellä, että mitään ei ole tapahtumassa vielä aikoihin. Ja niin se varmaan meneekin. Olen aiempiakin lapsosia kantanut yli LA:n. Lieköhän tuo aina samalla tavalla?

Minulla on pe neuvola ja tietääkseni menen ihan vaan terveydenhoitajalle. Aloin vaan miettiä, että onko kaikkialla loppuraskaudessa lääkärintarkastus? Minulla ollut lääkäri viimeksi viikolla 29+2 ja nyt siis menossa jo 38. rv. Täytyypä kysäistä asiasta perjantaina.

Minulla alkaa olla kaikki vauvan tavarat pestynä ja hankittuna, mutta muuten koti kaipaisi vielä siivousta. Olisi sitten niin kiva keskittyä vauvaan, kun koti olisi puhdas, tai ainakin pikkasen puhtaampi.

Ehkäsyä meillä ei ole vielä mietitty, todnäk kumeilla jatketaan, kuten ennen tätä raskauttakin. Minulle ei sovi hormonaalinen ehkäisy. Nuorena pillerit nosti verenpaineen korkealle ja muutenkin minusta tulee hirviö, jos niitä syön. Tosin mies kyllä puhuu, että voitaisiin yrittää seuraavaa lasta melko pian tämän perään, joten ehkä tuo ehkäisy ei meillä ihan heti olekaan ajankohtainen :whistle: Ja mistäs sen tietää, kuinka tässä jakselee, kun vauva on syntynyt.

Nyt leipomaan, ajattelin tiikerikakun tehdä uuniin, kun huomenna tulee vieraita.
 
Tilda77:
Miten oot ratkassu hepojen liikuttamisen ko et ite pysty..? ja entäs ihan jo perushoidonkin..
Meillä toi toinen on isännän nimissä, mut päävastuu molemmista käytännössä mulla.. Oma heponi on ravuri, ja mua ahistaa ko sen liikutus jää toisten vastuulle. Vielä oon ite ajanut.

Kummityttö perheineen lähti juur, mie romahdin telsun eteen.. en tästä enää aio tänään nousta! Tai noh..siirtyä sänkyyn nukkuun
=)
 
lhs
Iltaa! Meillä taas tökki tämä kurja nettiyhteys, raivostuttavaa suorastaan, kun yhtäkkiä aina katkeaa, ja menee päivätolkulla ennenkuin saa toimimaan :kieh: No, tällä kertaa tosin kesti vain eilisestä aamupäivästä tähän iltaan, mutta silti, tämä on palsta addiktille melkoista kidutusta :LOL:

Hirveästi on taas juttua ehtinyt tulla, menipä tovi lukiessa, halusin kommentoida vaikka mihin, mutta enhän minä nyt enää mitään muista, pitänee alkaa lunttia uudestaan läpi tekstejä :p

[/b]Ehkäisystä, tämä on aihe joka kyllä mietityttää jo nyt. Pillerit ei minulle sovi, olen aivan hermoraunio ja pahalla tuulella kokoajan niiden kanssa, halutkin katoaa..Rengasta kokeilin myös, mutta se oli kyllä harvinaisen kamala kokemus, ei kiitos enää!! Kumien kanssa sitä pitänee aluksi pelata, kuten aiemminkin on tehty, mutta pidemmän päälle ne ei kyllä ole oikein hyvä vaihtoehto! Toisaalta kun on kuitenkin aika varmaa, että tämä on meidän viimeinen vauva, niin pitempi aikaista ehkäisyä tosiaan kaivattaisiin, sterilisaatio kuulostaa kuitenkin liian lopulliselta, koska ikää ei kuitenkaan ole vielä kummallakaan hirveästi..Mistäs sen tietää milta tuntuu joidenkin vuosien päästä..Kinkkinen tilanne kyllä! Sekin vähän mietityttää toisaalta, että pitäisi olla luotettava ehkäisy, vaikuttaa nimittäin hieman sille, että olllaan aika herkästi lisääntyvää sorttia :whistle:

Mamma3, tosiaan minullakin heräsi ihan samat ajatukset..Ikuisen vauvakuumeen omaavana olisi varmasti nyt aika nauttia masusta ja odotuksesta, meilläkin kun tämä suurella todennäköisyydellä on viimeinen raskaus. Olo on vaan ollut niin tukala, ja raskaus aika hankala, niin sitä on kokonaan meinannut unohtaa tämän seikan, että masua luultavasti tulee jossain vaiheessa ikävä..

Itkuhälytin meillä on ollut kovassa käytössä, kotona, mökillä, joka puolella..Suosittelen!

Raskausarpia ei toistaiseksi ole näkynyt, pari pienen pientä jälkeä tuli toista odottaessa navan ympärille, johon vauveli pyllyään silloin jatkuvasti tunki..En niitä kovasti kaipailekaan, että minulle tämä tahti sopisi :whistle:

Juu, nyt taidan kipittää hakemaan jäätelöä ja asettua katsomaan Greyn anatomiaa..pakko koittaa etsiä taas edes jonkinlainen asento jossa saisi hetken olla ilman kesto supparia. Koko päivän on kyllä maha kärvistänyt kivikovana ja ilkeästi säteillyt kipu myös reisiin, muutenkin tosi tukala olo taas :x

Lhs rv35+4
 
ehkäsynä meillä oli ennen ku lopetin sen niin rengas, mikä sopi mulle oikeen hyvin ja kun oon niin hajamielinen niin pillereitä en muistanu syödä... mut jos niit minipillereitä muistais syödä kun kotona oon.

Huomenna mun täytyis yrittää jaksaa järjestää lastenvaate kutsut... mä toivon et lähtisin ens yönä synnyttää et vois kaikille laittaa viestin et ei tarvii tulla... ei minkäänlaista kiinnostusta kutsuja kohtaan. onneks mun kaveri tulee mua auttamaan.

Tänään taas jonkin verran supistuksia tullut... sais alkaa oikeen kunnolla!!!!! :kieh: :kieh: :kieh: :kieh:

-Santti ja Ilppi 37+3-
p.s onks muuten kellään irc-galleriassa kuvia?
 
Äh, mä en ala!! Just meni pitkät sepustukset taivaan tuuliin :headwall: ! Se on jotenkin niin ärsyttävää.

No ihana pikana se mitä äsken pidemmin. Oma olo on ollut aikas mukava, välillä supistelee enemmän, mutta ei se vielä SITÄ ole. Kovasti olisi kiva tietää, milloin tapahtuu, vaikkei kiire olekaan. Esikkokin haluaisi tietää tarkkaa päivää ja mies kyseli yhtä omaa menopäiväänsä, että osaisinkohan puoleen päivään mennessä sitten sanoa, että syntyykö sinä päivänä vai ei :LOL: . Enpä taida osta sanoa, voi se niin äkkiäkin tapahtua...

Kylähullun miestä kehuin ja omaanikin samalla. Kuinka ihanaa on aina varsinkin se, jos mies tekee jotain kotiin liittyvää ihan OMA-ALOITTEISESTI. Kirjottelin myös siitä, miten näinä kotivuosina muutenkin olen oppinut nauttimaan todella pienistä asioista, siitä että on saanut siistittyä kodin illan päätteeksi, että lapset siivoaa jälkensä joskus ilman suurempia komentoja, kynttilöiden poltto iltaisin jne. Tänään iloitsin yhdestä kukasta, joka tunnin sisällä oli muuttunut isosta nupusta komeaksi kukaksi. Piti oikein ottaa valokuva :) . Ja vaikka välillä ja nyt raskaanaollessa varsinkin hermo on välillä todella tiukassa, on tämä kotonaoloaika ollut silti parasta aikaa elämässäni :heart: . Ihana, kun sitä voi vielä tovin jatkaa. Ja kun pienistä nauttii, on kotiarjen ikuisesti samat rutiinit kuitenkin melko helppo jaksaa ja kokonaisuudesta nauttia.

Ilman itkuhälytintä en omakotitalossa osaisi elää. Vaikka välillä tuo Philipsin vehje ainakin ottaa turhankin herkästi kaikki äänet, esim sateen ropinan. Häiritsee välillä omaa nukahtamista, kun vekotin kokoajan ropsottaa |O .

Ja napatyngästä. Eikös se vain lämpimään veteen vanupuikko kastettu ja reilusti pyöräytykset ympäri navan. Lopuksi kuivaus kuivalla puikolla. Tuntuu niin oudolta, että sekin homma on meillä pian edessä :p ! En vaan voi uskoa ja kuvitella!! Ja samaan hengenvetoon tulee mieleen, että kunpa nyt vaan kaikki menisi loppuun asti hyvin!!!!!!

Mutta nyt sohvan ääreen, jutut lontoonrakeesta saa nyt jäädä ;) . Makean himo sen kuin on kasvanut ja itsekontrolli on niin vaikeaa varsinkin, kun näin lopussa ollaan jo!

Kaikille hyvää ja kivutonta iltaa/yötä!!
 
Äh, mä en ala!! Just meni pitkät sepustukset taivaan tuuliin :headwall: ! Se on jotenkin niin ärsyttävää.

No ihana pikana se mitä äsken pidemmin. Oma olo on ollut aikas mukava, välillä supistelee enemmän, mutta ei se vielä SITÄ ole. Kovasti olisi kiva tietää, milloin tapahtuu, vaikkei kiire olekaan. Esikkokin haluaisi tietää tarkkaa päivää ja mies kyseli yhtä omaa menopäiväänsä, että osaisinkohan puoleen päivään mennessä sitten sanoa, että syntyykö sinä päivänä vai ei :LOL: . Enpä taida osta sanoa, voi se niin äkkiäkin tapahtua...

Kylähullun miestä kehuin ja omaanikin samalla. Kuinka ihanaa on aina varsinkin se, jos mies tekee jotain kotiin liittyvää ihan OMA-ALOITTEISESTI. Kirjottelin myös siitä, miten näinä kotivuosina muutenkin olen oppinut nauttimaan todella pienistä asioista, siitä että on saanut siistittyä kodin illan päätteeksi, että lapset siivoaa jälkensä joskus ilman suurempia komentoja, kynttilöiden poltto iltaisin jne. Tänään iloitsin yhdestä kukasta, joka tunnin sisällä oli muuttunut isosta nupusta komeaksi kukaksi. Piti oikein ottaa valokuva :) . Ja vaikka välillä ja nyt raskaanaollessa varsinkin hermo on välillä todella tiukassa, on tämä kotonaoloaika ollut silti parasta aikaa elämässäni :heart: . Ihana, kun sitä voi vielä tovin jatkaa. Ja kun pienistä nauttii, on kotiarjen ikuisesti samat rutiinit kuitenkin melko helppo jaksaa ja kokonaisuudesta nauttia.

Ilman itkuhälytintä en omakotitalossa osaisi elää. Vaikka välillä tuo Philipsin vehje ainakin ottaa turhankin herkästi kaikki äänet, esim sateen ropinan. Häiritsee välillä omaa nukahtamista, kun vekotin kokoajan ropsottaa |O .

Ja napatyngästä. Eikös se vain lämpimään veteen vanupuikko kastettu ja reilusti pyöräytykset ympäri navan. Lopuksi kuivaus kuivalla puikolla. Tuntuu niin oudolta, että sekin homma on meillä pian edessä :p ! En vaan voi uskoa ja kuvitella!! Ja samaan hengenvetoon tulee mieleen, että kunpa nyt vaan kaikki menisi loppuun asti hyvin!!!!!!

Mutta nyt sohvan ääreen, jutut lontoonrakeesta saa nyt jäädä ;) . Makean himo sen kuin on kasvanut ja itsekontrolli on niin vaikeaa varsinkin, kun näin lopussa ollaan jo!

Kaikille hyvää ja kivutonta iltaa/yötä!!
 
Itkuhälyttimistä ollut puhe.. meillä ostettiin esikoisen aikaan ihan perus philipsin itkuhäkytin. Kerrostalossa asustellaan ja tuossa parvekkeella kun nukuttaa niin voi tosiaan itekkin pienet tirsat ottaa ettei tarvia koko ajan vahdata onko ylhäällä..

Ite pääsin tänään kurkkailemaan pitkästä aikaa posliinipyttyä :x siitä seurasikin kivat supparit..ja koko ajan ollu tosi outo olo tuolla alavatsassa..tuntuu että vauva painuu vaan alas päin ja pullahtaa kohta pihalle :LOL: no nyt on vähän jo helpottanu, ei edes supistele!

tervetuloa vaan milla-magia !

Yksäiti84 en osaa vastata mut rupes muakin kiinnostamaan :whistle: oon nimittäin ekassa raskaudessa mietiskelly ihan samaa..
 
Huhhui. Olinpa tänään käymässä Oulussa kaupungilla ja löysin lindexiltä kahdet olohousut itelle vielä tässä vaiheessa :D Ei purista eikä kiristä.

Miten teillä, oletteko jaksaneet yövieraita heti synnytyksen jälkeen? Meille on tulossa mun äiti mun pyynnöstä, ja miehen sisko kysyi tänään voiko tulla sillä viiikolla meille kun olis la. Tet paikka olis meidän lähellä. Ja mä kielsin. Nyt on kauhean julma olo itellä, mutta viimeks ainaki olin niin väsynyt ja kipeä ja itkuinen ja kaikkea etten olis jaksanu ketää muuta ku omaa äitiä. Tykkäsin myös istuskella rauhassa tissit paljaana ja harjoitella imetystä ja sille en kaipais yhtään lisäsilmäparia todistajaksi... Enkä sille itkulle jota tuli joka ikisestä asiasta. Silti mulla on kauhean syyllinen olo ja melkeen mietin pitääkö perua kielto mut kai mä saan tän kerran olla itsekäs? mieskään ei mua täysin ymmärrä mut aijon sille illalla selittää miks en halua 15 vuotiasta vierasta meille vaikka päivät olisikin siellä harjoittelussa. Miks pitää olla tämmönen et miettii ja melkeen itkee jo tommostaki asiaa :headwall: Mua itkettää kaikki vaihteeksi taas.

Raskausarvista ollu puhetta niin mulla niitä on! Tuli jo ekasta ja nyt on tullu lisää :'( On niin ruma olo.

Joo siinäpä oli mielenpäällä olleet asiat. Kovasti odotan synnytystä ku ei vaan enää jaksa! Enkä enää haluais olla koskaan raskaana et ehkäisyä saa kyllä miettiä. Ja mä ku en voi kaikkia käyttää ja minipillereitä inhoan (kokeilin joskus) niin ei mitää tietoa mitä käytetään seuraavaksi. Yks ahdistuksen aihe lisää, huoh.

Koittakaa jaksaa mahojanne ja vaivojanne, ens kuussa pitäis helpottaa!! :wave:

RR rv36 tasan tänään
 
Rouva Räpylä : täh, kyllä kai ekat 2-3 viikkoa saa rauhoittaa pikku imemiselle ja kaikelle siihen totuttautumiselle ? Mä ainakin aattelen, että otan vastaan vain oikeasti auttavia käsiä, mutten yhtään lisäpassattavaa. Ja just pitää saada imettää rauhassa ... ei mitään voyagerismia, vaan vauvan ehdoilla.
Niin - ja minä itkeä tuhertelen kans ... arveluttaa vaan koko synnytys ja entäpä kun on vauva rinnalla - niinköhän siitä ilonitkustakaan millään loppua tulee ?

Oli muuten eilen imetystuki immeisen neuvot ihan hyviä - ja tänään sain vielä tarkennusta - eli kun vauvan saa eka kertaa, voi haluta 'pidennettyä viipymää' tms - eli vauva saa ennen pesua 'ryömiä' rinnalle ja olla äidin lähellä. tää voi kuulema olla imetyksen yms kannalta ihan hyvä homma.

Lhs :n ihanat lihavoinnit sai mut ääneen nauramaan - siis ihan hyvällä :)
Topsy - mun piti aimemin sanoa, että enhän mä niistäa sennoista mitään vastuuta aikonut ottaa , ikävää jos tuli äklö olo. Vieläkö vaavi on pyrstöllään ?

Mulla oli vielä tänään sitä lehtijuttusälää - en ehtinyt Otto.fi rinuleita hakeen , huomenna meen postiin - ei tainnut koko tilaus tulla , summasta päätellen..
On muuten silti aika ihania nuo svalmennushommelin myötä tulleet kätilökontaktit, taas oltiin tekemisissä - ja kuulema saa soittaa :) Vaarallinen lupaus ! Lupasin ajoittaa synnytykseni ko kätilön työvuoroon :) Saa nähdä mitä vauva on mieltä ...

Liplatus - kai pitäis olla neuvolalekuri aina n RV 36 , tai mulla oli 35 . Onks sulla ollut joku äippäpoli tms korvaamassa ?

Itkuhälyistä, mullakin on nuo Cobra radiovekottimet, en vaan vielä ole saanut niihin paristoja saati ohjeita luettua . Puuuuh - jotkut hommat tahtoo jäädä vaan roikkumaan - mulla nää puhelimet ja vauvavakuutusasia , en saanut sitä ennen syntymää hankittavaa hommattua (ois olt vaan yks vakyhtiö, kun oon näin ikäneito).
Onko kellään näkö huonontunut raskauden aikana - vai onko täs muuten vaan niin töttöröö väsynä ?

Ihanasti närästää - no, söin kyllä päivällä intialaista sapuskaa ja näemmä esim kermatoffeekarkit närästää.

terkuin,
papu & viola Rv 36+1 (vai huomennako se on ...)
 
toivottavati tää ei pistä ensisynnyttäjiä jännittään, ei kannata lukea!

mä jännitän ja pelkään kuollakseni tulevaa synnytystä!
ekaa odottaessa en pelännyt, mut nyt pelkään.
en pelkää sitä kipua. viimeksi se vaameni jotenkin päin peetä.
ja nyt vaikka kuinka koitan kasata itseäni, niin en saa kasattua. yleensä kyllä saan järkeiltyä ast itselleni.
ovat siellä polilla sitä mieltä että minulla on loistava synnyttjän lantio, et ei mitään hätää. hyvin syntyy, ja on kuulemma helpompi kun eka kerta... johon en osaa oikein sanoa mitään, ja ei tuo kuitenkaan mikään sääntö ole vissiin.
apua. tuntuu et mua ei kukaan ymmärrä, kaikki on vaan enyt sun täytyy kasata itsesi ja hyvin se menee.... plaa plaa
olenko mävaan liian itsekäs.
kaikki sanoo et onhan se vauva niin ihana lahja et kyl sen eteen on valmis vaikka mihin. kyllä ja totta on, mut viimeksi ml ei ollut ponnistus tarvetta ollenkaan, laskivat mulle ääneen et millon pitää ponnistaa, kun en tunten edes suppareita. 40min näin ja sitten painovat kolmestaan pihalle. on niin epäonnistunut olo, se olitosi ikävä kokemus. ei voinnut tehä mitään ,vaikka oisin halunnut. ja nyt pelkään et mennään samaa. ja istukka irrotettiin käsin.
en olepäässyt oikein sinut oman kroppani kans sen jälkeen.
 
|O Pitkästä aikaa hankala yö |O . Menin nukkuun hiukan ennen puolta yötä ja oon tainnut noin yhdestä olla hereillä ja nyt päätin nousta ylös. Toisaalta ei ollenkaan hullumpi olo, toisaalta tosi ällöttävä, vois tehdä hyvää vaikka halata pönttöä, vaikka tuskin sentään. Ja sit heti pyörii mielessä, että oisko lähtö lähellä, vaikka tuskin vielä sekään.

Nyt kun on aikaa, taidan tänne turista tyhjänpäivästä, siis siitä lontoonrakeesta. Taisin kaupassa pettää tän meidän jengin ja sain siitä kostonkin :LOL: . Isäntä on ostanut pari levyä lontoonraetta ja oon sitä sitten kyllä aikas halulla syönyt, mutta ollut sitä mieltä, että ei voita minttukrokanttia tai mariannea (en ole noita koko raskausaikana tainnut syödä, kuten en muutakaan suklaata ennen kuin nyt noita isännän ostamia lontoonrakeita). Mä siis eilen uhmasin tän ketjun suosikkia ja ostinkin minttukrokantin - ja maistoin illalla palan ja kyllä toisenkin, mutta olisin niin paljon mieluummin halunnutkin lontoonraetta :LOL: . Eli taitaa se tosi hyvää ollakin :p . Yäk, tällä hetkellä en voi ajatellakaan tota krokanttia :x . Enkä muutakaan makeeta. Ruisleipää voisi kyllä kaapista hakea ja teetä keittää. Mutta olen kyllä alkanut lipsua syömisissä, taisi joku toinenkin todeta, että mitäpä siitä, jos tässä pari viikkoa antaa ittensä herkutella :ashamed: . Ainakin hiukan.

Eevin äiti, tsemppiä sulle! Toivotaan, että kaikki menee kuitenkin hyvin ja jospa nyt jäisi vaikka parempikin muisto. Vaan sanopa se omalla mielelle :headwall: . Mullakin tää kolmas synnytys pelottaa ehkä eniten. Ei niin kauheasti, mutta kyllä välillä koko ajatus siitä touhusta oikein kammottaa!! Vaan sieltä se sitten tulee ja pakko kai se on kestää, toivoa vain parasta :saint: . Huuh, taas tulee se hetkellinen väre, mitä nykyään ajoittain tulee - toivottavasti kaikki menee hyvin!!! Meillä kaikilla ja vauvoilla eritoten!! :heart: Oijoiji, ei kannata nyt alkaa näin yötuimaan ainakaan miettiä. Niin ja Eevin äiti, huvituksella luin sun juttua tuon oikein kirjoituksen suhteen, kun siitä nyt on ollut puhetta. Taisit olla jo väsynyt ;)?

Sitten vähän mukavampaan aiheeseen. Eli YOdottaja, mulla ainakin molempien vauvojen on annettu heti ryömiä tissille. Kummasti ne sitä kohti hamuaa :heart: ! Ja on se aika ihana hetki :heart: . Kaikki on onnellisesti ohi synnytyksen osalta ja siinä se sitten on :heart: . Voi kunpa sitten siihen tilanteeseen pääsisikin, ettei vauvaa tarvitsisi viedä heti johonkin... No, mä näköjään oon nyt huolta pullollaan.

Ja Rouva Räpylä, miten me voitaskin joskus ottaa iteltämme turhan syyllisyyden pois?! Mä ainakin kannatan oleen tiukkana ja ajatteleen kerrankin "vain" itseä, on sulla lupa opetella vauvan kanssa ihan vain oman perheen kesken! Tiedän kyllä, että itse potisin ihan samaa tunnontuskaa. Ekat viikot vauvan kanssa on kuitenkin aikas yksityinen juttu jokaiselle ja kun ei ollenkaan voi tietää, millainen tilanne sitten on! Miks "turhaan" hankkisi siihen lisää stressiä ja mietittävää. Eli tuki sulle!

Nyt mä meen ruisleivälle ja toivottavasti sitten pian taas nukkuunkin. Jospa kerrankin aamulla sanoisi isukille, että sun vuoro nousta lasten kanssa... Kai sekin voi joskus olla sallittua?!? Mä kun annan aina toisen jatkaa unia |O .
 
Täällä kans yks yökyöpeli. On se kumma ettei nukuta kun sais nukkua :eek:
Taidan jännittää äippäpolikäyntiä ja tietty sitä diabetespolilla käyntiä, kun oon vähän antanu ton dieetin suhteen periks. Lontooraetta, pizzaa ja jäätelöö kuluu :ashamed:

Täällä on jonkin verran ollu puhetta omista oikeuksista ja itsekkyydestä.
Mun mielestä jokainen äippä ottaa vieraita ennen ja jälkeen synnytyksen ihan oman voinnin mukaan. Kuukausi ennen synnytystä on aika ruveta kuuntelemaan itseään ja nauttimaan niistä viimeisistä masuviikoista ja synnytyksen jälkeen ainakin kuukausi menee uuden opetteluun. Ei siinä enää ulkopuolisia tarvita kytistämään, ihmettelemään ja antamaan "hyviä" neuvoja. Eli olkaa aivan vapaasti ja tunteella itsekkäitä! Jos joku vetää herneen nenäänsä niin se on voi, voi :D
Minä en ainakaan aio passata yhtään vierasta. Mies saa sen tehdä jos haluaa =)

Mulla olo on muuten rauhottunu, mut kamala hammassärky on taas palannu. Aion perjantaina soittaa taas särkyaikaa ja vaatia, että ottaavat röntgenkuvat tuosta pärstästä. Oon tullu siihen tulokseen, että vauvalle varmasti parempi, että otetaan pari kuvaa, kun että popsin särkylääkkeitä pakettitolkulla. Sais jonkinlaisen käsityksen siitä, et mikä hammas se on. Äiti kyllä epäili jo kolmoishermosärkyä :eek:





 
Yö meni kohtalaisesti. Tosin aamulla kun käänsin kylkeä kuului selästä jumalaton pamaus tuolta ristiluun paikkeilta. Säikähdin että mitä nyt tapahtuu, mutta eipä tuosta kummempia. Pitäis jaksaa vähän siivoilla tänään. Jospa tuo ei koko päivää satais vettä. Minäkin illalla päivittelin kun tuota makeeta tekee mieli. Aamulla piti mitata verensokeri kun pelotti että on koholla kun suklaa maistuu... :p Oli kuiteskin ihan normaalin rajoissa. Hyviä päivänjatkoja kaikille. Käyn päivällä monta kertaa kattomassa mitä teille muille kuuluu.

Milla-magia 35+0
 
Huomenta,

Taas meni tovi, että sain viestiti luettua..

Mielialoista oli jossain vaiheessa ollut juttua. Mulle tämä raskaus on kyllä ollut melkoinen koettelemus. Ja nyt oonkin käynyt kerran viikossa psykologilla, noita käyntejä jatketaan synnytyksenkin jälkeen. Hyvä niin.Välillä on päiviä, jolloin tuntuu, että en tunnista itseäni ollenkaan. Ja mies on kyllä joutunut kestämään kovia - raivarit on meillä lähes arkipäivää nyt. Ennen raskautta olin tyyneyden perikuva. Toki väliin on mahtunut monia hyviä päiviä ja varsinkin kesän reissulla olin hyväntuulinen. Välillä mietin silti, että tälläiseksiko jään loppuelämäkseni. Ja pelottaa tietysti kovin, että miten voimavarat riittävät kaikkeen tulevaan. Onneksi olen kova puhumaan - psykologille on ollut helppo avautua, samoin miehelle.

Muuten kaikki alkaakin olla vauvaa varten kunnossa. Tällä viikolla ostettiin viimeinkin vaunut, baby koala riippumatto haetaan jälleenmyyjältä tänään. Vaatteista osa on vielä pesemättä ja sairaalakassi pakkaamatta - ne ajattelin kuitenkin hoitaa tänään.

Asunto on saatu muuton jäljiltä ihanaan kuntoon, tosin tänään aiotaan vielä vähän maalata seiniä. Ja jotain pientä laitettavaa löytyy tietysti aina. Viikonloput ovat täynnä ohjelmaa - häitä ja muita juhlia riittää koko syyskuuksi. Ja kaikkiin ajattelin kyllä mennä... ainahan pääsee kotiin, jos tuntuu ettei jaksa.

Maanantaina on synnytystapa-arviointi. Mahan muoto on selvästi muuttunut, vaavi laskeutunut. Suppareita tulee päivittäin ja välillä ne ovat jo melkoisen kipeitäkin. Jotenkin itsellä on vahva tunne siitä, että vauva aikoo tulla laskettua aikaa aiemmin pois. Mutta toivottavasti pysyisi nyt sisällä vielä ainakin pari viikkoa - haluan vielä hetken nauttia äitiyslomasta ihan vaan itseni ja tietysti miehen kanssa. Toivottavasti ei kuulostanut kovin itsekkäälle.

Yhtäkään raskausarpea ei ole vielä ilmestynyt, ja olen ollut huono rasvailemaan. Voihan olla, että ne vielä jostain ilmestyvät..mutta toivon kyllä tietysti, että pysyisivät poissa.

Nyt lähden aamupalallle. Päivällä luvassa kampaaja, ihanaa :)

Oliivia 35+2
 

Yhteistyössä