***LOKAMASSUJEN ELOKUU***

Asiahan ei taastavallaan minulle mitenkään kuulu, mutta alkuperäisissä lokamassuissa taitaa olla jo kaksi enkelivauvaa, pakko asia oli sitten tarkastaakkin.
Kultsux3 RV22+5 Elmeri poika :heart:
SadMam (ent.orchid) RV21+6, Onni poika :heart:
Lokamassu olen itsekkin, listalla en tosin ole.
Minulla ajatus vain oli, että jos heitä aijotaan listata, on syytä muistaa molempia.

PuPu ja pikkis 33+0
 
Alkuperäinen kirjoittaja PuPu 10-07:
Asiahan ei taastavallaan minulle mitenkään kuulu, mutta alkuperäisissä lokamassuissa taitaa olla jo kaksi enkelivauvaa, pakko asia oli sitten tarkastaakkin.
Kultsux3 RV22+5 Elmeri poika :heart:
SadMam (ent.orchid) RV21+6, Onni poika :heart:
Lokamassu olen itsekkin, listalla en tosin ole.
Minulla ajatus vain oli, että jos heitä aijotaan listata, on syytä muistaa molempia.

PuPu ja pikkis 33+0
Hyvä juttu kun muistutit!!!Mä en olis ollenkaan muistanu :ashamed:
Ja hei jos puutut listalta niin laita vaan la päivä ja synnytys sairaala+monesko lapsonen niin päivitän heti :wave:
 
Tuplamamma2005, synnäriä en halua paljastaa, mutta voihan nuo muut tiedot tietenkin täyttää, kun koukussa tähän palstaan kerta olen.
Eli la on 14.10, esikoista odotetaan ja ultran mukaan poika on tulossa.

Niin, että tasapuolisesti MOI vaan kaikille!! :wave:

PuPu ja pikkis
 
Hiukan epämääräisiä pohdintojani viime päiviltä: Tuntuu, että kun lokakuu lähestyy alkaa miettimään enempi synnytystä ja siihen liityviä asioita. Nuo kivunlievitys asiat varsinkin ensisynnyttäjänä mietityttää. Epiduraali, spinaali ja aqua-rakkulat aiheuttaa pientä ahdistusta. Varsinkin kuvaus siitä miten ne laitetaan. Mie en ole varsinaisesti piikkikammoinen, mutta inhoan pistämistä ylikaiken. Jo ajatus noista piikeistä ja laitosta saa ihan ahdistuneen olon, alkaa itkettää, kädet vapista jne :ashamed: Hampaiden paikkauksenkin kestän ennemmin ilman puudutetta. Ajatus puudutepistosta on kamalampi, kuin porauksen aiheuttama kipu.
Luulisi tosin, että sietäisin piikkejä, jouduinhan hedelmöityshoitojen yhteydessä itse pistämään itseäni. "Pahin" piikki oli tuuman pituinen ja se aine aiheutti minulle kirvelyn tunteen. Pystyin siis pistämään itseäni, vaikka tiesin, että aine aiheuttaa inhottavan tunnun. En silti koskaan siitä nauttinut, vaan monesti lepäilinkin pistämisen jälkeen 20min makuulla. Muuten olisi huipannut ja pahasti. Reakoin stressiin pulssin laskulla. Kanyylin laitto on saanu miun pulssin laskemaan jopa alle 40nen.

Olenkin ajatellut, että koska stressaan ja ahdistun noista kivunlievitystavoista, toivon käytettäväksi muuta kivunlievitystä. Sitä en tiedä miten tehokkaita ne sitten ovat, mutta ainakin voin itse olla paljon rennommin, jos ei tarvitse koko ajan jännittää koska aletaan noita laittamaan. Toki ajatuksena on lähteä avoimin mielin synnyttämään. Mutta silti ajattelin olla "arkajalka" ja kieltäytyä noista.

Tämäkin on vain aihe, josta ei oikein voi lähipiirissä ääneen puhua. Yleisin kommentti on ollut "kyllä sä sitten synnytyksessä rukoilet epiduraalia". Ehkä niin, mutta silti haluan ottaa selvää muista kivunlievitystavoista ja yrittää pärjätä niillä.

Hipkukka 31+6
 
siis raapustus lipsahti virtuaaliavaruuteen ...
Tuiskulle tsemppiä odotukseen ja jaksuja , ja toivon mukaan ope ja reksi saa asiaa järjestykseen.

En jaksa kaikkea kirjustella uudelleen , mutta laitan nää parit linkkivinkit .

Mun mielestä aika edukkaita imetysliivejä oli www.otto-suomi.fi , 22e 3 kpl, ja 25-27e 2 kpl , paperi-esitekin tuli kotiin. Aattelin tilata. Kokemuksia ? Kivoja imetystoppeja myös ...

Hipkukka : nykyään kai on akunastat , hyviksi kehutut , noiden aquarakkuloiden tilalla monissa paikoissa. Kokeile niitä. Ja sähän toiviut paremmin, jos pystyt olemaan luomuna, mun yks työkamu on ihan samanmoinen, tehnyt 4 mukulaa , ja piikkikammoinen (yhdet vielä kaksoset ) !!!

Samoin toinen linkkivinkki - meinaan babyshowerit järjestää ens vkonloppuna, alla siihen linkkiä, jos joku muukin innostuu:
http://www.babyshower.fi/epages/Kaupat.axl/?ObjectPath=/Shops/FHS/Categorie s/Vinkit

Ja Dirlittanille paranemisia ja Pupulle tervetuloa!

Voisin harkita ypitäjän roolia, ellei joku myöhäisempi lokamamma innostu, mun LA 10.10...

jospa tää nyt lennähtää perille saakka ...


papu & viola Rv 33+4

 
minäkin pitkät sepustukset kirjoitin mutta jonnekkin avaruuteen nekin katosi.

tuisku77 jaksuja pojan koulukiusauksen tiimoilta..pidä vaan poikasi puolia..eihän toiseen saa käydä käsiksi kuin rakkaudesta..joskus tollasen sanonnan kuullut..

mitähän minä nyt oikein enää höpisen tässä..lähen saunaan kunhan isäntä kotiutuu töistä..pitää jatkaa huomenissa..jos järki pikkusen enempi sitten juoksis..harmittaa vaan niin pirusti kun ed,tekstit tosiaankin katos johonkin :(

öitä kaikille tasapuolisesti.

niinukka ja vunttunen
 
Pupulle Tervetuloa ja olipa hienoa, kun muistit Sadmaminkin. Alkoi itseä oikein hävettämään :ashamed: .

Dirlittan koitahan jaksaa flunssan oikuissa! Ei muuta kuin sairaslomaa vain! Alkaahan tämä olo olla jo ilman flunssiakin vähemmän työkykyinen.

Möykkymamma ja muut sokereita seuraavat, tsemppiä teillekin! Itsekin koitan ruokavaliota hiukan haalia, kun pissassa kuitenkin aina sokeria, vaikka rasituksen tulokset olivat ok. Jotenkin mietittyttää, että onko ne arvot oikeesti aina kohdallaan vai kuinka... Itse olen kumman hyvin pysynyt ruokavaliossa, mutta nyt taas viime päivät ai että kun kaikki hyvä maistuisi!!! Enkä ole pystynytkään vastustamaan :ashamed: . Mutta on sekin noitten sokereitten kanssa, että jos aamupuurokin on liikaa?! Terveellisiä kehotetaan syömään, puuroa, ruisleipää, hedelmiä, mutta sitten nekin kaikki kohottaa sokereita |O .

Tuisku onpa sinulla ollut hurja sairaalareissu. Toivottavasti kivut helpottavat ja nyt sitten rennosti vain, ettei vauva ihan vielä syntyisi! Aika jännältä tuntuisi, jos itsellä paikat jo tuossa "kunnossa" olisivat... Voimia ja lepoa, toivottavasti pysyt lepäämään. Ja voimia myös koululaisen kanssa. Olipa melkoisen hurjaa kiusaamista!! Ja puuttuttavahan tuohon on heti ja sitten toivottava, että puuttuminen myös tepsii. Kannattaa nyt koittaa pysyä pojan kanssa avoimella keskustelulinjalla, että sitten varmasti kertoisi heti, jos jotakin uutta sattuu. Ihan hirveätä ajatella, että pieni joutuu moisen kohteeksi ja vielä koulussa. Ja miltä itsestä tuntuisi, jos kyseessä olisi oma lapsi :'( . Olisipa todella kamalaa myös se, jos oma lapsi olisi se kiusaaja...

Hipkukka itse voin suositella synnytyksen yrittämistä ilman inhottavia piikkejä ja piuhoja. Varsinkin kun noin niitä pelkäät! Kyllä moni synnyttää luomusti. Itse esikoisen kanssa käytössä oli vain amme ja toisen kanssa amme ja ilokaasu. Kaasussakin ihan pienin määrä riitti pitämään minut pienessä pökissä aina supistusten välin. Aika rentona siis taisin ne välit olla. Tosin ilokaasun sopivuudesta ei varmaan voi sanoa ennen kuin on kokeillut. Toisille tulee siitä ilmeisesti tosi huono-olo ja toisille taas sopii hyvin. Kipujen keskellä olisi ollut helppo tarttua kivunlievityksiin, jos joku olisi niitä vähänkin tyrkyttänyt, mutta kyllä nyt taas aion yrittää luomusti. Jotenkin ällöttää se ajatus piuhoista ja muusta... Ja kun hengissä on selvitty ilmankin :whistle: .

Omaan napaan ei kummempaa, pari päivää taas hiukan enemmän supistellut, mutta ei sen erityisemmin. Nyt huomaan, että jaloille melkeinpä jatkuva liikkuminen on parempi, kuin yhtään paikoillaan olo. Heti tulee tunne, että jalkoja alkaa turvottaa, jos ei liiku...

Huomaan, että alkaa tulla kurkittua syysmassuihinkin. Siellä viime yönä yksi lähti synnyttämään. Hitsi, kun alkaa jänskättään! Niin niitä alkaa siellä ropisemaan, uunituoreita äitejä :heart: . Ja jos en väärin muista, niin ainakin toinen synnyttäneistä saikin eri sukupuolta olevan vauvan, mitä oli lääkärissä annettu tietää... Kumma toisaalta, jos noita virhearviointeja vielä nykykoneillakin niin tulee.

Nyt suu suppuun ja taidan mennä jo nukkumaan! Teille varsinkin jotka vielä töissä olette, voimia uuteen viikkoon!!

Rontti rv35+1
 
Pitkästä aikaa Ippuli ilmoittautuu...
Olen yrittänyt aina silloin tällöin käydä lukemassa kuulumisista, mutta juttua on tullut niin paljon, ettei millään ole kaikkia ehtinyt lukemaan.

Mutta huojentavaa huomata, että muillakin on ollut samoja oireita. Mm tämä kylkikipu. Meidän Junttapuli (työnimi kertoo vauvan suht aktiivisesta pyörimisestä, joka tosin on kasvun myötä rauhoittunut möyrimiseksi) tykkää paukutella mun oikeaa kylkeä oikein kunnolla, ja sekös juilii...

Kävin pari viikkoa sitten neuvolassa, kaikki ok, jopa hemppa oli noussut 122:een. Jee, en yhtäkään obsidania voisi enää syödäkään, kun vatsa menee niin sekaisin. Raivotarjonnassa oli, niinkuin olin aavistellutkin. Oli kuulemma laskeutunut jo tosi hyvin, juuri ja juuri sai pään kuulemma tuntumaan. Toivottavasti se ei kerro siitä, että vauva syntyy pian- mulla ei ole mitään valmiina. Niin, ja muutamme heti vauvan syntymän jälkeen, eli marraskuun alussa. Joten edes mitään lastenhuonetta tms ei ole ollut järkeä laittaa. Mun täytyy vaan malttaa mieleni ja odottaa uutta kotia.

Sentään äitiyspakkauksen sain jo. Minusta siinä oli ihan käyttökelpoisia vaatteita. Mutta nyt tulee blondin kysymys: osaako joku kertoa mikä funktio niillä makuupussin nauhoilla on? Musta ne on vähän hassussa paikassa ja muutenkin... mä en vaan käsittänyt niiden tarkoitusta ens hätään.

Jos neuvolas olisivat nähneet mun elokuun kalenterin, olisivat varmaan pitäneet saarnan. Töitä olen paahtanut oikein urakalla, ja seuraava vapaa koittaa muistaakseni vasta lauantaina... Mut kun freelancerina osaksi ollaan, niin keikkoja tehdään silloin kun niitä tulee heh.

Kuinka moni on suoraan sanottuna väsynyt jo tähän kömpelyyteen ja isoon vatsaan? Mä näen uniakin siitä, että juoksen kevyesti ja pystyn liikkumaan ilman supisteluja.

Turvottaako? Ja mikäs siihen auttaa? Mun jalat on torstaista saakka näyttäneet ihan räpylöiltä, ja sormetkin on turpeena. Ahdistaa, kun ei ole hyviä kenkiä ja muutenkin vähän huolestuttaa tuollainen turvotus.Toivottavasti se ei vaan pahene... jospa lepo auttais?

Tulipas tästä valitusvirsi... No, henkisesti kaikki ihan ok ja odotan oikeastaan innolla ihan kaikkea tulevaa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Ippuli + junttapuli 32+2

p.s. synnäri on sitten hyvinkää (en tiedä miten se lyhennetään)



 
Huomenia kaikille tasapaksusti :D

Tuiskulle hurjasti voimia sekä odotukseen että pojun tukemiseen kiusausasiassa :hug: Itekin oon kokenut esikoisen kiusaamisen muutamaan otteeseen ja muistan täysin ne omat tunteet. Se on hirveää laittaa lapsi kouluun ja ite sydän sykkyrällään "pelätä" kotona kuin käy :'(

Meillä onneksi opettaja otti tosissaan mun puhelut ja järjesti heti seuraavalle päivälle palaverin kiusaajien vanhempien, kiusaajien, minun ja poikani kanssa. Koulun arkistoissa on mustaa valkoisella siitä. Meitä neuvottiin joko valokuvaamaan jäljet tai käymään lääkärissä näyttämässä vastaisuudessa koska se on pahoinpitelyä ja siitä voidaan nostaa syyte. Uhkasin sen seuraavaksi tehdäkin :kieh: Ja teenkin!

Yrittäkää jaksaa :hug: Ja muista kehua poikaa kun poika siitä uskalsi kertoa. Meillä kun tuo sälli ei puhunut mitään ennen kuin kuppi meni totaalisesti nurin :(

Hipkukkako pähkäili kivunlievityksen kanssa. Miä sain esikoiselta vain yhden piikin kohdunsuulle ja siitä synnytyksestä jäi jumalattomat pelot. Keskimmäistä en luvannut synnyttää jos en saa kaikkea mahdollista. Nooo, empä ehtinyt saada mitään :whistle: Mutta hyvä niinkin koska se synnytys oli jotain niin ihanaa (jos voi sanoa) että, liekö oma osuus ilokaasulla. Kuopukselta kätilö suositteli ottamaan sen (mikäsenyton?) ei epiduraali vaan minispinaali? No joku sinne päin kumminkin... Ja totesin että minua EI IKINÄ enää pistetä mitään selkään |O Ennemmin ilman yhtään mitään lievityksiä. Ja ilokaasun avulla yritän naureskella tämän neljännenkin ulos :)

Omaan napaan ei mitään ihmeellistä kuulu. Oikea käsi on koko ajan ihan puutunut ranteesta sormiin jne. Eipä tee mieli koneella olla kun hiiren liikutus on pikkusen haparoivaa :/

Ja sitten Yök juttua. Eilen illalla ihmettelin wc:ssä pyyhkiessä että mitä ihmettä paperiin tulee :eek: Piiiiiiitkä väritön (?) limanauha! Oli kuin 5cm pitkä räkänauha (sormenpaksuinen) :x Sen jälkeen onkin viillellyt tuolla alhaalla ihan mukavasti :/

Jaahas, tenavat heräsivät. Pitää mennä toivottamaan hyvät huomenet kullannupuille :)

tuutilulla rv 35+2 ja äippälomalla ollaan oltu jo pari päivää :D
 
Minäkin otin hirveän stressin sokerimittauksista, varsinkin kun tiesin etukäteen että arvo ei ole kohdallaan. Tosiaan salaattia ja vihanneksia kärsi syödä mutta ei mitään muuta. Nyt ateriainsuliinilla voi syödä paljon vapaammin. Toisaalta meillä suomessa on nämä sokeriarvorajat niin alhaisia, että välillä tuntuu, että liiotellaan ja saadaan siten meidät äidit taas syyllistämään itteemme. Tytöllä on siis painoarvio nyt 1900g eli korkeista sokereista huolimatta ihan keskikäyrillä mennään. Itse mietin noista syömisistä, että niin kauan kun syön terveellisesti enkä herkuttele liikaa, niin sokeriarvot saa minun puolesta olla mitä tahansa! Onneksi mulle sattu mukava lääkäri ja hoitaja jotka jätti sen saarnaamisen pois kokonaan ja puhuvat ihan asiallisesti.

Mulla on parina päivänä ollu sellasta haikeutta ja alakuloisuutta josta en oikein osaa sanoa, mistä johtuu. Itkukin tuntuu olevan aika herkässä. Eikös sitä nyt pitäis olla jo jännittyneen iloinen ja onnellinen kun odotus on jo tässä vaiheessa? Kummallisia nuo hormoonit...

Minä ainakin haluan kaikki mahdolliset piikit, mitä keksiivät ja ehtiivät minuun pistää!!! Mulla on niin alhainen kipukynnys, et jos kipu ehtii mennä tietyn pisteen yli, niin en pysty enää hallitsemaan itteeni. Yhden tytön olen joutunu synnyttämään ilman kivunlievitystä kun kätilö sano, et tulee nopeesti kun on jo toinen synnytys. Siitä lauseesta ei mennykkään kun 8 tuntia. Tässä raskaudessa sit pelkäänkin, et kerkeenkö sairaalaan. Nelonen tuli 2h45min eka supistuksesta ja koska olin tottunu siihen, että aikaa menee, niin lähdettiin sairaalaan ehkä vähän myöhässä. Epiduraalin antovat heti kun menin (olin 5cm auki) ja kun epiduraali oli laitettu 10 min myöhemmin, niin tyttö synty jo. Toinen mitä jännitän, niin on se, että saanko tytön tällä kertaa heti syliin. Eka vietiin imuun vihreän lapsiveden takia, toisen sain heti syliin, kolmonen synty kk etuaikasena ja joutu heti teholle, nelonen myös joutu hengitysvaikeuksien ym takia heti teholle. Olis kiva kun ehtis vauvaan tutustua rauhassa ilman huolta.

Taitaa tulla elämänkerta nyt tästä mun selityksestä...





 
huomenta!

ulkonakin oikein syksyn tuntua..oli vaan 9 astetta lämmintä :eek: ja mulle ei mahdu mikään takki päälle..pakko se kai on kärvistellä villanutussa sitten..voi kökön kökkö :(

tuisku eilen sinulle oikein pitkälti kirjoitin,mutta se katos johonkin yötaivaalle..toivottavasti nyt jotakin selkoa on tullut siintä kiusaamis jutusta.vähän outoa käyttäytymistä opettajalta ja rehtorilta.meillä rehtori sanoi että jos joutuu jotain palavereja pitämään niin,kaikki kirjoitetaan ylös ja että on sitten dokumenttia,jos vaikka sossu tjm tarvitsee todisteita.
näin ainakin yläasteella..
itteäni on kiusattu "henkisesti" yläasteella.voin sanoa että,kyllä sekin kärsimystä ja ahdistusta tuottaa.
ja kukaan ei ei siihenaikaan siihen kiusaamiseen puuttunut,enkä uskaltanut kertoa kenellekkään,siihen aikaan olin tosi hiljainen ja ujo..
mutta aika on parantanut haavat.vaikka silloin kun omat lapset lähti kouluun niin kyllä sitä tietyllä tavalla pelkäsi että miten se koulu käy sujumaan,että mitä jos joku tyttöjä kiusaa..
mutta tsemppiä :hug: teille.

ippuli kyseli että mitä virkaa niillä makupussin nauhoilla on..sitä olen itekkin joskus aikoinani miettinyt,kaipa ne jotenkin voi solmia vielä tiiviimmäks paketiksi,kun vauva on siellä makuupussissa.
minä kyllä leikkasin ne nauhat pois kun ne oli aina siellä vetoketjun välissä.
ja meinasin leikata nyttenkin.

omaan napaan ei sen kummempia,muutamana yönä olen saanut nukkua tosi hyvin..minkähän edellä tää oikein on..
mutta nyt täytyy lähteä käymään apteekissa.

niinukka ja vunttunen 34+2
 
Vitsit,et ootte ahkeria kirjottaan :D taas tullu huima määrä tekstiä....
Tuiskulle täältäki tsemppiä...kyl ne asiat yleensä kääntyy parhainpäin...

kivunlievityksestäsen verran,et oon ihan oikeesti jo miettiny,et yrittäiskö tän toisen luomuna =) eassa synnytyksessä sain ekaks kohdunkaulapuudutuksen(ihan perseestä) en tykänny yhtään...sattu enemmän ku ennen puudutusta.......sit sain epiduraalin...mikäoli ihan ok,mut ei se kauaa kestäny...ja tuntu et oli vie päällä ku piti ponnistaa...no eihän sitä osannu oikein silleen....ai niin ennen kaikkee muuta kokeilin ilokaasua...no huh huh...kerran hönkäsin ja huone pyöri ympärilläni :x oksetti ja tuntu ku kännissä ois ollu...joten eipä sekään oikein käyny mulle.....
aattelin,et jos sitä yrittäis ilman mitään,mut jos kivut käy sietämättömiks,niin kai sitä epiduraalia vois taas kokeilla...jos kerkee...

muuten tänne ei mitään sen kummempia...lokakuuta odotellessaan :D
tänään kyl tuntu et oikein syksyä on ilmassa ku aamulla oli 4 astetta lämmintä...ja vilu tuli,ku tyttöö saatoin taksiin....hrrrr...
onnekssain just anopilta sen syksytakin ja annoin omani sille(vaihtokauppa)...mahtuupahan jotain taas päälle....


http://lilypie.com]
[/url]

 
Huomenta!

Tytön kans ollaan kotona. Syksyn ensimmäinen flunssa toisella :( Yö oli yhtä helvettiä, joten en edes yrittänyt lähteä viemään tarhaan/itse töihin, päiväunia odotellessa ollaan kotona... likka katsoo Pipsa Possua olohuoneessa. Saas nähdä mitä tekemistä keksitään, ehkä vauvanvaatteiden siivousta? ;) 25 eurolla olen tälle aamulle jo ehtinyt vauvalle uusia kestoja tilata, pahoja nämä vapaapäivät... :)

Tuisku, voi että teki pahaa lukea tuo sinun laittamasi koulukiusaamisketju. Toivottavasti kaikki kääntyy hyväksi mahdollisimman pian! :hug:

Tuutilulla ai että kuulostaa hyvältä puolestasi tuo teinin koulun aloitus ;) Toivotaan että oppii hieman itsenäisemmäksi kun tosiaan kotoa muutti pois. Ja että onkos nyt lokamassujen ensimmäinen limatulppa bongattu?!?! :D Kunhan nyt ei sinulla ihan vielä enteilisi synnytystä.

Monilla tuntuu tekstit katoavan bittiavaruuteen lähettäessä. Minä olen muutamasta kerrasta ottanut opikseni ja kopioin aina leikepöydälle tekstin ennenkuin lähetän sen. Jos katoaa, avaan vain uuden vastausikkunan ja pastetan tekstin uudestaan siihen.

Kävin muuten eilen ekakerran mammajumpassa! Aah että oli mukavaa! Olikos muita lokamassuja Teknopalatsilla eilen jumppailemassa? :) Suosittelen kovasti, ajattelin käydä mahdollisimman loppuun, että on sitten vähän paikat venyneet kun synnytys alkaa. ja helpompi sen jälkeen aloittaa taas jumppailu.

Huomenna on neuvola, taas pitää kiikuttaa pissapurkki labraan kun äippäpolilla oli pissan sokerit plussalla. Onneksi oman neuvolan labra on auki, ei tarvi toiselle puolelle kaupunkia kuljettaa kuten kesällä.

Kyllä on muuten ihania nämä kirpeät syksyiset ilmat :)

Nyt viihdyttämään tuota tyttöä, ressukka kun on ihan tulipunainen nokka ja sekös toista tympäisee. Mukavaa viikkoa kaikille!

Topsy 31+6
 
mamma3
:headwall: Pitkän kirjoituksen kirjoitin ja jonnekkin sekin karkasi :headwall: pitäs aina muistaa kopsata teksti ennen lähetystä |O

Mutta huomenta siis täältäkin ja tosiaan, terveisiä äippälomalta :D :wave: Uusi viikko ja uudet kujeet. Taas ollaan vähän lähempänä laskettuja-aikojamme. Tosin musta tuntuu siltä lukemani perusteella et ekat lokamasut poksuu jo kohta. Niin hurjan kuulosilta joidenkin supparit tuntu ja jollakin oli kohdunsuu jo auki ym :eek: hui että...Toivotaan et vaavit jaksas viel hetken kasvaa ja vahvistua masujen suojissa, mut jos ei niin toivotaan kaikkea hyvää ja onnea!!!! Koittakaa jaksaa, tsemppiä ja :hug: :heart:

tuiskulle voimia ja :hug: pojan koulukiusaamisasian kanssa ja muillekkin halausta ja voimia tarvitseville :hug: Koittakaa pärjätä ja jaksella!!!!

tuutilulla: Ei kai jo limatulppaa irtoile :eek: ?? Tosin mullakin joskus pyyhkiessä ollut tollasta. Sellanen kirkas limanauha, oikein sitkeetä limaa ettei meinaa katketa ees :ashamed:
Ihana että saitte sinne rauhan maahan ja tytön opiskelemaan :D

Täällä hermot saanet levähdettyä hiukan viikonlopun aikana ja on siltä osin paljon parempi olla =) Mutta muuten olo vähän...mhm...miten sitä sanois...tympee??? Rontin tavoin alan odottaa synnärille lähtöä jo :kieh:

Nyt en ehdi tän enempää kirjotella...koitan palata vähän myöhemmin. Mut sen verran viel et pääsettekö te noihin vanhoihin pinoihimme? Mä en päässy ja mä oisin käyny kattelemassa sieltä tota toista enkelivauva-juttua... Hävettää oikeesti kun mä en muista lukeneeni siitä... :ashamed: Kultsun ja Elmeri-pojan tarinan muistan, mutta miten tämä toinen on menny ohi :eek: :ashamed: Jotain muistikuvaa on jostakin äidistä et hällä ois käynnistetty synnytys joskus siel rakenneultran kohdilla...??? Mutta en muista muuta enkä tarkemmin...

Ja sitten kyselen että hommaatteko te vauvalle pientä toppapukua? Ja oiskohan koko 56 vai 62 parempi??

Palaan myöhemmin, nyt täytyy rientää..lapset jo kaipailevat :wave:
 
Huomenia..
Tämä aamu käynnistykin taas mukavasti, huonosti voiden. Noh..weskinpytyn jo jätin ja hammaslääkäriin riensin; tarkastuksessa kun paikattavaa löysivät. Tämä lekuri ihmetteli kun ei hän mitään reikiä löydä ja toivotteli mukavaa viikkoa. Eli toisaalta tuli turha reissu tehtyä!

Isäntä viimistä viikkoa nyt lomalla. Jotenkin "pelottaa" sen töihin paluu.. On joteskin ollu paljon turvallisempi fiilis nyt ko se on ollu kotosalla kans! Mulla saikkua nyt siis torstaiseen asti ja perjantaina alkaa äippis.

Ei maar.. Käynpä ulkona haukkaamassa happea!

L-ouisa 34+4
 
|O (haukotus) Huomenta kaikille..vitsi mikä sisilisko yö :|
Toinen tytöistä päättii sitten heräillä neljältä huutelemaan, liekö nähnyt pahaa unta.No en saanu sitä sit millään nukahtamaan vaan keikkui hereillä mein välissä..sit ku just alko torkahteleen niin isännän herätyskello soi :headwall:
No tytteli meni sitten reippaana isukin kanssa aamupalalle ja tuli sit mun kaikkuun viel köllimään kun iskä lähti töihin ja nukahtikin sit vielä vajaaks tunniks.
Mut semmonen olo mulla on kun en olis juuri ollenkaan nukkunu :eek:
Mitenhän sitä jaksaa sitten vauvaa öisin hoidella, kun nyt on jo tämmönen ihan nuutunu olo..No kait luonto hommansa hoitaa ja antaa mulle sit jotain jaksuhormoneja :whistle:

Juu ja äippäloma alkoi nyt sit täälläkin :wave:
Eipä se muuhun vaikuta, kun että saa tuolta kelasta pikkasen paremmin!

Kiva jos vaikka YOdottaja ottas pinon haltuunsa. Emmä oikeastaan usko että vauva paljoo ennen laskettua aikaa syntyis, mutta eihän sitä sit kuitenkaan koskaan tiedä..

Huomenna mulla onkin se viimeinen lääkärineuvola, tuun sitte kertomaan taas kuulumisia!!
 
Huomenia täältäkin! :)
Minäkin olen kyllä ihan todella nauttinut näistä syksyisistä päivistä, on niin ihanan vilpoisaa ja raikasta! Syksy -ja talvi-ihmiseksi tunnustauden muutenkin.
Tänään neukku taas joten tulenpa kertoilemaan kuulumisia sen jälkeen taas. Merkkiä siis vain jättämässä :)
 
Ippuli Ne makuupussin nauhat ovat kuulema sitä varten, että saa niillä kiristettyä sen tyhjän tilan pois pussista, vauvan ollessa pieni. Ei vauva valahda ja pussi on lämpimämpi. Näin äitini minua valaisi. :heart:

Kuivaliinoista Minkä muotoisia suosittelette? Sain kassillisen fleeceä ja ajattelin muutaman sellaisen leikellä, mutta uodosta en pääse selville...

Kohdunkaulasta Te, keillä on kokemusta synnytyksestä... Millä viikoilla suurinpiirtein teillä on alkanut kaula lyhenemään? Mulla on paikat vielä täysin kiinni, mikä on tietenkin hyvä, mutta ei nyt innosta kanniskella muutenkin jo isoa vauvaa masussa yli lasketun, saati sitten punkea sitä ulos toista vuorokautta...

Omaan massuun neuvolassa käytiin ja kaikki hyvin. hb 118, painoa 440g/vko, yhteensä raskauden alusta 11kg. Turvotuksia on, mutta pissa puhdas. Vauva rt ja syke 145. Sf mitaksi sai neuvolatäti 30 kun 2 viikkoa sitten lääkäri sai 32... Onko muille povattu 4 kiloista?

Olo alkaa olla kyllä aika valas ja liikkuminen, ah, niin ketterää ja sulokasta...
Koirat eivät ymmärrä, miksen enää kumartele innoissani noukkimaan maasta heidän lelujaan, vaan komennan antamaan ne minulle syliin... :)

Voidaanhan kaikki paksusti!

Nökö ja vekara 33+5
 
lhs
Se on sitten taas arki ja maanantai! Nopeasti ne menee nuo vkl, ei voi mitään.

Tuiskulle ja pojalle tsemppiä, ja toivotaan, että tilanne selviää nyt nopeasti ja kiusaaminen loppuu alkuunsa, omasta kokemuksestani tiedän miten pahalle se tuntuu. Nyt vaan heti alkuunsa, tiukka puuttuminen asiaan. :hug:

Makuupussin naruista ehtikin jo Nökö kertomaan, eli pussin saa niillä pienemmäksi vastasyntyneelle, tosin en minä niitä ole kahden vauvan kanssa koskaan sitonut, haitolla ne vaan on pyörinyt, olis varmaan kannattanut leikata pois.

Kivunlievityksestä on ollut pähkäilyä, minullakin on nyt alkanut hieman mielessä pyöriä synnytys, tosin liiemmin en taaskaan sitä aio suunnitella, enkä etukäteen pähkäillä.
Ensimmäinen minulla käynnistettiin viikoilla 41+5 yhtäkkiä huimiin lukemiin hypänneen verenpaineen takia, oksitosiinitippaa siis täysillä tulemaan, ja sitten myös epiduraali, jota ei kiitos minulle enää -ikinä! Minulla siis epiduraali vei täysin tunnon jaloista ja sai hirveän huonon olon aikaan. Ponnistusvaihe oli vaikea, koska ei tullut minkäänlaista ponnistamisen tarvetta, tosin en ehtinyt ponnistamista kuin aloitella, kun vauvan sydänäänet romahti ja lääkäri juoksi imukupin kanssa vauvaa repimään ulos. Aika rajuin keinoin saatiin (lääkäri imukupin kanssa, kätilöt painoi mahan päältä ja minä ponnistin) sitten vauva ihan hetkessä ulos, pikkuinen juoksutettiin vauhdilla pois, mutta onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Ilokaasua joku tunki myös jossain välissä, mutta nakkasin sen yhden hengenvedon jälkeen nurkkaan, oksennus tuli perässä:( Ei kiitos minulle enää sitäkään!

Toisen aikaan kaikki meni sitten niin eritavalla kuin vaan voi. Synnytys eteni mukavan nopeaa tahtia, ja olin jalkojen päällä käytännössä koko ajan, avautuminen tapahtui sitten aika nopsaan, ilmeisesti juuri tuon pystyasennon takia. Ponnistamaan menin kuitenkin sängylle, puoli-istuvaan asentoon, ponnistamisen tarve olisin aivan valtava, ja suuri helpotus. Parilla ponnistuksella vauva solahti maailmaan, ilman mitään kivunlievitystä. Kipeäähän se teki, sattui ihan p****eesti, mutta toisaalta olo oli samantien niin mahtava, että tovi piti ihmetellä olenko tosiaan juuri synnyttänyt. Minulle ei tunnu nuo mömmöt sopivan, lämmin kauratyyny tosin oli välillä alaselällä, että sen verran kivunlievitystä käytin :)

Nyt kolmannen synnytystä ajatellen, on toiveissa taas tuo pystyasento ja mies hieromaan ja puristamaan (jostain syystä se helpotti kun mies puristi alaselkää "kasaan", outo minä) alaselkää, se toimi viimeksikin, raukka joutui vaan perässä juoksemaan, kun en pystynyt olemaan aloillani :LOL:

Hui, miten tästä nyt näin pitkä juttu tuli, ei ollut tarkoitus koko synnytyskertomuksia laittaa, anteeksi :ashamed: Näköjään ne kuitenkin alkaa päässä pyöriä, kun h-hetki taas lähenee..

Nyt pitää alkaa jo vauhdilla :LOL: lyllertää kerholle, esikoinen pitää hakea..kuopuskin vielä leikkii tuossa ihan täysillä, tulee pian kiire..mä uppouduin niin muisteloihini..

lhs rv33+2 Anteeksi vielä tämä maratoonijuttu :ashamed:
 
lhs
Se on sitten taas arki ja maanantai! Nopeasti ne menee nuo vkl, ei voi mitään.

Tuiskulle ja pojalle tsemppiä, ja toivotaan, että tilanne selviää nyt nopeasti ja kiusaaminen loppuu alkuunsa, omasta kokemuksestani tiedän miten pahalle se tuntuu. Nyt vaan heti alkuunsa, tiukka puuttuminen asiaan. :hug:

Makuupussin naruista ehtikin jo Nökö kertomaan, eli pussin saa niillä pienemmäksi vastasyntyneelle, tosin en minä niitä ole kahden vauvan kanssa koskaan sitonut, haitolla ne vaan on pyörinyt, olis varmaan kannattanut leikata pois.

Kivunlievityksestä on ollut pähkäilyä, minullakin on nyt alkanut hieman mielessä pyöriä synnytys, tosin liiemmin en taaskaan sitä aio suunnitella, enkä etukäteen pähkäillä.
Ensimmäinen minulla käynnistettiin viikoilla 41+5 yhtäkkiä huimiin lukemiin hypänneen verenpaineen takia, oksitosiinitippaa siis täysillä tulemaan, ja sitten myös epiduraali, jota ei kiitos minulle enää -ikinä! Minulla siis epiduraali vei täysin tunnon jaloista ja sai hirveän huonon olon aikaan. Ponnistusvaihe oli vaikea, koska ei tullut minkäänlaista ponnistamisen tarvetta, tosin en ehtinyt ponnistamista kuin aloitella, kun vauvan sydänäänet romahti ja lääkäri juoksi imukupin kanssa vauvaa repimään ulos. Aika rajuin keinoin saatiin (lääkäri imukupin kanssa, kätilöt painoi mahan päältä ja minä ponnistin) sitten vauva ihan hetkessä ulos, pikkuinen juoksutettiin vauhdilla pois, mutta onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Ilokaasua joku tunki myös jossain välissä, mutta nakkasin sen yhden hengenvedon jälkeen nurkkaan, oksennus tuli perässä:( Ei kiitos minulle enää sitäkään!

Toisen aikaan kaikki meni sitten niin eritavalla kuin vaan voi. Synnytys eteni mukavan nopeaa tahtia, ja olin jalkojen päällä käytännössä koko ajan, avautuminen tapahtui sitten aika nopsaan, ilmeisesti juuri tuon pystyasennon takia. Ponnistamaan menin kuitenkin sängylle, puoli-istuvaan asentoon, ponnistamisen tarve olisin aivan valtava, ja suuri helpotus. Parilla ponnistuksella vauva solahti maailmaan, ilman mitään kivunlievitystä. Kipeäähän se teki, sattui ihan p****eesti, mutta toisaalta olo oli samantien niin mahtava, että tovi piti ihmetellä olenko tosiaan juuri synnyttänyt. Minulle ei tunnu nuo mömmöt sopivan, lämmin kauratyyny tosin oli välillä alaselällä, että sen verran kivunlievitystä käytin :)

Nyt kolmannen synnytystä ajatellen, on toiveissa taas tuo pystyasento ja mies hieromaan ja puristamaan (jostain syystä se helpotti kun mies puristi alaselkää "kasaan", outo minä) alaselkää, se toimi viimeksikin, raukka joutui vaan perässä juoksemaan, kun en pystynyt olemaan aloillani :LOL:

Hui, miten tästä nyt näin pitkä juttu tuli, ei ollut tarkoitus koko synnytyskertomuksia laittaa, anteeksi :ashamed: Näköjään ne kuitenkin alkaa päässä pyöriä, kun h-hetki taas lähenee..

Nyt pitää alkaa jo vauhdilla :LOL: lyllertää kerholle, esikoinen pitää hakea..kuopuskin vielä leikkii tuossa ihan täysillä, tulee pian kiire..mä uppouduin niin muisteloihini..

lhs rv33+2 Anteeksi vielä tämä maratoonijuttu :ashamed:
 
lhs
Se on sitten taas arki ja maanantai! Nopeasti ne menee nuo vkl, ei voi mitään.

Tuiskulle ja pojalle tsemppiä, ja toivotaan, että tilanne selviää nyt nopeasti ja kiusaaminen loppuu alkuunsa, omasta kokemuksestani tiedän miten pahalle se tuntuu. Nyt vaan heti alkuunsa, tiukka puuttuminen asiaan. :hug:

Makuupussin naruista ehtikin jo Nökö kertomaan, eli pussin saa niillä pienemmäksi vastasyntyneelle, tosin en minä niitä ole kahden vauvan kanssa koskaan sitonut, haitolla ne vaan on pyörinyt, olis varmaan kannattanut leikata pois.

Kivunlievityksestä on ollut pähkäilyä, minullakin on nyt alkanut hieman mielessä pyöriä synnytys, tosin liiemmin en taaskaan sitä aio suunnitella, enkä etukäteen pähkäillä.
Ensimmäinen minulla käynnistettiin viikoilla 41+5 yhtäkkiä huimiin lukemiin hypänneen verenpaineen takia, oksitosiinitippaa siis täysillä tulemaan, ja sitten myös epiduraali, jota ei kiitos minulle enää -ikinä! Minulla siis epiduraali vei täysin tunnon jaloista ja sai hirveän huonon olon aikaan. Ponnistusvaihe oli vaikea, koska ei tullut minkäänlaista ponnistamisen tarvetta, tosin en ehtinyt ponnistamista kuin aloitella, kun vauvan sydänäänet romahti ja lääkäri juoksi imukupin kanssa vauvaa repimään ulos. Aika rajuin keinoin saatiin (lääkäri imukupin kanssa, kätilöt painoi mahan päältä ja minä ponnistin) sitten vauva ihan hetkessä ulos, pikkuinen juoksutettiin vauhdilla pois, mutta onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Ilokaasua joku tunki myös jossain välissä, mutta nakkasin sen yhden hengenvedon jälkeen nurkkaan, oksennus tuli perässä:( Ei kiitos minulle enää sitäkään!

Toisen aikaan kaikki meni sitten niin eritavalla kuin vaan voi. Synnytys eteni mukavan nopeaa tahtia, ja olin jalkojen päällä käytännössä koko ajan, avautuminen tapahtui sitten aika nopsaan, ilmeisesti juuri tuon pystyasennon takia. Ponnistamaan menin kuitenkin sängylle, puoli-istuvaan asentoon, ponnistamisen tarve olisin aivan valtava, ja suuri helpotus. Parilla ponnistuksella vauva solahti maailmaan, ilman mitään kivunlievitystä. Kipeäähän se teki, sattui ihan p****eesti, mutta toisaalta olo oli samantien niin mahtava, että tovi piti ihmetellä olenko tosiaan juuri synnyttänyt. Minulle ei tunnu nuo mömmöt sopivan, lämmin kauratyyny tosin oli välillä alaselällä, että sen verran kivunlievitystä käytin :)

Nyt kolmannen synnytystä ajatellen, on toiveissa taas tuo pystyasento ja mies hieromaan ja puristamaan (jostain syystä se helpotti kun mies puristi alaselkää "kasaan", outo minä) alaselkää, se toimi viimeksikin, raukka joutui vaan perässä juoksemaan, kun en pystynyt olemaan aloillani :LOL:

Hui, miten tästä nyt näin pitkä juttu tuli, ei ollut tarkoitus koko synnytyskertomuksia laittaa, anteeksi :ashamed: Näköjään ne kuitenkin alkaa päässä pyöriä, kun h-hetki taas lähenee..

Nyt pitää alkaa jo vauhdilla :LOL: lyllertää kerholle, esikoinen pitää hakea..kuopuskin vielä leikkii tuossa ihan täysillä, tulee pian kiire..mä uppouduin niin muisteloihini..

lhs rv33+2 Anteeksi vielä tämä maratoonijuttu :ashamed:
 

Yhteistyössä