Onnea synnyttäneille!
Onko kukaan muu ihan jumalattoman väsynyt koko ajan? Tiedän jo vanhasta muistista että viimeiset viikot tuntuvat pitkiltä ja sitä laskee viikkojen sijaan suurinpiirtein tunteja, mutta tuntuu että olen ollut poikkeuksellisen superväsynyt koko ajan. Herään myöhään, jään makaamaan sänkyyn, pakotan itseni ylös vain koska isommat lapset tulevat koulusta ja yksinkertaisesti on pakko olla heidänkin kanssaan, tehdä ruokaa ja käydä kaupassa. Saatan silti ottaa päiväunet, nuokkua sohvalla ja sängyssä pitkin iltaa.
Mitään varsinaisia oireita ei ole, ei supistele, ei tule limaa, kaikki arvot ovat hyvät, vauva liikkuu paljon jne. Toki joka paikkaa kolottaa ja olo on ahdas, mutta tää väsymys on jotain outoa. Rautaa olen syönyt ja niitä arvoja on edellisen kerran mitattu noin kuukausi sitten, jolloin olivat alarajoilla, mutta voiko se vaikuttaa siihen että olo on näin kuollut? Olisiko jollain jotain kikka kolmosta millä tätä oloa voisi helpottaa?
Onneksi ei ole enää pitkä aika ja hieman lohdutti 2 viikkoa sitten lääkärin lausunto, että vauva on kiinnittynyt, kohdunsuu sormelle auki ja pehmeä, eikä usko että menee yli lasketun ajan. En usko sitä itsekään, sillä edellisetkin ovat tulleet etukäteen, mutta silti nämä viimeiset hetket ovat niin tuskaisia. Erityisesti ärsyttää se kun mulla kaikki synnytykset ovat alkaneet kuin tyhjästä, edeten nopeasti siihen että vauva on maailmassa eli tämä epätietoisuus on toinen asia joka risoo. Kun voisi edes vähän ennakoida...
Viimeksi kuudelta illalla ei ollut mitään, kahdeksalta alkoi tuntua selkäkipuja, jotka omasta mielestäni menivät aaltoillen ja yhdeltä yöllä oli tyttö jo sylissä. Pari viikkoa sitten lääkäri sanoi että näyttää olevan niin valmis että tämä voi sitten tulla vaikka tunnissa kun niin päättää. En ymmärrä miten mulla voi paikat aina aueta ja kypsyä ilman supistuksen supistusta tai mitään muutakaan merkkiä siitä että jotain siellä alhaalla tapahtuu.
Tuskainen Zadna 37+2