Kylläpäs aika kuluu nopeasti, taas huomaan että siitä on pieni ikuisuus kun olen viimeksi kirjoitanut tänne.
Tervetuloa uusille palstailijoille! Onnittelut hyvistä rakenneultrakuulumisista kaikille, kenellä niitä jo on!
Supistuksista on ollut paljon puhetta, ja minä kanssa kuulun niihin, jotka ihmettelee, kun niitä tuntuu olevan niin monilla. Esikoisesta en huomannut, että olisi ollut yhtäkään ennen synnytys käynnistyi, nyt oeln yhden kerran miettinyt, että voisiko tämä olla supistua, kun maha tuntui jotenkin oudolta ja kovalta.
Liikkeitä olen tuntenut jo jonkin aikaa, mutta en vieläkään välttämättä joka päivä. Esikoisesta tunsin liikkeet joskus viikolla 21 tai 22, eli en ole vielä huolissani siitä, etten niitä hirveästi tunne.
Tukivyö minulla oli käytössä ekassa raskaudessa, ja auttoi selkä- ja lonkkakipuihin tosin hyvin. Nyt en ole sitä vielä esiin kaivanut, kun ei ole noita kipuja ollut, mutta eiköhän se jossain vaiheessa tule käyttöön.
Seisomalautaa ollaan myös me harkittu, mutta ostetaan vasta syksyllä, jos tuntuu että oikeasti tarvitaan. Meidän neiti on ollut aika laiska kävelijä, vaikka ikää on jo yli kolme vuotta, mutta nyt on kyllä innostunut siitä ihan uudella tavalla, eli voi olla että syksyllä jo kävelee pitkiäkin matkoja. Jos ostetaan, niin halutaan sellainen, jota voi vaihdella vaunujen ja rattaiden välillä. Mikäli muilla on sama tilanne, niin kannattaa varmistaa, että ostaa sellaisen, jonka kanssa tuo onnistuu. Monesti seisomalaudan voi asentaa melkein mihin tahansa vaunuihin/rattaisiin, mutta sitten adapteri jää niihin kiinni ja tarvitaan ainakin useampi adapteri. Joitain sellaisiakin malleja on, joissa koko systeemi lähtee irti ja on helposti siirrettävissä. Ja toinen mitä mulle liikkeessä sanottiin oli, että kannattaa kokeilla itse omien vaunujen kanssa tuntuuko hyvältä eikä välttämättä luottaa siihen, että paketissa lukee, että sopii kyseisiin vaunuihin. Tämä tietysti riippuu liikkeestä, että antavatko kokeilla.
Nukkuminen on mullekin ongelma. Nukahdan ihan hyvin illalla ja asentokin tuntuu ihan hyvältä, mutta sit herään keskellä yötä ja unen saaminen uudestaan on tosi vaikeeta. Onneksi saan osittain tehdä töitä kotona, niin sit voi ottaa päivätorkut jos väsyttää kovasti
(.) Odotan jo ihan hirveesti ensi torstaina olevaa neuvolaa, että pääsee taas kuuntelemaan sydänääniä. Miehenkin piti tulla tällä kertaa mukaan, mutta sille tulikin työreissu just sille päivälle eli ei nyt sitten pääsekään
Rakenneultra meillä on 30.5. eli siihen on vielä melkein kaks ja puoli viikkoa odotettavaa, mutta kait sen kestää. Maha tuntuu kasvavan ihan hirveesti, varsinkin verrattuna esikoiseen, jonka kanssa mulla ei tässä vaiheessa ollut mahaa juuri laisinkaan, ja rupesin käyttään äitiysvaatteita vasta rakenneultran jälkeen. Nyt ei olis enää mitään toivoakaan mahtua omiin housuihin. Paino ei oo onneksi noussut hirveesti, vaikka tuntuu etten todellakaan syö terveellisesti, kun kaikki epäterveellinen maistuu paljon paremmin, ja suklaaseen on ihan hirvee himo.
Kisulinen ja masu 18+0
