*Lokakuiset Pallomahat Elokuussa 2009* *Ensimmäinen vauva on jo syntynyt!*

Pöh noita ihmisiä kommentteineen, oli sitten äiti tai kollega...

Mulla on kyllä todella "tilannetajuinen" pomo, sen voi sanoa...On pelotellut jo useampaan otteeseen sillä, minkälaista helvettiä lapsen kanssa kotona tulee olemaan kun se huutaa öisin ja että varmaan alan kaivata takaisin töihin. Näin positiivisesti sanoi viimeksi tuossa aamulla kun nyt tämä äitiyslomalle jääminen ajankohtaistuu. Muutenkin tuo ukko onnistuu aina päästämään suustaan jotain käsittämätöntä, yleensä juuri sitä mitä ei tahtoisi kuulla.

Ei tajua ihmisiä...

Apollo + Töppönen rv 30+3

 

Mä en kanssa ymmärrä että miten ihmiset ei yhtään yritä suodattaa juttujaan. Ja kun tuntuu että tätä ilmiötä ei aikaisemmin ole ollut, raskaana olevalle voi ilmeisesti laukoa ihan mitä huvittaa. Joo-o.... pitäis olla välittämättä mutta ei sille vaan mitään voi että kiukuttaa nuo :kieh: Ja kuulemma tää sama ilkeily jatkuu liittyen lapsen kasvatukseen, siinäkään kun ei voi kaikkia miellyttää ja jotkut kokevat asiakseen siitäkin sanoa mielipiteensä.

Liikelaskennasta: mulle sanottiin myös, että ei tarvi laskea jos vauva liikkuu paljon. Jos on hiljaisempi tapaus niin sitten on hyvä laskea ja ehkä loppua kohden, kun vauvalla ei ole enää tilaa niin liikkua.
Tällä möyrinnällä ei ole ainakaan syytä huoleen

 

Onko muita joiden vauvat liikkuu tosi vähän??

 

Mä en tiedä noista liikkeistä onko vähän vai paljon ku ei oo vertailukohteita, mutta olettaisin että meidän poika on vilkas kun kaikki terkkarit ja lääkärit on siitä maininnu. Yöt antaa nukkua kyllä, eli silloin on rauhallisempi, mutta näin päiväsaikaan pyörii ja hyörii kyllä melkein jatkuvasti. Paraikaa hikottelee ja se tuntuu jotenkin inhasti peräsuolessa(?)

Olipas Paulah:n kollega tahditon!

Mun äiti ja muutkin sukulaiset ei oo onneksi mitään omia mielipiteitään tuputtaneet. Jos olen kysynyt niin sitten kyllä ovat mielipiteitään ja kokemuksiaan jakaneet. Äiti on aika varovainen mun suhteen kun tietää varmaan että saatan olla vähän räjähdysherkkä kun sille päälle sattuu :ashamed:

Lapsiveden määrä on mulla merkitty neuvolakorttiin vain noiden ylimääräisten raskausdiabeteksesta johtuvien lääkärikäyntien yhteydessä. Toistaiseksi on lapsiveden määrä ollut normaali. Reilun kahden viikon päästä saan sitten taas kuulla miten poika on kehittynyt. Olen nyt entistä tarkemmin kiinnittänyt huomioita ruokavalioon, ehkä vähän jo liiankin fanaattisesti, mutta koitan kaikin tavoin välttää ettei lapsi ehdi kehittyä mihinkään jättiläiskokoon...Tosin, genetiikallehan en voi mitään. Meidän molempien sukujen lapset ovat järjestään olleet reilusti nelikiloisia, paitsi minä ja siskoni (~3500g).

Flora + L-poika rv33+6 :heart:

 

Inka85: Mun mielestä meidän vauva on aika vähä liikkeinen, verrattuna kolmeen aikaisempaan raskauteen. En tiedä johtuuko sitten siitä, että nyt istukka on etuseinässä, aikaisemmissa ollut aina takaseinässä.

Mun äiti aika varovasti neuvoo mua.. Tempperamenttiä kun löytyy aika lailla

Masukuva 33+4

Mansikkakakku ja pikkuinen 33+5

 

Tässä kans mun masu eilen kun poksui viikot eli 35+0.

Niin ja vielä noista liikkeistä, mulla on istukka takaseinämässä joten ei oo vaimentamassa niitä. Ehkä vaan tuntuu että tää on tosi rauhallinen kun poika oli mahassa tosi kova potkimaan. Oon kyllä laskeskellut että kyllä se 10liikettä/tunti tulee, kai se on sit ihan ok..

 

Ulpu No täältä ainakin löytyy hyvin hankala äiti-tytär-suhde. Äidilläni on ollut hyvin omituisia kommentteja, ja välillä ahdistaa ajatella tulevaisuutta kun se vauva sitten on meillä, että mitä kaikkea silloin mahtaa tulla. Viime viikonloppuna juuri yritti saada mua lähtemään sienestämään ym. ja kun sanoin että neuvolassa ei enää suositeltu sitä (edellisellä kerralla kun olin metsäreissulla, supisteli kokoajan) niin äiti rupes jotenkin ylimieliseen sävyyn selittämään että "MINÄ ainakin olin ihan loppuun asti marjastamassa ja sienestämässä, enkä jääny äitiyslomallekaan kun kahta viikkoa ennen...blaa blaa blaa"

Itse annan kyllä täydeltä laidalta aina takaisin, jos hältä jotain ikävää kommenttia tulee. Sitten rupeaa aina perumaan puheitaan, että juu, ilmanmuuta pitää tehdä niinkun ne on siellä neuvolassa sanonu, ja että onhan kaikki suositukset muuttunu tosi paljon, lässyn lää... Mutta ei se yleensä enää paljon lohduta, kun ihmisellä on se asenne mikä on. Ilmeisesti äitin nuorin sisko on sanonutkin äitille että "älä sitten rupee neuvomaan mitään!"

Työkaverit on sitten ihan oma lukunsa kanssa. Miehet lähinnä, niillä on ihan ihmeellisiä kommentteja ollu. Pahin oli että "synnytykseenkin voi sitten kuolla". Tää tapaus on kaiken lisäksi kolmen tytön isä ja neljän lapsen pappa, että aika outoa puhella tollasia. Siitä tuli oikeesti paha mieli. Ei niinkään paljon siitä itse asiasta vaan siitä kun aloin miettimään että MIKSI se sanoi niin. Sitten pomo kertoilee aina kuinka se ei olis koskaan ite halunnukaan lasta, mut sen vaimo halus, ja kuinka kamalaa niillä sitten oli ollu sen huutavan lapsen kanssa. Sit sellanen on kanssa jääny mieleen, kun työkaverini sai lapsen, niin kaksi miespuolista työkaveriani keskusteli vauvan isästä tyyliin että se ei olis työkaverini mies, vaan että kyllä se pirkanmaan kartalta löytyy! Mun tuli tosi paha mieli työkaverini puolesta, vaikka se ei sitä jutustelua kuullutkaan, enkä aio sitä kertoakaan hänelle. Vaikka on se niinkin että jos tietäisin että minusta joku puhuisi sellaista, niin muuttuisi koko asenteeni kyseisiä ihmisiä kohtaan aika rajusti, niin tavallaan haluaisin itse tietää. Mutta ehkä parempi näin. Mutta se on sanottava vielä miespuolisista työkavereista, että se niissä on hyvä puoli, että eivät koskaan ala neuvomaan. Hyviä ja huonoja puolia on sekä miehissä että naisissa.

Meillä ei neuvolassa ole kertaakaan tehty mitään painoarviota vauvasta, ja viimeksi katsottiin tarjontakin mun mielestä vaan sen takia kun kysyin sitä. Jossain ilmeisesti arvioidaan lapsiveden määrääkin, mutta täällä ei. Eikä liikelaskennastakaan ole ollut puhetta. Mua kiinnostais kyllä ainakin se paino, ja olis kiva tietää varmemmin että onko se sitten raivotarjonnassa oikeasti (ainakin sitten lähempänä ajankohtaa)

Hanikka ja Elli 33+3

 

Kokoarvio Helsingissä:

Riippuu tuo ultraus ihan terveyskeskuksesta..meillä ei ultraa ole, joten lääkäri tekee rv36 käsin kokoarvion ns.mutu tuntumalla.

Lapsivedestä:

Esikosta kyllä merkkailtiin joka kerta, mutta ei tällä kertaa. On varmaan ihan neukkatätsystä kiinni.

Liikelaskenta:

Ei ole kehoitettu sitä tekemään ellei todella tule selkeää muutosta liikkeiden määrään. Ja ihan vikoilla viikoilla pitää vain seurailla ja jos vaikuttaa, että hiljaista on, niin sitten aloittaa seuraavasta tasatunnista laskenta ellei siis ole siihen seuraavaan tuntiin yli 30min...näin meidän neuvola ohjeistaa.

Äidin ja muiden kommentteja:

Äiti ei ole ottanut asiakseen ohjeistaa meitä lasten kasvatuksessa tai raskauden aikaisessa olemisessa. Toki jos kysytään siskon kanssa jotain, niin kertoo jos tietää hyviä konsteja tai saattaa ehdottaa vaikkapa jotain toista tyyliä käsittelyssä, mutta vain jos kysymme.

Muilta ihmisiltä sitten tuleekin jos jonkin moista.
Muistan kun minä ja tuttavamme saimme melkein samaan aikaan esikoisemme. Itse en saanut sitten imetystä sujumaan ja siitäkös tämä tuttavani saikin aihetta...käski olla ponnekkaampi ja kokeilemaan eri tyylejä. Sanoin jo yrittäneeni kaikkea ja se vain ei toimi piste. Asiasta ei enään keskusteltu.
Sitten tuli velli keskustelu.
Kerroin aloittaneeni ennen kiinteitä 3kk pojulle Maissivellin...johan siitä haloo syttyi. Paasasi, miten HEIDÄN neuvolassa sanottiin juuri, että maito maitona ja puuro puurona ja SITÄPAITSI vellit altistavat keliakialle...
Sitten minä tomerana tätinä hain infot hänelle, jossa varsin selkeästi kerrotaan, että tämä kyseinen sairaus on isoltaosin perinnöllinen ja kotimaiset viljat aiheuttavat reagointia, ei siis maissi...sitä tätinikin syö, joten...

Eli oma tapani on pistää jauhot suuhun heti alkuunsa...harmittaa vain se, että monasti juuri tämäkin tuttava ei ota mistään asioista selvää itse, vaan pitää kuulokertomuksia ja neukkatädin mielipiteitä ehdottomana totuutena :kieh:

Ja vielä vauvan koosta:

2800g on ihan passeli sekin. Ystäväni tyttö ja myös mieheni olivat tuon kokoisia syntyessään. Tämä ystäväni tyttö on nyt 10kk ja paljon muhkeampi kuin poika, eli kirii kyllä ns.puuttuvat kilot nopeasti

Esikoisen hoidosta oli kanssa jotain:

Meillä hoituu sekä ilta/yö että päivä lähdössäkin. Jos sattuu että poika on jo nukkumassa illalla tai on yö, niin siskoni tulee univahdiksi ja jos tarvis, niin vie sitten aamulla pojan minun äidille.
Jos taas käy hyvin ja on aamu/päivä niin suoraan äidille viedään.

ON:
Deri on vaihtanut asentonsa nyt oikealle puolelle...aika hellänä maha, kun ei ole tottunut...ehkä vaihtaa vielä takaisin vasemmalle ehkä ei.
Ei ole onneksi nyt supistellut...kolotusta silti alakerrassa mahtavasti :kieh:
Tuossa sitten ensiviikon viikonlopun jälkeen voikin aloitella sitä vattulehtiteetä. Mitähän siitäkin sitten tulee

Jossain välissä pitäisi muka saada kunnon inspis laittaa tuo vaatehuone kuosiin. Nooh, ehkä tässä jokupäivä
Nyt kupponen teetä...

paapelo+poju+Deri 34+3

 

Opiskelijoista synnytyksessä.. Itse olen synnyttänyt sekä TYKSissä että Naistenklinikalla. Multa ainakin kysyttiin, että sopiiko että kätilöopiskelija on läsnä synnytyksessä ja että saako lääkäriopiskelija tutkia myös jne. Olen myös kieltäytynyt opiskelijan läsnä olosta ja se oli ihan ok.

 

inka85 meidän vauva liikkui tosi vähän ja sanoin siitä lääkärillekin erikseen, kun pari viikkoa sitten oli aika. Ihan viime päivinä aktivoitunut huomattavasti. Minulla on nyt menossa 32+6.

Vinkiksi muille, että Lidl:iin oli tullut pitkä pötkön mallinen tyyny, jossa oikein erikseen mainitaan, että tukee nukkumista raskaana. hankin sellaisen ja nyt yön testasin ja oli ihan ok. Ainoa huono puoli, että ei ollut tyynyliinaa, joten täytynee jossain sellainen teetättää.

hmmm...tänään jää perhevalmennus väliin. alkaisi neljältä, mutta minulla työtilaisuus. On aika vaikea sumplia kaikkia neuvola, fysioterapiaryhmä, perhevalmennus, lääkäri jne. aikoja, kun on vielä töissä. Tokikin olen kiitollinen, että sellaisia on tarjolla, mutta kuitenkin vähän ahdistaa, kun kaikkeen ei ehdi. esim. ensi viikolla taas perhevalmennus ja neuvola

 

Talvicci :wave: http://www.tekay.fi/ ja sieltä sivusta sitten vaan valitsemaan kohdasta 'sikiön kehitys'...siellä on mm. 'kohdunpohja', 'pääperämitta' yms. sieltä sitten täyttää noita omia mittaustuloksia ja saa suuntaa antavaa arviota. Itse laskin tuon kohdunpohjankorkeuden mukaan- naputin mitat ja viikot sinne ja sain käyrän näkyviin- sitten sen painokäyrän mukaan katsoin mikä olis lopputulos jos kasvu jatkuisi samana... tipahdetiin tosiaan nyt keskikäyrältä sinne alakäyrän tuntumaan... 4D-ultrassa lääkäri antoi painoarvion 3400g mikäli kasvu olisi jatkunut samana...saas nyt nähdä ottaako meidän tyttö loppukirin kasvussaan

Ihanat masut Inka ja Mansikkakakku :heart: :heart: :heart: !!!

...kävipäs muuten tekemään mieli mansikkakakkua

 

anelie:

No johan on
Ei ole kokemusta tuosta sairaalasta, mutta Kättärihän on myös opetus sairaala. Aika usein siellä on mukana yksi kätilö opiskelija, mutta heillä siis opinnot on siinä vaiheessa, että tekevät sitä ns. näyttöään, eli osaavat jo hyvin suuren osan. Lähinnä kuitenkin kokeilee vain kohdunsuun ja tekee merkinnät koneelle tai avittaa vessaan tms. pientä. Pää vastuussa on silti kätilö. Ja käsittääkseni voi myös pyytää pysymään ulkopuolella jos ei tahdo, mutta pääsääntöisesti ovat kuitenkin auttamassa, sillä Kättärikin on vilkas synnäri ja itse kätilöllä saattaa olla monta synnyttäjää samaan aikaan, jolloin tästä YHDESTÄ harjoittelijasta on sitten apua, jos tulee kysyttävää tai kaipaa ilmoitusta epiduraalista tms.

Mutta missään nimessä tuollakaan ei mitään ryhmällistä tule, se on se yksi opiskelija ja that's it.

 

Paulah: olipas tökeröä käytöstä työkaverilta.

Meillä ei äiti neuvo lapsenhoidossa, pyydettäessä kyllä kertoo mutta muuten ei. Mikä on kyllä ihan hyvä juttu.

Lapsivedenmäärästä: jonkinlaisen käsityksen siitä saa kun vuavaa kokeilee vastan päältä, vaatii kyllä harjoitusta. Ultrassa sitten näkee tarkan määrän. Ei sillä käytännössä ole suurta merkitystä, tietty jos vettä ei ole juuri ollenkaan se ei ole hyväksi.

Liikelaskennasta: täällä sai neuvolasta ohjeet että silloin laskea jos tuntuu että vauva on ollu koko päivän rauhallinen. Useinhan sitä ei huomaa liikkeitä jos ite touhuaa paljon.

Opiskelijoista: vaikka olisi opetussairaala voi esittää toiveen että ei opiskelijaa synnytykseen mukaan. Ja kyllä useimmissa paikoissa on tapana että vaan yksi opiskelija on kerralla läsnä. Kätilöopiskelijoiden tulee hoitaa opiskelujen aikana vähintään 40 synnytystä muuten eivät valmistu. Jos opiskelija hoitaa synnytystä on lopullinen vastuu aina häntä ohjaajalla kätilöllä, mutta loppuvaiheen opiskelijat saavat usein toimia hyvinkin itsenäisesti, kätilö oikeastaan vaan katsoo vierestä.

Painoarviosta: täällä niitä ei juuri harrasteta. Kuopuksesta terveydenhoitaja kysyi vkolla 39 että minkä kokoiseksi itse vauvaa aattelen, ja esitti hyvin samansuuntaisen arvion. Kun käsipelillä tekee painoarviota se on hyvinkin epätarkka, joskus osuu hyvin kohdille ja joskus heittää paljonkin. Siihen vaikuttaa hyvinkin paljon se kuinka paljon on "näppituntumaa" tullut.

Omaa napaa: kipuja alkaa oleen joka päivä. Sunnuntai meni melkein makoillessa kun oli häpyliitos niin kipeä, tänään on sitten selkä ollut kipeä, varsinkin tuolta oikealta puolelta. Puistossa oltiin kuitenkin kuopuksen kanssa. Sitten pitikin ruuan jälkeen houkutella toinen sängylle pötkölleen että pääsin itse lepäämään. hiukan se auttoi mutta edelleen jokainen askel tekee kipeää. Vauva liikkuu edelleen kohtuu vähän, luultavasti etuseinäistukka vaimentaa liikkeitä aika hyvin. Harjotussupistuksia tulee useasti päivässä, varsinkin kun lähtee paikoiltaan liikkeelle. Jospa se olis sen merkki että alkaa paikat kypsyä eikä menis sitä 2 viikkoa yli la:n kuten edelliset.

Peppi ja tytsi 33+0 ( enään 7 + 2 vkoa)

 

anelie:
:hug:
Ihan normaalilta jännitykseltä kuulostaa omaan korvaan...tai siis itse ajattelin samoja asioita ennen esikoisen LA:ta...ahdisti ajatus, että siinä sitä joutuu levittelemään ja revittelemään lettuaan täysin ventovieraalle ihmiselle, joka vielä tunkee sormiaankin sinne jne.

Kyllä varmasti saat kieltäytyä opiskelijoista ja varsinkin siis opiskelija ryhmistä. Kättärillä tosiaan on niin, että vain yksi opiskelija saattaa olla mukana, mutta harvemmin tekee mitään muuta kuin on vain läsnä, ellei äiti anna lupaa tarkistaa paikkoja tms. Ja jos alkaa nyrpimään naamataulu, niin saa pyytää poistumaan.

Oma kokemukseni vain on ihan positiivinen. Esikoisen synnytyksessä oli vasta ponnistus vaiheessa apuna opiskelija, oli siis kirjaamassa välitietoja koneelle.
Siskon synnytyksessä oli opiskelija, joka tuli kysymään vointia ja kirjaamaan käyrä tietoja koneelle ja ilmoittelemaan jos ruoka oli saapunut ja ennen ponnistus vaihetta hieroi siskon selkää, kun minä tsemppailin sisko hengittelyn kanssa.
KErran tai kaksi taisi tarkistaa paikat siskolta, kun pää kätilö oli juuri silloin varattu ponnistusvaiheeseen toisaalla. Tilasi myös epiduraalin siinä välissä.
Ja muutenkin tuolla kättärillä saa olla kyllä suuren osan ajasta niin rauhassa, että melkein yllättyy jos joku yhtäkkiä koputtaa ovelle

 

Luulisi nyt äidillä olevan oikeus kieltäytyä opiskelijoista synnytyssalissa..?! Tuolla kättärillä multa ainakin ihan kysyttiin etukäteen onko ok, jos on opiskelija mukana. Mulle on täysin sama ketä siellä huoneessa hippaloi siinä vaiheessa kun tuskissani makaan, vaikka häntä olis koko naapurusto Viime synnytyksessä ei ollu kyllä ketään. Tosin en mä siellä salissa ollutkaan kuin pari tuntia. Osastollakaan en muista kenenkään olleen. Mekin saatiin olla tosi rauhassa siellä perhehuoneessa. Tietty ne kuitenkin tuli aina sillon koputtelemaan kun ite olis halunnu nukkua

Äitien ja muiden kommenteista. En nyt muista mitään työkavereiden tms. kommentteja, kun en ole ollut vähään aikaan töissä, mutta äidistä on nyt taaperoaikana tullut sellainen ärsyttävä puoli esille, että se vertaa meidän tyttöä muhun ja mun veljeen kun "ette te kyllä tollai tehneet" tai "te olitte kyllä niin rauhallisia ja kilttejä". Hohhoijaa... Meidän tyttö kun on aika kova menemään välillä Nytkin huutelee tossa "mennään mennään", "keinumaan". Aina pitäis olla menossa

Meillä on menossa unitutin vieroitusrumba.... viime yö meni onneksi vain yhdellä heräämisellä. Mutta heräs sitten 06:45 päätettyään ettei enää nukuta. Joo... No kai tää tästä viikossa viimeistään. Suosittelen kyllä kaikille, että luovutte sitten tutista aikaisemmin kuin 1v4kk Mekin oltais se tehty jo ennen 1v, mutta niin se aika vaan livahti! Onneksi on muista "vauvajutuista" päästy eroon et tää on vika.

 

Ulpu...Viime viikonloppuna juuri yritti saada mua lähtemään sienestämään ym. ja kun sanoin että neuvolassa ei enää suositeltu sitä (edellisellä kerralla kun olin metsäreissulla, supisteli kokoajan) niin äiti rupes jotenkin ylimieliseen sävyyn selittämään että "MINÄ ainakin olin ihan loppuun asti marjastamassa ja sienestämässä, enkä jääny äitiyslomallekaan kun kahta viikkoa ennen...blaa blaa blaa"

Minulla ei ole tälläinen äiti, mutta hyvin samantapainen ANOPPI! Olin sunnuntaina siellä taas käymässä (takana oli se vaikea yö, kun pari tuntia olin hereillä kipujen kera ja tottakai olin huolissani ja myös lepäilin paljon, koska tuli harjoitussupistuksia hyvin tiheään), kun anoppi taas aloitti jo hyvin tutuksi tulleen: "MINÄ olin odotusaikana HYVINKIN hyvävointinen ja vielä esikoisen syntymäpäivänä MINÄ olin pellolla tekemässä töitä (on maatalon emäntä). MINÄ jaksoin PAREMMIN kuin koskaan... Kyllä raskausaikana PITÄÄ VOIDA tehdä niitä asioita kuin ennenkin, EI RASKAANAOLO ole SAIRAUS... MINÄ olen synnyttänyt NELJÄ lasta ja AINA olen jaksanut tehdä töitä viimeiseen asti... jne". Ja enhän mie osaa tietenkään mitään fiksua sanoa takaisin, vaikka mieli kovasti tekisikin. En vaan yksinkertaisesti voi ja jaksa niin hyvin kuin ennen raskautta, tämä on fakta, enkä voi sille mitään. Mutta vaikka tiedänkin oman tilanteeni paremmin kuin hän ja yritän hänen sanomisensa ohittaa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, niin kyllä silti on aina huono omatunto siellä käynnin jälkeen...

Anteeksi taas hirveä valitus!

 

Tuosta vertailemisesta:

Sitä äiti kyllä harrasti siihen saakka kunnes koitti siskoni synnytys. Ei siis mitään piikittelyn tyylistä kuitenkaan.
Lähinnä vertaili/vertailtiin, että mitäs me siskot ollaan painettu missäkin ikäkuussa ja mitäs poju sitten.
Kävelystä oli ihan kauhuissaan, kun poika nousi n.7,5kk seisomaan...äiti on heikkohermo ja pelkää että poika satuttaa itsensä ja ei voinut katsoa ja voivotteli, että onneksi TE ette sentään...
Sitten synnytys...hän kun on kaikki vetänyt luomuna, mutta ei niinkään omasta tahdostaan, vaan kun minä olin syntymässä ei hän edes tiennyt että jotain voisi saada ja oli ihan yksinkin. Siskot taasen tuleet niin vauhdilla ettei ole ehtinyt ja kerran kokeili ilokaasua, haisi silloin hikisukalle ja meinasi oksentaa, joten ei sitten sitä ja sitten kokeili aquarakkuloita ja sanoi sen olevan helvetillisempää kuin supistus kipu, joten ei sitten niitäkään.

Ei kuitenkaan ole mitään sanonut meidän siskosten tarpeesta saada lievitystä, sanonut vain, että olisipa ollut seesteistä, jos itsekkin...

Mutta synnytyksen kestosta sitten. Minulla meni nopeasti, joten meni ns. äidin ymmärryksen mukaan, mutta sisko sitten...

Soitteli vähän väliä minulle ykkösiä, jotta soittaisin onko jo jotain edistystä. Ja hirveä ihmettely ja järkytys kun ei niin ei.
Oli kuvitellut, että kun me sairaalaan menimme klo 04.00, että klo 10.00 olisi poju syntynyt, mutta kun ei vielä klo 14.00 ollut kuin 4cm auki, niin äiti meinasi hyperventiloida, oli niin huolissaan kun kestää ja kestää...
Nooh, sain sentään järjen hänen päähänsä, että joillain kestää ja joillain ei ja selvisihän se viivytyksenkin syy sitten pojan syntymäkoosta

Nyt teetä lisää...ai että on hyvää

 

Ihania masuja taas näytillä! :heart:

Meillä se on tuo minun isukki, joka jaksaa jakaa "hyviä" neuvojaan raskausajasta! Vakiokommentti on: sun pitää syödä kahden edestä". Ja muutenkin vauvalle pitää kuulemma syöttää jo tässä vaiheessa kaikkea hyvää... Eli olisin aikamoinen pallero jos hänen neuvoja kuuntelisin!

Anoppi on onneksi osannut pitää suunsa kiinni. Olemme kuin yö ja päivä, jonka myös hän tietää. Tiedän, että hän arvostelee tekemisiäni, mutta onneksi ei ole vielä sanonut mitään. Ja täytyy myöntää että olin todella tyytyväinen, kun kuulin hänen lihoneen 20 kiloa molempien raskauksiensa aikana. Hän on nimittäin urheiluhullu, äärimäisen tarkka syömisistään ja haukkuu aina lihavia ihmisiä.

Töissä on päivä päivältä tukalampaa. Olen ihan hiestä märkä, välillä pyörryttää ja vatsaan sattuu. En vaan tosiaankaan tiedä, missä raja menee, eli ollakko töissä vai ei... Kaikki vaan aina sanoo, että omien tuntemusten mukaan. Mutta kun en osaa tosiaankaan sanoa, onko tuntemukset jo liian hurjia! Välillä jaksan ilman mitään vaivoja, välillä pitää istua kun heikottaa niin kovasti. En haluaisi jäädä vielä kotiinkaan, koska pelkään että aika käy pitkäksi ja laiskistun totaalisesti.

heketsi + poikavaavi 30+5 (vielä neljäsosa jäljellä... )

 

Liikelaskennasta mulle sanottiin neuvolassa että ei enää anneta sitä ohjetta. Aiheuttanut kuulemma ylimäärästä paniikkia odottavissa äideissä... Sanoi vaan, että kunhan vauva liikkuu samalla tavalla kun aiemmin, niin ei tarvii huolestua. Inka täällä myös masussa aika hiljainen vauveli. Välillä huolestun kun mitään ei tunnu ja tönin masua, jolloin yleensä tuntuu vihanen monotus

Heketsi mulla vähän sama juttu töiden kanssa. Varsinkin aamut on alhasen verenpaineen takia tuskasia, bussimatka menee usein aika sumussa. Päivällä sitten vaivaa enemmänkin selkä, huonon hemoglobiinin takia väsyttää koko ajan ja suppareitakin on ruvennut tulemaan. Mäkään en tiedä, että missä vaiheessa pitäis luovuttaa ja samoin pelkään, että tylsistyn kuoliaaksi kotona.

Mäkään en ole saanut minkäänlaista painoarviota eikä meilläkään ta:lla ole ultraa. Neuvolalääkärinä on kaiken lisäksi tällä hetkellä sellanen mummeli, joka tuskin tietää mistään mitään. Terkkakin hieman kiertoteitse vihjaisi ettei ole mikään paras neuvolalääkäri. Kiva ois kuitenkin jonkinlainen painoarvio saada ja tosi mielellään kävisin myös siellä synnytystapa-arviossa, mutta sinne pääsystä on ilmeisesti turha haaveilla jos ei mitään poikkeavaa ilmene.

Fresia ja prinsessa 31+0 (POKS ja apua, näinkö paljon jo viikkoja...)

 

Neuvolassa käyty ja kaikki tuntui olevan hyvin.
Painoa oli yllättäen tullut melkein 2kg 4 viikossa, mutta ehkä mä sen kestän kun lähtöpainoon verrattuna kuitenkaan ei ole tullut kuin se vajaa kilo

verenpaine 123/80, hb nousussa 117, sf-mitta 27.
Vauvan syke 137 ja tätönen meinas että olis rt tällä hetkellä ainakin..
Ilmaisin ahdistukseni tuosta vauvan oikein päin olemisesta ja hän oli kuitenkin sitä mieltä, että voisin synnyttää kyllä perätilassa olevankin alakautta, kun edelliset 4 kiloiset vauvat on syntynyt niin helposti.. Ehkä hieman helpotti unettomia öitä *pyyhkii hikeä otsalta*

Yöt ihan järkyttäviä, ei vaan saa nukuttua hyvin kun jatkuvasti heräilee huonoon asentoon...
Aamuisin paikat ihan paskana ja jumissa kun herää

Lisäksi tänään supistukset vaivannut ja pelottavat selkävihlonnat (juuri ne samanlaiset ihanat kun avautumisvaiheessa) ja poika tunkee joko jalkaansa tai päätänsä alaspäin jatkuvasti

Paremmalla ajalla lukee teidän juttuja, nyt flunssaisia lapsosia hoitamaan :wave:
chilitin ja poju 30+4

 

TÄälä kärvistelty supistusten kourissa koko päivän. Nyt parina päivänä ovat alkaneet jo tuntuakin joltain...aiemmin olleet sellasia lähes "tunnottomia", mutta nyt kiristävät jo ilkeemmin. Lisäks niitä tulee mielestäni tosi paljon, mut näin muistelen esikostakin olleen, et sinänsä ei mitään uutta.

Olen oikeen alkanut miettimään ja pähkimään ja tunnustelemaan vatsaani et mitenkä päin se pikkunen sielä on ja nyt kun olen yrittänyt sitä hahmottaa niin olen EHKÄ tajunnut missä selkä on ja mihin potkut osuu. Ja jos oikeen päättelin niin todellakin on edelleen perätilassa Mie niin toivon että tajuais kääntyä, mut minkäs sille sitten teet jos ei halua. Maanantaina ois neuvola ja sieltä lähtee sitten lähete keskussairaalaan.
Voi hitto minuu ärsyttää kun ei kelasta ole vieläkään tullut mitään tietoa! Mulla ois enää kolme työpäivää jälellä enne äippälomaa ja ois ollu ihan kiva toimittaa palkkoihin se joku lappu ja muutenkin ilmottaa et millon se äippäloma alkaa, vaik siis näin mä olin laskevani et alkaa nyt ens viikolla, mutta ois ihan kiva virallistakin tietoa saada. No, huomenna käyn taas kerran toimistossa paikan päällä kyselemässä :kieh:

Meillä ei noita neuvojia paljon isovanhemmista tai sukulaisista löydy. Äitini osaa hienosti pitää suunsa kiinni eikä kommentoi turhaa. Kyllä hän sit näkee jos tarvin apua jossakin asiassa tai mielipidettä. Anoppi taas on sellanen hösöttäjä mutta ihana tyyppi! Hän kyllä kertoo omia kokemuksiaan enemmän kun laki sallii, mutta ei ikinä kommentoi mitään eikä pahaan sävyyn sano. Ja hän se koko ajan minuu käskee lepäämään ja tarjoutuu auttaan esikon kanssa jne. ja tarvii myöntää että ilman häntä oisin vallan pulassa.
Ihanaa, huomenna ensimmäinen aamu pariin viikkoon kun saa nukkua. Vapaapäivä ja mies sano vievänsä esikon tarhaan :heart: Kyllä sitä kunnon unta tää mamma kaipaakin!

 

Nyt iski kummallisuus...tämä tyyppi taisi kääntyä...tai en oikein tiedä...mahan päältä kun tumpsuttelee alaspäin niin tuntuu edelleen samalta, eli että pää iskisi tunne alas, mutta sitten taas tuntuu hassusti raajan liikettä liian alhaalla...hmmmmmmm
Nooh...en jaksa tuosta liikaa huolehtia tai murehtia...jos huomenna vielä tuntuu samalta, niin otan tehtäväkseni kartoittaa tilanne ja aloittaa kotikonstit tilanteen korjaamiseksi, jos vauva on suosiollinen ja yhteistyöhaluinen...väkisin kun ei näillä saa mitään aikaan

No juu...nyt herkuttelemaan pinaattikeitolla

 

Pakko oli alkaa kommentoida tuosta opiskelijoiden mukana olosta synnytyksessä. Kätilöopiskelijat kun hoitavat kätilön ohjauksessa synnytyksiä ihan alusta loppuun, eivät siis ole vain apulaisina siellä salissa. Näin on siis yliopistosairaaloissa, Jyväskylässä ja kätilöopistolla myös. Tätä ammattia kun ei voi oppia ilman sitä käytännön harjoittelua. Jos ei opiskelijoita synnytyssaleissa olisi, ei olisi hetken päästä sitten enää niitä kätilöitäkään. Mutta synnyttäjällä on oikeus kieltäytyä opiskelijasta, eli ei ketään pakoteta opiskelijan läsnäoloon. Kun itse harjoittelujani suoritin kysyi ohjaava kätilö aina synnyttäjältä suostumuksen mukanaolooni. Kiitollinen olen kaikille niille perheille, jotka antoivat minun osallistua elämänsä yhteen merkittävimmistä tapahtumista, mutta toki myös ymmärrän niitä, jotka syystä tai toisesta eivät opiskelijaa mukaan halunneet.

Täällä ei neuvojia ole onneksi lähipiirissä ilmaantunut. Kysyttäessä kyllä äiti ja anoppi ovat omista kokemuksistaan kertoneet. MAhan suuren koon ihmettelijöitä löytyy kyllä tutuista ja tuntemattomista, mutta en ole niitäkään kokenut loukkaavina. Maha nyt vaan on iso ja sillä siisti. Olen siitä vaan ylpeä.

Barbapörrö ja Sisu :heart: 31+1

 

Huomenta:

Se on sitten kohta kuu lopussa taas järkky miten aika menee

Barbapöllön kanssa olen samaa mieltä, mutta minustakin on silti aina synnyttäjällä oikeus kieltäytyä.
En tiedä onko sillä ollut vaikutusta, että opiskelijoita ei hirveästi näkynyt edes omassa synnytyksessä, kun oltiin haikaran pesässä, joka vähän pienempi paikka ja olivatko kohdille sattuneet opiskelijat ihan vasta aloitelleet, mutta itse koin heidät mukavana lisänä =)
Ehkä asennetta pitää yllä sekin, että itse olen mahdollisesti tuossa opiskelijan asemassa (toivon ainakin kovasti ) aikanaan. =)

Deri on kääntänyt minulle selkänsä
Hällä on nyt selkä vasten napaani, saisi kyllä tuostakin asennosta luopua, napa ihan pinkeänä...mutta kyllä se pää on nyt tuolla alhaalla...oli jotenkin kierossa eilen...alkaa ilmeisen ahdasta olemaan tuolla, kun tälläviissiin myllää

Aijuu...mies oli nähnyt synnytysunta, kuten tavallista (juu hänkin näkee niitä vähän väliä kuten minäkin, mutta vähän eri tyliisiä ).
Eli oltiin paineltu synnyttämään vauvaa ja olin tyyliin vinkaissut ja vauva oli liukunut maailmaan..mutta sitten vauvaa ei annettukkaan minulle, vaan yhtäkkiä poikamme kummi olikin synnytyssängyllä (on siis mies ) vaaleanpunainen sairaalan pyjama päällä ottamassa vauvaa paljaalle iholle...ja muistettakoon, että vauva oli poika
Kaikkea se mielikuvitus saa aikaan =)

Aah..en malttaisi odottaa, että mennään äidilleni...hän aikoo leipoa tänään ja tottakai ollaan siellä heti osingoilla...ihanaa, uunituoretta voisilmäpullaa

paapelo+poju+Deri 34+4 (eli 38pv La:han )

 

huomenta täältä jostain!

puhetta on ollut opiskelijoista. kun kävin äippä polilla tyksissä niin kysyttiin että saako tulla mukaan ja lääkäri sanoi että joka kerta saa myös kieltäytyä jos haluaa myös synnytyksessä! annoin luvan pitäähän opiskelijoidenkin jossain harjotella. mutta itse synnytyksestä en vielä tiedä.

ensimmäinen raskaus täälläkin alusta saakka ollut helppo ei kertaakaan oksentannu vähäistä pahaa oloa lukuunottamatta. ainoa yllätys oli,on edelleenkin väsymys kevät meni täysin talvihorroksessa edelleenkin jatkuu ehkä hieman lievenpänä. en ole ainakaan tietoinen mistään supisteluista eikä mitään muitakaan kipuilua ole ollut. kyllä luulin ja vähän varauduin pahempaan. kesäkuuhun saakka meni että pää rekisteröi että raskaana ollaan.
heinäkuussa alkoi näkymäänkin jotain pientä mahan alkua.( nyt on ympärys mittaa tullut jo 15cm lisää). nyt alkaa tuntumaan että vois vaavi syntyäkkin jo vaikka n.kaksi kuukautta aikaa vielä.

hyviä odotuksia kaikille

solmu & fröökynä 31+6 (64pv)