"Lievästi kuumeilevat" eli hieman yleisempää keskustelua vauvakuumeesta.

Oho ompas tänne tullut tekstiä!

annimaria93 hienoa että teilläkin mies suostui alkaa yrittämään. Toivottavasti tärppää pian

Nyytikkii ompa ikävää että ton asuntoasian kans kävi noin toivottavasti löytyy pian uusi talo. Hienoa että saatte korvausta! Hienoa että menkat alkoi Nyt vaan uuteen yritykseen.

Tanja12 toivottavasti olisi tärppi käynyt

Täällä menkat loppu ja kohta pääsee tikuttelemaan ovista Päivät menee niin hitaasti En jaksais oottaa

 

Nyytikkii Paljonko suurinpiirtein saisitte korvauksia, jos saa kysyä .
Todella ikävää, että elämä koettelee tuolla tavoin . Te kyllä ansaitsette nyt parasta <3! Toivon kyllä koko sydämestä, että teillä nyt tärppäisi tässä kierrossa!!!

Annimaria93 kovasti tärppionnea tähän kiertoon

Erica87 mitä muuten kuuluu? Sullekin tärppionnea

Teillä kaikilla on kyl nyt kierrot suunnilleen samassa

Mä päätin etten enää tässä kierrossa koske lämpömittariin . Näyttää outoja lukemia. Sen mukaan mulla ei olis ovis mennyt . Se r-testi kyl sano toista . En luota tohon lämpömenetelmään mun kohdalla. Limat on luotettavammat. Nyt dpo2 / dpo3. Tuli pieni määrä ovislimaa vielä..Hmmm. paikat ei oo vielä ihan niin kuivat kun yleensä

 

Jahas nyt irtosi pienehkö limatulppa

 

Erica kiitos, tsemppejä sinne piinailuun

Tanja en osaa vielä sanoa, periaatteessa meille kuuluisi vähintään 4% kohteen hinnasta joka on joku 3000€.. Mutta en tiedä pitääkö tässä mennä jonnekkin oikeuteenkin vielä kun oikeastaan se välittäjäkin on tehnyt virheitä kun kauppakirjassa ei lue kaikkea mitä lain mukaan pitäisi lukea ja kun kysyimme että miksi niin kuulemma "kun ei kukaan koskaan kuitenkaan peru kauppoja"...

 

Nyytikkii Voi miten ikävästi teille kävi asunto homman kanssa tosi paljon tsemppiä asian selvittelyyn! Onneksi paljastui kuitenkin tässä vaiheessa että talossa ehkä jotain pahasti vialla eikä esim.vasta sitten kun te jo asutte siinä.Nyt varmasti kaupan peruminenkin helpompaa kuin sitten kun talossa jo asuu.Hirveitä hometalo juttuja kuullut,niin kuulostaa sille että jos kerkee hometalon ostaa..ei siitä oo enään niin helppo päästä pois.Mutta te ette kerenny siihen muuttaa ja nyt te voitte löytää vielä ihanemman ja terveen kodin Ihana kun teille tulee koira vauva.Onnea! Me asuimme kerrostaloss,kun meidän koiravauva tuli perheeseen ja kyllähän sitä siinäkin pärjäs,mutta oli työläämpää sisäsiistiksi opetus.Siitä muutimme rivitaloon jossa jo helpompaa koiran kanssa ja kun viimein löytyi omakotitalo oli siinä kaikista helpoin olla koiran kanssa.Meillä on niin ihanan tottelevainen ja kiltti tuo koira että parempaa en usko koskaan saavamme <3 Itse kipasee aamupissalle takapihan takana olevaan metsään ja samantien takas(lenkkeilläänkin tietysti päivän mittaan monesti,kun saa vaan lapset syötettyä ja vaatteisiinsa) ja lasten kanssa on niin ihana.Enään ei jaksa leikkiä kun on niin vanhus Mutta aina menee vaunujen viereen makoilemaan ja vartioimaan pienimmän unta jos on pihalla tai mökillä irti,eikä välitä yhtään vaikka lapset ympärillä touhuaa,vaan ennemminkin tykkää kovasti.Pienimmänkin syliin työntää silitettäväksi päätään vaikkei silitykset vielä vasta ollet kauhean helliä. Niin ja nyytikille plussatuulia uuteen kiertoon niinkuin meille muille myös.Jännittää kyllä kauheena kun nyt ois Se kierto milloin haluaisin aloittaa yrittämisen,mutta en oo edelleenkään ihan varma miehestä.Välillä tuntuu että sekin haluaa,mutta välillä taas että ei. Mää oisin kyllä jo ihan valmis raskauteen ja vauvaan Ootan niitä pieniä liikkeitä sisälläni,sitä kun saan vastasyntyneen uuden ihmisen ensi kertaa rinnoilleni ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi,sitä kun katselemme toisiamme yön pimeinä hetkinä ja kaikkea sitä muutakin mitä uusi ihminen tuo tullessaan <3 Oliko joku plussannut? Onnea!

 

rakastava äiti kiitos viestistä Ollaan mietitty, että onko meidän järkeä ottaa vielä sitä koiraa tähän rivitaloon kun on jo kaksi kissaakin.. Harmittaa kun menimme jo varaamaan sen pennun ja nyt tämä talojuttu peruuntuikin.. Täytyy miettiä asiaa.
Plussatuulia sinnekkin ja miehellesi vauvakuumetuulia

 

Rakastava äiti, toivotaan, että te saisitte miehen kanssa nyt asian puhuttua ja pääsisitte yrittämään montakos lasta teillä jo oli? ja minkä ikäisiä?

Nyytikkii toivotaan nyt että löytäisitte sen oman talon, joka olisi kunnossa ja terve
Täs vaan mietin että ollaankohan saman näkösiäki, ku koko ajan löytyy lisää yhtäläisyyksiä meilläkin on nimittäin kaks kissaa varmaan niilläki samat nimet

 

Täh annimaria !!

 

Rakastava äiti kunpa sun mies suostuisi nyt

Mulla on tänään ollu vähän semmosta nipistelevää paineen tunnetta vasemmalla alavatsalla. Lämpöjä en tänään mitannut!
Dpo3/dpo4 tissit on ollu hiukan arat eilisestä lähtien

 

Hei taas. Tympeä homma Nyytikkii tuon talon kanssa. Toivottavasti asia järjestyy eikä oikeuteen asti tarvitsisi mennä.

Rakastava äiti, täällä sama tilanne kun siellä. Mulla loppuu ens viikolla pilleri liuska ja miehen pehmittely jatkuu.. eilen vaan nauro kun sanoin et kattelin jo minibussia et kaikki sovittas kyytiin.

Itellä alkaa kuumeilu olla melko kovaa, illat lueskelen synnytyskertomuksia ja plärään vauvapalstoja. Eikä kuumetta helpota yhtään että pikkusisko sai alkuviikosta tytön ja laittelee hänestä kuvia ja videoita OBBPZYK5


Tosin välillä mietin että onkohan se vauvan teko järkevää, mm. Eilen kun revin pikkuhousunsuojia vessan seinästä ja ongin vessapaperirullaa pöntöstä. Rakas kuopus oli vuorannu vessan seinät pikkuhousun suojilla ja ilmeisesti pessy vessanpönttöö sillä aikaa kun laitoin pyykkiä kuivumaan..

 

Tanja olisipa tärpännyt <3

kairan voi ei anteeksi hymyilytti nuo pikkuhousunsuojat seinissä Varmasti ärsyttävää mutta mielikuva ainakin on hauska!

Joo alkaa vähän väsyttämään tämä taloasia, enkä tiedä jaksetaanko edes hakea niitä korvauksia.. Jotenkin huvittaisi nyt unohtaa koko juttu, ei se raha kuitenkaa paranna sitä tyhjää tunnetta mikä jäi. Uusia taloja ollaan jo ahkerasti katseltu ja tori.fissä on meidän oma ostoilmoitus myös.

Huomenna pitäisi nyt siis taas aloittaa ne Letrozolit kp 4-7. Toivottavasti tässä kuussa menisi vähän paremmin kuin viimekuussa.

 

Nyytikkii <3
Kunpa löytäisitte täydellisen asunnon pian . Nyt sinne kunnon plussatuulta <3

Kairan voi ei . Minkä ikäinen teidän kuopus on .
Toivottavasti saisit nyt pehmitettyä miestäs

 

Nyytikkii: kyllähän se jo nyt naurattaa mutta sillä hetkellä ei. En tiiä mikä niissä pikkuhousunsuojissa kiehtoo. Toiseks vanhin on tehny ihan saman sillon kun kolmas oli vauva ja häntä imetin.

Tympee keli taas kun vettä tulee taivaan täydeltä, eikä pääse ulos. Muutenkin vähän mieli maassa kun mun isä on huonossa kunnossa. Tai ollu jo pidemmän aikaa, muttei suostu menemään lääkäriin. oon hälle sanonu et on ainoo ukki meijän pojille ja ois kiva kun pitäs huolen itsestään.

Missäpäin te muut asustatte? Tiiä vaikka oltas synnärillä samaan aikaan, jos tuo mun jäärä nyt ikinä vauvan teosta innostuu. ite asun tässä oulun naapurikunnassa.

 

Kairan voi ei toivottavasti isäsi tulisi kuntoon. Me asutaan miehen kanssa keski-suomessa

Tanja kiitos sinne myös <3

 

Tanja: kuopus on 2v7kk. noista neljästä itepäisin, nopein ja äkäsin. 2v neuvolassa seiso käet puuskassa ja sano et en halua,en tee. Tee ite. Terkkaria vähän jo nauratti kun ättäröi vaan siellä. Ei ees tarraa suostunu ottamaan kun oltiin väkisin saatu mitattua. Sano vielä lähtiisä et en tuu ikinä ennää sun luo.. Neuvolakortissa sitten lukee et omatahtoinen pieni mies joka ei tänään ollut halukas yhteistyöhön..

 

rakastava äiti toivottavasti mies suostuisi jo

Nyytikkii toi on kyllä tosi ikävä toi asuntoasia. Toivottavasti ei nyt oikeuteen asti tarvis mennä. Jospa se uusi talo löytyis pian! Ja kovasti tärppionnea tähän kiertoon!

Kairan mä oon pohjois-pohjanmaalta. Ouluun menen synnyttämään (jos en välille synnytä kun välimatkaa on ja edellinen synnytys oli aika nopea ni vähän jänskättää miten seuraavan kans käy). Ihana tuo sun kuopus

Tanja oispa se tärppi käyny

Mulla tuli tälle viikolle pari ylimääräistä työvuoroa ni ei ole kerennyt kamalasti tätä vauvaprojektia miettiä. Illalla tilailin netistä lapsille vaatetta ja selailin samalla vauvanvaatteita ja äitiysvaatteita. Niin hirveesti ois tehny mieli jo tilailla niitäkin. Hullua
Eilen alko tulemaan limaa. Pitää varmaan kohta alotella tikuttelemaan ovista. Jospa se kuitenkin kerkeis tulla ennen reissua Womanlogin mukaan se ois vasta ens viikon la jolloin lähdetään reissuun mutta kyllä siinä silti hyvin kerkeää hyödyntämään

 

Kairan eli kunnon uhmaikä päällä
Me tosiaan asutaan pääkaupunkiseudulla.

Erica87 toivotaan että olis käyny
Kuulostaa lupaavalta noi limat saisittepa hyödynnettyä nyt kunnolla oviksen

 

Heippa!

Oon tässä parisen viikkoa sitten löytänyt tämän keskustelun ja lukenut liki alusta lähtien läpi. Nyt päätin kuitenkin liittyä mukaan keskusteluun sitä aikani seurailtua, ei vaan malta pysyä sivussa

Täällä olisi esikoinen haaveissa. Lopetin n. 3,5 vuotta sitten e-pillerit, siitä lähtien ollaan miehen kanssa menty pelkästään keskeytetyllä. Vanhempani ja molemmat isovanhempani ovat tulleet erittäin nuorina vanhemmiksi, olen jotenkin aina ajatellut että se on normaalia, ja niinpä en ottanut ehkäisystä mitään stressiä. Eli en olisi pahastunut jos olisi vahinko käynyt. Miehelle sanoin kyllä että kortsuja voidaan käyttää, kerran laittoi mutta siihen se jäikin ei vissiin tykännyt kun oli pitkään tottunut paljaalla vetämään..

Kertaakaan ei ole sitä vahinkoa käynyt, mun miehellä ei vissiin niitä siittiöitä touhutipoissa ole, ja mun mielestä ei edes tule mitään touhutippoja häneltä, kun on osannut eksään verrata, haha onpa selitykset ja tosiaan aina tulee ajoissa ulos. Välillä aina toivonut josko vahinko kävisi. Reilu vuosi sitten menkat oli n. 2 viikkoa myöhässä (eivät koskaan ole tosin olleet tosi säännölliset) ja aloin saada ihmeoireita, joita ei ole aiemmin ollut, mm. mahan voimakasta nippailua, ruokahalu hävisi, etenkin päivisin oikein kuvotti kun piti syödä, hajuaisti oli todella voimakas. Menkkojen ollessa 3 viikkoa myöhässä aloin miettiä että olenkohan raskaana kun oli niin kummallisia tuntemuksiakin, varsinkin ne nippailut joita en koskaan ollut tuntenut! Vasta epäilysten herättyä myöhässä olleiden menkkojen takia, aloin googlailla alkuraskauden oireita ja nehän mätsäsi. Olin aivan varma että olen raskaana ja varovasti ja peloissani kerroin miehelle että nyt on tällainen epäilys. Ja mikä reaktio sieltä tulikaan! Toinen oli aivan ihanasti tukena ja jopa varovaisesti myönsi että "olenhan mä sitä joskus miettinyt millaista olisi, jos saataisiinkin lapsi..." No lastahan ei tullut, menkat alkoi kuukauden myöhässä. Yhä mietin olikohan siinä joku aikainen keskenmeno, koska oireet oli kuitenkin niin vahvat (varsinkin kun en siinä vaiheessa osannut mitään kuumeilla).

Mutta siitä se tosiaan kunnolla lähti käyntiin, siitä lähtien on tullut vauvapalstoja selailtua ja joka kuukausi enemmän ja vähemmän toivottua että josko vahinko olisi sattunut, mutta ei. Olen kuitenkin ollut suht hiljaa toiveistani, silloin tällöin saattanut huikata jotain hauskaa vauva-palstalta miehelleni tai kysellyt "näitkös sen kaverin söpön vauvan kuvan Facebookista?", mutta ei sen kummempaa. Kerran kevään aikana totesin jonkun keskustelun lomassa että ei mua kauheesti haittaisi jos hän haluaisikin laueta mun sisään, mies totesi että "vai niin" ja ensi kerran (ja seuraavat) sängyssä jatkoi kuitenkin totuttuun malliin, enkä kehdannut asiasta sanoa ettei kokisi painostavana, olin kuitenkin kantani jo tehnyt selväksi.

Juhannuksena itse olin lievästi humalassa, mies aivan selvänä suoraan töistä kotiin ja päädyimme sänkyyn. Siellä miehen todetessa "kohta on ihan pakko tulla..", totesin että "kyllä sä voisit mun sisäänkin..." Ja eipä aikaakaan kun sinne tuli, olin aivan ällistynyt! Siinä jälkeenpäin vähän ihmettelin asiaa hänelle, ja seuraavana aamuna hän lähti töihin, illalla oli vielä pakko laittaa viestiä "kaduttaako sua se eilinen?", tuli vastaus "Ei kaduta. Miten niin, ootko hakemassa jälkiehkäisyä vai? " vitsillä se siis, tiesi etten tosiaan oo 23.30 aikaan missään apteekissa käymässä kun silloin viestiä laitoin. Sen jälkeen on joka kerta tullut sisään. Olen ollut aivan onnessaan, tulee ihan mieletön olo että toinen haluaa tulla sisääni, rakastaa niin paljon että on valmis tekemään lapsen kanssani. Olen onneni kukkuloilla Ainoa ongelma on, että silloin juhannuksena mies kysyi meinaanko heti kertoa kavereille, ja sanoin etten tietenkään. Kyllä, minulla, kuten ehkä monilla muillakin naisilla (?) on tapana avautua lähimmille ystäville parisuhteen asioista, hyvistä että huonoista. Lupasin etten kerro, ja olen itsekin sitä mieltä että jos tulisin raskaaksi, en sitä kaikille alkuun kailottaisi, koska eivät tietää jos kävisikin ikävästi. Lupaukseni olen pitänyt mutta nyt on tuntunut uskomattoman vaikealta olla hiljaa asiasta, haluaisin parille lähimmäiselleni kertoa ja jauhaa tästä, koska alati pyörii ajatukset päässä. Koska se ei onnistu, päätin viimein kirjoittaa tänne. Pahoittelut laajasta avautumisestani, nyt tuntuu vaan että on ihan pakko saada puhua jollekin...

Taustatietoa sen verran että 25-vuotiaita ollaan, 7 vuotta oltu yhdessä ja pk-seudulla asutaan.

 

Ja puheripuli jatkuu.... Tosiaan ei siitä juhannuksesta tai sen jälkeisistäkään tärpännyt, menkat loppui tuossa viikko sitten. Vähän pelottaa että mitä jos meillä onkin jotain ongelmia lapsensaannissa, koska niin pitkään pärjättiin sillä "maailman huonoimmalla ehkäisyllä" eli keskeytetyllä. Toki olen siitä lukenut että joillain vaan toimii, mutta silti takaraivossa paukkuu ne kommentit kuinka siitä tulee aina varmasti raskaaksi. Ja varsinkin kun nyt vedettiin kuitenkin ne pari, kolme viikkoa ennen menkkoja ihan sisään vaan. En tiedä koska mulla on ovulaatio, en edes milloin ehkä vois olla, kun on niin epäsäännölliset menkat. Kierto voi olla välillä 32-tyyliin jopa 50 päivää. Mietin että onko mussa jotain vikaa. En vaan jotenkin haluais alkaa ovulaatioita tikuttamaan, ensinnäkin mun täytyis pitää se salassa mieheltä, koska en haluais että hän kokisi jotain ahdistusta asiasta, kun nyt viimein on alkanut olemaan asialle ok. Ja toisena se etten oikeasti haluais ottaa mieletöntä stressiä tästä asiasta, totta kai haluaisin olla raskaana ja mahdollisimman pian, mutta pelottaa että jos liikaa asiaan keskittyy niin muu elämä häviää ja kaikki alkaa keskittyä vain siihen, milloin on ovulaatio ja onko sitä nyt raskaana vai ei :/ äh, en mä tiedä mitä pitäisi tehdä... Toisaalta tuntuu että sitä pitäis seurata jotta olis jotain mahdollisuutta. Meidän seksielämä on niin vaihtelevaa, joskus voi olla että saan vain kerran kuukaudessa, nyt kesällä loman aikana taas saattoi tulla jopa 5 kertaa viikossa... Että jos jatkuu jollain perus "kerran kahdessa viikossa, max kerran viikossa" niin en oikein usko siihen että sattuu olemaan oikeaan aikaan jos en tiedä milloin ovis on :/ oivoi... Miehellä vielä vuorotyö, voi olla ettei edes 5 päivään nähdä arkisin, käytännössä olen nukkumassa kun mies tulee kotiin ja hän jää nukkumaan kun minä lähden töihin. Sekin asettaa vähän haasteita, en tiedä mitä tehdä...

 

Ja Nyytikkii: tosi paska toi teidän asuntojuttu sympatiat todellakin teidän puolella! En tiedä mitä tekisin itsekään vastaavassa tilanteessa. Tavallaan olis hyvä päästä vaan yli ja antaa olla ettei ainakaan tuu ylimääräisiä kuluja ja vaivannäköä sen suhteen, mutta toisaalta niin helvetin väärin että kyllä tosta vaan kuuluis saada jotain. Joko ootte päättäneet mitä teette koiravauvan suhteen?

 

Kairan alkoi vähän naurattamaan,kun luin kirjoitustasi Nimittäin mekin asumme Oulun naapurikunnassa! ,pikkusiskoni saa myös ihan just vauvan(laskettukkin meni jo), minäkin selailen vauvapalstoja ja luen synnytysjuttuja vauvakuumeissani ja välillä silti tulee täälläkin mieleen onko mitään järkeä yrittää kuudetta,kun arki välillä yhtä hullunmyllyä Pojat varsinkin saavat välillä ärsyyntymään kun kahdestaan innostuvat riehumaan.Mutta silti sitä vaan kuumeilee Hauska kyllä tuo sun kuopuksen pikkuhousunsuoja temppu Mekin joudutaan joku "minibussi" ostaan jos kuudes lapsi saadaan.Vito ois kiva,mutta en tiedä osaako niin isolla autolla edes ajaa Meillä tilanne muuttui eilen illalla niin että oltiin ILMAN ehkäisyä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ooon ihan sekaisin onnesta.Nyt Se vauvan yritys on sitten aloitettu <3 Oon niin onnellinen siitä että mieskin suostui! Vielähän tuskin raskaaksi tuun,kun kuukautisvuotoakin tuli hieman vielä eilen aamulla,mutta jospa tuossa viikon päästä viimeistään uusiksi,niin silloin ois otollinen ainakin tulla raskaaksi Samalla kun oon ihan sekaisin onnesta, oon ihan paniikissa Miten me mahutaan tähän taloon,autoon,mökille,kylään ja miten läheiset suhtautuu,mutta ihan sama kyllä asiat siitä selviää.Täytyy hankkia isompi auto ja aloittaa laajennus pikimmiten. Vauvantarvikkeisiin ei onneksi pala rahaa,kun kaikki jo suurinpiirtein on.Turvakaukalo ja hoitoalusta taitaa olla ainoat puuttuvat asiat ja tietysti läjä just tälle vauvalle hankittuja vaatteita hih oon jo melkein shoppailemaan lähdössä vaikka vauvaa ei oo vielä mahassakaan Nyt vaan toivon että tulisin mahdollisimman heti raskaaksi että ikäeroa tulisi mahdollisimman vähän pienimpien välille.Jos heti alkaakin oottaan tulisi 2v7kkk ikäeroa.Mutta saa nyt nähdä kauanko menee. Tervetuloa daimis! Tänne on tosiaan hyvä kertoa ajatuksistaan.En minäkään vielä edes halua puhua läheisille,kun en tiedä miten suhtautuvat..meen sitten joskus toivottavasti maha pystyssä kylään niin saavat siitä huomata erica87 hauska kun sinäkin olet Oysin synnyttäjä Mullakin yksi synnytys oli tosi nopea(saliin mennessä olin 10cm ki ) joten on tuon jälkeen hirvittänyt miten sinne kerkeää.Montako lasta teillä olikaan? On muuten ovulaatiotkin melkein samaan aikaan,jos sulla Se laskuri pitää paikkaansa...mulla Pitäs olla laskurin mukaan viikon päästä su,mutta luulen että on jo viimeinen päivä,ku yleensä mulla on Se just nyt 4päivää menkkojen alusta....tunnen sen mahan nipistyksinä ja limaista vuotoa tulee myös. Nuita vauvan vaatteita haluttais tosiaan mullakin ostella ja varsinkin kun oon jo siskon vauvalle ostanut pari pikku vaatetta,ois samana haluttanut ostaa omalle vielä haaveissa olevalle vauvalle ps.meillä varmaan äiti pyörtyy ku kuulee kuudennesta(toivottavasti kuulee jossain vaiheessa!) ja anoppi Se vasta pyörtyykin,kun tosiaan sanoi meille jo kolmannen jälkeen että nyt ei enään enempää lapsia(ihan kuin Se sille kuuluis ja ei ees hoidateta lapsiamme hänellä)....Mun mummu taas on NIIN ihana <3 <3 On sanonut että tehkää vaan niin paljon lapsia kuin haluatte ja jännästi aina vaistonnut mun edelliset raskaudet.Luulempa että vaistoaa senkin ettei meidän lapsiluku jääkään tähän viiteen Nyt vaan jään nauttiin tästä fiiliksestä että yritys on aloitettu ps.mullon paha olo jo valmiiksi

 

Kiva Tää puhelin ku muokkaa sanoja ja poistaa kirjaimia...eli olin saliin mennessä 10cm auki ja menkoista 14päivän päästä yleensä ovulaatio

 

daimis tervetuloa! Älä stressaa, jospa se nopeasti tärppää nyt kun yritys alkoi.

rakastav äiti meillä on kaksi lasta (6 ja 3v). Ja tosiaan kuopuksen synnytys käynnistettiin ja hyvä niin. Eka vaihe kesti vaan 3 tuntia ja meillä kestää sairaalaan matka reilu 2tuntia niin kun käytiin synnytystä läpi hoitaja sanoi että seuraavan kanssa ei kannata kotona odotella. Oikeastaan vähän toivon että sekin sitten aikanaan menee yliajalle ja käynnistykseen.

 

Ihanaa rakastava äiti että ootte nyt päässy yrittään, ihan tuli kylmät väreet kun luin asiasta. Ja ihana saada vertaistukea kun niin sama tilanne.
Mä näin yöllä unta et mies suostu vauvantekoon, mikä pettymys kun aamulla heräsin ja tajusin et oli vaan unta.

Tervetuloa daimis!

 

Minäkin voisin liittyä Minä haaveilen vielä yhdestä pienestä nyytistä en ois uskonut että vauvankaipuu enää tulisi mutta tässä sitä vaan taas ollaan...