Huomenta kaikille!
Hieman
taustaa minultakin, eli ihan teineistä ollaan oltu yhdessä, nyt jo 14 vuotta ja naimisiin mentiin 2009. Esikoinen sai alkunsa "vahingossa", olin unohtanuit käydä uusimassa e-rengas reseptini ja muutama kierto mentiin vähän väljemmällä ehkäsyllä ja niinhän se sitten tärppi kävi
Kuten aiemminkin taisin kirjoittaa, oli tämä aikamoinen shokki meille, kun juuri oltiin mietitty että näinköhän kumpikaan niitä lapsia tulevaisuudessa haluaa.. No, siinä sitten mietiskeltiin ja lopulta päädyttiin maailman parhaimpaan lopputulokseen, vauva on tervetullut :heart: Olin kaveriporukastamme ensimmäinen, joka sai lapsen (vaikka olin jo 25v), joten välillä aika yksinäiseltäkin tuntui, kun toiset viettivät ihan erilaista elämää.. Niin vaan esikoinen syntyi ja meistä tuli lapsiperhe
Vauva-aika oli aika kamalaa, kun esikoisella oli koliikki, eli huusi ensimmäiset pari kuukautta ja silloin päätin, että enempää lapsia ei meille tule! Olemme olleet todella onnellisia kolmisin ja on ollut aivan ihana keskittyä täysillä esikoiseen ja seurata hänen kasvuaan. Hän on meille molemmille todellinen silmäterä ja meillä puuhailee lapsen kanssa ihan yhtäpaljon mies kuin minäkin.
Kuitenkin viime kesänä/syksyllä alkoi mielessä kyteä ajatus toisesta lapsesta, kun esikoinenkin täytti jo 4. Vauvakuumetta lisäsi vielä, kun vasta nyt alkoi lähipiiriinkin tupsahtelemaan niitä ensimmäisiä vauvoja ja alettiin miettimään, että ehkä se olisi sittenkin kiva se sisarus
Lokakuussa kävin sitten ottamassa kierrukan pois ja toisesta kierrosta tärppäsi.
Pelkoja Keskenmenon pelko on täälläkin melkoinen. Ensimmäisen kanssa en edes osannut pelätä mitään tämmösiä, mutta kyllä mä päivittäin mietin, että onkohan tuolla nyt edes ketään : / Oireet on niin vähäisiä (toki ne sitä oli myös ensimmäisessä raskaudessa), että jotenkin todella epävarma olo.. Mutta yritän kuitenkin ajatella positiivisesti ja realistisesti, jos jotain sattuu on sillä varmasti tarkoituksensa ja silloin tätä vauvaa ei ollut vain tarkoitettu meille.. Pahalta tietenkin tuntuu edes ajatella noin : /
Tyttö-/poikaolo No raskaushan on vasta kovin alussa, mutta ihan yhtä oireeton raskaus on ollut tähän asti kuin esikostakin. Eli jos sen perusteella pitäisi veikata, niin poika :heart: Kovastihan me sitä prinsessaa toivottais, mutta kunhan lapsi on terve ei sukupuolella ole oikeasti väliä
Työpaikalla kertomisesta Niin, mähän olen tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa ja sopimukseni on tällä hetkellä toukokuun loppuun asti. Puhuttu on jo jatkosta, mutta mitään en ole vielä nähnyt paperilla. Haluaisin pitää raskauden salassa mah. pitkään, jotta jatkokin olisi varmempi. Kunhan saisin edes äippäloman alkuun jatkaa, niin sitten vois taas ä-lomalla miettiä, että mitähän seuraavaks
Me oltiin eilen kirppiksellä myymässä ja voi että kun oli ihania pieniä vauvan vaatteita myynnissä, mutta niin vain sain hillittyä itseni, etten vielä ostanut yhtään
Kunhan ensimmänen ultra on onnistuneesti takana, lähtee tää mamma shoppailemaan
dolly 6+5