Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Kiitos@minttuni Kiitos Täällä ihan häkeltyneenä nipistelen itseäni, että voiko tämä olla edes totta. Ei ole yhtään raskaana oleva olo edes Kunp kaikki olisi silti hyvin Jännityksellä odotan, että arvaatko minut oikein
@Onnellinen82 Onnea pikkuisesta
Moi!Samaistumisen tunteita tulee teidän jutuista, Kirjoh89, Andune, Käärmeinen ja Charrypie-86.
Täällä saatiin äitiyspakkaus (vuoden-22) noin kuukausi sitten helmikuun alussa, ihania ja suloisia kuoseja ja laadukkaan oloisia vaatteita, hypistelty on! Itse innostuin pakkauksesta niin, että tein siitä somepäivityksen jossa viimein "paljastin" laajemmalti, että vauva on tulossa. En nimittäin ole aika läheisistäkään tutuista suurimmalle osalle kertonut ennen, eikä kuulemma raskautta huomannutkaan. Joulua ennen oli joku kuulemma katsonut, että olen vähän lihonut, mutta vauvan odotus ei ollut tullut mieleenkään mahdollisuutena. Nyt noin viikko sitten (raskausviikot 33+) olin pitämässä yhtä vapaaehtoiskahvilaa ja tulin tutulle maininneeksi perheenlisäyksestä. Oli että "ai sinäkö synnytät?" sävyyn että ai oletko raskaana ja onnitteli Omasta mielestä tää mahakumpu on jo ihan valtava. Vauvakin viimeisimmän ultran mukaan vähintään viikkoja vastaava, vähän isompikin. Melkoisia uloskin näkyviä muljahduksia ja palleaan tuuppimisiakin saa jo aikaan.
Mulla on liikkuminen sujunut vielä ihan hyvin, viime viikolla lomalle jäätyä tuli kävelylenkkeiltyäkin. Itsellä itse asiassa pyöräily on tuntunut ihan viime aikoihin asti paljon paremmalta kuin käveleminen, siitä ei ole tullut samanlaisia supistelutuntemuksia. Eilen kun pitkän istumisen jälkeen kävelin junalta pari kilometriä kotiin, oli taas välillä eteneminen vähän vaikeeta kyllä.
Loma alkoi siis viikko sitten, pidän muutamia lomapäiviä ennen äitiysvapaan alkua, joka 10.3. Mietin, että mitä ihmettä tässä tekee... Toki ei tiedä, milloin nuppuni lopulta päättää maailmaan putkahtaa. Meillä on aika pelkistetty vauvantarvikkeisto, mutta kaikki ihan välttämätön alkaa kyllä olla. Pieni tulee varmaan nukkumaan äitiyspakkauksen laatikossa alkuun, niin kuulemma minäkin oon nukkunut Kyllähän tässä on täysin uuden äärellä ja valtavat muutokset tulossa. En vaan tiedä, kuinka siihen voi oikein valmistautuakaan? Toivon vaan, että kaikki menee hyvin ja yritetään parhaamme. Huhtikuu häämöttää melkein mystisenä kuukautena horisontissa, laskettu aika 14.4. Saa nähdä mitä tapahtuu...
Rv 34+4
Täällä alkaa kanssa pikkuhiljaa liikkumiset rajoittua, lähinnä mahan koon vuoksi ja pidempiä matkoja kävellessä alkaa alavatsaa kivistää vähän (loppuu heti jos istun)
Meille tuli sitten tässä mukavasti eteen sairaalan vaihto, jota on viimeiset kaksi päivää vatvottu. Tänään asia varmistui, kun lääkäri vahvisti meidän pelot, jotka maanantain synnytysvalmennuksessa nousi - täällä ei ole tarjolla muita lääkkellisiä kivunlievityskeinoja kuin epiduraali, jota en monestakaan syystä tahdo ennen kuin muut vaihtoehdot on kokeiltu. Naapurikaupungista (Bryssel) löytyy kuitenkin sairaala, jossa ilokaasua on tarjolla, joten aloitettiin prosessi siirtää hoito sinne. Tuntuu todella radikaalilta vaihtaa sairaalaa ja lääkäriä tässä vaiheessa (rv 31+6), mutta vaihtoehtoja ei juuri jäänyt, sillä multa katosi turvallisuuden tunne, kun ainoa vaihtoehto jos kipu käy kylvyistä ja hieronnasta huolimatta liian kovaksi olisi ollut epiduraali.. Aikaa uuteen sairaalaan saa kuitenkin vielä odottaa ensikuun alkuun lääkäri oli muutenkin todella tympeä kun kyseltiin kivunlievityksestä (ei ollut oma lääkäri koska jouduin vaihtamaan ajan), puhui koko ajan päälle ja latoi mm. ettei tykkää naisista jotka haluaa epiduraalin kokeilematta muita keinoja muttei myöskään naisista jotka on epiduraalia vastaan, koska se on niin turvallinen ja hyvä kivunlievityskeino... Jotenkin sillä ei mennyt jakeluun se että tahdon liikkua, valita asentoni ja tunteakin jotain, enkä ole neulakammoinen . Ultrankin se hoiti kolmessa minuutissa, juuri ja juuri näytti ruutua ja kuvista oli turha edes haaveilla (ei sillä että ne kuvat olisi nii tärkeitä, lisäsi vaan omaa kiukkuuntumista ja turhautumista tähän hommaan)...
Päivän hyvät uutiset on, että vaavi on kääntynyt pää menosuuntaan päin, joten sektio on epätodennäköisempi vaihtoehto
Kiitos kysymystä.