Heippa kaikki!
Eilen vihdoin kotiuduttu Saariselältä. Matka kesti 15 tuntia ja väsyneenä, mutta onnellisena kotona. Junat olivat vain puoli tuntia myöhässä. Menomatka olikin pidempi ja hermoja raastava. Junat olivat tuolloin yli 2h myöhässä, eikä ehditty jatko yhteyteen Rovaniemeltä Saariselälle. Onneksi VR sai järjestettyä kuljetuksen. Silloin meinasi usko loppua, kun matkattu oli useita tunteja ja vatsaa väänsi. Edessä oli vielä puolet matkaa ja olin varma etten jaksa. Lisäksi olion nukkunut kahtena edellisenä yönä vain 4 tuntia. Matka jännitystä varmaan. Mutta onneksi kaikki järjestyi.
Muuten loma viikko oli mukava. Mitä nyt hieman närästeli ja yöt levottomia. Lunta oli vielä paikka paikoin 70 cm ja ulkoilu ilmat hyvät. Mieskin pääsi harjoittelemaan lautailua. Parina päivänä kyllä ylirasitin itseni niin, että yöt meni nivuskivuissa ja selkäsäryssä. Myös mieheni sai rasitusvammoja lautailusta, että muutamana yönä vääntelehdimme unettomana molemmat. Muutenkin on yöt alkaneet olemaan levottomia ja välillä herään, eikä uni tule uudelleen.
Hankkimani tukisukat kyllä auttoivat matkustaessa. Jalat eivät yhtään väsyneet. Tukivyötä ei voinut istuessa kauaa pitää, mutta kävellessä tuki oli napakka. Ei kuitenkaan auttanut oikean jalan puutumiseen. Kävellessä alkoi puutua taas ja poltella. Pelkäsin, että lähtee alta. Ja yleensä kun kipu ehti kovaksi niin yöunet menivät pieleen särkyjen takia.
Kissakin oli pärjännyt viikon mukavasti. Mitä nyt hieman maukunut kun veli kävi täällä sitä ruokkimassa. Oli kyllä pissannut sitten lavuaariin, kun oli voimakas haju keittiössä kun kotiin saavuttiin. Ja eilen kun saavuttiin niin oli selvästi levoton ja tarkkaili, että mitä teemme. Myös maukumisesta ei meinannut tulla loppua. Silti uskon, että kotiin jääminen oli parempi ratkaisu kuin se hoitola.
Sain myös selvitettyä sen palkka sotkun ja nyt sitten maksan extrarahat takaisin. Tai jos vielä ensi kuun olen työssä, niin vähentävät siitä. Ei onneksi tarvinnut nyt heti maksaa.
Sojalle: Onnea pikkuisista. Varmasti ihanaa kun saa omat murut syliin ja vaikka syntyivätkin aikaisin, niin ovat kuitenkin kunnossa. :heart:
Nimeä olen myös kovasti miettinyt, mutta en vielä ole miehen kanssa päässyt varmuuteen mikä olisi paras. Ehkä kun pikkuisen näkee niin nimikin tulee sitten helpommin, kun näkee miltä hän näyttää.
Laitoin
äitiysraha- ja pakkaus laput 14.4 ja päätös oli tehty samana päivänä. Lappu oli tullut postissa alkuviikosta ja pakkauksen meinaan hakea huomenna. Eli varmaan se vanha vielä tulee. Äitiysraha päätös ei vielä ole tullut.
Onnea kovasti hyvistä ultranäkymistä
Rosetta ja
Kristiina76!
Nukkuma-asennoista kun oli puhetta, niin minä nukun paljon kyljellä ja osittein masulla, eikä se pikkuinen siitä ole hätkähtänyt. Olen ajatellut, että jos tuntuu pahalta olla osittain masulla, niin sitten pitää etsiä parempi asento. Kyllä varmaan asento kuin asento käy, jos vaan oma olo on hyvä.
Keskiviikkona olisi sitten neuvolalääkäri. Katsotaan miten paljon paino on noussut parissa viikossa. Viime viikko kyllä meni aika terveellisellä ravinolla, kun naposteltavia ei tullut ostettua. Ruuat tehtiin porukassa, niin ei omia herkkuja sitten tullut hankittua. No keskiviikkona sen sitten näkee. Ja tietysti kohdunkaulan tilanteen myös. Mulla ei kyllä omasta mielestä ole ollut supistuksia. Ellei ne ole sellaista hetkellistä paineen tunnetta ja vähän kuin olis pisuhätä. Maha ei kyllä ole kovettunut. Tietty on tuota rasvaa päällä, ettei tunnu kovalta maha muutenkaan, paitsi jos kovemmin painaa, niin tuntee kohdun kovuuden.
Pitäisi myös suunnata liiviostoksille ja aloittaa ne hankinnat pojulle. Olen huomannut, et omista liiveistä alkaa tisut pursua ja kaarituet painaa. Et jos ensi viikolla menis katselee liivejä.
Tulipas taas tekstiä. Hyvää alkavaa viikkoa teille!
Miukula ja pikku-ukko 27+6 (huomenna poksuu taas)
