Lapsettomuudesta kärsivät kuumeilijat

Mulla alkaa loma vasta tän kuun lopussa, ei ole ollut oikein mitään raportoitavaa niin ei ole hirveästi tullut kirjoiteltua

_Lilja_ Millä annostuksella sulla oli letrot? Vähän jännä, että suoraan pistoksia eikä ensin isompaa annosta letroja, mutta jos tuon limiksen ohuuden takia näin näki parhaaksi On tuo pistäminen aika jännää, mullakin syksyllä ne edessä jos ei nyt jollain ihmeellä sitä ennen tärppää.

haaveilija 83 Tsemppiä ultraan! Tuu sitten kertomaan mitä näky

Mulla nyt kp 17, oloja oli enemmän alkukierrosta n. kp13 paikkeilla ja ajattelinkin että ovis olis ehkä ollut sillon. Viime yönä sitten heräsin kun nukuin oikealla kyljellä ja tuntu tosi pahalta. Aamulla noustessa oikea kylki munasarjojen kohdalta tosi kipeä. Ei ollu viime kierrossa tällasta. En sitten tiedä oisko ovis ollut nyt vai kasvatteleeko jotain kystaa siellä. Kipu nyt vähän helpottanut, mutta aamulla mietin, että mitenhän pystyn iltaan töihin menemään.

 

Bumpy: Tympeitä nuo tuhrut, kaverilla samaa vaivaa ja on aina ihmeissään milloin teroja ym osaa oikein alkaa syömään. Syksyä siis odotellessa, joka on jo pian!

_Lilja_: Olen ihan samaa mieltä tuon maksupuolen kanssa, ei voisi olla enempää yhteinen asia.. Meilläkin alkaa säästäminen mikäli nuo inseminaatiot eivät tuota tulosta, taitaa hääsuunnitelmat siirtyä ihan taloudellisistakin syistä!
Voin kuvitella miten jännän äärellä olet! Toivottavasti Ovitrelleista on apua limiksen kasvuun.

Haaveilia83: Kovasti tsemppiä huomiseen ultraan!

ON: Tänään viikonloppureissulle tallinnaan, seuraavat 3 viikonloppua onkin buukattuna erilaisille lomille ja taphtumille. Käydään nyt oikein urakalla kun vielä voidaan ja toisaalta, menevätpä ajatukset ainakin hetkeksi muualle kuin tähän lapsettomuusasiaan. Nyt on itsellä sellainen herkistelykausi että olen jo useampana päivä purskahtanut itkuun :/ Mutta nämä "kohtaukset" on kestänyt vain muutaman minuutin joten ei mene kesä vain vetistellessä...

 

Tsempit hoitoihin ja ultriin!

Mulla eilen dpo 8 alkoi vuotelu ja tänään sit ilmeisestikin kp 1, ainakin runsahkosti aamulla vuoteli. yk 46 :|

 

Sunflower :/ jäi lyhyeksi luteelivaihe… Pahoittelut taas kerran uuteen kiertoon joutumisesta. Mä oon jo lopettanut yk laskemisen vaikka mulla ei todella ole kasassa vielä paljoakaan. Tsemppiä ja haleja!



Diadora Pidä hauskaa Tallinnassa ja rentoudu olan takaa, sitä tarvitaan jotta selvitään tulevasta syksystä!



Caro87 Annos oli 2.5mg 1x2 kp 2-6. Se puhui jo sillon ekalla kerralla, että voisi aloitta heti jo pistoshoidoilla. Päätyi kuitenkin että kokeillaan ensin letroilla. En yhtään odottanut että voisi määrätä jotain tollasta jo nyt. Tuskaisintahan tässä on kun en ees tiedä auttaako toi pistos. Kun ei oo mitään seurantaultraa moisesta. Toisaalta ei mulla olisi varaakaan siihen. Mullahan myös niitä välivuotoja joten nyt on kyllä todella jännät paikat, että alkaako ne vuodot reilun viikon päästä. Toivoin syvästi että ne on historiaa niin sitten tiedetään että vika ollut juurikin tässä alkukierron ovuloimattamuudessa tai jossain sen suuntaisessa. Mutta joo tää mun lääkäri ei paljon hidastele, oon tosi yllättynyt mutta onnellinen siitä. Sillon ekalla kerralla olisi halunnut heti aloittaa lääkityksen vaikka oli jo myöhäistä kierron kanssa. Mukavinta oli, että se sanoi että ei oo mitään syytä miksi en nyt tulisi raskaaksi. Että tilanne on nyt todella valoisa



MUTTA oon alkanu nyt sekoileen. Mietin tätä koko ajan ja panikoin, että eihän se ovis jo nyt sieltä tule. Lääkäri painotti, että ovulaatio voi tapahtua millon vaan lääkkeestä huolimatta. Kuitenkin sillon lauanataina otetaan se irrotuspiikki joka kyllä pitäisi irrottaa se.



Mulla on nyt jo piinaviikot vaikka ovulaatioita ei ole tapahtunutkaan. Väkisinkin mietin jo laskettua aikaa ja kaikkea. Mies ei ole edes kotona sillon kun saan tehdä raskaustestin. Miksi mä mietin jo tonne asti!?!?! Mä tuun tippumaan niin korkeelta taivaalta syvimpään ikinä tehtyyn kuoppaan! Nyt pitäisi ottaa rennosti ja unohtaa koko asia. Stressaus ei auta asiaan yhtään. Olispa jo viikonloppu että saadaan hommat hoidettua alta pois ja voin keskittyä tunnustelmaan kehoani ja sekoomaan ihan täysin kaikista oireista

 

Heippa kaikille !
Lomat on lomailtu ja arki rullaa jo täysillä...


ON: moonikset alkoivat sitten viimeinkin, kahdeksan päivää myöhässä, mutta muuten ihan normi-mooniksina sentään kuitenkin. Ovulaation tikutin nyt viime sunnuntaina ja samalla opettelin käyttämään CB:n digitaalista ovistestiä, aika toimiva systeemi .
Jos kaikki hyvin menee niin kuukauden päästä tähän aikaan kyydissäni matkustaa pikkuinen elämänalku; pakkas-prinssi tai pakkas-prinsessa:heart:.

Kaikille teille muille, niin piinailijoille kuin muillekin toivon tsemppiä, puhisen plussatuulia ja hirmuisesti onnistumisia:hug:.

Nyt alan valmistautumaan iltavuoroon joten kuulemisiin taas .

 

Hei taas kaikille
ON: Ultrassa käyty ja ei ainuttakaan johtofollia Tablettihoidot oli nyt sitte tässä. Päädyttiin että nyt vaan odotellaan ens vuoteen. Luomusti raskautiminen on mahdollista, mutta aika epätodennäköistä. Lähete saatiin kunnalliselle puolella, sieltä loppuvuodesta pitääs tulla kutsu ja sielä päästään sitte suoraan asiaan, tosin päätöstä ei oo vielä kuinka pitkälle mennään. Mennessäni gynelle tänään vein myös miehen simppanäytteen. Ja mulla tehtiin munatorvien aukiolotutkimus, auki oli Jotain positiivista sentään. Mutta nyt on hartiat ja niskat ihan järjettömän kipeet, vaikka otin buranaa ennen tutkimusta ja sen jälkeenkin. Olotila epätoivoinen ja ahdistunut. Ehkä tauko koko hommasta tekee hyvää, toisaalta oman pienen nyytin haluaisimme pian syliin.

toivon kaikille paljon paljon stemmppiä ja plussatuulia :hug:
Käyn varmaan lueskelemassa mitä teille kuuluu, mutta taitaa omat tapahtumat jäädä nyt tältä erää tähän.

 

Taustalta Liljalle huutelen tsemppiä. Mullakin oli yhdessä letrozol-kierrossa liian ohut limakalvo ja pistin päivät ennen ovulaatiota Luverista sitä paksuntamaan, ihan normimeininkiä =) toivottavasti teillä tärppää heti tästä kierrosta! Mehän käydään samassa paikassa, ja tykkään kyllä siitä että tehdään eikä arvota että mitähän ehkä seuraavaan kiertoon.

Mulla siis eka IVF takana, maanantaina siirrettiin 5-päiväinen blastokysti ja nyt jännäillään =) viisi samanlaista kaveria odottaa vielä pakkasessa, eli toivo elää vaikka tämä ensimmäinen ei jaksaisikaan kiinnittyä. Toki toiveet on toooosi korkealla!

 

Kiitos kaikille kovasti tsempeistä!

Ricardina teillähän on ihan käsittämättömän jännät ajat käsillä. Sullahan on viikko enää h-hetkeen eli raskaustestiin. Paljon jännemmät kun meillä. Vitsi mä toivon että saatte tuloksia tästä, koska tää on henkisesti todella rankkaa. Ei tää kukkarollekaan hyvää tee. Samaa tietä ollaan tulossa :/

Mulla usko raskautumiseen jo kadonnut vaikka irrotuspiikki otetaan vasta tänään illemmalla. Ovitrelle aiheuttanut mulle nippailuja oikeassa munasarjassa, josta siis irtoaakin tällä kerralla. Sormet ristissä et se ja limis kasvaa siellä kovaa vauhtia. Toivon vaan ettei ole irronnut omia aikojaan siellä ja irtoaa vasta piikin otettua. Mä oon henkisesti tosi poikki ja niin on mieskin. Mun mies on... Miten mä tän sanon. Tosi rikki. En enää tiedä miten auttaa häntä. Se ei osaa sanoa johtuuko tää näistä lapsettomuusjutuista, mutta mua pelottaa. Sillä on tosi huono olla ja se miettii et miksi tehdä vauvaa kun on huono olla. Kyllä me nyt vielä tehdään, mutta se pelkää et tää ei johdu vauvateosta ja toisessa hetkessä se taas sanoo et johtuu täysin siitä. Mä en tiedä miten mä autan mun miestä. Oon yrittäny jo kaikkea. Antaa tilaa tai lohduttaa tai olla lähellä ja kertoa kuinka tärkeä mies on mulle. Se ei vaan puhu asioista ennen kun se on jo liian pitkällä. Mähän oon itkeny pitkin vuotta mutta se on vaan olu hiljaa. Nyt se sitten alkaa näkyä. Mulla on tosi paha olla kun en osaa auttaa. Oon yrittäny saada miestä lähtemään yksin tai yhdessä puhumaan jollekin, mutta miehet, eihän se suostu. Mua pelottaa että jos ei kohta jo aleta saamaan lasta se rikkoo koko meijän parisuhteen. Miten teijän parisuhteet oikein voi? Miksei meijän suhde vaan voinut olla se joka vahvistuu tän vastoinkäymisen myötä!?! Oon yrittäny sanoa miehelle että kyllä me se lapsi saadaan vaikka siinä menisikin vähän aikaa. Monet saa ja onhan meillä vasta reilu vuosi yrittämistä takana. Täällä ollaan siis hermoraunion partaalla, mutta ei se mitään, simpat sisään siitä huolimatta kun kerran leikkiin on lähdetty.

 

Fenix Kiva kuulla sunkin kuulumisia Alkaa taas teilläkin kohta olla jännät ajat käsillä

Ricardina Ihanaa ja jännittävää Teillähän hyvin tuli tulosta tuosta ekasta IVF:stä

_Lilja_ :hug: Ei sitä varmaan pysty tekemään enempää, juurikin olla läsnä ja kuunnella jos mies haluaa puhua. Miehet on kyllä vaikeita, kun eivät oikein osaa keskustelemalla kertoa pahasta olostaan. Ehkä juurikin paras vaihtoehto voisi olla, että kävisitte yhdessä tai vaikka mies yksinkin puhumassa jollekkin. Jos vaan mies suostuisi lähtemään.

Meillä mies ei hirvesti mistään muutenkaan stressaa. Eilen viimeksi aiheesta juuri juteltiin samassa yhteydessä kun kuultiin muiden vauvauutisia ja mietin ääneen miten epäreilulta välillä tämä tuntuu. Vaikka kyseessä mulle läheiset ihmiset ja en millään tavalla ole katkera vaan onnellinen heidän puolestaan, että heillä kaikki on mennyt hyvin. Silti välillä tuntee pistoksen sydämmessä. Itse olen vähän skeptinen, että varmaan jossain muussakin on häikkää kuin mun ovuloimattomuus, eihän sitä vielä tiedä ennen kuin on raskaana. Mies sanoi, että hän ei ajattele niin ja uskoo, että kyllä meilläkin joskus onnistuu. Uskonhan minäkin osan aikaa, välillä tulee aallonpohjia jollon tuntuu ettei tästä mitään tule. Meillä mies on se joka pitää mua pinnalla. Tottakai tulee mieleen, että jos tässä menisi vuosia vielä niin miten sitten parisuhteen kävisi.

 

Anteeksi pitkä hiljaiselo. Kaikenlaista on sattunut sekä hyvässä että pahassa. Lisäksi olen itekin yrittänyt ottaa etäisyyttä koko hommaan kun ahistaa välillä niin kovasti clomeilla ja ilmankin :ashamed: Etenkin se kun toisaalla monet muut ovat porskuttaneet eteenpäin raskauksiensa kanssa ja ite tipahtin kuin eno veneestä, niin se tuntuu epäreilulta :ashamed:

Lapsettomuushoitojen kustannukset: Minä olen maksanut tähän asti suurimman osan. Mies on maksanut joitakin polimaksuja ja ostanut parit lääkkeet. Tulevien ivf -hoitojen kustannuksiin hän aikoo osallistua enemmän. Ja olisi varmasti maksanut aiemminkin enemmän jos olisin itse pyytänyt. Itellä oli jossain vaiheessa jotenkin "ylpeys" asiassa että kun lapsettomuus on minun vika, niin en voi laittaa miestä maksamaan siitä ja minun "piti" maksaa itse kaikki.

Lilja: :hug:

Yhteen väliin meilläkin oli todella vaikeita aikoja, aika pitkälle johtuen miehen edellisen liiton lapsesta kun olen kokenut, ettei miestä kiinnosta tämä "projektimme" ollenkaan sen takia :ashamed: Siis että kun miehellä on jo lapsi, niin sille on ihan sama, onnistuuko yhteisen lapsen "hankkiminen" vai ei. Mutta monen yhteenoton jälkeen olen oivaltanut, että kyllähän mieheltäkin puuttuu edelleen se ns. oikea perhe ja että tämä "projekti" on hänellekin erityisen tärkeä asia. Ei kerran, kaksi kuussa yökylässä käyvä lapsi ole sama asia, mitä oikea perhe, jossa lapsi/lapset ovat läsnä aina.

Olis kyllä hyvä jos miehesi pystyisi juttelemaan esim. jollekin kaverilleen asiasta. Ettei välttämättä heti ensimmäisenä ns. ammattilaisen pakeille. Aika usein mies kokee, että hänen "täytyy" kannatella puolisoaan tässä hommassa eikä hänen tunteilleen jää tarpeeksi tilaa. Niin myös minunkin mies ja meidän suhteessa tilanne korostui kun miehellä ei ole ollut "oikeutta" surra asiaa yhtä paljon, sillä eihän hän jää kokonaan lapsettomaksi, vaikkei onnistuittaisikaan ikinä. Siksi joku ulkopuolinen korvapari on ollut hyvä siinä asiassa. Sehän siinä on vaan hankalaa, että mies pitäisi saada jollain ilveellä itse oivaltamaan, että asiasta jutteleminen helpottaa..

Sofi: Voi harmi kun endo diagnoosi tuli ja vielä tuubatkin vietiin : / Mutta onneksi ivf:lläkin on hyvät mahollisuudet onnistua :hug: Ja kiitos kysymästä,

Kolmas inssi tehdään huomenna. Silloin selvinnee myös, että joudutaanko vielä neljänteen inssiin vai päästäänkö viimeinkin ivf -hoitoihin. Päästään maksusitoumuksella Väestöliittoon, niin saadaan hyvää hoitoa - ja vieläpä jonottamatta =) Se vaan, että lähetteen saaminen tulee olemaan työn ja tuskan takana niin kuin kaikki muukin meidän polilla :headwall: Joka asiasta on pitänyt tähän saakka vääntää

Lomalle jään itse asiassa nyt perjantaina En silti kuvittele stressin vähenemisen myötä yhtään mitään, sillä eipä se auttanut raskautumaan kahtena edellisenäkään kesänä. Jos vehkeet ei oo tinksissä, niin ei siihen auta paratiisisaaretkaan : /

Ihanaa kesää lomineen kaikille! :flower: Ja tsemppiä hoitorumbiin :hug:

 

Ricardina nyt tuu kertomaan mikä fiilis, onko viitteitä raskautumisesta?? Jännittää, toivottavasti sulla on oikeesti tärpännyt nyt!



Stella ja Caro kiitos tsempeistä tänään menee vähän paremmin miehen kanssa, mutta toivotaan että tämä jatkuu. Mun mies jotenkin haluaa paeta tätä koko tilannetta kun pohtii jo onko tässä enää mitään järkeä jatkaa. Se ei selvästikään ymmärrä ettei tämä ole maailman loppu ja hoitoja on vielä paljon edessä. Kaikilla miehen läheisillä ystävillä on useampia lapsia, joten se ei auta tilannetta yhtään. Heille puhuminenkaan ei ole luonnollista ja helppoa tästä syystä. Ei ne ymmärrä kuitenkaan. Oon yrittäny saada miehelle parempaa mieltä sanomalla että vika ei ole hänessä. Jotenkin se uskoo vieläkin että vika on siimahännissä vaikka testit sanoo jotain ihan muuta. Ehkä sillä on siksi niin huono olla. Stella kuinka pääsee maksusitoomuksella eteenpäin? Onko teillä jotkin erikoispiirteet, että saatte tälläsen mahiksen? Miten inssi sujui? Joko tuli päätös, että miten jatketaan?



Oon nyt alkanut miettimään. Kun tossa 3-4 vuotta sitten alkoivat mun välivuodot aina viikkoa ennen menkkoja niin mulle sanottiin että se on normaalia. Nyt musta vähän tuntuu että 10 vuoden e-pillereiden napsiminen aiheutti mulle sen etten ovuloi itse. Mä en käsitä miksi ne tunkee niitä e-pillereitä kaikille. En ole varmaan vuoden aikana ovuloinnut kuin muutaman kerran. Tai siis ovulaatio on varmasti tapahtunut mutta munasolu on varmasti ollut aina liian pieni. Tämä siis siitä että nyt kun ultrattiin kp 10 niin ei ollut vielä tarpeeksi iso ikäisekseen vaikka oli lääkitys päällä. Ainut kerta kun olen onnistunut raskautumaan on ollut pitkä kierto joten munasolu on ehtinyt rauhassa kasvaa. Eli kun en ovuloi normaalisti syntyvät nämä välivuodot. Nyt niin toivon että noi välivuodot vaan pysyisi poissa. Sekin antaisi jo uskoa tulevaan, että raskautuminen on mahdollista. Välivuodon kanssa en usko että saan lapsia kun limakalvo vuottaa pois ennen aikojaan. Ääh nyt on vasta torstai kp18. Menisi tää aika jo nopeammin. Samoin tuskailen, että miksi en hakeutunut hoitoon aiemmin?!? Tai no hakeuduinhan mä varmaan 3 eri gynen puheille, mutta kukaan niistä ei ole osannut auttaa mua! Onko joku muuten kokeillut/harkinnut akupunktiota? Mietin vaan sopiiko se yhdessä hoitojen kanssa kun en kehtaa kysyä lääkäriltä



Ainiin siitä piti sanoa… kerran raskautuneena tiedän sen fiiliksen kun tulee semmoinen huojentunut olo kun on raskaana (tätä toki seuraa saman tien huoli). Luin yhtä blogia missä mainittiin, että heti kun on raskaana tulee sellanen, että onnistuttiinhan me. Että miksi ei jaksanut olla kärsivällinen ja miksi sitä itki niin paljon. Miksi oli ärtynyt läheisilleen ja lopetti lapsiperheiden tapaamisen (tai ainakin vähensi). Toi on niin totta. Nyt tää tuska on niin ahdistavaa ettei muusta tietoakaan. Jos sitä raskautuisi niin tuntee oman aiemman käytöksensä todella tökerönä ja ei ymmärrä sitä. Se on jännä kun jos sitä tietäisi etukäteen että vuoden päästä olen raskaana niin voisi vaan ottaa rennosti ja nauttia elämästä. Miksi sitä ei sitten tiedä?!?

 

Meillä siirtyy ICSI-hoitojen aloitus syyskuulle miehen pidentyneen työmatkan takia. Onneksi tulee viikonloppuna pariksi päiväksi kotiin, ennen kuin lähtee takaisin.

 

Täällä ainakin Lilja kaipaili tietoa meidän tuoresiirron tuloksista.. Eli plussa sieltä tuli, ainakin mulle itselleni aika yllärinä, kaikesta huolimatta =) ainoat oireet oli oikeastaan menkkakivut, ja vähän arat rinnat mutta niissä ei oikeasti mitään tavallisista PMS-oireista poikkeavaa. Torstaina tein digin joka antoi "raskaana 1-2", perjantaina vaalean mutta selkeän plussan apteekin omaan ja just äsken vahvistuneen toisen samanlaisen. Toinen digi on kaapissa odottelemassa, täytyy se kyllä vielä tehdä ensi viikolla että uskoo =)

Tsemppiä kaikille, ei ollut missään tapauksessa tarkoitus tulla tänne "vieraaseen" ketjuun ilakoimaan omalla plussalla teidän kustannuksellanne, vaan ehkä enemmänkin antaa uskoa että ovuloimatonkin voi plussata ja että ne lääkärit on aika velhoja =)

Hyvää kesää kaikille ja plussatuulia!

 

Wautsi wau Ricardina, MAHTAVASTI onnea!! :heart: nyt niitä kuuluisia tarrasukkia mukaan aika hemmetin paljon, jotta ei tarvise uuteen IVF hoitorumbaan lähteä Miten muuten kokonaisuutena koit tuon hoidon? tehtiinkö sulla pitkällä vai lyhyellä kaavalla?

Pahoittelut kaikille uuteen kiertoon taas joutuneille!

Meillä tuo maksupuoli menee varmaan vähän fiiliksen mukaan. Eri tilit meillä on, mutta maksetaan aina kummankin rahatilanteen mukaan kaikki ruokajutut ja muutkin yleensä, että en usko jääväni yksin kustannuksien kanssa joita tästä alkavasta ivf:stä syntyy.

_Lilja_ harmi että sun mies kokee hoidot niin raskaina :/ kuuntelu ja läsnäolo on varmasti kaikkein paras mitä voit tehdä, toivotaan että helpottaa pian.
Mun onneksi mun mies on todella huonosti stressaavaa tyyppiä eli ei stressaa oikein koskaan mistään. Mä itse olen myös enemmän kuin 'laid back' mutta tietty jotkin asiat sitten stressaa välillä sen pienen hetken. Meillä mies on se kuka on aina tiennyt haluavansa lapsia kun minä kuitenkin vielä 31 ikävuoteen mennessä olin aina sanonut etten halua. Kun tuli nämä ongelmat sitten eteen ja hoidot niin mies on monesti sanonut, että kokeillaan vaan, hän kyllä tukee. Mutta jos ei onnistu niin hänelle riittää loppuelämä mun kanssa ihan kaksistaankin, ettei se ole mikään kakkosvaihtoehto johon tyydytään

Lomat on täälläkin siis vietetty, tänään aloitin työt taas. 21.7. aloitin nenäsumuttelut jo, pitkällä kaavalla mennään siis. 7.8. mennään ohjaukseen pistosasioista. Toistaiseksi ei ole vielä onneksi mitään erikoisia oireita tullut nenäsumutteista (synarela), mutta toisaalta senhän onkin ensin tarkoitus yhdet menkatkin tuottaa ja sitten lopettaa hormonitoiminta. Noh, nyt alkoi ne menkat, joten jännät paikat tuleeko vaihdevuosioireet vai ei

Tsemppiä kaikille, nautitaan helteistä vielä kun niitä piisaa

 

Heipsan .
Ihania uutisia Ricardinalla:hug:! Varovaiset onnittelut ja mä ainakin pidän peukut ja varpaatkin pystyssä että teidän tiitiäinen jaksaa pitää kiinni luijjaa:heart:!

ON: Nyt jännätään millon ne seuraavat moonikset alkaa, tänään pitäs muttei ainakaan vielä oo mitään kuulunu. Sit soitto klinikalle ja varaamaan aikaa limakalvoultraan kp10-kp12 välille.

Vaikka ollaankin vietetty hyvin rento ja huoleton kesä niin silti olen ollut hyvin surullinen. Olen jostain syystä jo luovuttanut, ainakin jollain tasolla, ja aivan varma siitä ettei meistä koskaan tule vanhempia, jäämme lapsettomiksi. Ehkä tämä on jonkinmoinen itsesuojelu-keino, kun tuoreessa muistissa on vielä toukokuinen keskenmeno ...
Aika outoa silti sillä nyt kuitenkin odotan sydän sykkyrällä innosta tätä yhtä ja ainoaa mahdollisuuttamme ja pelkään kuollakseni ettei ainokainen alkiomme selviäkkään sulatuksesta . Niinpä olenkin jo miettinyt olisiko meillä mahdollisuus vielä toiseen ICSI-hoitoon tänä syksynä. Jos vaan jotenkin saisimme rahat kasaan (minä tämän lystin pääosin olen rahoittanut, ihan käytännön syistä) niin haluaisin kyllä yrittää. Ainakin lääkkeissä säästäisi hirmuisesti kun lääkekatto on ylitetty jo tältä vuodelta...

Toisinsanoen hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa täällä helteessä kärvistellään. Haluaisin uskoa onnistumiseen mutta menetyksen kipeät muistot pysyvät vahvana mielessä. Tästä huolimatta en ole valmis luovuttamaan, en vielä.

Siispä kaikkea parasta toivoen, iloa ja rakkautta unohtamatta; onnistumisia meille kaikille:heart:!

 

Onnea Ricardina, tuo luo mulle vaan kannustusta että kyllä se meilläkin voi onnistua! Ihan mahtavaa! Tsemppiä!



Tulin vain kertomaan, että itketty taas on. Välivuoto alkoi eilen kuten ”pitikin”. Ei tule meille vauvaa tässä kuussa tai missään muussa kuussa koskaan! Multa ei vaan saada pois noita vuotoja. Elämä ei oo just nyt kovin hauskaa.

 

Kiitos onnitteluista :heart:

Mandala mulle tehtiin IVF lyhyellä kaavalla, ja vaikka ennen pistoksia aloitettiin clomeilla (niiden oli tarkoitus rajata kypsymään lähtevien follien määrää) ja Puregonia pistettiin lähes minimiannos, punktiossa tyhjennettiin silti 36 follikkelia eli tosi paljon. Pari päivää ennen punktiota ja vajaa viikko sen jälkeen oli aika hankala olo, vaikka varsinaiseen hyperstimulaatioon ei mentykään. Osin tuon takia toivon, ettei samaan rumbaan tarvitse enää lähteä, ja osin tietysti siksi että pakkasessa on odottamassa vielä 5 blastokystiä ja kovasti toivon että siellä olisi kaikki meidän tulevat lapset jo =)

Maksupuoli meni meillä ehkä 60/40 niin että mä maksoin enemmän.

Tsemppiä kaikille tuleviin koitoksiin, mä jaksan uskoa teidän kaikkien onnistuvan lähitulevaisuudessa!

 

Ricardina, onnea hirveästi!!!Laittasin sydämmiä mut tabletilla ei onnistu Oot sen ainsainnu ja olenkin sivusta seurannu toisessa ketjussa sun kuulumisia

Fenix, teillä eka isci takana niin vielä on mahdollisuuksia onnistua mä uskon, että vielä teidän vuoro tulee

_Lilja_, voi kun osaisi sanoa jotain mikä piristäisi. Halaus sinne

Eipä mullakaan tällä hetkellä ole kovin toiveikas olo. Kp 28 ja epäilen, että dpo 11 jos ovis nyt on ollenkaan ollut. Kovat kivut oli sillon kp17 niin epäilen, että sillon oli tai sitten puhkes kysta tms. En ole nyt testannut eikä huvita testata. Ei jaksa kattella sitä negaa mikä kuitenkin tulee. Ei oo mitenkään sellanen olo, että olisin raskaana. Tänään töissä epäilin vähän aikaa, että menkat alkaa kun oli sellasia oloja muttei alkanut ainakaan vielä. Lähinnä oottelen, että millon vois polille soittaa ettei ole kesän aikana tärpänny. Tulevat pistoshoidotkin pelottaa, tai lähinnä ettei niilläkään tulisi tulosta.

 

Pikainen tilannepäivitys; moonikset alkoi äsken eli huomenna soitto klinikalle ja ultraan aikaa varaamaan.
Tsemppiä taas kaikille .

 

Juu menkkoja olot enteili kuten ajattelinkin. Tänään näyttäisi olevan kp 1. Polille koitan soitella tänään tai huomenna alotanko vielä neljännen letro kierron vai olisko tauko nyt tämän kierron ajan ennen kuin pääsee polille miettimään jatkoa. Loma alkaa mulla huomenna niin taidan pitää vähän taukoa palstailusta, palailen sitten asiaan kun on jotain kerrottavaa

Tsemppiä kaikille ja toivon, että plussia rupeasi satamaan tähän ketjuun :heart:

 

Noniin, limis-ultra on ensviikon torstaina joten nyt kärvistellään siihen asti...

Edellistä kompaten; toivon minäkin meille kaikille nyt jo niitä onnistumisia:heart:

 

Täällähän on virinnyt kesätauon jälkeen keskustelua =)
Tsemppiä kaikille kuumeileville ja uuteen kiertoon menneille! Minulla alkoi myös uusi yrityskierto ja ainut positiivinen juttu siinä on se, että ei sattunut lomareissulle..

Tympii tämä odottelu hoitojen alkamisessa, tähän asti ollaan käyty ekakäynnillä ja vastaanotto kesti n. 10min, sen jälkeen kaksi spermanäytettä viety ja se on ollut siinä. Nytkin odotellaan lääkärin vastausta sperman pesutestistä, josta vastaus lääkärin mukaan tulee heti seuraavana päivänä kokeen viennistä. Noh, lääkäri on lomalla ja palaa töihin kahden viikon kuluttua joten sinne asti saadaan odotella vastausta eli tämä kierto meni hoitojen osalta hukkaan kun aukkaria ei ehdi tehdä tai clomeja aloittaa.

Toisena turhautumisena on meidän häät. Olemme siis päättäneet mennä naimisiin ensi vuoden joulukuussa. Ajankohta siksi, että menemme naimisiin Malesiassa ja se on sesonkiloma-aikaa siellä. Niin ihana ajatus kuin naimisiinmeno onkin, niin lisästressiä tuo mun äiti joka kyselee tarkempaa ajankohtaa ja on jo melkein lentolippuja varaamassa. :stick: Äidille en halua hoidoista tai vauvakuumeesta yleensäkään kertoa, on sitä tyyppiä että haluaa olla ajantasalla kaikesta ja tämä asia on sellainen joka ei todellakaan hänelle kuulu.

Noh, puhuimme tuossa miehen kanssa että häiden takia ei vauvaprojektia siirretä, vaan jatketaan niin että jos tulosta jossain vaiheessa tulee niin häiden aikaan;
A. Vauva ei ole vastasyntynyt
B. En ole viimeisilläni raskaana (alle 30rv)
C. En ole ihan alussa raskaana. (pahoinvointi & väsymys)

Joten, tää menee nyt vähän laskemiseksi ensi vuoden puolella että pidättäydytäänkö yrittämisessä ne pari kuukautta vai mitä. Hassua miten mieli muuttuu, hetki sitten olin ihan sata varma että en halua olla raskaana oleva morsian ja nyt on ihan sama sille kunhan naimisiin päästään! Onko teillä muilla ollut vastaavaa ongelmaa häiden ajankohdan kanssa?

 

Minäkin yritän pikaisesti aktivoitua täältä kuumuuden keskeltä..

Diadora, meidän tyttö on syntynyt joulukuulla ja ivf oli maaliskuun puolessa välissä.. Eli jos et halua häiden aikaan vastasyntynyttä, niin maaliskuulla jalat suppuun.. Mä olin rv12 kun mentiin naimisiin ja rv28 kun pidettiin häät, eikä haitannu menoa yhtään.. Pääasia oli vauva ja häät, ei niiden erillään pitäminen...
Mutta vautsi vau, häät Malesiassa, kuulostaa aivan mahtavalta!!!:kiss: Mistä tällainen ihana idea??

Maksupuoli.. Miehellä oli tämä talo jo kun tavattiin, joten talo ja laina hänellä ja maksaa niitä ja asumiseen liittyviä laskuja.. Niimpä jotenkin automaattisesti mä oon sitten maksanu elämisen kulut ja hoidot kokonaisuudessaan, että menee tasapuolisesti niin.. Mutta esim. miehen matkakulukorvaukset Kelalta on tullu mun tilille, kun oon kerta kaikki polimaksut yms maksanut...

Ricardinalle suuret onnittelut plussasta, aivan mahtavaa!!!:heart: Toivottavasti pystyt nauttimaan raskaudesta ilman pelkoja ja saatte sen kevätvauvan syliin!!

Kovasti tsemppiä ja onnea alkaviin hoitoihin, ainakin Fenixillä ja Mandalalla alkaa jännät paikat..Hengessä mukana!opcorn:

Päivittelen listaa taas piakkoin tuolta tänne uusille sivuille..

 

Mitä uutta tänne kuuluu?

Mulle kuuluu sellasta, että virallinen testipäivä on huomenna. Välivuoto jatkuu edelleen. Tein kuitenkin testin tänään ja taas mun silmät harottaa. Näen nykyään noissa testeissä aina viivaa :/ oon niin säälittävä. No joo eli negahan se on. Kohti uutta kiertoa ja uusia hoitoja. Alkaisivat jo menkat niin voisi soittaa aikaa lääkäriin!

Diadora kyllä teille on tulossa upeet häät! Ihan kateeksi käy!

 

Huh hellettä! Mulla ei tahdo pää enää kestää tätä kuumuutta .
Mites te muut; jonkinmoista äksöniä hoito-rintamalla?

Mulla on huomenna se ultra eikä tämä tuleva pas jännitä oikeestaan yhtään. Olen tosi skeptinen tän yrityksen suhteen...
Ovistakin pitäs alkaa tikuttaan huomisaamusta (kp11) lähtien, tosin mulla on nyt jo epämääräisiä tuntemuksia alavatsalla joten saas nähhä millon cb päräyttää hymynaaman testiin.

Positiivista mieltä kaikille ja tsemppiä taas:hug:!