laitoin lapseni kaappiin. ei osannut olla hiljaa

JUu yksin huutarn rauhoittuu parheiten, ajan kanssa. Mutta entä jos ei aikaa ole? Ulos pitäs lähteä ja vauva nukuttaa????

On silti aikaa heittää vaatehuoneeseen ja pitää siellä? :xmas:

Sekuntiaikataulua tuskin on ulosmenon tai vauvan nukkumaanmenon suhteen, ihan oikeasti?

Ei sitä tarvinnu vaatehuoneessa pitää. Pysy ihan ite siellä huutamassa. Istu jakkaralla ja huusi!

Ei sekuntti kelloa, mutta kun sitä huutoa kesti pahimmillaan yli tunti!!!! Ei laita vaatteita vaan huutaa. Puen vaatteet päälle, huutaa. RIISUU vaatteet heti kun selän käännän ja HUUUTAAAA!!!!!

 

Ns. jäähypenkkiä/jäähyä voi käyttää. Mutta ei missään nimessä mitään PIMEÄÄ komeroa/huonetta tms. Lapsi pelkää. Komero muutenkin kamala, vaikka olisi valoisa. Jäähylle arestiportaalle tai omaan huoneeseen, missä valaistus. Tai keskustelua, karkkipäivä pois tms.

Jos lapsi huutaa ja raivoaa, miten se auttaa että äiti sanoo karkkipäivä pois? Tai keskustella? Miten ??? Miten keskustelet ku toinen vaan HUUUUUUUTTTTTAAAAA????

Eli ongelma onkin oikeesti se että sä et kestä kuunnella sitä huutoa? Anna lapsen huutaa. Pue lapsi vaikka se huutaa, imetä vauvaa vaikka uhmis huutaa vieressä, juo kahvisi rauhassa vaikka lapsi huutaa. Mä en näe tässä muuta ongelmaa kun että sä et kestä sitä huutoa?

 

Apua on haettava, niin ja sitten? Mitäs apua väsymykseen saa? Terpiaa? Hoitajan?

Tarpeen mukaan varmaan terapiaa ja/tai lääkityksen, jos on masennusta vaikkapa. Hoitajan lapselle, että saa nukkua. Jos ei jaksa, niin siinä, että myöntää olevansa ihan puhki ja pyytää apua, ei ole mitään hävettävää. Tilanteesta riippuen apua voi pyytää omalta puolisolta, sukulaisilta, ystäviltä, neuvolasta, sosiaalitoimelta, päivähoidosta...

Mutta ei lasta saa kohdella kaltoin, ja vedota siihen että on väsynyt.

 

Keskustelu? Raivoavan tenavan kanssa? No ihan varmasti

Juu tätä olen yrittänyt ymmärtää. Kukaan ei kerro miten se tehdään.

 

Ei sitä tarvinnu vaatehuoneessa pitää. Pysy ihan ite siellä huutamassa. Istu jakkaralla ja huusi!

Ei sekuntti kelloa, mutta kun sitä huutoa kesti pahimmillaan yli tunti!!!! Ei laita vaatteita vaan huutaa. Puen vaatteet päälle, huutaa. RIISUU vaatteet heti kun selän käännän ja HUUUTAAAA!!!!!

No onko sillä eroa, huutaako lapsi olkkarissa vai vaatehuoneessa, jos kuitenkin huutaa?

Mä en nyt vaan oikein käsitä tätä logiikkaa.

 

Apua on haettava, niin ja sitten? Mitäs apua väsymykseen saa? Terpiaa? Hoitajan?

Tarpeen mukaan varmaan terapiaa ja/tai lääkityksen, jos on masennusta vaikkapa. Hoitajan lapselle, että saa nukkua. Jos ei jaksa, niin siinä, että myöntää olevansa ihan puhki ja pyytää apua, ei ole mitään hävettävää. Tilanteesta riippuen apua voi pyytää omalta puolisolta, sukulaisilta, ystäviltä, neuvolasta, sosiaalitoimelta, päivähoidosta...

Mutta ei lasta saa kohdella kaltoin, ja vedota siihen että on väsynyt.

Täyspeesi tähän! Saako lasta pahoinpidellä ja vedota siihen että on väsynyt? Se ei koskaan saa olla hyväksyttävä tekosyy.

 

Apua on haettava, niin ja sitten? Mitäs apua väsymykseen saa? Terpiaa? Hoitajan?

Tarpeen mukaan varmaan terapiaa ja/tai lääkityksen, jos on masennusta vaikkapa. Hoitajan lapselle, että saa nukkua. Jos ei jaksa, niin siinä, että myöntää olevansa ihan puhki ja pyytää apua, ei ole mitään hävettävää. Tilanteesta riippuen apua voi pyytää omalta puolisolta, sukulaisilta, ystäviltä, neuvolasta, sosiaalitoimelta, päivähoidosta...

Mutta ei lasta saa kohdella kaltoin, ja vedota siihen että on väsynyt.

Missä satumaassa sä elät? Ei täällä hoitajaa saa.
Kyllä se tiedetään etten jaksa, mutta mitään apua en oo saanut. Siis apua josta oikeasti hyötyä tai apua. Lässyti lässyti vaan.

 

Minkäs ikäinen tässä nyt kaappiin pistettiinkään? Riippuu mun mielestä vähän siitäkin kuinka järjetön tempaus oli. Muuten aina mietin että onkohan suomalaiset niin huonoja tunteiden käsittelijöitä, kun lapset aina pienenä jätetään yksin tunteitaan käsittelemään. (Liian suuri tehtävä aikuiselle niin on lapsellekin). Miehen kanssa ollaan oikein jouduttu keskustelemaan tästä, kun se on ollut aiemmin just sellanen "Urpola", että kiukutteleva vihainen kakara pistetään yksin sänkyyn, huoneeseen, jäähylle-ajattelija. Ja mä taas oon enenmmän tuota mieltä, että kun aikuistenkin on saatava usein puhua joillekin jos ovat kovin kiukkuisia, jotta tunteet tasoittuu rakentavasti, niin lapsilla sen tunteiden käsittelyn tuen merkitys on vielä paljon suurempi. Eli meillä kyllä suututaan lapsille ja kiukutellaan puolin ja toisin, mutta missään nimessä vihaista lasta ei jätetä yksin huutamaan, vaan asia ratkaistaan aina niin, että aikuinen on läsnä myös silloin kun lapsella tunteet käyvät kuumimmillaan.

 

Missä satumaassa sä elät? Ei täällä hoitajaa saa.
Kyllä se tiedetään etten jaksa, mutta mitään apua en oo saanut. Siis apua josta oikeasti hyötyä tai apua. Lässyti lässyti vaan.

Eli sulla ei ole miestä, joka osallistuisi? Kunnassanne ei ole päivähoitoa, jonne voisit sen isomman uhmaajan laittaa osa-aikaiseksi? Teillä ei ole ainoaakaan ystävää tai sukulaista joka voisi auttaa, eikä palkattua lapsenvahtiakaan ole saatavilla? Sosiaalitoimi ei auta, olet neuvolassa kertonut että olet ihan puhki ja laitat lapsesi vaatehuoneeseen tai pihalle huutamaan kun et jaksa, eikä kukaan auta?

 

JUu yksin huutarn rauhoittuu parheiten, ajan kanssa. Mutta entä jos ei aikaa ole? Ulos pitäs lähteä ja vauva nukuttaa????

On silti aikaa heittää vaatehuoneeseen ja pitää siellä? :xmas:

Sekuntiaikataulua tuskin on ulosmenon tai vauvan nukkumaanmenon suhteen, ihan oikeasti?

Ei sitä tarvinnu vaatehuoneessa pitää. Pysy ihan ite siellä huutamassa. Istu jakkaralla ja huusi!

Ei sekuntti kelloa, mutta kun sitä huutoa kesti pahimmillaan yli tunti!!!! Ei laita vaatteita vaan huutaa. Puen vaatteet päälle, huutaa. RIISUU vaatteet heti kun selän käännän ja HUUUTAAAA!!!!!

Sun lapsi on huomannut että se on hyvä keino saada sulta huomiota. Jokainen varmasti tietää että lapsi kaipaa huomiota, vaikkakin sitten sitä negatiivista huomiota eli sitä että rangaistaan. Lapsesi on selvästi kärsivällisempi ja pitkäjännitteisempi kun sinä. Anna sen huutaa. Älä kiinnitä siihen yhtään mitään huomiota niin todennäköisesti lopettaa kun huomaa ettei siitä ole mitään hyötyä.

 

Omaan huoneeseen ovi kiinni pariks minuutiks

Mekin tehtiin näin, mutta sitten kuulin, kun eräs sosiaalityöntekijä sanoi, että jos lapsi huutaa/itksee sitten siellä omassa huoneessaan, hällä on turvaton olo ja on jätetty yksin suurien tunteidensa kanssa. Että näin ei pitäis tehdä? Mutta meillä ei ainakaan muu auttanut..

Itse en allekirjoita tätä. Jos kyse hyvin lyhyestä ajasta, se ei vaurioita lasta, jos huone on valaistu. Monet rauhoittuvat siellä huoneessa. Parempi silti jäähyporras, mikä samassa tilassa, missä vanhemmat ovat. Ls-laki ei kiellä LYHYTTÄ jäähyä, valaistussa, turvallisessa paikassa. Sen sijaan ulos laittaminen, komeroon laittaminen(oli pimeä tahi ei) on kyseenalainen keino ja jos jäähy on pitkä. Perheneuvolasta saa hyviä vinkkejä, ottakaapa sinne yhteyttä, jolla kasvatuspulmia.

Lisään vielä, että lapsen kanssa pitää myös keskustella ja käydä ne negatiiviset tunteet läpi, lapsella on niihin oikeus(huutaminen, raivoaminen)

 

Keskustelu? Raivoavan tenavan kanssa? No ihan varmasti

Juu tätä olen yrittänyt ymmärtää. Kukaan ei kerro miten se tehdään.

Olisi kyllä mielenkiintoista ihan nähdä kun joku mammoista oikein fiksusti keskustelee itkupotkuraivarisen lapsen kanssa ja saa siten tilanteen kääntymään parhain päin...

 

Ei sitä tarvinnu vaatehuoneessa pitää. Pysy ihan ite siellä huutamassa. Istu jakkaralla ja huusi!

Ei sekuntti kelloa, mutta kun sitä huutoa kesti pahimmillaan yli tunti!!!! Ei laita vaatteita vaan huutaa. Puen vaatteet päälle, huutaa. RIISUU vaatteet heti kun selän käännän ja HUUUTAAAA!!!!!

No onko sillä eroa, huutaako lapsi olkkarissa vai vaatehuoneessa, jos kuitenkin huutaa?

Mä en nyt vaan oikein käsitä tätä logiikkaa.

Mä en kuule sitä niin hyvin jos huutaa vaatehuoneessa. Minä en sillo hetkittäin jaksanut sitä huutoa! En. Tuo huusi aamusta pari tuntii. Nukkui. Ja aloitti taas kiukkuumisen ja huudon! Ei sitä kestäny kukaan! Vaatehuoneessa rauhoittui nopeesti. Ja ei se mikään koppi oo. OIkeesti semmoinen 4-5 neliöö ainakin.

 

Kun mulla oli vaan yksi lapsi, olisin takuulla taivastellut ja jeesustellut näissä ketjuissa kauhistuneena.
Mutta sitä väsymyksen määrää, kun on jaksettava ei voi ymmärtää.
kaikki eivät ole äiti teresoja jotka jaksavat 5 lasta harras ilme kasvoilla. Anteeksi vain. ja silti on "erehtynyt" 2 lasta tekemään. (en ole selvänäkijä, en, enkä tiennyt etukäteen mitä on, enkä tiennyt omia voimavaroja)

Väsymys...se on kamala asia, mutta ei sekään oikeuta kohtelemaan omaa lasta kaltoin :/

Ei tarvitse olla täydellinen tai mitään sellaista, mutta jos voimavarat eivät riitä, niin on haettava apua. Jokainen lapsi ansaitsee kuitenkin hyvää kohtelua, ja lapsella on oikeus myös suuttua ja itkeä ilman pelkoa siitä että lentää komeroon tms jos näyttää kielteisiä tunteitaan.

Tätä mieltä minä olen.

sinä varmaan mielelläsi autat?

Juuri niin, ei auta kukaan muukaan.

 

Apua on haettava, niin ja sitten? Mitäs apua väsymykseen saa? Terpiaa? Hoitajan?

Tarpeen mukaan varmaan terapiaa ja/tai lääkityksen, jos on masennusta vaikkapa. Hoitajan lapselle, että saa nukkua. Jos ei jaksa, niin siinä, että myöntää olevansa ihan puhki ja pyytää apua, ei ole mitään hävettävää. Tilanteesta riippuen apua voi pyytää omalta puolisolta, sukulaisilta, ystäviltä, neuvolasta, sosiaalitoimelta, päivähoidosta...

Mutta ei lasta saa kohdella kaltoin, ja vedota siihen että on väsynyt.

Missä satumaassa sä elät? Ei täällä hoitajaa saa.
Kyllä se tiedetään etten jaksa, mutta mitään apua en oo saanut. Siis apua josta oikeasti hyötyä tai apua. Lässyti lässyti vaan.

Niin missä sä asut? Meillä on Suomessa uusi lastensuojelulaki, jonka perusteella sun kuuluu saada apua. Voit vedota lakiin kun soitat sossuun. Ja kuntasi on saanut viime vuonna erillisen rahan valtiolta, että pystyisi järjestämään uuden lain mukaiset tuet tarvitsijoille.

 

Olisi kyllä mielenkiintoista ihan nähdä kun joku mammoista oikein fiksusti keskustelee itkupotkuraivarisen lapsen kanssa ja saa siten tilanteen kääntymään parhain päin...

Mä keskustelen raivareiden jälkeen. Annan lapsen raivota ihan rauhassa.

Ja kun kohtaus on ohi, niin kysyn pojalta, että harmittiko sinua. Mikä harmitti? Ja sitten jutellaan asiasta.

 

sinä varmaan mielelläsi autat?

Juuri niin, ei auta kukaan muukaan.

On mulla ollut kavereiden lapsia hoidossa.

 

Olisi kyllä mielenkiintoista ihan nähdä kun joku mammoista oikein fiksusti keskustelee itkupotkuraivarisen lapsen kanssa ja saa siten tilanteen kääntymään parhain päin...

Mä keskustelen raivareiden jälkeen. Annan lapsen raivota ihan rauhassa.

Ja kun kohtaus on ohi, niin kysyn pojalta, että harmittiko sinua. Mikä harmitti? Ja sitten jutellaan asiasta.

No NIINPÄ, raivarin JÄLKEEN :headwall: mutta joku nyt selitti että sen raivarin aikana... todellakin mahdoton tehtävä, eikö vain?

 

Keskustelu? Raivoavan tenavan kanssa? No ihan varmasti

Juu tätä olen yrittänyt ymmärtää. Kukaan ei kerro miten se tehdään.

Olisi kyllä mielenkiintoista ihan nähdä kun joku mammoista oikein fiksusti keskustelee itkupotkuraivarisen lapsen kanssa ja saa siten tilanteen kääntymään parhain päin...

Ihan samalla tavalla kun miehenkin kanssa kun riidellään. Puretaan ne tunteet, ehkä huudetaan, mutta sillä raivon hetkellä ei kukaan pysty järkevästi keskustelemaan. Odotetaan et tilanne rauhoittuu, sitten keskustellaan. Pakkohan se tilanne on käydä läpi, niin lapsen kun miehenkin kanssa.

 

No NIINPÄ, raivarin JÄLKEEN :headwall: mutta joku nyt selitti että sen raivarin aikana... todellakin mahdoton tehtävä, eikö vain?

Ihan typeräähän se olisi lähteä keskustelemaan asioista kesken raivarin.

Mutta sitä, miksi lapsi pitää laittaa raivoamaan kaappiin, pihalle tai vaatehuoneeseen, en edelleenkään ymmärrä. Väitän, että ei pidä.

 

Missä satumaassa sä elät? Ei täällä hoitajaa saa.
Kyllä se tiedetään etten jaksa, mutta mitään apua en oo saanut. Siis apua josta oikeasti hyötyä tai apua. Lässyti lässyti vaan.

Eli sulla ei ole miestä, joka osallistuisi? Kunnassanne ei ole päivähoitoa, jonne voisit sen isomman uhmaajan laittaa osa-aikaiseksi? Teillä ei ole ainoaakaan ystävää tai sukulaista joka voisi auttaa, eikä palkattua lapsenvahtiakaan ole saatavilla? Sosiaalitoimi ei auta, olet neuvolassa kertonut että olet ihan puhki ja laitat lapsesi vaatehuoneeseen tai pihalle huutamaan kun et jaksa, eikä kukaan auta?

Mies tekee vuorotöitä ja osallistuu niin paljon kun pystyy. Kaksi vanhinta on hoidossa 10päivää kk. Pakattuun lapsen vahtiin ei ollut tuolloin varaa. Neuvolassa olen kertonut. Psykiartisen sh juttusilla käyn ja ovat tietoisia miten lapsiani olen "hoitanut". Tietävät myös että olen väkivaltaisesti käynyt mieheni päälle.

Edellen tuo kaikki oli silloin kun neidillä oli pahin uhmis. Se on meennyt on ohi ja elämä on helpottunut huomattavasti. Ja lapsi oli tuolloin vaatehuoneessa istuessa n. 3,5 v.

 

Esikoisella uhma...kakkonen tisulla....
Mitähän pitäisi tehdä kun 3v huutaa tunnin äitiä ja roikkuu vaatteissa. Samalla imetän teen ruokaa ja yritän lohduttaa.Ei auta mikään.Ensimmäisen vartin keskityn vain ja ainoastaan 3v lohduttamiseen kun ei auta ja vauvakin alkaa hikeentyä niin on sitäkin hyssyteltävä.Ja puettava päiväunille.On niin kiinni äidissä vielä tämä 3v että huhhuh.

 

Olisi kyllä mielenkiintoista ihan nähdä kun joku mammoista oikein fiksusti keskustelee itkupotkuraivarisen lapsen kanssa ja saa siten tilanteen kääntymään parhain päin...

Mä keskustelen raivareiden jälkeen. Annan lapsen raivota ihan rauhassa.

Ja kun kohtaus on ohi, niin kysyn pojalta, että harmittiko sinua. Mikä harmitti? Ja sitten jutellaan asiasta.

NIIN kyllä meilläkin keskustellaan ja halitaan ja jutellaan raivarin JÄLKEEN!

 

No NIINPÄ, raivarin JÄLKEEN :headwall: mutta joku nyt selitti että sen raivarin aikana... todellakin mahdoton tehtävä, eikö vain?

Ihan typeräähän se olisi lähteä keskustelemaan asioista kesken raivarin.

Mutta sitä, miksi lapsi pitää laittaa raivoamaan kaappiin, pihalle tai vaatehuoneeseen, en edelleenkään ymmärrä. Väitän, että ei pidä.

jos itse on syntynyt kultalusikka suussa, on turvallinen lapsuus, keinoja oppinut jo pienestä miten käsitellä tunteita. Ei tottakai voi ymmärtää, että kaikilla ei ole tukiverkkoja, kaikilla ei ole turvallista lapsuutta, jossa olisi itse saanut käsitellä omia tunteitaan. on hieman vaikeampi sitten auttaa lastaan. Mutta ei kaikkea voi ymmärtää, ihminen on tyhmä. ja voin kertoa, että apua on väsyneen vaikea saada. Se pyytäminen vaatii voimia. siinä tilanteessa, kun on ylikuormitettu työllä, kuten usein on uusi tilanne, kun pari pientä lasta.,

huom. suomessa on paljon lapsia ja aikuisia, joilla ei ole ollut niin hyvä lapsuus kuin sinulla. se ei tee sinusta parempaa.

 

Esikoisella uhma...kakkonen tisulla....
Mitähän pitäisi tehdä kun 3v huutaa tunnin äitiä ja roikkuu vaatteissa. Samalla imetän teen ruokaa ja yritän lohduttaa.Ei auta mikään.Ensimmäisen vartin keskityn vain ja ainoastaan 3v lohduttamiseen kun ei auta ja vauvakin alkaa hikeentyä niin on sitäkin hyssyteltävä.Ja puettava päiväunille.On niin kiinni äidissä vielä tämä 3v että huhhuh.

Meillä onneksi tilanne jo helpottanut. Rankin oli kun kahdella vanhemmalla oli uhmis yhtä aikaa. Ikä ero heillä vain vuosi.

Mutta nyt on onneksi kaikki helpottanut. Nuorin jo kuitenkin 8 kk ja vahemmat 4 ja 5 kohta. Mutta kyllä kovilla oltiin!

On niin helppo puhua ja ajatella miten sitten hoitaa lapset ja kasvattaa. Minä en onnistunut itse noudattamaan ajatuksiani. En vaan jaksanut.