Sanasa: meillä on vielä 6 alkiota pakkasessa 3 oljessa, eli PAS:sit jatkuu sitten kun kroppa palautuu.. Mä näin muuten ultraa edeltävänä yönä sellaista untakin, että join jotain alkoholipitoista drinkkiä ja sit siinä unessa ajattelin et eihän se enää haittaa kun ei se vauva ole siellä elossa.. pelottavaa..
Kymppilumitalven hoidoista plussanneet!
- Viestiketjun aloittaja SaaraX
- Ensimmäinen viesti
Eeeeei Utua81: Ei lisää näitä ei lisää! :hug: Otan osaa! Jaksamista sinulle ja miehellesi! Mikä sikaflunssajälkiepidemia tätä meidän pinoa oikein vaivaa kun niin monella on epäonnea???
Oma napa: Eilen oli kaavinta vihdoin ja viimein. Se meni sutjakkaasti ja kuuleman mukaan tavaraa tuli runsaasti eli istukka oli iso ja siksi minulla oli raskausoireita viimeiseen asti. Nyt on olo kivuton ja vuodoton, mutta alkava kohtutulehdus tuli kaavinnan viivyttelystä, senkin byrokraatit. Jälkitarkastus parin viikon päästä ja sitten yksi välivuoto ja sen jälkeen toukokuussa ilmeisesti seuraava PAS. Kaksi kohtalaista alkiota vielä odottaa pakkasessa samassa oljessa.
Oma napa: Eilen oli kaavinta vihdoin ja viimein. Se meni sutjakkaasti ja kuuleman mukaan tavaraa tuli runsaasti eli istukka oli iso ja siksi minulla oli raskausoireita viimeiseen asti. Nyt on olo kivuton ja vuodoton, mutta alkava kohtutulehdus tuli kaavinnan viivyttelystä, senkin byrokraatit. Jälkitarkastus parin viikon päästä ja sitten yksi välivuoto ja sen jälkeen toukokuussa ilmeisesti seuraava PAS. Kaksi kohtalaista alkiota vielä odottaa pakkasessa samassa oljessa.
utua :'( :hug: olen niin surullinen puolestanne!! Voimia teille molemmille surun työstämiseen!!
SaaraX inhottava tuo kohtutulehdus, toivottavasti paranee pian ja pääsette jatkamaan kohti uutta yritystä!
Tsemppiä ja voimia myös muille surullisia uutisia saaneille - miten sen rakkaan nyytin saaminen onkin niin vaikeata! Uskaltaako tässä ikinä hengähtää ja nauttia vaikka plussan olisikin saanut...
Annabell onneksi teidän pikkuisen syke löytyi! Huh se etsintä on varmasti ollut todella hermoja raastavaa. Onnea jatkoonkin! Mulle kerrottiin tänään vähän siitä verikokeesta, kun olin omalääkärillä sairaanhoitajan pakeilla. Luin hetki sitten netistä siitä lisää. Täällä se otetaan tosiaan niskapoimu-ultrakäynnin yhteydessä, ennen ultraa, jotta molempien tulokset saa ultran jälkeen. En olisi sitä kyllä halunnut, mutta kun np-ultran haluan, niin molemmat tulevat "samassa paketissa". Tässä hoidossa en käyttänyt pistoslääkkeitä, joten niiden ei pitäisi vaikuttaa. Varasin nyt sitten netin kautta ajan np-ultraan ja siihen verikokeeseen viikon 14 loppupuolelle - seuraava viikko olisi ollut otollisempi rv:n mukaan, mutta haluan mieluummin mennä pääsiäislomallamme sinne, niin ei tarvitse olla töistä pois sen takia meidän kummankaan.
kirma ihania ultrakuulumisia sinullakin! Hienoa että sait saikkua lisää, ja että tilannetta tarkkaillaan tiuhaan. Mulla on vieläkin säätöä rv:n suhteen, tänään sairaanhoitaja laski viime menkkojen mukaan että nyt olisi 8+0, sikiön tiistaisen koon mukaan olisin nyt 8+2, ja aiempien laskelmien mukaan 7+4. Ota tuosta nyt sitten tolkkua
No ultrausten mukaan ne viikot kai menee, joten antaa mennä sen mukaan.
Kotidopplereita täältä ei varmaan saa edes ostettua, joten jätän tarkkailut ihan terveyspalvelujen varaan.
(.) Soitin eilen aamuna omalääkärille ja sain jo tälle päivälle ajan, sairaanhoitajan kanssa sitten jutusteltiin ja hän täytti niin maan perusteellisen monta lomaketta. Hän otti myös verikokeita, en edes tiedä mitä, mutta lisäksi "anemiakokeet" kun mulla on aina ollut kehno hemari. Tuloksista voin soittaa ensi viikon alussa. Omalääkärille varattiin aika 24.3., ja sain parit oppaat + tietoa np-ultrasta ja siitä verikokeesta mukaani. Ja nyt olen sitten nuo viimeksimainitutkin varannu kalenteriin.
Täytyy vaan edelleenkin pitää jalat maassa, ei uskalla suunnitella paljon mitään, vaikka mieli tekisikin.
Pahinta peläten ja parasta toivoen, Mullu 8+2
SaaraX inhottava tuo kohtutulehdus, toivottavasti paranee pian ja pääsette jatkamaan kohti uutta yritystä!
Tsemppiä ja voimia myös muille surullisia uutisia saaneille - miten sen rakkaan nyytin saaminen onkin niin vaikeata! Uskaltaako tässä ikinä hengähtää ja nauttia vaikka plussan olisikin saanut...
Annabell onneksi teidän pikkuisen syke löytyi! Huh se etsintä on varmasti ollut todella hermoja raastavaa. Onnea jatkoonkin! Mulle kerrottiin tänään vähän siitä verikokeesta, kun olin omalääkärillä sairaanhoitajan pakeilla. Luin hetki sitten netistä siitä lisää. Täällä se otetaan tosiaan niskapoimu-ultrakäynnin yhteydessä, ennen ultraa, jotta molempien tulokset saa ultran jälkeen. En olisi sitä kyllä halunnut, mutta kun np-ultran haluan, niin molemmat tulevat "samassa paketissa". Tässä hoidossa en käyttänyt pistoslääkkeitä, joten niiden ei pitäisi vaikuttaa. Varasin nyt sitten netin kautta ajan np-ultraan ja siihen verikokeeseen viikon 14 loppupuolelle - seuraava viikko olisi ollut otollisempi rv:n mukaan, mutta haluan mieluummin mennä pääsiäislomallamme sinne, niin ei tarvitse olla töistä pois sen takia meidän kummankaan.
kirma ihania ultrakuulumisia sinullakin! Hienoa että sait saikkua lisää, ja että tilannetta tarkkaillaan tiuhaan. Mulla on vieläkin säätöä rv:n suhteen, tänään sairaanhoitaja laski viime menkkojen mukaan että nyt olisi 8+0, sikiön tiistaisen koon mukaan olisin nyt 8+2, ja aiempien laskelmien mukaan 7+4. Ota tuosta nyt sitten tolkkua
No ultrausten mukaan ne viikot kai menee, joten antaa mennä sen mukaan.Kotidopplereita täältä ei varmaan saa edes ostettua, joten jätän tarkkailut ihan terveyspalvelujen varaan.
(.) Soitin eilen aamuna omalääkärille ja sain jo tälle päivälle ajan, sairaanhoitajan kanssa sitten jutusteltiin ja hän täytti niin maan perusteellisen monta lomaketta. Hän otti myös verikokeita, en edes tiedä mitä, mutta lisäksi "anemiakokeet" kun mulla on aina ollut kehno hemari. Tuloksista voin soittaa ensi viikon alussa. Omalääkärille varattiin aika 24.3., ja sain parit oppaat + tietoa np-ultrasta ja siitä verikokeesta mukaani. Ja nyt olen sitten nuo viimeksimainitutkin varannu kalenteriin.
Täytyy vaan edelleenkin pitää jalat maassa, ei uskalla suunnitella paljon mitään, vaikka mieli tekisikin.
Pahinta peläten ja parasta toivoen, Mullu 8+2
Hei kaikille!
Ehkä uskaltautuisin pikkuhiljaa ilmoittautumaan...En aivan istu tuohon otsikon profiiliin, kun hoitoihin ei ehditty, tutkimuksiin kylläkin, mutta sielunsisaruutta löytyy kyllä. Tässä siis tarinani lyhyesti:
Ikää 40 v., ei lapsia. Takana 3 vuotta yritystä, josta viimeisen vuoden aikana 3 peräkkäistä keskenmenoa (kkm, tm, kkm). Viimeisen km:n jälkeen yksityiselle tutkimuksiin, joissa ei kumminkaan löytynyt kummastakaan vikaa. Päädyttiin suunnitelmaan, jonka mukaan yritetään vielä 1 kerta luomuna ja jos menee pieleen, aloitetaan ivf. No, taas tärpättiin ja pelonsekaisin tuntein on seurailtu hcg-arvoja, jotka kylläkin nousivat ihan lupaavasti (15.2.: 54, 19.2.:453, 26.2.:9519). Eilen oli sitten se ensimmäinen tosi koettelemus eli 1. ultra, jossa näkyi kuin näkyikin vahva syke :heart: . Koko vastasi 7+3 (menkoista 7+4), mutta kiertoni on pidempi kuin 28.
Ensimmäinen lääkäri (np) ja neuvola varattiin samalle yksityiselle klinikalle huhtikuun alkuun, mahdollisesti käyn vielä yhdessä "terapiaultrassa" ennen sitä . Tuntui jotenkin turvallisemmalta, että raskauden seurannan tekee (yksi ja sama) spesialisti. Myös neuvolassa ovat kätilöitä, toisin kuin meidän terv.keskuksessa.
Yritän nyt sitten pitää jarrut päällä ja mielen varovaisen valoisana, huolehtimista ja epäilyä tuskin saa pyyhittyä pois. Ja, niinkuin Mullu tuossa juuri totesi, mitään ei tosiaan uskalla suunnitella vaan päivä kerrallaan on mentävä.
Pahoittelut ja lohtuhalaus kaikille km:n kokeneille :hug:. Mutta yrittäkää uudelleen, jos ja kun vaan löytyy voimia. Tiedän, että se on tässä kohtaa pieni lohtu, mutta plussa on aina positiivista. Itse odotimme 1. plussaa yli 1,5 vuotta ja pidinkin tärppiä lähinnä ihmeenä. Km olikin sitten kertakaikkisen musertava, kun ajattelin, ettei toista tilaisuutta tule. Mutta tuli, ja toinen ja neljäskin - pian km:n jälkeen raskautuminen on ymmärtääkseni keskimääräistä helpompaa.
Tsemppiä ja aurinkoista maaliskuuta kaikille, muistakaa pitää huolta itsestänne!
Ehkä uskaltautuisin pikkuhiljaa ilmoittautumaan...En aivan istu tuohon otsikon profiiliin, kun hoitoihin ei ehditty, tutkimuksiin kylläkin, mutta sielunsisaruutta löytyy kyllä. Tässä siis tarinani lyhyesti:
Ikää 40 v., ei lapsia. Takana 3 vuotta yritystä, josta viimeisen vuoden aikana 3 peräkkäistä keskenmenoa (kkm, tm, kkm). Viimeisen km:n jälkeen yksityiselle tutkimuksiin, joissa ei kumminkaan löytynyt kummastakaan vikaa. Päädyttiin suunnitelmaan, jonka mukaan yritetään vielä 1 kerta luomuna ja jos menee pieleen, aloitetaan ivf. No, taas tärpättiin ja pelonsekaisin tuntein on seurailtu hcg-arvoja, jotka kylläkin nousivat ihan lupaavasti (15.2.: 54, 19.2.:453, 26.2.:9519). Eilen oli sitten se ensimmäinen tosi koettelemus eli 1. ultra, jossa näkyi kuin näkyikin vahva syke :heart: . Koko vastasi 7+3 (menkoista 7+4), mutta kiertoni on pidempi kuin 28.
Ensimmäinen lääkäri (np) ja neuvola varattiin samalle yksityiselle klinikalle huhtikuun alkuun, mahdollisesti käyn vielä yhdessä "terapiaultrassa" ennen sitä . Tuntui jotenkin turvallisemmalta, että raskauden seurannan tekee (yksi ja sama) spesialisti. Myös neuvolassa ovat kätilöitä, toisin kuin meidän terv.keskuksessa.
Yritän nyt sitten pitää jarrut päällä ja mielen varovaisen valoisana, huolehtimista ja epäilyä tuskin saa pyyhittyä pois. Ja, niinkuin Mullu tuossa juuri totesi, mitään ei tosiaan uskalla suunnitella vaan päivä kerrallaan on mentävä.
Pahoittelut ja lohtuhalaus kaikille km:n kokeneille :hug:. Mutta yrittäkää uudelleen, jos ja kun vaan löytyy voimia. Tiedän, että se on tässä kohtaa pieni lohtu, mutta plussa on aina positiivista. Itse odotimme 1. plussaa yli 1,5 vuotta ja pidinkin tärppiä lähinnä ihmeenä. Km olikin sitten kertakaikkisen musertava, kun ajattelin, ettei toista tilaisuutta tule. Mutta tuli, ja toinen ja neljäskin - pian km:n jälkeen raskautuminen on ymmärtääkseni keskimääräistä helpompaa.
Tsemppiä ja aurinkoista maaliskuuta kaikille, muistakaa pitää huolta itsestänne!
Heippa pitkästä aikaa!
utualle iso lohtu :hug: Voi kurjuus mitä uutisia :'(
Tervetuloa jipsis :flower:
Annabell, mua kans epäilyttää se veriseerumi, mutta muistaakseni meidän kunnassa on niin, ettei nt-ultraa tehdä, jos ei ota veriseerumia ja kyllä me se kuitenki halutaan. Mutta lapsevesipunktioon en oo menossa, mikäli nt-ultrassa ei näy turvotusta, vaikka veriseerumi hälyttäski, sehän saattaa muutenkin antaa ns turhia hälyjä, siksi en muutenkaan luota siihen.
Täällä ollu hirveää väsymystä, en oo jaksanu käydä täälläkään kirjottelemassa. Alkuviikon tein aamuvuoroa ja olin tosi pahoinvoiva ja väsymys oli ihan kaameaa. Onneksi on nyt vknloppu vapaata Kyllä pisti tuo utuan juttu ajattelemaan, jotenki sitä ajattelee, että kun on tänne asti päässy jo niin km:n riski on merkittävästi vähentyny, mutta onko se sittenkään...tuntuu, että kaikkea voi vielä tapahtua ja selvillä vesillä on vasta ku pieni on syntynyt.
No tänään kuitenkin poksutaan
Duffy ja Oula 9+0 *pokspoks*
utualle iso lohtu :hug: Voi kurjuus mitä uutisia :'(
Tervetuloa jipsis :flower:
Annabell, mua kans epäilyttää se veriseerumi, mutta muistaakseni meidän kunnassa on niin, ettei nt-ultraa tehdä, jos ei ota veriseerumia ja kyllä me se kuitenki halutaan. Mutta lapsevesipunktioon en oo menossa, mikäli nt-ultrassa ei näy turvotusta, vaikka veriseerumi hälyttäski, sehän saattaa muutenkin antaa ns turhia hälyjä, siksi en muutenkaan luota siihen.
Täällä ollu hirveää väsymystä, en oo jaksanu käydä täälläkään kirjottelemassa. Alkuviikon tein aamuvuoroa ja olin tosi pahoinvoiva ja väsymys oli ihan kaameaa. Onneksi on nyt vknloppu vapaata
Kyllä pisti tuo utuan juttu ajattelemaan, jotenki sitä ajattelee, että kun on tänne asti päässy jo niin km:n riski on merkittävästi vähentyny, mutta onko se sittenkään...tuntuu, että kaikkea voi vielä tapahtua ja selvillä vesillä on vasta ku pieni on syntynyt.No tänään kuitenkin poksutaan
Duffy ja Oula 9+0 *pokspoks*
Voi utua! Olen todella pahoillani puolestanne :hug: . Tuntuu, että tämä ketju on todellakin epäonninen :'( !
Tervetuloa mukaan jipsis! :wave:
No nyt on pelätty varhaisultrakin takana. Siellä köllötteli 6 mm kaveri ja sydän pamppasi ihan hurjasti eli kaikki oli niin kuin pitikin. Sain mukaan äitiyskortinkin ja laskettuaika olisi 1.11. :heart: Kaippa se on sinne neuvolaankin maanantaina soitettava. Oma olotila on tosin aika huonovointinen, koko viikon ollut etovaa oloa ja eilen jäinkin sitten parin päivän saikulle lepäilemään mikä oli todella hyvä, koska tuli tuota pönttöäkin jo eilen halailtua ja tänään sama homma. Saapas nähdä miten töiden kanssa maanantaina käy. Oksentamisen jälkeen on tosin taas hyvä, mutta heikko olo. Mikään muu ei ole oikein maistunut kuin mehu ja hedelmät, onneksi edes ne.
Noh, minä jatkan sohvalla makailua ja jään innolla odottamaan kirman ensimmäistä masukuvaa!
Irene 6+4
Tervetuloa mukaan jipsis! :wave:
No nyt on pelätty varhaisultrakin takana. Siellä köllötteli 6 mm kaveri ja sydän pamppasi ihan hurjasti eli kaikki oli niin kuin pitikin. Sain mukaan äitiyskortinkin ja laskettuaika olisi 1.11. :heart: Kaippa se on sinne neuvolaankin maanantaina soitettava. Oma olotila on tosin aika huonovointinen, koko viikon ollut etovaa oloa ja eilen jäinkin sitten parin päivän saikulle lepäilemään mikä oli todella hyvä, koska tuli tuota pönttöäkin jo eilen halailtua ja tänään sama homma. Saapas nähdä miten töiden kanssa maanantaina käy. Oksentamisen jälkeen on tosin taas hyvä, mutta heikko olo. Mikään muu ei ole oikein maistunut kuin mehu ja hedelmät, onneksi edes ne.
Noh, minä jatkan sohvalla makailua ja jään innolla odottamaan kirman ensimmäistä masukuvaa!
Irene 6+4
Voi utua81 :'( :'( :hug:
Aivan kamala juttu!! Jotenkin olen ajatellut ihan kuin duffy kirjoittikin, että kun tänne asti on päässyt, niin että sitä olisi edes vähän kuivilla. Että voisi vähän uskoa jo onneen. Mutta kyllä se taitaa olla niin, että parempi olla vielä suunnittelematta yhtään mitään, tulevasta ei voi tietää
dreamer78, kiitos kiitos kiitos kun kerroit hyperikokemuksia!! Olikin tarkoitus tulla teidän pinoonne huutelemaan jos joku kertoisi kokemuksiaan. Mä vähän olen pelännytkin tuota, että tämä turvotus kestää sinne rv12 asti, harmi vaan. Jouduin siirtymään jo mammahousuihin, olo on koko ajan tosi tukala ja vähäinenkin reippailu hengästyttää. Nukkuminenkin on hankalaa, kun olen tottunut mahallani maata ja oli tarkoitus nukkua silleen mahd. pitkään ennen kuin kohtu kunnolla pullahtaa, mutta tämä turvotuspallon kanssa se ei onnistu.
Huoh, mutta kaikki kestetään! Eikös tämä turvotuksen jatkuminenkin kerro raskaushormonin jatkuvasta noususta, että jos jotakin huonoa niin taatusti myös jotakin hyvää
irene80, oon tosi tosi iloinen sinun puolesta!! Voi kun saataisiin nyt yhdessä tämän onnen pitää ja turista sinne loppusyksyyn asti..
Mä pihtaan tuon mun mahakuvan kanssa, pakko malttaa "turvallisille viikoille" (jos semmoisia edes on!)
tervehdys jipsis, tänne vaan kovia kokeneet ja kauan kaivanneet, vertaistuki on tarpeen!
annabell, mun luget loppu, rv7:n loppuun. Hirvitti ekaks ajatus niiden lopettamisesta, meinasin ostaa lisää, mutta nyt on ihanaa kun ei sitä moskaa vuoda! Ja pääsi eroon pikuhousunsuojista! Heh, elämän pieniä iloja.
Mä en tiedä mikä käytäntö meillä on, että onko seerumikoe otettava np-ultran yhteydessä.
Mutta miehen kanssa jo puhuttiin, että jos mahdollista niin jätetään se välistä. Nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni, kaverit, olkaahan kuulolla.. Esikoisesta meillä verikoe hälytti, just ennen joulua 22.12 ilmoittivat keskussairaalasta, että seerumiarvo on koholla. Että pitäis kiiruusti tulla sinne puhumaan jatkotoimenpiteistä. Se päivä on vieläkin mun elämän hirvein päivä, ku:kin jää kevyesti toiseksi. Miehen kanssa yhdessä vaan itkettiin ja itkettiin, että meidän vauva on pahasti vammainen, ettei sillä ole elinmahdollisuuksia. Siinä vaiheessa tunsin selvästi jo potkutkin, tuntui ihan käsittämättömälle miten olisin voinut luopua siitä pienestä!
No mentiin seuraavana päivänä polille, lääkäri kertoi, että riskiluku on 1:230. (Siis jos laitetaan 230 vauvaa riviin, niin yhdellä niistä on jonkinasteinen vamma.) Saatiin valita tehdäänkö mulle lapsivesipunktio vai odotanko vaan synnytykseen asti. Koska punktiossa on keskenmenoriski ja laskin, että se on isompi kuin riski saada kehitysvammainen lapsi, en suostunut siihen.
Sairaala sitten tarjosi meille rakenneultran parin viikon päästä. Siinä kaikki näytti normaalille. Mä itkin koko ultran ajan, kun pelkäsin niin että sieltä löytyy jotakin. Terve 9 pisteen vauva meille sitten syntyi :heart:
Jälestäpäin olen ajatellut, että tuo kokemus jo oli niin kauhea stressi mun raskaudelle, että olisin ihan hyvin voinut saada keskenmenon senkin takia. Ja puolenvälin kohdalla se olisi aivan käsittämättömän kauheaa. Meidän riskiluku oli kuitenkin niin pieni, että mielestäni kärsittiin tuo kauhea kokemus aivan turhaa. En ymmärrä miksi tuo rima on noin matalalla.
Vieläkin itkettää kun kirjoitan tätä. Että miettikää mammat tarkkaan lähdettekö ruljanssiin, ei ne turhaa niitä lappusia ja luettavaa tästä asiasta jakele. Enkä pelottele teitä turhaa!
(.) Käytössä siis jo mammahousut. Muut ei turvotuksen takia mahdu jalkaan. Onneks on jo yksi raskaus koettuna, niin on noita kamppeita valmiiksi. Rima niitten käyttämiselle on kyllä aika korkea, en ole taikauskoinen, mutta jospa tuovat vasta tässä vaiheessa käytettynä huonoa onnea..:/
Tissejä tuikkii vieläkin vaikka luulin, että loppui jo. Öllötys on kurkussa, mutta jatkuva nälkä alkaa onneksi helpottaa. Väsymys painaa, 10h:n yöunet olen nukkunut.
Neuvola ja samalla ultra torstaina. Sinne on vielä pitkästi :ashamed:
ai niin..rv8+2 (ei meinaa muistaa laittaa tuota)
Aivan kamala juttu!! Jotenkin olen ajatellut ihan kuin duffy kirjoittikin, että kun tänne asti on päässyt, niin että sitä olisi edes vähän kuivilla. Että voisi vähän uskoa jo onneen. Mutta kyllä se taitaa olla niin, että parempi olla vielä suunnittelematta yhtään mitään, tulevasta ei voi tietää
dreamer78, kiitos kiitos kiitos kun kerroit hyperikokemuksia!! Olikin tarkoitus tulla teidän pinoonne huutelemaan jos joku kertoisi kokemuksiaan. Mä vähän olen pelännytkin tuota, että tämä turvotus kestää sinne rv12 asti, harmi vaan. Jouduin siirtymään jo mammahousuihin, olo on koko ajan tosi tukala ja vähäinenkin reippailu hengästyttää. Nukkuminenkin on hankalaa, kun olen tottunut mahallani maata ja oli tarkoitus nukkua silleen mahd. pitkään ennen kuin kohtu kunnolla pullahtaa, mutta tämä turvotuspallon kanssa se ei onnistu.
Huoh, mutta kaikki kestetään! Eikös tämä turvotuksen jatkuminenkin kerro raskaushormonin jatkuvasta noususta, että jos jotakin huonoa niin taatusti myös jotakin hyvää
irene80, oon tosi tosi iloinen sinun puolesta!! Voi kun saataisiin nyt yhdessä tämän onnen pitää ja turista sinne loppusyksyyn asti..
Mä pihtaan tuon mun mahakuvan kanssa, pakko malttaa "turvallisille viikoille"
(jos semmoisia edes on!)tervehdys jipsis, tänne vaan kovia kokeneet ja kauan kaivanneet, vertaistuki on tarpeen!
annabell, mun luget loppu, rv7:n loppuun. Hirvitti ekaks ajatus niiden lopettamisesta, meinasin ostaa lisää, mutta nyt on ihanaa kun ei sitä moskaa vuoda! Ja pääsi eroon pikuhousunsuojista! Heh, elämän pieniä iloja.
Mä en tiedä mikä käytäntö meillä on, että onko seerumikoe otettava np-ultran yhteydessä.
Mutta miehen kanssa jo puhuttiin, että jos mahdollista niin jätetään se välistä. Nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni, kaverit, olkaahan kuulolla.. Esikoisesta meillä verikoe hälytti, just ennen joulua 22.12 ilmoittivat keskussairaalasta, että seerumiarvo on koholla. Että pitäis kiiruusti tulla sinne puhumaan jatkotoimenpiteistä. Se päivä on vieläkin mun elämän hirvein päivä, ku:kin jää kevyesti toiseksi. Miehen kanssa yhdessä vaan itkettiin ja itkettiin, että meidän vauva on pahasti vammainen, ettei sillä ole elinmahdollisuuksia. Siinä vaiheessa tunsin selvästi jo potkutkin, tuntui ihan käsittämättömälle miten olisin voinut luopua siitä pienestä!
No mentiin seuraavana päivänä polille, lääkäri kertoi, että riskiluku on 1:230. (Siis jos laitetaan 230 vauvaa riviin, niin yhdellä niistä on jonkinasteinen vamma.) Saatiin valita tehdäänkö mulle lapsivesipunktio vai odotanko vaan synnytykseen asti. Koska punktiossa on keskenmenoriski ja laskin, että se on isompi kuin riski saada kehitysvammainen lapsi, en suostunut siihen.
Sairaala sitten tarjosi meille rakenneultran parin viikon päästä. Siinä kaikki näytti normaalille. Mä itkin koko ultran ajan, kun pelkäsin niin että sieltä löytyy jotakin. Terve 9 pisteen vauva meille sitten syntyi :heart:
Jälestäpäin olen ajatellut, että tuo kokemus jo oli niin kauhea stressi mun raskaudelle, että olisin ihan hyvin voinut saada keskenmenon senkin takia. Ja puolenvälin kohdalla se olisi aivan käsittämättömän kauheaa. Meidän riskiluku oli kuitenkin niin pieni, että mielestäni kärsittiin tuo kauhea kokemus aivan turhaa. En ymmärrä miksi tuo rima on noin matalalla.
Vieläkin itkettää kun kirjoitan tätä. Että miettikää mammat tarkkaan lähdettekö ruljanssiin, ei ne turhaa niitä lappusia ja luettavaa tästä asiasta jakele. Enkä pelottele teitä turhaa!
(.) Käytössä siis jo mammahousut. Muut ei turvotuksen takia mahdu jalkaan. Onneks on jo yksi raskaus koettuna, niin on noita kamppeita valmiiksi. Rima niitten käyttämiselle on kyllä aika korkea, en ole taikauskoinen, mutta jospa tuovat vasta tässä vaiheessa käytettynä huonoa onnea..:/
Tissejä tuikkii vieläkin vaikka luulin, että loppui jo. Öllötys on kurkussa, mutta jatkuva nälkä alkaa onneksi helpottaa. Väsymys painaa, 10h:n yöunet olen nukkunut.
Neuvola ja samalla ultra torstaina. Sinne on vielä pitkästi :ashamed:
ai niin..rv8+2 (ei meinaa muistaa laittaa tuota)
ei taida kukaan uskaltaa enää kirjottaa tänne kun on niin huono karma onko kellään tiedossa tulevalle viikolle ultraa?mulla vasta viikon päästä |O hyvä ettei tunteja jo laske
RP+skorppis 6+5
onko kellään tiedossa tulevalle viikolle ultraa?mulla vasta viikon päästä |O hyvä ettei tunteja jo laske RP+skorppis 6+5
No nostellaas meitä taas vähän, joskos löytyisi uusia keskustelijoitakin! :wave:
Tänään varasin sitten ekan neuvolan ja se olisi sitten ensi viikon perjantaina. Mukavalta kuullosti neuvolatäti. Muuten olo on aika heikko, eilen sinnittelin töissä ja tänään jäin taas kotiin. Ei ole oksettanut eikä etonut sitten lauantain, mutta olo on muuten kuin rekan alle jääneellä, kai tästä pitäs lähtee päivystykseen lääkärille ihmettelemään, jos sais vaikka saikkulapun mukaansa. Hyödytön mä siellä töissä olen kun mitään en jaksa tehdä.
Jokos kirman neuvola oli? Muistelisin, että tällä viikolla. Mulla ei onneksi ole vielä vaatehuolia to-su välisenä aikana painoa hävisi 4 kiloa ja kropan kuva on muotoutunut sohvaan. Kaupassa käynti tuottaa tuskaa, kun siellä on niin erilaisia hajuja. Voi kun hyvä olo tulisi takaisin.
RP:lle jaksamista ultran odotteluun. Se on hermoja raastavaa.
Onkos Mariccella jo ultrakuulumisiA? Toivon, että kaikki on hyvin.
Tänään varasin sitten ekan neuvolan ja se olisi sitten ensi viikon perjantaina. Mukavalta kuullosti neuvolatäti. Muuten olo on aika heikko, eilen sinnittelin töissä ja tänään jäin taas kotiin. Ei ole oksettanut eikä etonut sitten lauantain, mutta olo on muuten kuin rekan alle jääneellä, kai tästä pitäs lähtee päivystykseen lääkärille ihmettelemään, jos sais vaikka saikkulapun mukaansa. Hyödytön mä siellä töissä olen kun mitään en jaksa tehdä.
Jokos kirman neuvola oli? Muistelisin, että tällä viikolla. Mulla ei onneksi ole vielä vaatehuolia to-su välisenä aikana painoa hävisi 4 kiloa ja kropan kuva on muotoutunut sohvaan
. Kaupassa käynti tuottaa tuskaa, kun siellä on niin erilaisia hajuja. Voi kun hyvä olo tulisi takaisin.RP:lle jaksamista ultran odotteluun. Se on hermoja raastavaa.
Onkos Mariccella jo ultrakuulumisiA? Toivon, että kaikki on hyvin.
Moikka vaan kaikki :wave:
Irene80 Ei ole vielä kuulumisia. Ultra on torstaina ja jännitys on aivan kamala. Ja taas toisaalta ei jännitä ollenkaan kun olen aivan varma että kaikki ei ole hyvin Oireet on hävinnyt pikkuhiljaa taivaan tuuliin, jäljellä on vain syvä ahdistus. Nämä on kyllä ollut todella vaikeita viikkoja. En ole oikein jaksanut/uskaltanut kirjoitella, etten liikaa innostu ja tipu sitten vielä korkeammalta kun ultrassa lääkäri sanoo, ettei täällä kyllä mitään ole...
Jos sieltä nyt sitten tulee huonoja uutisia niin saako valita ottaako lääkkeellisen tyhjennyksen vai kaavinnan? Minulla on aivan sairaan kipeet kuukautiset (syö huumereseptillä saatavia kipulääkkeitä ja olen ollut monesti sairaalassa) ja pelkään todella että se tyhjennys on vielä kipeämpi :snotty: Silloin joskus vuosituhannen alussa mulla oli kaksi tuulimunaraskautta ja molemmilla kerroilla mut kaavittiin, onneksi. Tosin se ei ollut silloin mun päätettävissä vaan lääkäri määräsi. Onko kellään kokemusta?
Irene80 Ei ole vielä kuulumisia. Ultra on torstaina ja jännitys on aivan kamala. Ja taas toisaalta ei jännitä ollenkaan kun olen aivan varma että kaikki ei ole hyvin
Oireet on hävinnyt pikkuhiljaa taivaan tuuliin, jäljellä on vain syvä ahdistus. Nämä on kyllä ollut todella vaikeita viikkoja. En ole oikein jaksanut/uskaltanut kirjoitella, etten liikaa innostu ja tipu sitten vielä korkeammalta kun ultrassa lääkäri sanoo, ettei täällä kyllä mitään ole...Jos sieltä nyt sitten tulee huonoja uutisia niin saako valita ottaako lääkkeellisen tyhjennyksen vai kaavinnan? Minulla on aivan sairaan kipeet kuukautiset (syö huumereseptillä saatavia kipulääkkeitä ja olen ollut monesti sairaalassa) ja pelkään todella että se tyhjennys on vielä kipeämpi :snotty: Silloin joskus vuosituhannen alussa mulla oli kaksi tuulimunaraskautta ja molemmilla kerroilla mut kaavittiin, onneksi. Tosin se ei ollut silloin mun päätettävissä vaan lääkäri määräsi. Onko kellään kokemusta?
eiköhän se ultra maricce hyvin mene mulla on vasta maanantaina ja on mullakin vatsan tuntemukset kadonneet toivottavasti ei oo huono merkki...muuten on kyllä rinnat tosi arat vieläkin,ei mahdu enään rintsikoihinkaan
RP 7+0
mulla on vasta maanantaina ja on mullakin vatsan tuntemukset kadonneet toivottavasti ei oo huono merkki...muuten on kyllä rinnat tosi arat vieläkin,ei mahdu enään rintsikoihinkaan RP 7+0
Hei taas ja kiitos tervetulon toivotuksista!
Irene80, onnittelut pikkuisesta sykkeestä! :heart: Yritä kestää sitä öklöoloa - hyvä juttu kumminkin, että olet keksinyt jotain, mikä menee alas. Itsekin joudun välillä syömään puoliväkisin, kun ei tahdo ruoka maistua, mutta yleensä syöminen on kyllä auttanut öklötykseen.
Kirma, lohdullista, jos vatsan turvotus liittyy raskaushormoniin - välillä turvottaa täälläkin niin, että hyvä kun housunvyötärö riittää =).
RP, tsemppiä ultran odotteluun!
Maricce:lle samoin, aika kuluu niiin hitaasti..., ymmärrän huolesi ja epäilysi, mutta lupaathan olla murehtimatta etukäteen :hug:. Ne r-oireet tulevat ja menevät ainakin minulla miten sattuu. On kokemusta sekä kaavinnasta että lääkkeellisestä. Siihen käsitykseen jäin, että olisin saanut valita, mutta pidin parhaana noudattaa lääkärin suositusta. Tulevaa raskautta ajatellen lääkkeellinen tyhjennys on kuulemma kohdulle vähemmän rasittava. Lääkkeellisen aiheuttamat kivut ovat varmaan aika yksilölliset, mutta itse pärjäsin hyvin mukaan annetuilla kipulääkkeillä, taisin ottaa niitä pariin otteeseen. Tyhjennys olisi myös voitu tehdä osastolla, mutta halusin itse mennä kotiin - uskoisin, että osastolla olisi saanut tarvittaessa vahvempiakin troppeja.
Irene80, onnittelut pikkuisesta sykkeestä! :heart: Yritä kestää sitä öklöoloa - hyvä juttu kumminkin, että olet keksinyt jotain, mikä menee alas. Itsekin joudun välillä syömään puoliväkisin, kun ei tahdo ruoka maistua, mutta yleensä syöminen on kyllä auttanut öklötykseen.
Kirma, lohdullista, jos vatsan turvotus liittyy raskaushormoniin - välillä turvottaa täälläkin niin, että hyvä kun housunvyötärö riittää =).
RP, tsemppiä ultran odotteluun!
Maricce:lle samoin, aika kuluu niiin hitaasti..., ymmärrän huolesi ja epäilysi, mutta lupaathan olla murehtimatta etukäteen :hug:. Ne r-oireet tulevat ja menevät ainakin minulla miten sattuu. On kokemusta sekä kaavinnasta että lääkkeellisestä. Siihen käsitykseen jäin, että olisin saanut valita, mutta pidin parhaana noudattaa lääkärin suositusta. Tulevaa raskautta ajatellen lääkkeellinen tyhjennys on kuulemma kohdulle vähemmän rasittava. Lääkkeellisen aiheuttamat kivut ovat varmaan aika yksilölliset, mutta itse pärjäsin hyvin mukaan annetuilla kipulääkkeillä, taisin ottaa niitä pariin otteeseen. Tyhjennys olisi myös voitu tehdä osastolla, mutta halusin itse mennä kotiin - uskoisin, että osastolla olisi saanut tarvittaessa vahvempiakin troppeja.
Pahoitteluni utua :hug:
Eilen kävin taas kerran ultrassa..siel se pikkuinen köllötteli ja sillä oli jo jalan-ja kädenalut.Sydän hirmuisesti väpätti.
Mulla on maha kauheen turvonnut,kun menin sinne lääkärin huoneeseen niin hän katto mun mahaa ja kysy että milläs viikolla sä nyt olitkaan?? =)
Mullakin menee oireet vuoristorataa..välil tosi hyvä olo.Nyt taas paleltaa ihan sikana,tissit kipeet ja oksu lensi tänään töissä ja väsyttää.
Mä meen huhtikuun alussa np-ultraan sinne meidän lapsettomuusklinikalle.
Maricce Kaikki on varmasti ihan hyvin.
Shenda ja aarre 8+4
Eilen kävin taas kerran ultrassa..siel se pikkuinen köllötteli ja sillä oli jo jalan-ja kädenalut.Sydän hirmuisesti väpätti.
Mulla on maha kauheen turvonnut,kun menin sinne lääkärin huoneeseen niin hän katto mun mahaa ja kysy että milläs viikolla sä nyt olitkaan?? =)
Mullakin menee oireet vuoristorataa..välil tosi hyvä olo.Nyt taas paleltaa ihan sikana,tissit kipeet ja oksu lensi tänään töissä ja väsyttää.
Mä meen huhtikuun alussa np-ultraan sinne meidän lapsettomuusklinikalle.
Maricce Kaikki on varmasti ihan hyvin.
Shenda ja aarre 8+4
Moikka kaverit :wave:
Mä olen pitänyt hiljaiselämää. Niin kuin maricce kirjoitti, tämä täällä pyöriminen vaan lisää innostusta tai sitten vastaavasti alkaa ahdistaa, kun lukee huonoista uutisista. Mä menin vielä lukemaan yhdestä lehdestä, että keskenmenoriski on suurimmillaan rv9 ja utuan kohtalo kauhistuttaa. Itse kun just siirryin viikolta 9 viikolle 10. Elämä voi olla loppunut. Pelottaa AIVAN sairaasti!!
Huono-olo vaihtelee vieläkin päivittäin, luulin, että se on jo ohi, mutta kyllä taas tänään on ällöttänyt melko lahjakkaasti :x Oon myös nukkunut huonosti, saan kyllä unen päästä kiinni, mutta aamuyön vessareissun jälkeen tulee valvottua, joskus aamuunkin asti. Onneks vielä sairaslomaa keskiviikkoon asti!
Sitten kun tuota mahaa särkee ja kolottaa, jomottelee sieltä täältä, munasarjoja vihloo -kaikki lisää pelkoa vaikka tiedän, että tämä kuuluu asiaan. Näillä viikoilla kohdun kasvu kiihtyy, kyllähän sen pitääkin tuntua jossakin.
Ja mä näytän aivan kauhealta. En ole siskon kanssa nähnyt pariin kuukauteen ja nyt kun tavattiin viikonloppuna, niin oli ihan kauhuissaan mille mä näytän! Oon kuulemma aivan harmaa ja silmänaluset on mustat. Sisko sanoikin, että et sä edes vois käydä töissä tuon näköisenä.
Olo on muutenkin nahistunut ja voimaton, tuntuu ettei huvita puhuakaan kellekään, sekin vie voimia. Jos tuota esikoista ei olisi, makaisin todellakin vaan tuossa sohvalla, musta tuntuu niin saamattomalle, että mä en tiedä onko tämä enää normaalia. En käsitä kuin toiset voi käydä jumpissa ja lenkeillä..musta ei ole edes postia hakemaan.
Kuin teillä muilla, mille olo tuntuu henkisesti?
Hyperiturvotus tuntuu laskeneen, illalla on sitten valtavaa , kai sitten normaalia, turvotusta. Ja nyt se ääripään toinen ihana juttu on täällä, ummetus :x Syömisen jälkeen olo on täysi pitkän aikaa, ruuan sulaminen tuntuu kestävän ikuisuuksia.
Irene80, sulla on hyvä muisti, mulla on neuvola+ultra huomenna, IIIK!!! Maricce peukkuja meille!
RouvaPapunen ja shenda, oikein hyvää jatkoa teillekin
kirma 9+0
Mä olen pitänyt hiljaiselämää. Niin kuin maricce kirjoitti, tämä täällä pyöriminen vaan lisää innostusta tai sitten vastaavasti alkaa ahdistaa, kun lukee huonoista uutisista. Mä menin vielä lukemaan yhdestä lehdestä, että keskenmenoriski on suurimmillaan rv9
ja utuan kohtalo kauhistuttaa. Itse kun just siirryin viikolta 9 viikolle 10. Elämä voi olla loppunut. Pelottaa AIVAN sairaasti!!Huono-olo vaihtelee vieläkin päivittäin, luulin, että se on jo ohi, mutta kyllä taas tänään on ällöttänyt melko lahjakkaasti :x Oon myös nukkunut huonosti, saan kyllä unen päästä kiinni, mutta aamuyön vessareissun jälkeen tulee valvottua, joskus aamuunkin asti. Onneks vielä sairaslomaa keskiviikkoon asti!
Sitten kun tuota mahaa särkee ja kolottaa, jomottelee sieltä täältä, munasarjoja vihloo -kaikki lisää pelkoa vaikka tiedän, että tämä kuuluu asiaan. Näillä viikoilla kohdun kasvu kiihtyy, kyllähän sen pitääkin tuntua jossakin.
Ja mä näytän aivan kauhealta. En ole siskon kanssa nähnyt pariin kuukauteen ja nyt kun tavattiin viikonloppuna, niin oli ihan kauhuissaan mille mä näytän! Oon kuulemma aivan harmaa ja silmänaluset on mustat. Sisko sanoikin, että et sä edes vois käydä töissä tuon näköisenä.
Olo on muutenkin nahistunut ja voimaton, tuntuu ettei huvita puhuakaan kellekään, sekin vie voimia. Jos tuota esikoista ei olisi, makaisin todellakin vaan tuossa sohvalla, musta tuntuu niin saamattomalle, että mä en tiedä onko tämä enää normaalia. En käsitä kuin toiset voi käydä jumpissa ja lenkeillä..musta ei ole edes postia hakemaan.
Kuin teillä muilla, mille olo tuntuu henkisesti?
Hyperiturvotus tuntuu laskeneen, illalla on sitten valtavaa , kai sitten normaalia, turvotusta. Ja nyt se ääripään toinen ihana juttu on täällä, ummetus :x Syömisen jälkeen olo on täysi pitkän aikaa, ruuan sulaminen tuntuu kestävän ikuisuuksia.
Irene80, sulla on hyvä muisti, mulla on neuvola+ultra huomenna, IIIK!!! Maricce peukkuja meille!
RouvaPapunen ja shenda, oikein hyvää jatkoa teillekin
kirma 9+0
kirmatäällä myös on kamala ummetus!!oon yrittänyt juoda paljon ja syödä tummaa leipää tai muutenkin sellaista missä paljon kuitua myös mäkin nukun tosi huonosti varsinkin kun mies tulee reissusta perjantaina niin tuntuu ettei oo sängyssä ollenkaan tilaa isäntä nukkuu toisella puolella ja koira toisella
mariccetuu kertomaan sitten kuulumisia huomenna!!!
RP 7+1
tai muutenkin sellaista missä paljon kuitua myös mäkin nukun tosi huonosti varsinkin kun mies tulee reissusta perjantaina niin tuntuu ettei oo sängyssä ollenkaan tilaa isäntä nukkuu toisella puolella ja koira toisella mariccetuu kertomaan sitten kuulumisia huomenna!!!
RP 7+1
Moi kaikille!
jipsis tervetuloa mukaan :wave:
kirma kiitos kun laitoit teidän kokemuksista sen veritestin suhteen, on se ollut aivan kamalaa saada sellaisia hätyyttäviä uutisia! Mä en todellakaan haluaisi kuin sen ultran, jotta näkisi onko pikkuisella kaikki hyvin. Henkisesti yritän olla ajattelematta huonoja uutisia, mutta kyllä tuleva np-ultra pelottaa - ja on vielä niin kaukana (9.4.). Ajanvaraus suositteli viikkoa 15, mutta ollaan tuo viikko 14 lomalla, niin ei tarvitse olla töistä puolta päivää pois. Onnea huomiseen neuvolaan+ultraan, mä peukuttelen täällä!! bd bd bd
Samoin maricce tsemppiä huomiseen ultraan, täällä odotellaan kuulumisia innolla!
Irene mulla alkoi todella huono olo viikonloppuna. Toisaalta toivon että se ois hyvä merkki siitä että pikkuinen voi ja kasvaa hyvin, mutta toisaalta huh, täälläkin kropan kuva painautuu sohvaan silloin kun ei mitään kykene pahemmin tekemään huonovointisuudelta.
Rouva Papunen täälläkin alkaa rintsikat käymään jo pieniksi... Väljiä housuja sentään löytyy, ja ostin hiljattain parit, ne menee kyllä vyön kanssa sitten "normaaleissa olosuhteissakin". Tsemppiä ultran odotteluun, tiistai lähenee!!
shenda ihania ultrakuulumisia, onnittelut!
(.) Laatta alkoi lentämään lauantaina. Sunnuntaina olin tosi huonovointinen ja tekemistä olisi ollut vaikka kuinka... Ja maanantaina halailin pönttöä kahdesti työpäivän aikana, oli kyllä kurja olo koko päivän, mutta sinnittelin silti. Onneksi vessassa ei ollut muita niinä kertoina kun kävin siellä yökkäilemässä :$ Eilen kuitenkin olo parani. Pitää vaan varoa ettei ala tekemään liikoja vaan siitä ilosta että olo on hyvä - se kostautuu iltaa kohti totaaliväsymyksenä ja joskus huimauksena.
Omalääkäriltä tuli verikokeiden tulokset, kaikki kunnossa, eikä lisärautaa (multivitamiinin lisäksi) ainakaan vielä tarvitse. Eka lääkärikäynti on ensi viikon keskiviikkona.
Mullu 9+1
jipsis tervetuloa mukaan :wave:
kirma kiitos kun laitoit teidän kokemuksista sen veritestin suhteen, on se ollut aivan kamalaa saada sellaisia hätyyttäviä uutisia! Mä en todellakaan haluaisi kuin sen ultran, jotta näkisi onko pikkuisella kaikki hyvin. Henkisesti yritän olla ajattelematta huonoja uutisia, mutta kyllä tuleva np-ultra pelottaa - ja on vielä niin kaukana (9.4.). Ajanvaraus suositteli viikkoa 15, mutta ollaan tuo viikko 14 lomalla, niin ei tarvitse olla töistä puolta päivää pois. Onnea huomiseen neuvolaan+ultraan, mä peukuttelen täällä!! bd bd bd
Samoin maricce tsemppiä huomiseen ultraan, täällä odotellaan kuulumisia innolla!
Irene mulla alkoi todella huono olo viikonloppuna. Toisaalta toivon että se ois hyvä merkki siitä että pikkuinen voi ja kasvaa hyvin, mutta toisaalta huh, täälläkin kropan kuva painautuu sohvaan silloin kun ei mitään kykene pahemmin tekemään huonovointisuudelta.
Rouva Papunen täälläkin alkaa rintsikat käymään jo pieniksi... Väljiä housuja sentään löytyy, ja ostin hiljattain parit, ne menee kyllä vyön kanssa sitten "normaaleissa olosuhteissakin". Tsemppiä ultran odotteluun, tiistai lähenee!!
shenda ihania ultrakuulumisia, onnittelut!
(.) Laatta alkoi lentämään lauantaina. Sunnuntaina olin tosi huonovointinen ja tekemistä olisi ollut vaikka kuinka... Ja maanantaina halailin pönttöä kahdesti työpäivän aikana, oli kyllä kurja olo koko päivän, mutta sinnittelin silti. Onneksi vessassa ei ollut muita niinä kertoina kun kävin siellä yökkäilemässä :$ Eilen kuitenkin olo parani. Pitää vaan varoa ettei ala tekemään liikoja vaan siitä ilosta että olo on hyvä - se kostautuu iltaa kohti totaaliväsymyksenä ja joskus huimauksena.
Omalääkäriltä tuli verikokeiden tulokset, kaikki kunnossa, eikä lisärautaa (multivitamiinin lisäksi) ainakaan vielä tarvitse. Eka lääkärikäynti on ensi viikon keskiviikkona.
Mullu 9+1
Mä usko tätä!!!!! Mun vatsassa jonkun sydän sano pum, pum, pum :heart: Ihan uskomaton olo, ei tiedä itkisikö vai nauraisiko Olin niin varma, ettei siellä ole elämää.
Siis yksi alkio löydettiin jonka sydän löi vahvasti. Vastasi viikoja 7+1 ja puntion mukaan olis viikoja 7+2 eli ihan hyvältä näyttää. 10 mm oli meidän Onni/Minni vauva pitkä :heart:
Ainoa huono uutinen oli se että lääkäri oli näkevinään myoman myös kohdussa Sanoi että seuraillaan. Kahden viikon päästä uusi ultra ja sitten vasta saan luvan soittaa neuvolaan jos kaikki hyvin. Ja taas jännitetään ja odotetaan :|
Mutta tällä hetkellä on onnellinen ja helpottunut olo. En olekkaan täysin MahoLehmä
Maricce ja Onni/Minni 7+1
Olin niin varma, ettei siellä ole elämää.Siis yksi alkio löydettiin jonka sydän löi vahvasti. Vastasi viikoja 7+1 ja puntion mukaan olis viikoja 7+2 eli ihan hyvältä näyttää. 10 mm oli meidän Onni/Minni vauva pitkä :heart:
Ainoa huono uutinen oli se että lääkäri oli näkevinään myoman myös kohdussa
Sanoi että seuraillaan. Kahden viikon päästä uusi ultra ja sitten vasta saan luvan soittaa neuvolaan jos kaikki hyvin. Ja taas jännitetään ja odotetaan :| Mutta tällä hetkellä on onnellinen ja helpottunut olo. En olekkaan täysin MahoLehmä
Maricce ja Onni/Minni 7+1
maricce, onnea, onnea, onnea !!! Tiedän sen helpotuksen tunteen!
Ja mullahan kans se myoma tuolla, kerro sitten mulle kaikki mitä sulle sanotaan siitä, löytyy niin nihkeesti tietoa. Mulla myös seurataan, neuvolassa sanoivat, että ei pitäis aiheuttaa mitään ongelmaa. Mutta mitäs jos aiheuttaa :/
mullu, jep, nuo seulontatutkimukset on melko pelottavia. Sitä vaan haluaa elää siinä uskossa, että pienellä on kaikki hyvin, mutta se mahdollisuus on sitten kuitenkin otettava huomioon, että huonostikin voi käydä.
Ei auta kun toivoa, toivoa ja toivoa :/ Jaksamista yökkimisen kanssa!
rouva papunen, mulla ummetti esikoisestakin, olin ihan tukossa. Ja sitten tietty tuli pukamat päälle :x
Mulla ei syöminen auta, syön paljon leipää muutenkin ja puuroa joka aamu, silti jumittaa. Ärsyttävä vaiva. mutta eihän me valiteta eihän
Ja "kiva" tietää, että on toinenkin huono nukkuja!
( :heart: ) Siellä se oli vielä, ja erittäin hengissä Kädet ja jalat sätki, ympyrääkin pyöri. Pituutta huimat 2.7cm
Rv:t on hakusessa, neuvolan kone antoi eri päivät mitä klinikalla, että nyt on sitten jotain väliltä 9+2-9+5, selviää np-ultrassa parin viikon päästä.
Ottivat jo sen seulontaverikokeen, se kuuluu meilläkin samaan pakettiin np-ultran kanssa. Viikon päähän tuli jo uusi aika, sillon taas verikokeita ja pissinäytteet. Tästä se neuvolassa hyppääminen alkaa
Hyperiturvotus on laskenut, mutta laitampa teille kuitenkin pieneksi kevennykseksi kuvan siitä, kun oli pahimmillaan viikko sitten:
Eikö oo hirvee!!! Mä näytän kauheelle! Miettikää kuin olisin mahtunu tavallisiin työhousuihin ja kuin mä tuon römpän olisin kaikilta pitänyt piilossa Jotakin hyötyä tästä sairaslomasta
Mä vielä korostan, tämä on siis hyperimaha pahimmillaan, ei todellakaan vauvamasu.
kirma rv10
!!! Tiedän sen helpotuksen tunteen!Ja mullahan kans se myoma tuolla, kerro sitten mulle kaikki mitä sulle sanotaan siitä, löytyy niin nihkeesti tietoa. Mulla myös seurataan, neuvolassa sanoivat, että ei pitäis aiheuttaa mitään ongelmaa. Mutta mitäs jos aiheuttaa :/
mullu, jep, nuo seulontatutkimukset on melko pelottavia. Sitä vaan haluaa elää siinä uskossa, että pienellä on kaikki hyvin, mutta se mahdollisuus on sitten kuitenkin otettava huomioon, että huonostikin voi käydä.
Ei auta kun toivoa, toivoa ja toivoa :/ Jaksamista yökkimisen kanssa!
rouva papunen, mulla ummetti esikoisestakin, olin ihan tukossa. Ja sitten tietty tuli pukamat päälle :x
Mulla ei syöminen auta, syön paljon leipää muutenkin ja puuroa joka aamu, silti jumittaa. Ärsyttävä vaiva. mutta eihän me valiteta eihän
Ja "kiva" tietää, että on toinenkin huono nukkuja!
( :heart: ) Siellä se oli vielä, ja erittäin hengissä
Kädet ja jalat sätki, ympyrääkin pyöri. Pituutta huimat 2.7cm Rv:t on hakusessa, neuvolan kone antoi eri päivät mitä klinikalla, että nyt on sitten jotain väliltä 9+2-9+5, selviää np-ultrassa parin viikon päästä.
Ottivat jo sen seulontaverikokeen, se kuuluu meilläkin samaan pakettiin np-ultran kanssa. Viikon päähän tuli jo uusi aika, sillon taas verikokeita ja pissinäytteet. Tästä se neuvolassa hyppääminen alkaa
Hyperiturvotus on laskenut, mutta laitampa teille kuitenkin pieneksi kevennykseksi kuvan siitä, kun oli pahimmillaan viikko sitten:
Eikö oo hirvee!!! Mä näytän kauheelle! Miettikää kuin olisin mahtunu tavallisiin työhousuihin ja kuin mä tuon römpän olisin kaikilta pitänyt piilossa
Jotakin hyötyä tästä sairaslomasta Mä vielä korostan, tämä on siis hyperimaha pahimmillaan, ei todellakaan vauvamasu.
kirma rv10
Mariccelle onnea ihanista ultrakuulumisista! :heart:
Mullulle jaksamista pahoinvoinnin kanssa! Se ei ole todellakaan mitään mukavaa :hug: !
Kirmalla kanssa ihania ultrakuulumisia ja tosi ihqu toi sun hyperimasu. Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa varmaan muotoutuun ihan raskausmahaksi.
ON: Täällä on päästy taas töihin, olotila on jo parempi onneksi! Tasaisin väliajoin kun muistaa syödä niin kaikki ok. Viime viikon ultrasta sen sijaan tuntuu olevan jo ikuisuus ja tulevaankin sama ikuisuus. Mietin tässä, että pitäskö ennen np-ultraa kuitenkin käydä vielä varmistusultrassa, että ei tulisi sitten mitään ikäviä yllätyksiä. Kuten tuolla jo aiemmin totesinkin, että tämä on nyt sitten yhtä odotusta koko ajan ultrasta ultraan. No ehkä se tästä.
Irene 7+4
Mullulle jaksamista pahoinvoinnin kanssa! Se ei ole todellakaan mitään mukavaa :hug: !
Kirmalla kanssa ihania ultrakuulumisia ja tosi ihqu toi sun hyperimasu.
Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa varmaan muotoutuun ihan raskausmahaksi.ON: Täällä on päästy taas töihin, olotila on jo parempi onneksi! Tasaisin väliajoin kun muistaa syödä niin kaikki ok. Viime viikon ultrasta sen sijaan tuntuu olevan jo ikuisuus ja tulevaankin sama ikuisuus. Mietin tässä, että pitäskö ennen np-ultraa kuitenkin käydä vielä varmistusultrassa, että ei tulisi sitten mitään ikäviä yllätyksiä. Kuten tuolla jo aiemmin totesinkin, että tämä on nyt sitten yhtä odotusta koko ajan ultrasta ultraan. No ehkä se tästä.
Irene 7+4
kirma No olipas maha tuon hyperin aikana!!!! ihan kuin olisit pidemmällä ettet vaan oo nyt huijannu??? :heart: mä olen nyt syönyt hieman kaalilaatikkoa tällä viikolla niin oon saanut jotenkin tuon suolen toimimaan eli jos tykkää kaalilaatikosta niin suosittelen hajut ei välttämättä oo kyllä parhaimmat
Nyt on heiman jännitystä ilmassa maanantaina kuulee "tuomion" ei oo enää pitkä
RP 7+3
ihan kuin olisit pidemmällä ettet vaan oo nyt huijannu??? :heart: mä olen nyt syönyt hieman kaalilaatikkoa tällä viikolla niin oon saanut jotenkin tuon suolen toimimaan eli jos tykkää kaalilaatikosta niin suosittelen hajut ei välttämättä oo kyllä parhaimmat Nyt on heiman jännitystä ilmassa maanantaina kuulee "tuomion" ei oo enää pitkä
RP 7+3
Huomennahan se maricce selvii onko siellä mitään elossa olevaa jännitys on hirmuinen saa nähdä saanko nukuttuakaan ens yönä
RP 7+5
jännitys on hirmuinen saa nähdä saanko nukuttuakaan ens yönä RP 7+5