Kun mies ei

[samma här]

""miten te olette päätyneet yhteen noin seksihaluiltaan erilaisten ihmisten kanssa?""

Omalta osaltani voin vastata, että tätä ""ongelmaa"" ei ollut suhteen alkuaikoina havaittavissa. Mies oli *erittäin* innokas silloin.

 

[Paras keino]

Rouva Eteläkarjalasta. aijemmin kertomaani täytyy lisätä,että helposti vieraan saanti menee liiallisuuksiin.On siinä järki pidettävä,""vaikka kuin hyvää tekisi"" Näin tahtoi minulle käydä.Tosin senjälkeen miehellenikin sain orkkuja. Kohtuus kaikessa!!! Kummasti se vai piristää??

Ottakaa opiksi,En tunne itseeni Huooraksi,Minulla on vain NAISEN HALUT!!! Mieskin tykkää, ETTÄ NAINEN NAUTTII

 

[Sakari29]

""Meillä kun myös on tämä sama tilanne, auttaisiko tosiaan jonkin uuden kokeileminen. Olen yrittänyt ehdotella kaikkea uutta ja olla kovin aktiivinen. Toiminta näyttää tuottavan aivan päin vastaisia tuloksia, mies haluaa entistä harvemmin. ""

Meillä homma meni niin, että minä olin se aktiivinen osapuoli ja yritin kaikin tavoin pitää seksielämän vireänä. Koko ajan minulla oli kuitenkin sellainen olo, että tyttöystäväni (nykyään vaimoni), pistää jotenkin vastaan, toimii pelkkänä negatiivisena säätelijänä. Yritin keskustella asioista tuhannesti, mutta yleensä keskustelut päätyivät aina riitaan (hän suuttui).

Jotenkin vain pystyin pitämään toivoa yllä 10 vuotta. Sitten tuli odottamani hääyö ja häämatka, joihin olin ladannut liikaa odotuksia ja joista olin kuulemma puhunut liikaa. Oikeastaan vasta häämatkan jälkeen tajusin, että asetelma siellä oli ollut ihan väärä, ja se muutti jotakin päässäni.

10 vuotta olin täydellinen rakastaja, mutta nyt olen ollut kesästä lähtien aika ailahteleva, oikeaan fiilikseen on vaikea päästä ja kun pääsee, niin kesken seksin tulee sellainen olo, että taas tätä samaa ja joutuu taistelemaan erektion pitämisen kanssa ja muutaman kerran se on lerpahtanutkin.

Olen vuosia sanonut vaimolleni, että seksielämämme on niin epätasa-arvoista, että se ei ole kestävällä pohjalla. Rajan vastaan tulemiseen meni kauan. Ensimmäisen erektio-ongelman tullessa vastaan vaimo luuli, että nyt sitten kostan jotakin.

En kyllä ole vielä luovuttanut ja valoakin on mielestäni näkyvissä. Ehkä minun pitäisi luovuttaa ja jättää pallo vaimolle.

 

[Iisa]

Aivan totta varmasti puhut! Todellakin yhdyn mielipiteeseesi, että mitä muutakaan mahdollisuutta on e kuin mennä hakemaan seksiä sitten samanhenkiseltä ihmiseltä.

Itse olen nuori nainen ja miesten mieleen selvästikkin, oma mies ei halua seksiä kuin 1-2 kertaa viikossa ja se tuntuu minulle tosi vähäiseltä. Aloitteet ovat yleensä aina minulta ja mies ei jaksa kunnon esileikkiäkään..se on semmoista että sängyssä perusjuttuja ja siinä sit.

Hohhoij..kyllä vähän kaipaa meikä nainen muuta ja paljon enemmän,,ei puhuminen ole auttanut ja asioiden ratkominen..olen yrittänyt kaikkeni ja muuta en voi. Nyt ympärilläni pörrää upea uros joka sytyttää jo pelkällä läsnäolollaan samassa paikassa..luulen että joudun ottamaan tämän uroksen lähemoään kontaktiin tätä rataa..

Pahinta on vaan se että omalle rakkaalleen sitä ei haluaisi tehdä eikä salata, mutta kai siihne pystyy..niinhän ne muutkin tekee..sydän kuuluu omalle miehelle mutta seksistä voi kenties nauttia toisen kanssa ellei kotona homma toimi.

 

[Kiia]

tyhmiä kyselet - pettäjä on pettäjä eikä kukaan muu eli siis sinä jos petät, ei puolisosi joka ei petä.

 

[lilli]

Täällä on keskusteltu useammassakin ketjussa kumppanien (etenkin miesten) haluttomuudesta, anteeksi vaan miehet, jotka kärsivät samasta naisensa kanssa, mutta ehkä meille naisille todellakin vain on käsittämättömämpää, ettei mies halua. Ainakin itselleni ongelma on uusi- aikaisempia parisuhteita takana 5 ja useampia lyhytaikaisempia viritelmiä ja nyt sitten ensimmäinen avioliitto ja ensimmäinen suhde, jossa olen joutunut törmäämään tähän haluttomuusongelmaan. Kuten ap:lläkin, aluksi seksiä oli riittävästi, mutta toisin kuin AP:llä, oli se pienen alkukankeuden jälkeen aivan mahtavaa n. vuoden, mutta viimeiset kuukaudet seksin määrä on ollut koko ajan vähenemään päin. Nyt on menossa pisin breikki, 6 viikkoa ja tuntuu, ettei loppua näy. Aluksi yritin jutella asiasta, mutta tilanne meni siitä vain enemmän solmuun, joten sitten siirryin lähentely/viettely-yrityksiin=suoraan toimintaan, mutta kun sekään ei auttanut, olemme jo kolmisen viikkoa olleet kuin kämppikset, sillä toisin kuin eräillä onnekkailla, meillä ei ole edes muuta hellyyttä/viereen käpertymistä/suukottelua, pikaista (minun aloitteestani tulevasta) hyvänyönsuukkoa lukuunottamatta.

Minusta on mielenkiintoista, että jotkut tuomitsevat täysin pettämisen, jos seksi parisuhteesta on käytännöllisesti katsoen loppu. En ole itse kertaakaan pettänyt kumppaneitani, mutten olekaan ollut näin omituisessa tilanteessa ennen. Toisin sanoen, en vieläkään menisi kovin helpolla pettämään, mutta nyt ymmärrän, miltä niistä miehistä/naisista tuntuu, jotka rakastavat ja himoitsevat kumppaniaan ja saavat vastineeksi vain nihkeyttä ja torjuntaa. Toki torjujalla varmasti on todella paha olo itselläänkin, mutta ei kai kukaan voi olettaa, että kokonaan elää seksitöntä elämää loppuelämänsä? Toki ero on aina vaihtoehto, mutta onhan sitä kuitenkin muitakin syitä, jotka pitävät yhdessä, taloudellisten sitoumusten lisäksi, esim. syvä ystävyys ja yhteiset lapset...

Itse yritän sinnitellä ja toivoa, että kyseessä olisi vain joku haluttomuus""vaihe"", ainakin näin saattaisi olla, rationaalisesti ajateltuna, sillä miehellä on varsinainen stressiputki päällä töissä, puhumattakaan rahahuolista. Joten yritän olla sortumatta, mikä minussa on vikana/onkohan hänellä joku toinen- aatoksiin. Jos tilanne ei laukea (kiva mielleyhtymä...), varaan vaikka ajan terapeutille! Tsemppiä kaikille kohtalontovereille!