Kumpi parempi että mies elättää vai että yhteiskunta elättää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja täsmennyt;29042363:
...ja odottaa saavansa omansa korkoineen takaisin, kunhan mies valmistuu.

Sellainen ajatus on mahdoton, että miehellä ei olisi työtä eikä ammattia, vaan hänen tulevaisuutensa perustuisi sen varaan, että vaimo elättää. Toisin päin ajatus ei ole lainkaan mahdoton, vaan arkea suurelle osalle palstamammoja.

Onko sellaisia kotirouvia paljonkin, jotka eivät hoida lapsia? Tuskin uranaista haittaisi että kotona olisi lapset ja kodin hoitava mies ja nainen voisi keskittyä täysin uran luomiseen.

Kuinka moni mies olisi valmis tuollaiseen?
 
Eli elätit miestäsi kuukauden. Kauanko hän on elättänyt sinua?

Ei, vaan elätin miestäni vuoden. Ilmaista ei ole elo lomilla jos asuu poissa vanhempien helmoista.

Mä olen kolmesta lapsesta ollut hoitovapaalla yht. puolitoista vuotta. Tosin vuosi siitä oli "pakollista" kotonaoloa koska mies oli yk-joukoissa ja minä rakennutin kotona taloa ja hoidin kotihommia, enkä olisi kyennyt menemään töihin kaiken keskellä.

Mutta sitten taas jos sinun tavallasi lasketaan niin eihän mies silloinkaan elättänyt koska sain tukia. Työttömänä en ole ollut päivääkään.
 
Kaikkein paras vaihtoehto olisi tietysti se, että vaimo elättäisi, mutta kuten kaikki tiedämme, tämä on tietysti täysin mahdoton ajatus, koska yksikään nainen ei suostu elättämään miestään.
Tämä on ihan totta. Tai no poikkeuksia varmaan on, mutta harvemmin. Naiset, joilla on niin hyvä palkka, että sillä elätetään koko perhe, yleensä haluavat sellaisen miehen, jolla on ammatillista kunnianhimoa. Kunnianhimoinen nainen ja kunnianhimoinen mies on toimiva yhtälö. Kunnianhimoinen mies ja kunnianhimoton nainen on toimiva yhtälö. Mutta jostain syystä kunnianhimoinen nainen ja kunnianhimoton mies ei ole toimiva yhtälö. Toisaalta meidän kulttuurimmekaan ei oikein tue koti-isyyttä tai kotiherruutta (onko kotirouvan miespuolinen vastine?) vaan miehen odotetaan olevan menestyjä tai ainakin haluavan kodin ulkopuolisia haasteita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042402:
Tämä on ihan totta. Tai no poikkeuksia varmaan on, mutta harvemmin. Naiset, joilla on niin hyvä palkka, että sillä elätetään koko perhe, yleensä haluavat sellaisen miehen, jolla on ammatillista kunnianhimoa. Kunnianhimoinen nainen ja kunnianhimoinen mies on toimiva yhtälö. Kunnianhimoinen mies ja kunnianhimoton nainen on toimiva yhtälö. Mutta jostain syystä kunnianhimoinen nainen ja kunnianhimoton mies ei ole toimiva yhtälö. Toisaalta meidän kulttuurimmekaan ei oikein tue koti-isyyttä tai kotiherruutta (onko kotirouvan miespuolinen vastine?) vaan miehen odotetaan olevan menestyjä tai ainakin haluavan kodin ulkopuolisia haasteita.

Aamen. Täsmälleen näin.
 
Onko sellaisia kotirouvia paljonkin, jotka eivät hoida lapsia? Tuskin uranaista haittaisi että kotona olisi lapset ja kodin hoitava mies ja nainen voisi keskittyä täysin uran luomiseen.

Kuinka moni mies olisi valmis tuollaiseen?
Mun tuntemiani uranaisia kyllä haittaisi. Tai siis ainakin ovat valinneet puolisoikseen miehiä, joilla on mahdollisuus varsin merkittäväänkin uraan ja jotka eivät jätä vuosien opiskeluja hukkaan vain sen vuoksi, että jättäytyvät kotiin lapsia hoitamaan.
 
Yhteiskunta.

Niin kauan kuin ''rakkaalla'' hallituksellamme on varaa esim. seuraaviin asioihin:
2013 Suomi on varannut kehitysyhteistyöhön 1 118 miljoonaa euroa, josta 10,1 % menee hallintokuluihin.
Susien, karhujen, supikoirien ym. pannoitukseen elikkäs vähintään 10.000 euroa/panta. (Pannoittakaa ihan vapaasti, mutta EI KIITOS verorahoilla)
Kansallisooppera, Kiasma, erilaiset museot yms. hömppä

Pointti, se summa jotta Matti/Maija meikäläisen toimeentulosta maksetaan pitäisi mielestäni olla etusijalla. Syitäkin on kaksi 1) Se on suomalainen 2) Se on ihminen
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042424:
Mun tuntemiani uranaisia kyllä haittaisi. Tai siis ainakin ovat valinneet puolisoikseen miehiä, joilla on mahdollisuus varsin merkittäväänkin uraan ja jotka eivät jätä vuosien opiskeluja hukkaan vain sen vuoksi, että jättäytyvät kotiin lapsia hoitamaan.

Ehkä se on sitten noin.
 
Ehkä se on sitten noin.

Mielestäni tuossa on vain osa totuus. Työura ja kunnianhimo eivät välttämättä ole sidoksissa toisiinsa. Katsotte vain ''täydelliset naiset sarjaa'' kyllä osa ''kotirouvistakin'' näyttää olevan sangen kunnianhimoisia.

Mikäli taasen unohdetaan sarjat

Sehän on totta että ''pullanleivonta'' tai lastenhoito ei sinällään lisää eurojen määrää perheessä.. Ensin pitäisi kai määritellä mitä kotiäidillä tai isällä tarkoitetaan. Mikäli koti-isä vaikka tekee etätöitä siinä samalla.. hän on kotona, voi hoitaa lapset ja tienaa luultavasti saman kuin puolisonsa. Yrittäjillä taasen tuo työpaikka ja vapaa-aika on iän kaiken ollut veteenpiirretty viiva..
 
Alkuperäinen kirjoittaja täsmennyt;29042363:
...ja odottaa saavansa omansa korkoineen takaisin, kunhan mies valmistuu.

Sellainen ajatus on mahdoton, että miehellä ei olisi työtä eikä ammattia, vaan hänen tulevaisuutensa perustuisi sen varaan, että vaimo elättää. Toisin päin ajatus ei ole lainkaan mahdoton, vaan arkea suurelle osalle palstamammoja.

Miten niin odottaa omaa osaansa?!
 
Yhteiskunta on tärkeä viimesijainen turvaverkko. Tosin vanhempien ei tarvitse elättää aikuista lastaan, minusta olisi hyvä jos heidän pitäisi. Lapsenlapsia myöten, samoin aikuisilla lapsilla olisi velvollisuus elättää vanhempansa ja esivanhempansa. Sisaruksilla ei tarvitsisi ehkä olla velvollisuutta.

Miten tuollainen voisi käytännössä olla? Se johtaisi pahimmillaan aika hirveisiin valtasuhteisiin ja myös teloudellisiin hyväksikäyttösuhteisiin. Aiemminhan tuollaista oli Suomessakin, ja pahimmillaan esim. riesaksi koettuja vanhuksia saatettiin lopulta kohdella aika huonosti. Ja koska perhesuhteet eivät aina ole suinkaan ongelmattomia, voisi tulla aika kurjia tilanteita, kun aikuinen lapsi joutuisi elättämään vanhempia, joiden kanssa on välit poikki, ja sen vuoksi esim. luopumaan monista omista tai vaikka lastensa hankinnoista. Tai sitten iäkkäät vanhemmat joutuvat itse maksamaan eläkkeistään lastensa ja lastenlastensa elämää - kuulostaa aika oudolta. Ei tarvitse olla kyse alkoholismista, kun ongelmia saattaa jo tulla. Ja lopulta kenelläkään ei olisi rahaa, kun esim. eläkeikää lähestyvä pariskunta yrittää elättää sekä itsensä, iäkkäät vanhempansa sekä mahdollisesti osan lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Aika kohtuuton taloudellinen taakka!

Ihannetilanteessa tietysti kukaan ei elättäisi ketään, kun kaikilla olisi "omaa rahaa", mutta käytännössä se ei menisi niin.
 
Ehkä se on sitten noin.
Tai vika ehkä on siinä, miten aiemmin sen jo esitit, että ne miehet eivät ole halukkaita luopumaan omista uristaan, vaikka vaimon palkka riittäisikin koko perheen elämiseen.

Aasinsiltaa vähän ohi alkuperäisen aiheen, niin jokin aika sittenhän tehtiin tutkimuksia siitä, miten Suomessa lapsiperheiden tuloerot kasvavat. Yksi merkittävä syy oli se, että nykyisin hyvin palkatut ihmiset valitsevat puolisoikseen toisia hyvinpalkattuja. Lääkäri-sairaanhoitaja -, juristi-merkonomi-, DI-lähihoitaja- jne pariskunnat alkavat olla yhä harvinaisempia. Tilalle on tullut lääkäri-lääkäri -, juristi-DI-, merkonomi-sairaanhoitaja- jne pariskunnat. Suuntaus on tosin ihan järkevä, jos tulossa on kotihoidontuen uudistus ja halutaan, että koko perheen elatus on lapsen ollessa alle 3 v puoliksi naisen harteilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042402:
Tämä on ihan totta. Tai no poikkeuksia varmaan on, mutta harvemmin. Naiset, joilla on niin hyvä palkka, että sillä elätetään koko perhe, yleensä haluavat sellaisen miehen, jolla on ammatillista kunnianhimoa. Kunnianhimoinen nainen ja kunnianhimoinen mies on toimiva yhtälö. Kunnianhimoinen mies ja kunnianhimoton nainen on toimiva yhtälö. Mutta jostain syystä kunnianhimoinen nainen ja kunnianhimoton mies ei ole toimiva yhtälö. Toisaalta meidän kulttuurimmekaan ei oikein tue koti-isyyttä tai kotiherruutta (onko kotirouvan miespuolinen vastine?) vaan miehen odotetaan olevan menestyjä tai ainakin haluavan kodin ulkopuolisia haasteita.

Aika usein saattaa olla noin. Tosin riippuu varmaan, mistä miehen tulottomuus/kunnianhimottomuus johtuu, ja millainen ihminen hän sitten muuten on. Tiedän yhden perheen, jossa pariskunta satsaa nimenomaan naisen uraan, kun taas miehellä ei mitään uraa olekaan - vaikka on älykäs ja aiemmin kunnianhimoinenkin (mutta omalla urallaan epäonnistunut).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29042628:
Miten tuollainen voisi käytännössä olla? Se johtaisi pahimmillaan aika hirveisiin valtasuhteisiin ja myös teloudellisiin hyväksikäyttösuhteisiin. Aiemminhan tuollaista oli Suomessakin, ja pahimmillaan esim. riesaksi koettuja vanhuksia saatettiin lopulta kohdella aika huonosti. Ja koska perhesuhteet eivät aina ole suinkaan ongelmattomia, voisi tulla aika kurjia tilanteita, kun aikuinen lapsi joutuisi elättämään vanhempia, joiden kanssa on välit poikki, ja sen vuoksi esim. luopumaan monista omista tai vaikka lastensa hankinnoista. Tai sitten iäkkäät vanhemmat joutuvat itse maksamaan eläkkeistään lastensa ja lastenlastensa elämää - kuulostaa aika oudolta. Ei tarvitse olla kyse alkoholismista, kun ongelmia saattaa jo tulla. Ja lopulta kenelläkään ei olisi rahaa, kun esim. eläkeikää lähestyvä pariskunta yrittää elättää sekä itsensä, iäkkäät vanhempansa sekä mahdollisesti osan lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Aika kohtuuton taloudellinen taakka!

Ihannetilanteessa tietysti kukaan ei elättäisi ketään, kun kaikilla olisi "omaa rahaa", mutta käytännössä se ei menisi niin.
Minusta ihannetilanteessa kenenkään ei olisi pakko elättää ketään vaan ihmiset elättäisivät tarpeen mukaan ihan vapaaehtoisesti omat läheisensä. Ihan vain sen vuoksi, että kokevat sen oikeaksi ja saavat siitä hyvän mielen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042648:
Minusta ihannetilanteessa kenenkään ei olisi pakko elättää ketään vaan ihmiset elättäisivät tarpeen mukaan ihan vapaaehtoisesti omat läheisensä. Ihan vain sen vuoksi, että kokevat sen oikeaksi ja saavat siitä hyvän mielen.

Niin, joissain kulttuureissa näin toki toimitaankin, koska esim. sosiaaliturvaa ei ole. Mutta en näe tuossa silti ristiriitaa meidänkään yhteisuntaan. Kyllähän esim. opiskelijoiden vanhemmat tukevat usein lapsiaan, jos vain voivat, vaikka lapset saisivat opintotukeakin. Ja eläkeläisten lapset saattavat antaa rahaa tai ostaa tavaroita tms vanhemmilleen, vaikka nämä saavat eläkettä. Se, että tulottomat saavat yhteiskunnalta sosiaaliturvan muodossa rahansa, kuitenkin poistaa turhia jännitteitä ja vapauttaa niiltä läheisiltäkin energiaa toisenlaiseen tukemiseen ja auttamiseen. Ei ihmisillä kuitenkaan ihan niin suuria palkkoja normaalisti ole, että niillä voi kustantaa sekä oman perheen, myös omien ja puolison vanhempien ja mahdollisesti muidenkin sukulaisten elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29042639:
Aika usein saattaa olla noin. Tosin riippuu varmaan, mistä miehen tulottomuus/kunnianhimottomuus johtuu, ja millainen ihminen hän sitten muuten on. Tiedän yhden perheen, jossa pariskunta satsaa nimenomaan naisen uraan, kun taas miehellä ei mitään uraa olekaan - vaikka on älykäs ja aiemmin kunnianhimoinenkin (mutta omalla urallaan epäonnistunut).
Joo, poikkeuksia varmasti on. Mutta jostain syystä miehille tuntuu olevan kovin vaikea luopua omasta urastaan. Voisiko olla niin, että miehillä on naisia kovempi tarve päteä kodin seinien ulkopuolella? Poikalapsetkin kilpailevat keskenään, kuka on nopein, vahvin, kiipeää korkeimmalle puuhun, potkaisee pallon kauimmaksi jne, mutta vaipanvaihtonopeus tai edullisin sämpyläresepti ei vielä ole miesten keskuudessa mikään meriitti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042629:
Tai vika ehkä on siinä, miten aiemmin sen jo esitit, että ne miehet eivät ole halukkaita luopumaan omista uristaan, vaikka vaimon palkka riittäisikin koko perheen elämiseen.

Aasinsiltaa vähän ohi alkuperäisen aiheen, niin jokin aika sittenhän tehtiin tutkimuksia siitä, miten Suomessa lapsiperheiden tuloerot kasvavat. Yksi merkittävä syy oli se, että nykyisin hyvin palkatut ihmiset valitsevat puolisoikseen toisia hyvinpalkattuja. Lääkäri-sairaanhoitaja -, juristi-merkonomi-, DI-lähihoitaja- jne pariskunnat alkavat olla yhä harvinaisempia. Tilalle on tullut lääkäri-lääkäri -, juristi-DI-, merkonomi-sairaanhoitaja- jne pariskunnat. Suuntaus on tosin ihan järkevä, jos tulossa on kotihoidontuen uudistus ja halutaan, että koko perheen elatus on lapsen ollessa alle 3 v puoliksi naisen harteilla.

Aika usein tutustutaan kumppaniin opiskelun tai töiden merkeissä, veikkaan että tämä on merkittävä syy. Vaikka tietysti joillekin merkitsee myös kumppanin varallisuus tai koulutustaso (tosin aina se korkeasti koulutettu ei saa mitään erityisen suuria tuloja - riippuu niin koulutuksesta).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042664:
Joo, poikkeuksia varmasti on. Mutta jostain syystä miehille tuntuu olevan kovin vaikea luopua omasta urastaan. Voisiko olla niin, että miehillä on naisia kovempi tarve päteä kodin seinien ulkopuolella? Poikalapsetkin kilpailevat keskenään, kuka on nopein, vahvin, kiipeää korkeimmalle puuhun, potkaisee pallon kauimmaksi jne, mutta vaipanvaihtonopeus tai edullisin sämpyläresepti ei vielä ole miesten keskuudessa mikään meriitti?

Veikkaan, että nykyisin suuntaus on muuttumassa eivätkä naisetkaan halua luopua urastaan. Helpommin kotiin jäävät ne naiset, joilla ei ole varsinaista "uraa", vaan pelkkä työ.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29042678:
Veikkaan, että nykyisin suuntaus on muuttumassa eivätkä naisetkaan halua luopua urastaan. Helpommin kotiin jäävät ne naiset, joilla ei ole varsinaista "uraa", vaan pelkkä työ.
Nimenomaan. Mielenkiintoista nähdä, miten kotihoidontuen uudistus tulee muuttamaan tilannetta. Tarkoitan siis, että kun naisen kohdalla hoitovapaalla olemisen aika lyhenee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29042659:
Niin, joissain kulttuureissa näin toki toimitaankin, koska esim. sosiaaliturvaa ei ole. Mutta en näe tuossa silti ristiriitaa meidänkään yhteisuntaan. Kyllähän esim. opiskelijoiden vanhemmat tukevat usein lapsiaan, jos vain voivat, vaikka lapset saisivat opintotukeakin. Ja eläkeläisten lapset saattavat antaa rahaa tai ostaa tavaroita tms vanhemmilleen, vaikka nämä saavat eläkettä. Se, että tulottomat saavat yhteiskunnalta sosiaaliturvan muodossa rahansa, kuitenkin poistaa turhia jännitteitä ja vapauttaa niiltä läheisiltäkin energiaa toisenlaiseen tukemiseen ja auttamiseen. Ei ihmisillä kuitenkaan ihan niin suuria palkkoja normaalisti ole, että niillä voi kustantaa sekä oman perheen, myös omien ja puolison vanhempien ja mahdollisesti muidenkin sukulaisten elämää.
Ei varmaankaan erillistalouksissa, mutta onhan aiemminkin asunut muutama sukupolvi samaa taloutta. Jos esim mutsi nyt muuttaisi meille, niin saman verran mulla menisi rahaa elämiseen kuin silloin, kun esikoinen asui vielä kotona.

Mä pahasti pelkään,että tulen vielä elinaikanani näkemään sen, ettei yhteiskunta enää kansalaisiaan elätäkään tai kansalaisistaan huolehdikaan vaan yhä enemmän asioita tulee siirtymään omaisten ja erilaisten kolmannen sektorin yhteisöjen harteille.
 
Voidaanko biologia vain ohittaa olan kohautuksella? Minun piti palata töihin marraskuun alusta, kun Viktor 2,5 kk vanha. Miehen uuden työn tähden jouduin muokkaamaan sitä sitten niin, että olen äitiysloman perään vanhempainvapaankin kotona. Tässä kohdassa vauva ei ollut vielä syntynyt ja muutos oli minulle tervetullut lähinnä siksi, että töissä oli tapahtunut muutoksia, joiden takia kaipasin tuumaustaukoa töistä, että haluanko jatkaa ko. paikassa.

Vauvan synnyttyä tuli hormonimyrsky sellaisella voimakkuudella, että ei mitään rajaa. Kotikoulun pitäminenkin alkoi kuulostaa järkevältä vaihtoehdolta. Ihme saa tapahtua, jos joku kuvittelee minun palaavan töihin toukokuussa.

Olen luopunut ajatuksesta kirjoittaa gradukin. Urahaaveet tuntuvat yhdentekeviltä. Voin tietysti olla luonnonoikku.
 
Voidaanko biologia vain ohittaa olan kohautuksella? Minun piti palata töihin marraskuun alusta, kun Viktor 2,5 kk vanha. Miehen uuden työn tähden jouduin muokkaamaan sitä sitten niin, että olen äitiysloman perään vanhempainvapaankin kotona. Tässä kohdassa vauva ei ollut vielä syntynyt ja muutos oli minulle tervetullut lähinnä siksi, että töissä oli tapahtunut muutoksia, joiden takia kaipasin tuumaustaukoa töistä, että haluanko jatkaa ko. paikassa.

Vauvan synnyttyä tuli hormonimyrsky sellaisella voimakkuudella, että ei mitään rajaa. Kotikoulun pitäminenkin alkoi kuulostaa järkevältä vaihtoehdolta. Ihme saa tapahtua, jos joku kuvittelee minun palaavan töihin toukokuussa.

Olen luopunut ajatuksesta kirjoittaa gradukin. Urahaaveet tuntuvat yhdentekeviltä. Voin tietysti olla luonnonoikku.

Ei pahalla mutta olet kyllä luonnonoikku. Jos minulla olisi työpaikkasi ja järkesi lähtisin heti töihin ja tekisin gradun en hukkaisi elämääni kotona.
 
Minut mies elättää eikä haittaa ollenkaan. Haluaa niin tehdä. Hänen mielestään minun töihin siirtyminen tuo enemmän haittaa kuin hyvää ;) (tulotaso tällä hetkellä enemmän kuin riittävä)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042629:
Tai vika ehkä on siinä, miten aiemmin sen jo esitit, että ne miehet eivät ole halukkaita luopumaan omista uristaan, vaikka vaimon palkka riittäisikin koko perheen elämiseen.

Aasinsiltaa vähän ohi alkuperäisen aiheen, niin jokin aika sittenhän tehtiin tutkimuksia siitä, miten Suomessa lapsiperheiden tuloerot kasvavat. Yksi merkittävä syy oli se, että nykyisin hyvin palkatut ihmiset valitsevat puolisoikseen toisia hyvinpalkattuja. Lääkäri-sairaanhoitaja -, juristi-merkonomi-, DI-lähihoitaja- jne pariskunnat alkavat olla yhä harvinaisempia. Tilalle on tullut lääkäri-lääkäri -, juristi-DI-, merkonomi-sairaanhoitaja- jne pariskunnat. Suuntaus on tosin ihan järkevä, jos tulossa on kotihoidontuen uudistus ja halutaan, että koko perheen elatus on lapsen ollessa alle 3 v puoliksi naisen harteilla.
Minä komppaan tätä täysin. Näin se menee koko tuttavapiirissäni. Tosin minun ja puolisoni välinen tuloero on huikea, koska mies on menestynyt työelämässä ja itsellä ei ole palkkaetenemis mahdollisuuksia hoitoalalla. Koulutustaso on kuitenkin tismalleen sama.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;29042424:
Mun tuntemiani uranaisia kyllä haittaisi. Tai siis ainakin ovat valinneet puolisoikseen miehiä, joilla on mahdollisuus varsin merkittäväänkin uraan ja jotka eivät jätä vuosien opiskeluja hukkaan vain sen vuoksi, että jättäytyvät kotiin lapsia hoitamaan.
Ai että kun saisin kotona olevan miehen! Siihen asti kun en saa, minä olen kotona. Mutta sitten kun saan, niin ampaisen työelämään kärppänä ;) Koko perheen hyvinvointi kasvaa, kun on a) tarpeeksi rahaa b) tarpeeksi aikaa lapsille ja kodinhoidolle. Meille riittää yhdet tulot, joten ei tingitä siitä ajasta.
 
Mikä vika miehen elättämisessä on? Jos perhe on yhdessä tehnyt sellaisen ratkaisun, että nainen haluaa olla lasten kanssa kotona ja mieskin haluaa naisen olevan kotona, mutta itse töissä ja se on tahtotila molemmille, niin onkos siinä sitten jokin vika? Ja jos tienaa niin hyvin, että rahankaan takia ei toisen tarvitse käydä töissä?

Yhteiskunnan elättäminen taas menee verorahoista.. Mutta toisaalta, niillä rahoilla elätetään jos jonkinnäköistä eläjää, että esim. väliaikaiseen työttömyyteen mielellään käytän verorahojani.
 

Yhteistyössä