M
midinex
Vieras
Asun miehen kanssa, joka on eronnut jo vuosia sitten. Vaimo tuntui olleen se petturi, mutta kuitenkin mies puhuu äxästään, joskus hyvinkin kaipailevalla äänensävyllä ja muutenkin minusta tuntuu kuin minua verrattaisiin jatkuvasti siihen ihmiseen.
Me olemme puhuneet ihan reilusti kaikista entisistä asioistamme ja puhumme vieläkin. Tämä asia vain vaivaa minua, sillä tuntuu kuin se nainen olisi kaikesta huolimatta, miehen ihanne nainen, jos vain ei olisi pettänyt. Toisinaan tuntuu, että tokaisen, mene hänen luokseen ja pyydä takaisin ja tyydy siihen mitä saat. Me naiset olemme melkein toistemme vastakohtia.
Onko sitten niin, että miehet kaihoavat eniten sen jälkeen, joka oli vaikeimmin kiinnipidettävissä ja elämässä oli jännitystä, eikä elämä ollut tasaisesti soljuvaa.
Mitä miehet oikein avo- tai avioliitolta oikein odottaa ja toivoo??
Me olemme puhuneet ihan reilusti kaikista entisistä asioistamme ja puhumme vieläkin. Tämä asia vain vaivaa minua, sillä tuntuu kuin se nainen olisi kaikesta huolimatta, miehen ihanne nainen, jos vain ei olisi pettänyt. Toisinaan tuntuu, että tokaisen, mene hänen luokseen ja pyydä takaisin ja tyydy siihen mitä saat. Me naiset olemme melkein toistemme vastakohtia.
Onko sitten niin, että miehet kaihoavat eniten sen jälkeen, joka oli vaikeimmin kiinnipidettävissä ja elämässä oli jännitystä, eikä elämä ollut tasaisesti soljuvaa.
Mitä miehet oikein avo- tai avioliitolta oikein odottaa ja toivoo??