Kummastuttaa

[midinex]

Asun miehen kanssa, joka on eronnut jo vuosia sitten. Vaimo tuntui olleen se petturi, mutta kuitenkin mies puhuu äxästään, joskus hyvinkin kaipailevalla äänensävyllä ja muutenkin minusta tuntuu kuin minua verrattaisiin jatkuvasti siihen ihmiseen.
Me olemme puhuneet ihan reilusti kaikista entisistä asioistamme ja puhumme vieläkin. Tämä asia vain vaivaa minua, sillä tuntuu kuin se nainen olisi kaikesta huolimatta, miehen ihanne nainen, jos vain ei olisi pettänyt. Toisinaan tuntuu, että tokaisen, mene hänen luokseen ja pyydä takaisin ja tyydy siihen mitä saat. Me naiset olemme melkein toistemme vastakohtia.
Onko sitten niin, että miehet kaihoavat eniten sen jälkeen, joka oli vaikeimmin kiinnipidettävissä ja elämässä oli jännitystä, eikä elämä ollut tasaisesti soljuvaa.
Mitä miehet oikein avo- tai avioliitolta oikein odottaa ja toivoo??

 

[mies1]

Onko sinulla peiliä. Voisi olla aiheellista vilkaista siihen, tai miehesi ei ole sisäistänyt mistä teillä saa puhua ja mistä ei.

Miksi koet asemasi uhatuksi? Oletko epävarma? Miksi pysähdyt sanaa ex ja lopetat elämisen? Se nainen on historiaa, vai onko?

 

[midinex]

onkin, kun olen epävarma ja ihmettelen, onko se nainen sittenkään ihan historiaa, siis miehen ajatuksissa...elääkö pieni toive kuitenkin?
Meillä voi puhua ihan kaikesta, puhunhan minäkin, kaunistelematta.
Mitä peilillä teen, minä tiedän, mikä/millainen olen, korjaamisen varaa tietenkin on, mutta ei roomakaan päivässä tehty! Paremmalta nyt näytän kuin tavatessamme. ;-)

 

[siulle]

Tämä asia vain vaivaa minua, sillä tuntuu kuin se nainen olisi kaikesta huolimatta, miehen ihanne nainen"

niin se onkin.ja sie vaistoat sen.mutta, pidät itseäsi vaan hulluna kun et usko mitä vaistoat,kyllä se äijä menee sen akan luokse takaisin vielä.
sitten muistat' oho...olispa pitänyt kuunella vaan sitä omaa vaistoa...

 

[midinex]

ja olen vahvasti vaistojeni varassa elävä ihminen. Sanotaan, joka uniinsa uksoo, pelkää varjoaan, mutta minun uneni tarkoittavat aina jotakin, enkä pelkää varjoani, enkä edes toisen ihmisen varjoa.
Siksi minusta ei ole ollutkaan oikein valmis tiukasti sitoutumaan tähän mieheen...sen naisen varjo on saatava pois tai tämä loppuu, ennenkä on kunnolla edes alkanutkaan.

 

[Ikävää :(]

Mun exä kuulosti ihan samanlaiselta kuin sun mies. Jotenkin mies oli jäänyt kiinni entiseensä, joka muuten oli myös pettänyt ja siksi suhde oli loppunut miehen aloitteesta. Mies aina vakuutti, ettei ottaisi exäänsä takaisin vaikka tämä saattaisi halutakin ja että minä olen paljon parempi vaihtoehto. Silti monesti tuli jotain pientä sanomista jostain ja yllättäen exä olikin sitten niin paljon parempi vaihtoehto. Lopulta mies jätti minut, kun en sitten ollutkaan se oikea vaan exä oli se suuri rakkaus. No en tiedä miehen kuvioita ihan tarkkaan nykyisin (ei kiinnosta enää), mutta ilmeisesti ei kuitenkaan koskaan palannut yhteen tämän suuren rakkautensa kanssa. No parempi näin jälkikäteen ajateltuna minulle. Nykyinen mieheni saattaa verrata minua entisiinsä mielessään, mutta EI KOSKAAN sano mitään sellaista ääneen. Paitsi sen verran, että minä olen sen suuri rakkaus ja hänkin on kyllä minun