tai toisinpäin: kuinka paljon miehellänne on menoja viikossa?
tuli eilen vähän riitaa miehen kanssa kun mainitsin,että "sulla on nyt varmaan enemmän menoa kuin silloin kun en ollut raskaana.." (meillä on siis 1,5-vuotias lapsi ja toinen tulossa)
loppujen lopuksi mies kyllä on paljon kotona ja osallistuu lapsenhoitoon ja itse se sanokin,että "jos vertaa keneen tahansa muuhun samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen,niin aivan varmasti mä olen enemmän kotona" tokasin vaan,ettei pidä vertailla keneenkään muuhun,koska nyt on kyse meistä ja siitä,että mä koen että mies on aika paljon poissa.
on aina ollut menoa ja tulee aina olemaankin,se sano. sanoin vaan,että eikös nyt kun on pieniä lapsia,niin elämän pitäiskin keskittyä enemmän kotiin ja sitten jonkin ajan päästä voi taas enemmän harrastaa ja tehdä kaikkea..
sitte en tiedä kuinka tosissaan mies sano,mutta sano kuitenkin: "no mä voisin sulle sanoo siitä kun OOT aina kotona"
sit mulla tuli itku ja sanoin,että enkai mä nyt haluu niinä päivinä mennä mihinkään ku ois aikaa olla koko perheen kesken.
mua vaan pelottaa kun mies ei näytä tajuavan,että vaik tää toinen lapsi onkin vielä mahassa,niin silti saatan tarvita enemmän sen apua... se käy pelaa kaukalopalloa pari kertaa viikossa,sit se puuhastelee autojen kanssa,on taloyhtiön hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtaja..tässä kuussa sil alkaa joku kurssi avoimessa toisessa kaupungissa puolentunnin päässä kaks kertaa viikossa...et semmosta.
ei tultu mihinkään lopputulokseen.. mä tykkään kun ollaan kaikki kotona ja voidaan tehdä juttuja yhdessä ja miehen mielestä mä en edes yritä sopeutua siihen,että sil on menoja..tiedä häntä sitten...
tuli eilen vähän riitaa miehen kanssa kun mainitsin,että "sulla on nyt varmaan enemmän menoa kuin silloin kun en ollut raskaana.." (meillä on siis 1,5-vuotias lapsi ja toinen tulossa)
loppujen lopuksi mies kyllä on paljon kotona ja osallistuu lapsenhoitoon ja itse se sanokin,että "jos vertaa keneen tahansa muuhun samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen,niin aivan varmasti mä olen enemmän kotona" tokasin vaan,ettei pidä vertailla keneenkään muuhun,koska nyt on kyse meistä ja siitä,että mä koen että mies on aika paljon poissa.
on aina ollut menoa ja tulee aina olemaankin,se sano. sanoin vaan,että eikös nyt kun on pieniä lapsia,niin elämän pitäiskin keskittyä enemmän kotiin ja sitten jonkin ajan päästä voi taas enemmän harrastaa ja tehdä kaikkea..
sitte en tiedä kuinka tosissaan mies sano,mutta sano kuitenkin: "no mä voisin sulle sanoo siitä kun OOT aina kotona"
sit mulla tuli itku ja sanoin,että enkai mä nyt haluu niinä päivinä mennä mihinkään ku ois aikaa olla koko perheen kesken.
mua vaan pelottaa kun mies ei näytä tajuavan,että vaik tää toinen lapsi onkin vielä mahassa,niin silti saatan tarvita enemmän sen apua... se käy pelaa kaukalopalloa pari kertaa viikossa,sit se puuhastelee autojen kanssa,on taloyhtiön hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtaja..tässä kuussa sil alkaa joku kurssi avoimessa toisessa kaupungissa puolentunnin päässä kaks kertaa viikossa...et semmosta.
ei tultu mihinkään lopputulokseen.. mä tykkään kun ollaan kaikki kotona ja voidaan tehdä juttuja yhdessä ja miehen mielestä mä en edes yritä sopeutua siihen,että sil on menoja..tiedä häntä sitten...