Kuinka paljon lapsilukkoja teillä on??

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Meillä on tuo nelonen (pian 2v) tullu sekä minuun että isäänsä tuossa itsepäisyydessä, eikä opi millään ettei saa kiipeillä tai hyppiä ja keikkua joka paikassa. Otsa, jalat ja kädet on jatkuvasti mustelmilla :/ (nyt on toinen silmäluomikin sen näköinen kun olis luomiväriä laittanu )
Huulensakin neiti on saanut "halki" monta monituista kertaa, eikä osaa varoa siltikään. :snotty: :ashamed:

 

Neiti Nasu, "ennen vanhaan" ei lapsilukkoja paljon ollut enkä tuntenut ketään joka olisi sellaisia kaivannut. Sähköpistokkeissa saattoi olla tulpat.

Jos sinäkin saat 20v päästä lisää lapsia, todennäköisesti hoidat heitä samoilla systeemeillä mitä sinulla on nytkin.

Voisit kysäistä lapsilukkoasiaa äidiltäsi, millaisia lapsilukkoja oli lapsuudessasi.

Ei mun tarvii kysyä, mä tiedän kun siitä on ollut puhetta aiemmin. Muita ei ollut lukittu kuin keittiön kaapistoja kuminauhoin ja laatikosto saunatakin vyöllä, mutta ne kuitenkin. Ja äiti, vastoin kuin te, muistaa ajan aika-ajoin hyvinkin rankkana, siis meidän pikkulapsivaiheen.

Mulla ainakin on lapset juuri nyt siinä iässä että ajan kultaamilla muistoilla ei voi olla tekemistä sen asian kanssa, että ei se lasten kanssa eläminen niin raskasta ole, että jos lapsia vahtii niin pitää elää paskassa ja nälässä. Asenteen muutos vaan, niin ei tarvitse olla aina huonolla tuulella.

Mä oon suurimman osan ajasta oikein ihanalla tuulella, eikä mulla ole lainkaan raskasta. Nälässä en (todistettavasti) elä enkä paskassakaan, mitä nyt maja siellä, toinen täällä, mutta puhdasta ainakin (tai no, tupperin kipot on koirankarvoissa kun tuolla lattialla on pyörineet jotain viikon putkeen). Kuka sanoi että mä tarvitsen asenne muutosta, paitsi sinä?

 

Jos haluat täsmennystä. niin kysy vaan =) Mutta meillä ei tosiaan ollut mitään lapsilukkoja enkä olen yhtään sen ihmeellisempi kasvattaja kuin mitä kahdeksankymppinen äitinikään on ollut. Eikä meillä silloin 60-luvullakaan mitään lapsilukkoja ollut. Eli ihan kaupunkilaisjärjellä tässä on menty.

Mutta toistan nyt jo kolmannen kerran, että ei niisssä lukoissa mitään pahaakaan ole, jos joku kokee ne hyödyllisiksi. Itse pidin yksinkertaisesti helpompana opettaa lapsilleni sen, että tiettyihin asioihin nyt vaan ei kosketa. Koska vaikka olisin lapsilukinnut koko kotini, niin me liikuttiin paljon kodin ulkopuolellakin (esim mummola, ystävät, ravintolat jne) , jossa mitään lapsilukkoja ei ollut.

Mä varmaan tulkitsen sun tekstiä jotenkin väärin, mutta ihan sellasen kuvan saa että ne, siis me jotka lukkoja kaappeihin lyö ei opeta lapsilleen mitä saa tehdä ja mitä ei.

 

Ja äiti, vastoin kuin te, muistaa ajan aika-ajoin hyvinkin rankkana, siis meidän pikkulapsivaiheen.

Kyllähän se rankkaa olikin, mutta en osaa ajatella että asia olisi lapsilukoilla ratkaistu. Tai jos lasten huonounisuus johtuikin siitä että heidän piti opetella niin monta asiaa kerralla

Minä taas en kokenut sitä edes kovinkaan rankkana. En tiedä miksi en. Ehkä olin asennoitunut, että aika aikaansa kutakin.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

 

Joo, sitä en epäile, pari muuta kohtaa kyllä.

Jos haluat täsmennystä. niin kysy vaan =) Mutta meillä ei tosiaan ollut mitään lapsilukkoja enkä olen yhtään sen ihmeellisempi kasvattaja kuin mitä kahdeksankymppinen äitinikään on ollut. Eikä meillä silloin 60-luvullakaan mitään lapsilukkoja ollut. Eli ihan kaupunkilaisjärjellä tässä on menty.

Mutta toistan nyt jo kolmannen kerran, että ei niisssä lukoissa mitään pahaakaan ole, jos joku kokee ne hyödyllisiksi. Itse pidin yksinkertaisesti helpompana opettaa lapsilleni sen, että tiettyihin asioihin nyt vaan ei kosketa. Koska vaikka olisin lapsilukinnut koko kotini, niin me liikuttiin paljon kodin ulkopuolellakin (esim mummola, ystävät, ravintolat jne) , jossa mitään lapsilukkoja ei ollut.

Ei vauva ole kykenevä oppimaan käskyjä.. Miten pirussa sä olet vauvan saanut opetettu, tai taaperon, tekemään niinkuin sä haluat? Sitä mä vaan en käsitä.

Mä jos sanon ukolle toruvasti ei, niin se katsoo vaan ja painelee menemään sen minkä vikkelistä pulleista kintuistaan pääsee juuri sinne minne oli aikeissa mennä, sitä kiinnosta pätkääkään mitä mä sanon, tai jätän sanomatta. :xmas:

Että melkoinen noita oot, jos vauvatkin saat tekemään oman mielesi mukaan.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Meillä on tuo nelonen (pian 2v) tullu sekä minuun että isäänsä tuossa itsepäisyydessä, eikä opi millään ettei saa kiipeillä tai hyppiä ja keikkua joka paikassa. Otsa, jalat ja kädet on jatkuvasti mustelmilla :/ (nyt on toinen silmäluomikin sen näköinen kun olis luomiväriä laittanu )
Huulensakin neiti on saanut "halki" monta monituista kertaa, eikä osaa varoa siltikään. :snotty: :ashamed:

Meillä onneks pahemmilta ollaan vältytty, mitä nyt lentelee tasasin väliajoin keittiön tuoleilta alas kun ei usko millään että niillä ei pompita. Hirvittää oikeen millon lentää syöttötuolistaan, sinne kun on oppinu kiipeämään itse.

Se on pieni hinta omasta mielenrauhasta köyttää yksi roskiskaappi kiinni ja pitää vetolaatikoisa putken pätkää kun miettiä minkä hiivatin kiellon tuo umpiluisen pään omaava yksilö seuraavaksi jättää noteeraamatta.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Muutama kuukausi, 10 kuukaudesta noin 2 vuoteen? Ihan joo pari vaan.

 

Se on pieni hinta omasta mielenrauhasta köyttää yksi roskiskaappi kiinni ja pitää vetolaatikoisa putken pätkää kun miettiä minkä hiivatin kiellon tuo umpiluisen pään omaava yksilö seuraavaksi jättää noteeraamatta.[/quote]

Totta

 

Neiti Nasu, "ennen vanhaan" ei lapsilukkoja paljon ollut enkä tuntenut ketään joka olisi sellaisia kaivannut. Sähköpistokkeissa saattoi olla tulpat.

Jos sinäkin saat 20v päästä lisää lapsia, todennäköisesti hoidat heitä samoilla systeemeillä mitä sinulla on nytkin.

Voisit kysäistä lapsilukkoasiaa äidiltäsi, millaisia lapsilukkoja oli lapsuudessasi.

Ei mun tarvii kysyä, mä tiedän kun siitä on ollut puhetta aiemmin. Muita ei ollut lukittu kuin keittiön kaapistoja kuminauhoin ja laatikosto saunatakin vyöllä, mutta ne kuitenkin. Ja äiti, vastoin kuin te, muistaa ajan aika-ajoin hyvinkin rankkana, siis meidän pikkulapsivaiheen.

Mulla ainakin on lapset juuri nyt siinä iässä että ajan kultaamilla muistoilla ei voi olla tekemistä sen asian kanssa, että ei se lasten kanssa eläminen niin raskasta ole, että jos lapsia vahtii niin pitää elää paskassa ja nälässä. Asenteen muutos vaan, niin ei tarvitse olla aina huonolla tuulella.

Mä oon suurimman osan ajasta oikein ihanalla tuulella, eikä mulla ole lainkaan raskasta. Nälässä en (todistettavasti) elä enkä paskassakaan, mitä nyt maja siellä, toinen täällä, mutta puhdasta ainakin (tai no, tupperin kipot on koirankarvoissa kun tuolla lattialla on pyörineet jotain viikon putkeen). Kuka sanoi että mä tarvitsen asenne muutosta, paitsi sinä?

Väitit vaan että jos niitä lapsilukkoja ei laita (kuten keittiönoita) niin on pakko elää paskassa ja nälässä. Sinulla kun ei ole aikaa tai taitoa vahtia ja tehdä jotain muuta yhtä aikaa. Ja se asennemuutos ehdotuksena vain siksi että ehkä näet lapsesi suurempana taakkana kuin he ovatkaan, ei se niin vakavaa ole vaikka se roskis on joskus lattialle tyhjättykin.

 

Hei menkää nukkumaan jo, ku osalla alkaa luetun ymmärtäminen olla jo aika koomista.

 

Ei meilläkään ole lukkoja tarvinnut. Lapsia on useampi kuin kaksi. Ensimmäisen lapsen kanssa oli hellasuojus ja harja tv-tason oven rivassa. Muut lapset on kasvatettu ilman lukkoja tai ovenkahvan kääntöjä (noh, yhden lapsen kohdalla jouduimme ihan puhtaasti käytönnön syistä pitämään hetken ajan veskin ovea lukossa, kun en päässyt joka kerta hakemaan häntä vikkelästi pois, kun hän vessaan meni pönttöä räpimään).

Kymmenkuukautisen, joka on tehnyt kiellettyjä juttuja, olemme siirtäneet pois luvattomista puuhista. Ei hän aina ole kymmenkuukautinen, kyllä hän siitä kasvaa. En näe kuitenkaan pahana asiana ollenkaan, jos joku kokee lukot tarpeelliseksi. Halusin vain kertoa, että kyllä niitä ilmanki pärjää, eikä tarvitse olla supersankariäiti.

Aina ovat lapsen saaneet ruokaa ja koti on ollut puhdas. En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Voisin olla tämän kirjoittaja muuten,
mutta meillä on vain 2 vilkasta poikalasta,
jotka ovat hyvin ravittuja ja kotikaan ei oo täysin jätekasa.

Niin ja meillä on yhdessä kaapissa ne teipit ( jotka ovat puoliksi irti ) ja toimimaton lukko siivouskaapissa.

Jääkaappia yritimme teljetä, mutta kuopus oppi 10kk avaamaan sen mmekä viitsineet vaivautua sellaisella systeemillä, jota avatessa menee aikuisellakin puoli päivää.
Siksi sieltä löytyykin yhä puoliksi syötyjä tomaatteja ja öljy- yms. pullot ovat uudessa järjestyksessä viikottain. Mutta mitä siitä.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Niin, no minä näen pääseväni helpommalla köyttämällä sen roskiskaapin kiinni kun että joka ikisesä välissä kieltäisin myös sielä ronkkimisen. Kieltää saa ihan tarpeeksi muutenkin ja välillä tuntuu että päivät on yhtä "ei, ei, ei, ei, ei, ei saa:ta".

Ja jos muutoma kuukausi on pisara merssä, niin montako vuotta sitä sitten pitäs kieltää että ne oppii? Äsken ne oppi vielä aika pian mikä on sallittua ja mikä ei.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Muutama kuukausi, 10 kuukaudesta noin 2 vuoteen? Ihan joo pari vaan.

Parista en ole puhunut missään vaiheessa. Ja ei meillä ole kestänyt kymmenestä kuukaudesta kahteen vuoteen. Spekulaatiot ja tulkinnat sikseen!

 

Ja äiti, vastoin kuin te, muistaa ajan aika-ajoin hyvinkin rankkana, siis meidän pikkulapsivaiheen.

Kyllähän se rankkaa olikin, mutta en osaa ajatella että asia olisi lapsilukoilla ratkaistu. Tai jos lasten huonounisuus johtuikin siitä että heidän piti opetella niin monta asiaa kerralla

Jälkiviisaana voin miettiä että elämä olisi helpottanut, jos tiskikone olisi hankittu aiemmin, samoin pesutorni.

Peesi tähän Ja mitä tulee NeitiNasun kommenttiin lapsen itseensä sitomisesta, niin olen sitä mieltä, että pienelle lapselle on parempi olla äidin sylissä kuin pahanteossa. Enkä mä ihan oikeasti ole kovinkaaan vinksalleen noita lapsiani kasvattanut, kun olen opettanut ne pienestä pitöäen erottamaan oikean ja väärän, sallitun ja kielletyn toisstaan. Ja vastustamaan houkutuksia. Itse asiassa mä olen päässyt ihan älyttömän helpolla juuri siksi, että mun lapseni ovat jo ihan pieninä oppineet sen, että kaikkeen, mikä on saatavilla, ei kuitenkaan saa koskea.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Niin, no minä näen pääseväni helpommalla köyttämällä sen roskiskaapin kiinni kun että joka ikisesä välissä kieltäisin myös sielä ronkkimisen. Kieltää saa ihan tarpeeksi muutenkin ja välillä tuntuu että päivät on yhtä "ei, ei, ei, ei, ei, ei saa:ta".

Ja jos muutoma kuukausi on pisara merssä, niin montako vuotta sitä sitten pitäs kieltää että ne oppii? Äsken ne oppi vielä aika pian mikä on sallittua ja mikä ei.

Niin, minun mielestäni on pian jos vertaa esim. että lapsi oppii puolitoistavuotiaana, kuin että viisivuotiaana.

 

Väitit vaan että jos niitä lapsilukkoja ei laita (kuten keittiönoita) niin on pakko elää paskassa ja nälässä. Sinulla kun ei ole aikaa tai taitoa vahtia ja tehdä jotain muuta yhtä aikaa. Ja se asennemuutos ehdotuksena vain siksi että ehkä näet lapsesi suurempana taakkana kuin he ovatkaan, ei se niin vakavaa ole vaikka se roskis on joskus lattialle tyhjättykin.

Nyt meni kyllä heittämällä yli: mä en väittänyt, mä kysyin, että tekikö keittiönoita ruokaa koskaan, tai siivosiko. Hanki lukulasit... :saint:

Mun lapset ei ole mulle lainkaan taakka, itseasiassa siinä määrin kivaa tämä äippäilu että hankin pari kolme lisää. Tuskinpa suunnittelisin näin, jos taakkana lapseni kokisin.

Mulla on myös koira, joten jätteitä en lattioillani salli, tai ne päätyy parempiin suihin kirjaimellisesti. :xmas:

 

Yksi, mikä meidän kuopukseen tehoaa, jos se on menossa luvattomille teille: "Lenni, otatko tissiä?" ja samantein poika tekee uukkarin ja suuntaa mun luo.

 

Jos haluat täsmennystä. niin kysy vaan =) Mutta meillä ei tosiaan ollut mitään lapsilukkoja enkä olen yhtään sen ihmeellisempi kasvattaja kuin mitä kahdeksankymppinen äitinikään on ollut. Eikä meillä silloin 60-luvullakaan mitään lapsilukkoja ollut. Eli ihan kaupunkilaisjärjellä tässä on menty.

Mutta toistan nyt jo kolmannen kerran, että ei niisssä lukoissa mitään pahaakaan ole, jos joku kokee ne hyödyllisiksi. Itse pidin yksinkertaisesti helpompana opettaa lapsilleni sen, että tiettyihin asioihin nyt vaan ei kosketa. Koska vaikka olisin lapsilukinnut koko kotini, niin me liikuttiin paljon kodin ulkopuolellakin (esim mummola, ystävät, ravintolat jne) , jossa mitään lapsilukkoja ei ollut.

Mä varmaan tulkitsen sun tekstiä jotenkin väärin, mutta ihan sellasen kuvan saa että ne, siis me jotka lukkoja kaappeihin lyö ei opeta lapsilleen mitä saa tehdä ja mitä ei.

Se on se huono omatunto joka siellä kolkuttaa En minä ainakaan tulkitse tekstiä yhtään samalla tavalla.

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Niin, no minä näen pääseväni helpommalla köyttämällä sen roskiskaapin kiinni kun että joka ikisesä välissä kieltäisin myös sielä ronkkimisen. Kieltää saa ihan tarpeeksi muutenkin ja välillä tuntuu että päivät on yhtä "ei, ei, ei, ei, ei, ei saa:ta".

Ja jos muutoma kuukausi on pisara merssä, niin montako vuotta sitä sitten pitäs kieltää että ne oppii? Äsken ne oppi vielä aika pian mikä on sallittua ja mikä ei.

Niin, minun mielestäni on pian jos vertaa esim. että lapsi oppii puolitoistavuotiaana, kuin että viisivuotiaana.

ja tässä välissä ei ole mitään?

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Muutama kuukausi, 10 kuukaudesta noin 2 vuoteen? Ihan joo pari vaan.

Eikä se välttämättä helpota 2-vuotiaanakaan :/
Tuolta neloselta kun tuntuu puuttuvan itsesuojeluvaisto tyystin :/ :ashamed:

 

Se on se huono omatunto joka siellä kolkuttaa En minä ainakaan tulkitse tekstiä yhtään samalla tavalla.

No niinhän se onkin, huono omatunto lapsilukoista :xmas:

 

Väitit vaan että jos niitä lapsilukkoja ei laita (kuten keittiönoita) niin on pakko elää paskassa ja nälässä. Sinulla kun ei ole aikaa tai taitoa vahtia ja tehdä jotain muuta yhtä aikaa. Ja se asennemuutos ehdotuksena vain siksi että ehkä näet lapsesi suurempana taakkana kuin he ovatkaan, ei se niin vakavaa ole vaikka se roskis on joskus lattialle tyhjättykin.

Nyt meni kyllä heittämällä yli: mä en väittänyt, mä kysyin, että tekikö keittiönoita ruokaa koskaan, tai siivosiko. Hanki lukulasit... :saint:

Mun lapset ei ole mulle lainkaan taakka, itseasiassa siinä määrin kivaa tämä äippäilu että hankin pari kolme lisää. Tuskinpa suunnittelisin näin, jos taakkana lapseni kokisin.

Mulla on myös koira, joten jätteitä en lattioillani salli, tai ne päätyy parempiin suihin kirjaimellisesti. :xmas:

Siis kuittailit keittiönoidalle eli epäsuorasti vihjailit että heillä varmaan oli likaista ja nälkäistä. Hanki itse muistikortti

 

En ole nähnyt tarvetta teljetä asioita lukkojen taakse, kun ihan oikeasti lapset oppii aika pian, että jotkut paikat ja tavarat ei ole luvallisia

Meillä toi poika on tainnut tulla äitiinsä, on yhtä kovapäinen ja itsepäinen kun minä :ashamed: Monta kuukautta ollaan rankutettu asioista mitä ei saa tehdä ja nostettu pois jos niitä tekee ja siitä huolimatta nuori herra tekee niitä samoja asioita |O
Varsinkin lempipuuhaa on seistä/juosta sohvalla, ei oppinut mitään edes kun kaatui ja löi yläikenensä sohvan puiseen käsinojaan niin että veri lensi :/

Kun jaksat johdonmukaisesti ohjata lapsen pois kielletystä, niin kyllä hän oppii. Ei muutama kuukausi ole kuin pisara meressä

Niin, no minä näen pääseväni helpommalla köyttämällä sen roskiskaapin kiinni kun että joka ikisesä välissä kieltäisin myös sielä ronkkimisen. Kieltää saa ihan tarpeeksi muutenkin ja välillä tuntuu että päivät on yhtä "ei, ei, ei, ei, ei, ei saa:ta".

Ja jos muutoma kuukausi on pisara merssä, niin montako vuotta sitä sitten pitäs kieltää että ne oppii? Äsken ne oppi vielä aika pian mikä on sallittua ja mikä ei.

Niin, minun mielestäni on pian jos vertaa esim. että lapsi oppii puolitoistavuotiaana, kuin että viisivuotiaana.

ja tässä välissä ei ole mitään?

Kyllähän sinä tiedät, että siinä on paljonkin välissä. Ikävuosia nyt ainakin.

 

Väitit vaan että jos niitä lapsilukkoja ei laita (kuten keittiönoita) niin on pakko elää paskassa ja nälässä. Sinulla kun ei ole aikaa tai taitoa vahtia ja tehdä jotain muuta yhtä aikaa. Ja se asennemuutos ehdotuksena vain siksi että ehkä näet lapsesi suurempana taakkana kuin he ovatkaan, ei se niin vakavaa ole vaikka se roskis on joskus lattialle tyhjättykin.

Nyt meni kyllä heittämällä yli: mä en väittänyt, mä kysyin, että tekikö keittiönoita ruokaa koskaan, tai siivosiko. Hanki lukulasit... :saint:

Mun lapset ei ole mulle lainkaan taakka, itseasiassa siinä määrin kivaa tämä äippäilu että hankin pari kolme lisää. Tuskinpa suunnittelisin näin, jos taakkana lapseni kokisin.

Mulla on myös koira, joten jätteitä en lattioillani salli, tai ne päätyy parempiin suihin kirjaimellisesti. :xmas:

Siis kuittailit keittiönoidalle eli epäsuorasti vihjailit että heillä varmaan oli likaista ja nälkäistä. Hanki itse muistikortti

Mä kysyin, se on ihan täsmälleen eri kuin väittää jotain olevan/tapahtuvan. herää pahvi, puuttuvat lukulasis palaa... :xmas: