Kuinka hitossa jotkut jaksaa olla kotona lasten kanssa monta vuotta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ÄäPee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Samperi sen sanoi, ihmiset on erilaisia.. Mä olin 7 vuotta kotona, enkä nyttenkään mieletöntä määrää töitä onneksi joudu tekemään (sitäkin kokeilin kyllä )
 
Täyttä työtähän tämäkin on... tai siis viimeisen vuoden olen työskennellyt kotoa käsin arkirumban pyörittämisen lisäksi. Minä en henkilökohtaisesti kaipaa työyhteisön tukea tai kannustusta tai itse asiassa työtä missään muodossa. Se on vain välttämätön paha, jolla saadaan pelimerkkejä, joilla puolestaan hoidetaan lasten vatsat täyteen.

Eläminen vie kaiken aikani :D
 
Samalla olen pyörittänyt talotoimikuntaa ja harrastanut pientä kenneltoimintaa, sekä keikkaillut "epävirallisesti" , joten juu ei tullut aika pitkäksi :D ja kotona tulee 4,5v täyteen. Nyt pitäisi ihan oikeisiin töihin mennä.
 
Osalla äideistä on samaan aikaan kavereita äitiyslomalla ja sosiaalinen elämä suorastaan vilkasta. Itse olin suorastaan yksinäinen, kun kaikki muut olivat päivän töissä.
 
Siis mun elämä on yhtä juoksemista edes-takas kun olen äippälomalla! Lähestulkoon kaikki kaverit on vuorotöissä/äippälomalla/hoitovapaalla ja kyllä seuraa riittää aina kun haluaa.

En ikinä haluaisi palata takaisin töihin ja sen elämääni kahlitsevaan aikatauluun :(:(

Enkä aio palatakkaan. Keksin jotain muuta.
 
Ihmettelen minäkin. Ite oon ollu nyt vähän yli 4 v. kotosalla ja nyt tuli lusimista viel muutama vuosi lisää :whistle: |O . Kaipaan todella töihin, ihmisten pariin. Tosin tässä sivussa tehnyt kaikkea mahdollista, mm. keikkaa omalle työpaikalle. Kun se olis jatkuvaa, niin että tietäis mitkä päivät kuussa etukäteen mutta kun ne tulee niin yllättäen.
 
Ihmiset tykkää erilaisista asioista. Jotkut on merelle vuosikymmeniä, toiset kotona ja jotkut asuu työpaikallaan. Olis se hirveetä jos kaikki tykkäis samasta. Aatella jos me kaikki oltaiski vaan töissä tai vaan kotona niin huh huh.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Miksei jaksaisi, kun on aikaa harrastaa vaikka mitä ja kuinka paljon!

Minä en oikein kehtaisi ainakaan perustella kotonaolemista miehelle, sillä että harrastelen sitä tai tätä. Hän ei välttämättä tykkäisi siitä, että yksin pitäisi vastata perheen elannosta, että rouva saa harrastella =)
 
Kauhean vähän olen oikeastaan ehtinyt töihin tässä kaivata, vaikka välillä tuleekin semmosia hetkiä, että haikailee työn tuoksintaan. Meillä on arjen pyöritys todella kovaa rumbaa, että ei kovin usein ehdi ajatella kyllä moista... ja sosiaalinen elämä harrastuksineen vielä vie todella paljon aikaa, ainoa mitä joskus kaipaan ois enemmän tunteja vuorokauteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Miksei jaksaisi, kun on aikaa harrastaa vaikka mitä ja kuinka paljon!

Minä en oikein kehtaisi ainakaan perustella kotonaolemista miehelle, sillä että harrastelen sitä tai tätä. Hän ei välttämättä tykkäisi siitä, että yksin pitäisi vastata perheen elannosta, että rouva saa harrastella =)

No se on harmi jos sinulla ei rahat riitä harrastamiseen, toisilla riittää ilman miehen elätystäkin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Miksei jaksaisi, kun on aikaa harrastaa vaikka mitä ja kuinka paljon!

Mä ainakin kaipasin sellaisia älyllisiä haasteita, joita työ parhaimmillaan antaa. Ja sitä tyydytystä, minkä siitä saa. Ei niitä voi harrastukset korvata, tai kaverit, tai lapsi, tai kotonaoleminen...
 
Ihmiset on vaan niin erilaisia! Olen ollut vajaa 9v kotona yhtä kyytiä! Voisha sitä ehkä viel vaik olla pitempääkin :whistle: Tai sit ei :D
Kaverini oli jo 3kk äippäloman jälkeen ihan helisemässä! Lähti töihin kun vauva oli 7kk. Kumppani jäi vauvan kanssa kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Miksei jaksaisi, kun on aikaa harrastaa vaikka mitä ja kuinka paljon!

Mä ainakin kaipasin sellaisia älyllisiä haasteita, joita työ parhaimmillaan antaa. Ja sitä tyydytystä, minkä siitä saa. Ei niitä voi harrastukset korvata, tai kaverit, tai lapsi, tai kotonaoleminen...

Kyllä mun mielestä vaikkapa uuden kielen opiskelu tuo sitä älyllistä haastettakin harrastuksena :)
 
Kotiäitiys on eri ihmisille erilaista. Siis jollekin se tarkoittaa kokopäiväistä kotona oloa. Joku ottaa vauvan kantoliinaan/taaperon rattaisiin ja lähtee tapaamaan kavereita, harrastamaan, jne, eikä huomaakaan kuinka nopeasti aika kuluu

Ja riippuu varmaan miehen palkastakin, ja siitä millanen perhe on kyseessä. Jos on sun ja mun rahat, on ihan eri jäädä kotihoidontuelle, kuin jos pari puhaltaa kaikessa yhteen hiileen
 
Oli mullakin ennen töihin ikävä satunnaiseen aina jo mammalomalla.

Kun kolmatta odotellessa muutettiin tänne maalle ja hankittiin kakaroiden lisäksi tää talo, tontti ja korkeasaaren verran eläintarhaa hoidettavaksi ja aloitin opiskelun, niin kyllä mä olen ihan riittävän työllistetty.
Ei ole pätkääkään ikävä mihinkään. Päinvastoin, melkein tulee jo kauppareissulla koti-ikävä :D
 

Yhteistyössä