Mä en voi ymmärtää miten jotkut jaksaa olla kotiäiteinä monta vuotta ;)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja työäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja m :
Alkuperäinen kirjoittaja Swinging Tail:
Alkuperäinen kirjoittaja työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Swinging Tail:
Alkuperäinen kirjoittaja työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Swinging Tail:
Eikö sun lapsissa ole tarpeeksi haastetta? Et taida osata panostaa heihin.

Kuinka niin?????

Itse sanoit meneväsi töihin kaivatessasi haasteita.

Niin, koska nautin työstäni. Olin kuitenkin kotona ekalla kerralla 3v (josta tein töitä 2-3 iltaa, mies oli tuolloin lasten kanssa) ja kuopuksen kanssa olin kotona 2v. Se oli ihan ok, mutten ymmärrä sitä miten kukaan jaksaa olla kotona vuosikausia.

Priorisointia. Jotkut haluavat panostaa lapsiinsa. Toki ihmisen pitää saada hieman omaakin aikaa päivittäin.

No kyllähän tuossa on jo melko lailla priorisoitu, kun oltu lasten kanssa noin kauan kotona. Itse olen kotona puoltoista vuotiaan kanssa ja täytyy myöntää, että kaipaan työelämää. Lapsen takia olen kuitenkin kotona vielä noin vuoden päivät.

Heh, joo en ole panostanut lapsiin kun olen ollut kotona yhteensä 5v lasten kanssa :D. Ihan lasten takia olin kotona noin kauan...
 
olen taas alkanut tekemään niin paljon kaikkia juttuja; käsitöitä, liikuntaharrastuksia jne. että pelkään miten mä "ehdin" töihin. Onneks on vielä vuosi "lupaa" olla kotona :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja työäiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Estu:
Meitä on moneksi =)
Mä en taas varmaan ikinä kyllästyisi lasten kanssa kotona olemiseen eikä se todellakaan tarkoita sitä, että olisin laiska enkä pitäisi työnteosta. Musta tämä kotiäitiys on tosi arvokasta hommaa, mutta sitä ei vaan arvosteta.
Mutta ymmärrän toki niitäkin ihmisiä, jotka eivät kotona viihdy vaan kaipaavat töihin.

Tarkoitus ei ollut haukkua kotiäitejä laiskoiksi ;)
Mä siis itse "laiskistuin" henkisesti, tykkäsin olla lasten kanssa mutta se kaikki muu....rutiinit, yksinäisyys, pakkoulkoilu, lasten kuskaaminen jne. Eli aikaa esim. kotihommiin oli enemmän mut ne alkoi ottaa pannuun ja kynnys niiden aloittamiseen oli korkeampi. Nyt töissä olessa ne vaan "hoituu", eikä niitä mieti sen enempää. Mun tapauksessa töissä käyminen on henkireikä, saa muuta ajateltavaa ja jaksaa kotielämää paremmin.




Mä en ymmärrä miten joku kotiäiti voi tuntea yksinäisyyttä. Jos näin on, niin kannattaa katsoa peiliin. Minä olen löytänyt tosi paljon kavereita muista kotiäideistä kotona olemisen aikana ja jatkuvasti järjestelemme hauskoja retkiä, tapaamisia, grillilounaita ym.. Kyllä se on ihan itsestä kiinni jos on yksinäinen:(
 
hölmöä on tehdä lapsi vain sen takia että ei tarvisi mennä töihin.. Näitä tapauksi riittää että eka tulee monta putkeen,sitten lapsiluku on todellakin niiin täynnä,mut kas kummaa ku nuorin on reilu 2v tulee karsee vauvakuume ja seuraavien ikäerot onkin sit se 3v. Vaikka se pieni ikäero on muka ekaksi se paras..
 
meillä 1 lapsi, 8-vuotias tokaluokkalainen ja olen kotiäiti. Rakastan kotona touhuilua ja poika tykkää kun ollaan vastassa kun tulee koulusta. Lähes joka päivä tulee myös naapurin kolme lasta kun heidän vanhemmat töissä suoraan koulusta meille. Sanovat että on kivempaa kun ei tarvi yksin olla kotona. Sanovat mua "kylä-äitiksi". Mikäs sen mukavempaa kuin että saa hiljakseen tehdä kotiaskareita tai vaikkapa istahtaa kahville halutessaan. Ja ainahan pääsee kaupoille jos haluaa pojan ollessa koulussa. Rahat riittää just laskuihin, ruokaan ja vaatteisiin mutta miehen kanssa on sovittu että ainakin kolme vuotta saan vielä olla kotona.
 
Ja sanonpa nyt suoraan tämänkin; mun oli ihan pikkupakkokin mennä töihin. Ja meninkin, ennenkuin kuopus täyttti 3vuotta. Meillä EI mies suostuisi ikimaailmassa liki yksin elättämään perhettä. Eikä siinä mitään pahaa ole. Tosin hän maksaa juoksevia kuluja enemmän kuin minä, siitä yksinkertaisesta syystä, että hänen tulonsa on isommat. Minusta aikuiset perheenjäsenet ovat velvoitettuja kantamaan kortensa kekoon taloudellisesti. JA hyvin harvoin se onnistuu, ellei molemmat käy ansiotyössä. Jos siis puhutsaan esim. siitä, ettei perheessä ole enää yhtään alle 3 vuotiasta. Ja harva sitä "äippärahaakaan" saa niin paljon, että sillä perhe elätetään.

Viittaan siis noihin ylempiin; "millä perhe elää"-juttuihin :xmas:
 
Olen ollut 20 vuotta kotiäitinä ja nyt lähden kouluttautumaan .Ihanaa kun olen voinut olla lasten kanssa kotona!Olen 37 vuotias ,enkä kadu lasten tekoa :)Mulla 6 lapsukaista.
 

Yhteistyössä