Todennäköisesti onkin, mutta kun etäisyydet avaruudessa on käsittämättömän suuria, niin ihmisen nykytekniikalla ei sinne pääse katsomaan
Suomalaistutkija uskoo: Ulkoavaruudessa on varmasti elämää
Tutkijat ovat havainneet jo lähes tuhat aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Eksoplaneettojen löytyminen kiihtyy - onko elämän löytyminen ulkoavaruudesta lähempänä?
Tiede
14.10.2013 klo 11:03päivitetty 15.10.2013 klo 07:44
ESO
Sari Toivonen
@sariitoivonen
Tutkija Mikko Tuomi(siirryt toiseen palveluun) kuittaa kyselyt mahdollisesta ulkoavaruuden elämästä tutkijan tyyneydellä ja varovaisuudella. Tuomi on tutkinut avaruutta miltei 15 vuotta ja tehnyt useita omia supermaapallolöytöjä.
- Mehän tiedämme jo, että avaruudessa voi olla elämää, sillä maapallon ilmakehän ulkopuolelle on lähetetty luotaimia, joissa on ollut mukana maasta lähteneitä bakteereja. Mutta onko elämää muilla planeetoilla, jotka kiertävät omia tähtiään - siihen on mahdotonta antaa vastausta.
Tuomen oma mielipide on, että toisissa aurinkokunnissa on väistämättä olemassa planeettoja, joiden pinnalla on elämää. Minkälaista elämää, se on pelkkää spekulaatiota.
- Kun elämää ensimmäistä kertaa löydetään, se on mitä luultavimmin bakteerin muodossa, vaikka tämäkin on hyvin maapallonäkökulmaisesti värittynyt odotus. Kyseessä ei kuitenkaan tarvitse olla bakteeri siinä mielessä, miten me bakteerin tunnemme. Ne voivat olla muussa muodossa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin hyvin alkeellisesta elämästä, tähtitieteilijä pohtii
Elinkelpoisella planeetalla vesi on nestemäisessä muodossa
Ensimmäiset planeetat löytyivät 90-luvulla ja ensimmäiset supermaapallot vasta 2000-luvulla. Supermaapallo on siis käsitteenä hyvin nuori.
- Supermaapallon käsite ei ole vielä ihan täysin vakiintunut. Sillä tarkoitetaan planeettaa, joka on Maapallon kaltainen siinä mielessä, että sillä saattaa olla kiinteä pinta kuten Maapallollakin. Supermaapallo on kuitenkin massiivisempi ja saattaa poiketa ominaisuuksiltaan huomattavasti Maapallosta.
Rekonstruktiot Gliese 667C-järjestelmän seitsemästä planeetasta tutkimusryhmä jäsenen René Hellerin mukaan. Planeettojen koot eivät ole suhteessa niiden välisiin etäisyyksiin.René Heller
Avaruudesta on löydetty tähän mennessä 12 planeettaa, jotka tutkimusten mukaan voidaan luokitella mahdollisesti elinkelpoisiksi supermaapalloiksi. Kaikki löydetyt supermaapallot kelluvat aurinkokunnassaan niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä.
- Elinkelpoisuusvyöhykkeeksi kutsutaan sitä etäisyyttä tähdestä, jolla tähdestä tuleva säteily mahdollistaa sen, että planeetan pinnalla oleva vesi on nestemäisessä muodossa. Eli vesi ei pääse kiehumaan kuumuuden takia pois, eikä toisaalta jäädy liian kylmässä, kertoo Tuomi.
Tuomen mukaan planeetan elinkelpoisuus on kuitenkin lähinnä laskennallinen käsite.
- Elinkelpoisessa vyöhykkeessä olosuhteet saattavat olla otolliset elämälle. Kun löydämme planeetan, joka on elinkelpoisella vyöhykkeellä, se ei tarkoita, että planeetta olisi välttämättä ensinnäkään elinkelpoinen.
Planeettojen löytäminen vaatii pidemmälle edennyttä matematiikkaa
Useita eksoplaneettoja löytänyt Mikko Tuomi listaa merkittävimmäksi löydökseen yhdeksän planeetan järjestelmän kiertämässä tähteä HD10180.
- Se on sen takia mielenkiintoinen, että tässä kyseisessä järjestelmässä on mitä todennäköisimmin enemmän planeettoja kuin meidän omassa aurinkokunnassamme.
Peräti neljä Tuomen löytämää supermaapalloa esiintyvät kahdentoista mahdollisesti elinkelpoisen, ja maan kaltaisen planeetan listalla: Tau Ceti e, Gliese 667C f, HD40307g sekä Gliese 667C e. Tutkija on lisäksi osoittanut vääräksi amerikkalaisen tutkimusryhmän 2010-vuoden lopulla raportoimien uusien Gliese 581 -kiertolaisten löydön.
Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta.
MIKKO TUOMI
- Osoitin vuoden 2011 alussa, että kyseessä olikin mittausten virhetulkinta. Myöhemmin keväällä sveitsiläis-ranskalainen tutkimusryhmä vahvisti oman havaintoni ja lopputuloksena Gliese 581:n ympärillä on siis vain neljä tunnettua planeettaa, kertoo Tuomi.
Tähtitieteilijän tärkeimpiä työkaluja ovat matematiikka ja tietokoneet.
- Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. Planeettojen laskeminen ei kuitenkaan oikeasti ole kovinkaan helppoa, vaikka voisi kuvitella, että kyseessä on yksinkertainen yhteenlasku, tietää Mikko Tuomi.
Kohta ylitetään tuhannen eksoplaneetan raja
Eksoplaneetta-havainnot ovat lisääntyneet viime vuosina. Tällä hetkellä vahvistettuja eksoplaneettoja on 998. Tutkija haluaa kuitenkin korostaa, että nyt havaitut planeetat ovat vasta kandidaatteja.
- Hyvin harva on saatu varmistettua vähintään kahdella eri menetelmällä.
Planeettojen lisääntyneeseen havainnointiin vaikuttaa Tuomen mukaan moni asia.
- Ensinnäkin tekniikka kehittyy koko ajan, eli havaintoinstrumentit ovat parempia. Saamme myös käyttöömme kaiken aikaa parempia teleskooppeja, kuten Kepler-avaruusteleskooppi.
- Myös laskennalliset menetelmät kehittyvät, eli saamme enemmän irti samoista mittauksista kuin mitä on saatu aiemmin. Meillä on myös nykyään mittauksia yhä suuremmalta aikaväliltä ja niiden avulla pystymme havaitsemaan planeettoja, joiden kiertoradat ovat entistä kauempana tähdistä.
Koska eksoplaneettojen havaitseminen kiihtyy, läheneekö myös elämän löytyminen jossakin muussa aurinkokunnassa?
- On se varmasti lähempänä, mutta en tiedä kuinka lähellä. En tiedä, onnistuuko se meidän elinaikanamme, summaa Tuomi.