Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins:
Alkuperäinen kirjoittaja mamma mintukainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
eikä koulu kiusaamisessa ole tutkimusten mukaan kyse siitä, että kiusattu olisi erilainen, vaan kuka vaan voi joutua kiusatuksi. Usein sellainen, joka itse ei mene kiusaamaan muita. Eli on rehllinen, hieno ja suoraselkäinen.
Mä olen tästä eri mieltä, ja olisi mielenkiintoista nähdä ko. tutkimuksia. Mun mielestä kiusattu juuri on jollain tapaa erilainen - käyttäytyy eri tavalla, pukeutuu toisin, on arka, rillipää, lihava, laiha, tyhmä, fiksu... syitähän kiusaamiselle löytyy, mutta aina sille on joku syy. Enkä tosiaan tarkoita, että kiusattu olisi itse syyllinen kiusaamiseensa, vaan että jokin hänen ominaisuuksissaan tai ulkomuodossaan provosoi kiusaajia.
Hui...sä pelotat mua. Juuri tuollaiset stereotypia -ihmiset tuhoavat ihmisten avarakatseisuutta ja näin lisäävät kiusaamisilmiötä. Varo, ettet huomaamattasi saastuta läheisiäsi...
Ahaa...
Entäs ne tutkimukset?
Koulukiusaamisessa on mukana koko luokka
Joka kymmenes koululainen kärsii koulukiusaamisesta Suomessa. Tyttöjen ja poikien keskuudessa kiusaamista esiintyy lähes yhtä paljon, mutta se ilmenee eri tavoin. Tilanteessa on mukana koko luokka, ei vain kiusaaja ja hänen uhrinsa. Oppilaat omaksuvat erilaisia rooleja kiusaamista kohtaan; on apureita, vahvistajia, puolustajia ja ulkopuolisia. Viime vuonna Turun Yliopistossa väitellyt Christina Salmivalli tuo ryhmänäkökulman mukaan koulukiusaamisen tutkimiseen, ja muistuttaa, että myös tilannetta purettaessa kiusaamista tulisi tarkastella ryhmäilmiönä.
Tutkimusmenetelmänä toveriarviointi
Minkälainen oppilas kiusaa?
- Kiusaajat ovat usein koko luokan tasolla epäsuosittuja. Suurin osa oppilaista ei pidä kiusaajasta eikä siitä mitä tämä tekee, mutta sitten ryhmässä tilanne muuttuu. Vaikka asenne on kiusaamisen vastainen, ei sitä uskalleta osoittaa. Sen sijaan nämä oppilaat tulevat toimineeksi tässä porukassa ja esimerkiksi mennä seuraamaan tilannetta ja naureskella kiusaajan jutuille. Kiusaaja saattaa siis hyvinkin kuvitella olevansa suosittu ja ihailtu vaikka näin ei ole, Christina Salmivalli sanoo.
Miksi muut lähtevät kiusaamiseen mukaan?
Salmivallin mukaan kiusaamisen kohteeksi valikoituvat helpommin muita epävarmemmat ja aremmat oppilaat. Toisin kuin voisi kuvitella ulkoisella "poikkeavuudella", kuten ylipainolla tai silmälaseilla ei tunnu olevan niin suurta merkitystä kuin puolustuskyvyttömyydellä. - Uhrien käyttäytymisessä on erotettavissa kolme erilaista mallia. Osa uhreista pistää hanttiin kiusaajalle, osa taas alistuu ja rupeaa itkemään ja lähtee esimerkiksi kesken päivän pois koulusta. Kolmas tapa reagoida on esittää välinpitämätöntä kiusaamista ja kiusaajaa kohtaa ja tämä näyttäisi olevan se toimintatapa, joka varmimmin saa kiusaamisen loppumaan, Salmivalli kertoo.
Kun koulukiusaamisen tutkimus alkoi 70-luvulla, tutkimuksen kohteena olivat vain pojat, tyttöjen keskuudessa ei uskottu esiintyvät koulukiusaamista. Nykyään, kun on huomioitu myös epäsuora, manipulatiivinen aggressio kiusaamisen muotona on huomattu, että tytöt ja pojat kiusaavat lähes yhtä paljon. Erotuksena on se, että pojilla kiusaaminen on usein väkivaltaista muksimista ja tönimistä, tytöillä puolestaan juonimista ja juoruilua.
- On todella tärkeää, että kiusaamiseen puututaan niin kotona kuin koulussakin. Opettajan tulisi jatkuvasti viestittää oppilaille, että hän nyt ei ainakaan kiusaamista hyväksy. Vanhemmille kiusaamisesta kerrotaan hieman useammin kuin opettajalle, mutta läheskään aina edes vanhemmat eivät tiedä tilanteesta, Christina Salmivalli sanoo.
Opettajan lisäksi myös luokan muut oppilaat ovat ratkaisevassa asemassa koulukiusaamiseen puututtaessa. Itse kiusaajaan on Salmivallin mukaan vaikea vaikuttaa, mutta muilla oppilailla asenne on usein jo valmiiksi kiusaamisen vastainen. - Olisi tärkeää saada tämä hiljainen enemmistö, apurit ja kannustajat muuttamaan käyttäytymistään. Rohkaistaisi muiden asenteita ja käyttäytymistä niiden mukaisesti.
Kiusaajilla perhesuhteet usein kielteisiä
Kerran kiusaaja, aina kiusaaja?
Erilaiset roolit kiusaamistilanteessa:
Uhri = Systemaattisen, toistuvan ahdistelun kohteeksi joutuva oppilas.
Kiusaaja = Aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää tai jopa pakottaa muut mukaan kiusaamiseen.
Apuri = Mukana kiusaajan seuraajana tai avustajana. Ei aloita kiusaamista, mutta menee siihen helposti mukaan.
Vahvistaja = Antaa myönteistä palautetta kiusaajalle: on yleisönä, kannustaa kiusaajaa huudoin, nauraa kiusaajan kommenteille jne.
Puolustaja = Asettuu kiusatun oppilaan puolelle yrittämällä saada muut lopettamaan tai muutoin tukemalla kiusattua.
Ulkopuolinen = Ei puutu kiusaamistilanteeseen vaan pysyttelee sivummalla. Tulee kuitenkin hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen vaikka ei ole siinä mukana.
Christina Salmivalli on juuri nimitetty Suomen Akatemian tutkijatohtorin virkaan. Lisää tietoa koulukiusaamisesta ja keinoista puuttua siihen saa Christina Salmivallin kirjasta, Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä (Gaudeamus, 1998).
Takaisin
© Nettiradio Mikaeli / Auli Hyvönen 1999