Koskakohan tulee se hetki jolloin mä luovutan? Nyt rupeaa olemaan jo aika lähellä.

[chef]

Mä tykkään yrittää tedä itse. Ja kuten tekin olette saaneet nhädä, ei se aina ole järin kaunista katseltavaa. Yleensä lopputulos on "vaikeuksien kautta voittoon" mutta kun mulle rupeaa nyt nousemaan seinä vastaan.

Mä en enää jaksais niitä saakelin vaikeuksia

Mä en osaa kokata. Enkä ommella. Mä en myöskään osaa rempata, entisöidä, verhoilla, maalata tai tapiseerata. Mun kukat kuolee, eikä tomaatteja tullut sadosta kuin tasan 1.

Tähän saakka olen yrittänyt, mutta en sitten tiedä...ehkä ois vaan parempi jättää yrittämättä enää. Eikä aina ole vika edes mussa, vaan mieskin töpeksii.

Viimeinen niitti oli tänään, kun mä mittasin, piirsin, suunnittelin ja niiden pohjalta passitin miehen ostamaan meille vanerilevyjä. Mä kun teen tytöille prinsessalinnasängyn.

Mies toi kasan vinoon leikattuja levyjä joiden pinta pitää hioa ja levyt itsessään on ihan kuperia.

No nyt pitää sitten soveltaa. Mun tarkalleen mitatut ovienpaikat yms. siirtyy eikä mikään muukaan mene kuten suunnittelin. Mies lähtee nyt jollain sirkkelillä (tms.) leikkaamaan levyjä suoraksi jotta kyllä me taas mennään vaikeuksien kautta voittoon...mutta kun mua nyt vaan itkettää.

Mä olin tarkoittanut ostettavaski levyä mikä on suoraa ja jota ei tarvitse hioa...tuo levy on ihan tikkuja täynnä ja kuperaa.

Mä olen yli vuoden odottanut sitä prinsessalinnasängyn rakentamista ja nyt kun se tehdään, niin yllättäen tässäkin tulee kaikki mahdolliset esteet eteen. Ei varmaan kuulosta nyt teidän korviinne mitenkään mahdottomalta tilanne korjata, eikä se sitä olekaan. Mä vaan alan olemaan melko väsynyt siihen etten osaa mitään. En niin yhtikäs mitään :|

 

[Huspati Huta]

Jos sinulla on liian monta rautaa tulessa? Aloitat koko ajan uutta? Väsytätkö itsesi?

 

[Oisku]

Mä en osaa kokata. Enkä ommella. Mä en myöskään osaa rempata, entisöidä, verhoilla, maalata tai tapiseerata. Mun kukat kuolee, eikä tomaatteja tullut sadosta kuin tasan 1.

Mä en osaa noista mitään paitsi laittaa ruokaa. =) Kukat olen tosin yleensä saanut pysymään hengissä, mutta nyt oon ollut niin laiska etten oo jaksanut edes niitä hoitaa. Olen siis vielä laiskakin, sä sentään yrität.

 

[chef]

Jos sinulla on liian monta rautaa tulessa? Aloitat koko ajan uutta? Väsytätkö itsesi?

On mulla liian monta rautaa tulessa. Mutta ihan sama onko yksi vai kaksi, vai kolmesataa...se ei poista sitä etten mä vaan yksinkertaisesti osaa. Siis aina menee pieleen.

Ja nyt me tehdään siis remppaa huone kerrallaan tyylillä. Eli ensin tapetiit alas, seinien tasoitus, hionta, pohjamaalit, pintamaalit, kuviomaalit, huonekalujen hankinta (mahd. vanhojen kunnostus), sisustaminen ja valmis.

Kaikki muut projektit on nyt tauolla tän rempan takia.

En mä koe väsyttäväni itseäni näillä projekteilla sinänsä (mä kuolisin tylsyyteen jos niitä ei olisi) mutta kyllä se väsyttää, kun ne ei ikinä onnistu. Ois varsin mukavaa jos kerrankin kaikki menis edes lähes niinkuin olin ajatellut.

 

[Sama täällä]

Voimia! :hug:

Tuosta sinun listastasi, ainoa missä minä onnistun, on kukkien kasvatus. Joten on niitä sitten muitakin, joilla homma tökkii...

 

[vieras]

haha tohon tomaattiin asti toi kaikki sopii muhun ja silti vaan jaksan väkisin yrittää tehä kaikkea ite...ehkä mä joskus opin

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Kuulostaa kyllä aika tutulta! Minäkään en osaa tehdä mitään vaikka kovasti haluaisin osata ja välillä sitten jotain yritän tehdä kuitenkin (tosin minun projektit ei ikinä ole mitään kovin suuria juttuja..) Jotenkin sitä aina unohtaa ne aiemmat epäonnistumiset

Entä jos vaan ostaisitte suosiolla uudet vanerilevyt? Kävisit vaikka itse valkkaamassa ne niin on sitten varmasti oikeat. Ei ainakaan sängynrakentaminen epäonnistuisi tämän takia =)

 

[tt ei kirj]

Mä tykkään yrittää tedä itse. Ja kuten tekin olette saaneet nhädä, ei se aina ole järin kaunista katseltavaa. Yleensä lopputulos on "vaikeuksien kautta voittoon" mutta kun mulle rupeaa nyt nousemaan seinä vastaan.

Mä en enää jaksais niitä saakelin vaikeuksia

Mä en osaa kokata. Enkä ommella. Mä en myöskään osaa rempata, entisöidä, verhoilla, maalata tai tapiseerata. Mun kukat kuolee, eikä tomaatteja tullut sadosta kuin tasan 1.

Tähän saakka olen yrittänyt, mutta en sitten tiedä...ehkä ois vaan parempi jättää yrittämättä enää. Eikä aina ole vika edes mussa, vaan mieskin töpeksii.

Viimeinen niitti oli tänään, kun mä mittasin, piirsin, suunnittelin ja niiden pohjalta passitin miehen ostamaan meille vanerilevyjä. Mä kun teen tytöille prinsessalinnasängyn.

Mies toi kasan vinoon leikattuja levyjä joiden pinta pitää hioa ja levyt itsessään on ihan kuperia.

No nyt pitää sitten soveltaa. Mun tarkalleen mitatut ovienpaikat yms. siirtyy eikä mikään muukaan mene kuten suunnittelin. Mies lähtee nyt jollain sirkkelillä (tms.) leikkaamaan levyjä suoraksi jotta kyllä me taas mennään vaikeuksien kautta voittoon...mutta kun mua nyt vaan itkettää.

Mä olin tarkoittanut ostettavaski levyä mikä on suoraa ja jota ei tarvitse hioa...tuo levy on ihan tikkuja täynnä ja kuperaa.

Mä olen yli vuoden odottanut sitä prinsessalinnasängyn rakentamista ja nyt kun se tehdään, niin yllättäen tässäkin tulee kaikki mahdolliset esteet eteen. Ei varmaan kuulosta nyt teidän korviinne mitenkään mahdottomalta tilanne korjata, eikä se sitä olekaan. Mä vaan alan olemaan melko väsynyt siihen etten osaa mitään. En niin yhtikäs mitään :|

Älä yritä liikaa. Jos sua ei kertakaikkiaan kiinnosta tai olet todennut, että et vaan osaa, vaikka yrität, niin älä tee. Tee sellaista mistä tykkäät ja mitä osaat. Älä tuhlaa voimiasi turhaan, mistä saat vaan pahan mielen.

Tee yksi asia loppuun ja kun saat siitä hyvän mielen, niin sitten siirryt seuraavaan kivaan asiaan. Ja ehkä, ehkä olet sitten niin hyvällä mielellä niistä asioista, missä olet onnistunut, voit ehkä taas koittaa niitä vaikeitakin hommia. Mutta älä väkisin...

 

[vieras]

Teet homman kerrallaan rauhallisesti, ajan kanssa ja ajatuksella, malttaen seurata ohjeita, ilman säheltämistä.

 

[chef]

Mä en osaa kokata. Enkä ommella. Mä en myöskään osaa rempata, entisöidä, verhoilla, maalata tai tapiseerata. Mun kukat kuolee, eikä tomaatteja tullut sadosta kuin tasan 1.

Mä en osaa noista mitään paitsi laittaa ruokaa. =) Kukat olen tosin yleensä saanut pysymään hengissä, mutta nyt oon ollut niin laiska etten oo jaksanut edes niitä hoitaa. Olen siis vielä laiskakin, sä sentään yrität.

Jos joskus pidät täällä kokkikurssia, mä tuun sinne!

 

[chef]

Voimia! :hug:

Tuosta sinun listastasi, ainoa missä minä onnistun, on kukkien kasvatus. Joten on niitä sitten muitakin, joilla homma tökkii...

Positiivista kuulla etten ole ainoa, mutta noin niinkuin muutoin...pahoitteluni :saint:

 

[Rva Luna]

:hug: höpö höpö, mä oon omin silmin nähnyt että OSAAT tehdä. Harvoin, kun jotain itse rupeaa tekemään menee putkeen. Lisähaasteita ja mutkia tulee aina. Koita kuvitella sun tyttöjen ilmeet kun ne näkee sängyn valmiina. :hug:

 

[chef]

Kuulostaa kyllä aika tutulta! Minäkään en osaa tehdä mitään vaikka kovasti haluaisin osata ja välillä sitten jotain yritän tehdä kuitenkin (tosin minun projektit ei ikinä ole mitään kovin suuria juttuja..) Jotenkin sitä aina unohtaa ne aiemmat epäonnistumiset

Entä jos vaan ostaisitte suosiolla uudet vanerilevyt? Kävisit vaikka itse valkkaamassa ne niin on sitten varmasti oikeat. Ei ainakaan sängynrakentaminen epäonnistuisi tämän takia =)

Uusia levyjä mieskin ehdotti. Mutta en mä ala kyllä semmosia rahasummia huvikseni heittämään hukkaan koska sitten se ois asia joka ärsyttäis. Kyllä nuo tosiaan vielä pelastettavissa on, mutta kun tosiaan en aina jaksaisi säätää :/

 

[vieras]

Miten saisit sileään vaneriin maalin tarttumaan?

 

[vieras]

Pitäisiköhän sinun mennä johonkin kansalais- tai työväenopiston harrasteryhmiin. Tekstiili- ja puutyöryhmiä löytyy, tekstiilipuolella on aloittelijoille omansa, opettajat paikalla neuvomassa jne...

 

[:(]

mitä jos ei osaa mitään?

 

[chef]

Mä tykkään yrittää tedä itse. Ja kuten tekin olette saaneet nhädä, ei se aina ole järin kaunista katseltavaa. Yleensä lopputulos on "vaikeuksien kautta voittoon" mutta kun mulle rupeaa nyt nousemaan seinä vastaan.

Mä en enää jaksais niitä saakelin vaikeuksia

Mä en osaa kokata. Enkä ommella. Mä en myöskään osaa rempata, entisöidä, verhoilla, maalata tai tapiseerata. Mun kukat kuolee, eikä tomaatteja tullut sadosta kuin tasan 1.

Tähän saakka olen yrittänyt, mutta en sitten tiedä...ehkä ois vaan parempi jättää yrittämättä enää. Eikä aina ole vika edes mussa, vaan mieskin töpeksii.

Viimeinen niitti oli tänään, kun mä mittasin, piirsin, suunnittelin ja niiden pohjalta passitin miehen ostamaan meille vanerilevyjä. Mä kun teen tytöille prinsessalinnasängyn.

Mies toi kasan vinoon leikattuja levyjä joiden pinta pitää hioa ja levyt itsessään on ihan kuperia.

No nyt pitää sitten soveltaa. Mun tarkalleen mitatut ovienpaikat yms. siirtyy eikä mikään muukaan mene kuten suunnittelin. Mies lähtee nyt jollain sirkkelillä (tms.) leikkaamaan levyjä suoraksi jotta kyllä me taas mennään vaikeuksien kautta voittoon...mutta kun mua nyt vaan itkettää.

Mä olin tarkoittanut ostettavaski levyä mikä on suoraa ja jota ei tarvitse hioa...tuo levy on ihan tikkuja täynnä ja kuperaa.

Mä olen yli vuoden odottanut sitä prinsessalinnasängyn rakentamista ja nyt kun se tehdään, niin yllättäen tässäkin tulee kaikki mahdolliset esteet eteen. Ei varmaan kuulosta nyt teidän korviinne mitenkään mahdottomalta tilanne korjata, eikä se sitä olekaan. Mä vaan alan olemaan melko väsynyt siihen etten osaa mitään. En niin yhtikäs mitään :|

Älä yritä liikaa. Jos sua ei kertakaikkiaan kiinnosta tai olet todennut, että et vaan osaa, vaikka yrität, niin älä tee. Tee sellaista mistä tykkäät ja mitä osaat. Älä tuhlaa voimiasi turhaan, mistä saat vaan pahan mielen.

Tee yksi asia loppuun ja kun saat siitä hyvän mielen, niin sitten siirryt seuraavaan kivaan asiaan. Ja ehkä, ehkä olet sitten niin hyvällä mielellä niistä asioista, missä olet onnistunut, voit ehkä taas koittaa niitä vaikeitakin hommia. Mutta älä väkisin...

No kun siinä se juttu onkin...kun mua nimenomaan kiinnostaa. Mä haluan tehdä ja yrittää...ja kovasti haluaisin osatakin.

Ja kun ongelma on nyt siinä, etten osaa mitään. En siis yhtikäs mitään. Jotta ei löydy mitään mistä voisin ns. aloittaa.

 

[sarppus]

:hug:

 

[chef]

:hug: höpö höpö, mä oon omin silmin nähnyt että OSAAT tehdä. Harvoin, kun jotain itse rupeaa tekemään menee putkeen. Lisähaasteita ja mutkia tulee aina. Koita kuvitella sun tyttöjen ilmeet kun ne näkee sängyn valmiina. :hug:

Tytöt on vielä niin pieniä, ettei ne ymmärrä...muuten hyvä

 

[chef]

Pitäisiköhän sinun mennä johonkin kansalais- tai työväenopiston harrasteryhmiin. Tekstiili- ja puutyöryhmiä löytyy, tekstiilipuolella on aloittelijoille omansa, opettajat paikalla neuvomassa jne...

Ei auta. Mä olen ollut koko peruskouluikäni teknisessä työssä ja nikkaroinut puusta yhtä sun toista. Olen lisäksi opiskellut vaatetusalaa, mutta ei vaan pysy ompeleet käsissä kuten pitää.

Mä vaan en osaa. Siis vaikka teoria ois hallussa, niin käytäntö ei.

Mä maalasin seinää valkoisella maalilla valkoiseksi...ja se on laikukas vaikka omasta mielestäni tein ohjeiden mukaan. Mussa vaan on joku saakelin vika.