Mä en kestä, mä oon pakkotutustunut friikkiin ja se pilaa kaiken. :'(

[pupeltaja]

Ei tossa tilanteessa auta mikään muu, ( mun mielestäni siis) kun jätät vastaamatta puheluihin ja viesteihin. Tänään kun on laittanut viestin niin vastaat about viikon tai kahdenviikon päästä, että sori unohin kokonaan ku on kokoajan nii kiire tms. Ja laitat vaan, et nyt on nii paljon kaikkee, et katellaanko vaikka kesämmällä ja sit kesänalussa jos kyselee niin laitat et ei hitto unohin taas ja kesä onkin aika täynnä, ilmottelen jos löytyy joku sopiva aika nähä tms.. ja sitte jos se piinaa ni "unohdat" aina vastata viesteihin ja puheluihin et koskaan vastaa niin lakkaa soittelemasta ja jos soittaa kuitenkin ja joskus vastaat ni heti sanot vaan, moi ja sitten ku se alottaa puhuu ni tyyliin, voi ei, nyt kaatu kahvit sohvalle, pakko lopettaa.. tai jotain.. kyllä tyhmempikin luovuttaa jos toinen on pitkään saavuttamattomissa!

Itsekin olen sellainen, etten suoraan kehtais sanoa mitään ilkeetä ja sen jälkee tavata ihmistä. En vois sanoa jollekin, et sori mut en tykkää susta.. Joten tekisin sen tollain....

 

["vieras"]

Jospa sanoisit hänelle ettei ole sinun tyylisesi ihminen.Jutella voitte,kun sattumalta tapaatte tai siellä päiväkodilla,mutta et muuten halua jakaa elämääsi hänelle.

 

[Anatolia]

Ei tossa tilanteessa auta mikään muu, ( mun mielestäni siis) kun jätät vastaamatta puheluihin ja viesteihin. Tänään kun on laittanut viestin niin vastaat about viikon tai kahdenviikon päästä, että sori unohin kokonaan ku on kokoajan nii kiire tms. Ja laitat vaan, et nyt on nii paljon kaikkee, et katellaanko vaikka kesämmällä ja sit kesänalussa jos kyselee niin laitat et ei hitto unohin taas ja kesä onkin aika täynnä, ilmottelen jos löytyy joku sopiva aika nähä tms.. ja sitte jos se piinaa ni "unohdat" aina vastata viesteihin ja puheluihin et koskaan vastaa niin lakkaa soittelemasta ja jos soittaa kuitenkin ja joskus vastaat ni heti sanot vaan, moi ja sitten ku se alottaa puhuu ni tyyliin, voi ei, nyt kaatu kahvit sohvalle, pakko lopettaa.. tai jotain.. kyllä tyhmempikin luovuttaa jos toinen on pitkään saavuttamattomissa!

Itsekin olen sellainen, etten suoraan kehtais sanoa mitään ilkeetä ja sen jälkee tavata ihmistä. En vois sanoa jollekin, et sori mut en tykkää susta.. Joten tekisin sen tollain....

Mä yritin tuota . En vastannut viesteihin, enkä puheluihin. Mutta riippakivipä alkoi soittamaan tuntemattomasta numerosta, ja tekstareita tuli parikymmentä päivässä pahimmillaan niin että koko luuri oli tukossa.

Jaksoin KUUKAUSIA. En näin jälkikäteen ymmärrä että miten. Sitten oli pakko sanoa että älä ota yhteyttä enää, en pidä sinusta, en halua olla ystäväsi, unohda siis olemassaoloni. Kun se perkeleen puhelu- ja tekstariterrori jatkui vaan. Niiiiin ja lisäksi tuli sähköposteja ja meseviestejä.

 

["jojo"]

Mua sekä naurattaa että säälittää jo pelkän otsikon perueteella.

Tarran saa irti joko nopeasti repäisemällä tai hitaasti liottamalla. Eli joko sanot suoraan tai sitten kiertelet jokusen kuukauden tyyliin: "Mulla on menemistä/tekemistä/tms. pari seuraavaa viikkoa niin, etten ehdi mitään, enkä uskalla sanoa koska sopisi, mutta katsotaanko sitten joskus?" Ja sitten vaan meriselityksiä ja aikatauluja kehiin seuraavat puoli vuotta joka kerta.

On vaan hankalaa itselle, ja noloa, jos törmää tyyppiin sitten vakka kaupassa, kun juuri oli olevinaan puolen vuoden lomalla taka-vinkuintiassa.

 

[pupeltaja]

Mä yritin tuota . En vastannut viesteihin, enkä puheluihin. Mutta riippakivipä alkoi soittamaan tuntemattomasta numerosta, ja tekstareita tuli parikymmentä päivässä pahimmillaan niin että koko luuri oli tukossa.

Jaksoin KUUKAUSIA. En näin jälkikäteen ymmärrä että miten. Sitten oli pakko sanoa että älä ota yhteyttä enää, en pidä sinusta, en halua olla ystäväsi, unohda siis olemassaoloni. Kun se perkeleen puhelu- ja tekstariterrori jatkui vaan. Niiiiin ja lisäksi tuli sähköposteja ja meseviestejä.

Joo en mäkään jaksais kyllä tommosta kauaa.. Sit jos ei tolla tajua niin varmaan sanoisin itekin suoraan ja lujasti. Niin, että ainakin ymmärtäis.

 

[Ultramariini]

Ei ihmisille ole mukava sanoa rumasti, eikä ehkä tarvise varsinaisesti rumasti sanoa. Toisen loukkantumista ja mielensä pahoittamista ei kuitenkaan voine välttää. On ikävä loukatakin toista, mutta mielestäni se on kuitenkin tätä toistakin kohtaan rehellisempää. Minusta olisi kammottava saada tietää, tai tajuta, että joku ei kertakaikkiaan kestä ja jaksa seuraani, mutta vain siksi ettei ole voinut sitä minulle suoraan ilmaista, on ollut vastentahtoisesti ja hampaat irvessä seurassani.

Jos joku ihminen on todella ripustautuva, pitää mielestäni välttää sellaisten- ollaan tosi läheisiä- viestin antamista. Tai niin, tuskin tehmiini onkaan niitä antanut, vaan tämä toinen vaan ne päässän luonut. Mutta sellaiset illusiot mielestäni on särjettävä, sekä itsen, että tämän toisen vuoksi.

 

[tytsi-89]

Hui, kylmät väreet menee. :O Mä ymmärrän kyllä ap:ta siinä mielessä, että on varmasti hankalaa keksiä oikea tapa toimia ja sanoa asiasta.

 

["VIERAS"]

Ei ihmisille ole mukava sanoa rumasti, eikä ehkä tarvise varsinaisesti rumasti sanoa. Toisen loukkantumista ja mielensä pahoittamista ei kuitenkaan voine välttää. On ikävä loukatakin toista, mutta mielestäni se on kuitenkin tätä toistakin kohtaan rehellisempää. Minusta olisi kammottava saada tietää, tai tajuta, että joku ei kertakaikkiaan kestä ja jaksa seuraani, mutta vain siksi ettei ole voinut sitä minulle suoraan ilmaista, on ollut vastentahtoisesti ja hampaat irvessä seurassani.

Jos joku ihminen on todella ripustautuva, pitää mielestäni välttää sellaisten- ollaan tosi läheisiä- viestin antamista. Tai niin, tuskin tehmiini onkaan niitä antanut, vaan tämä toinen vaan ne päässän luonut. Mutta sellaiset illusiot mielestäni on särjettävä, sekä itsen, että tämän toisen vuoksi.

Iso peesi tälle ja sille joka kysyi "miksi olet sanonut että mennään joku toinen kerta?" Miksi????!
Sanot vaan aina ettei käy, et ehdi jne. Jos kysyy entä huomenna, ens viikolla tms. sanot vaan ettei varmaan sillonkaan.
Ja jos ei tajua jonkin ajan kuluessa, sitten ei auta kuin sanoa suoraan. Sanot vaikka ettei ole sun tyyppiä ja se siitä. Kyllä normaali jo siihen lopettaa.

Nuo että mennään toiste tai välillä mennäänkin antaa sitä väärää luuloa, kyllähän oikeestikkin voi olla niin kiirusta ettei jouda vaikka haluaisi.
Esim. meillä miehen serkun perhe asuu suht lähellä ja aina sanon kun harvoin nähdään että "pitää alkaa useemmin käymään" ja tarkotan sitä - mutta kun on niin väsy tai aina muuta ettei jouda En mä kyllä tota sanois jos en tahtois nähdä ja sillonhan se ois selvä viesti.
Mut nyt tajusin että nehän voi luulla että "sanon vaan"...kun noin näköjään moni pelaa.

 

[iipunen]

Usko tai älä, menetät hermot niin totaalisesti että sä vaan yks kaunis päivä sanot suoraan Niin mäkin jouduin tekemään ja enkä sitä millään olisi halunnut tehdä! Mutta... Tuo henkilö suuttui kahdeksi päiväksi ja sama meno taas alkoi. Piti minua parhaana ystävänään, vaikken ikinä vastannut viesteihin, enkä puheluihin. Ensimmäinen viestini oli tuolle henkilölle "etkö ymmärrä, että en halua olla sun ystävä. jätätkö minut rauhaan ja etsi muualta kavereita!"... Nyt kun aloin miettimään, tuosta tutustumishetkestä on 6vuotta aikaa ja VIELÄKIN tuo sama henkilö yrittää kerran kuukaudessa/parissa soittaa, laittaa joka joulu ja ystävänpäiväkortin.. Vaikka en ole mitään vastakaikua antanut...

 

[rtee]

Ei tossa tilanteessa auta mikään muu, ( mun mielestäni siis) kun jätät vastaamatta puheluihin ja viesteihin. Tänään kun on laittanut viestin niin vastaat about viikon tai kahdenviikon päästä, että sori unohin kokonaan ku on kokoajan nii kiire tms. Ja laitat vaan, et nyt on nii paljon kaikkee, et katellaanko vaikka kesämmällä ja sit kesänalussa jos kyselee niin laitat et ei hitto unohin taas ja kesä onkin aika täynnä, ilmottelen jos löytyy joku sopiva aika nähä tms.. ja sitte jos se piinaa ni "unohdat" aina vastata viesteihin ja puheluihin et koskaan vastaa niin lakkaa soittelemasta ja jos soittaa kuitenkin ja joskus vastaat ni heti sanot vaan, moi ja sitten ku se alottaa puhuu ni tyyliin, voi ei, nyt kaatu kahvit sohvalle, pakko lopettaa.. tai jotain.. kyllä tyhmempikin luovuttaa jos toinen on pitkään saavuttamattomissa!

Itsekin olen sellainen, etten suoraan kehtais sanoa mitään ilkeetä ja sen jälkee tavata ihmistä. En vois sanoa jollekin, et sori mut en tykkää susta.. Joten tekisin sen tollain....

Mun mielestä tälläinen on paljon ilkeämpää kuin sanoa suoraan, että ei halua olla tekemisissä. Eihän se, että sanoo suoraan tarkoita, että on pakko olla kauheen ilkeä ja haukkua toinen pystyyn kuin voi vain yksinkertaisesti sanoa, että ei halua olla tekemisissä, älä ota enää yhteyttä.

 

[sfks]

Mun mielestä tälläinen on paljon ilkeämpää kuin sanoa suoraan, että ei halua olla tekemisissä. Eihän se, että sanoo suoraan tarkoita, että on pakko olla kauheen ilkeä ja haukkua toinen pystyyn kuin voi vain yksinkertaisesti sanoa, että ei halua olla tekemisissä, älä ota enää yhteyttä.

No niinpä, toi olis ilkeetä... Varsinkin jos henkilö on oikeesti vähän 'himmeä' eikä tajua tosta lukea rivien välistä. Ensin sanoo suoraan että kiitos ei, JOS sitten ei vieläkään lopeta niin voi sanoa rumastikin.

 

["vieras"]

Voit yrittää kauniisti ilmaista että nyt on ihan henkilökohtaisista syistä huono hetki ja ajankohta ystävystymiselle.

 

["vieras"]

Mä varmaan sanoisin, että "musta tuntuu, ettei me oikein taideta olla samalla aaltopituudella, olisiko parempi, ettei enää pidettäisi yhteyttä. Jos koettaisit etsiä sopivamman ystävän?" Joillekin pitää vaan vääntää´rautalangasta.

 

[vihreäomena]

Varmaan mun kaverini nyt sitten miettivät, että enpä soita tai tekstaa, mitään muutakaan, sille (mulle), kun ei sille koskaan käy/aina on jotain.

Pitää kai tehdä selväksi, etten yritä sitä mitä ketjun aloittaja, vaan omista syistäni ei nyt käy, eikä välttämättä huomenna tai ensi viikollakaan. Jos käy, saatanpa unohtaa tai perua.

Mutta noin tekee moni muukin, enkä jaksa uskoa, että vihjaavat mitään.
Kuitenkaan naispuolisissa kavereissa roiku.

Voi siis olla, ettei muutkaan näe vihjeitä, vaikka niitä olisi Vihjailu on vähän lapsellistakin
-

Riippuisi ihmisestä miten toimisin. Eri tyypit vaatii eri tavan
Luultavasti sanoisin, että minusta johtuvista syistä on nyt sellainen elämäntilanne, ettei käy yhteydenpito. Katsotaan jos joskus tulevaisuudessa käy. Mistä ihminen suuttuisi, kun sanoisin että johtuu minusta? Eikä se edes ole valehtelua.
Luulen, että jokunen voisi jopa ymmärtää.

Mutta kuten totesin; eri tyypit vaatii eri tavan

 

[Minuli]

[QUOTE="vieras";25834120]Jospa sanoisit hänelle ettei ole sinun tyylisesi ihminen.Jutella voitte,kun sattumalta tapaatte tai siellä päiväkodilla,mutta et muuten halua jakaa elämääsi hänelle.[/QUOTE]

Juuri näin, voisin vielä mainita että "minua ahdistaa ja häiritsee kun soitat ja otat yhteyttä koko ajan" jne, mutta moikataan JOS sattumalta tavataan. Nätistikin voi sanoa, minusta tuo "nyt ei sovi, eikä nyt eikä nyt" on ihan yhtä raukkamaista, kuin sanoa että mukamas joskus toiste sopis, jos ei kerran sovi!

 

["Vieras"]

Sanot rehellisesti että ette ole samalla aaltopituudella etkä pysty olemaan hänen ystävänsä sillä yhtä kiinteästi kuin hän ilmeisesti tahtoisi. Sano myös että sinua ahd istaa liialliset ja jatkuvat yhteydenotot.

 

[Rähinä-Reetta]

Voisihan sitä kai yrittää, jos kanttia riittää, selittää ihan ystävällisesti että sellainen päällekäyvyys on epämukava ominaisuus ja ajaa ihmiset pois. Ehkä hän hyötyisi siitä jatkossa.

 

[yksi riippakivi vastaa]

Ehkäpä sun nyt kannattaa olla kuitenkin suora.
Se että juttelet ja hymyilet ja suostut jokukerta johonkin,
katsotaan..
niin ei siitä voi tajuta että ei kiitos en tykkää olla seurassasi.
Itse tutustuin kerran yhteen äitiin joka oli ensin kovin samalla aaltopituudella minun kanssani ja yht äkkiä ei enään ollutkaan :/
Silti jos satuin häneltä kysymään vaikka mentäisikö jokukerta vaikka yhdessä markkinoille, hän innosta hymyili ja sanoi katsotaan voidaan vaikka mennäkin ja olisipa ihanaa päästä sinne kun ei yksin jaksa lähteä
No oletin että hän aidosti haluaa sinne :/
Kun tuli markkinapäivä ja laitoin tekstaria niin oli jotakin muuta miksi ei päässyt mukaan mutta kuitenkin laittoi viestiin että katsotaan seuraavalla kerralla,
sama toistui sitten toisenakin kuukautena.
(virhe, jos et halua olla tekemisissä älä missään nimessä anna kuvaa että sinulla on nyt vaan este ja haluat kuitenkin tavata)
Silloin lopetin koko ehdottelun ja nyt nähdään vaan avoimessa päiväkodissa.
Kyseinen äiti tervehtii minua siellä,jutellaan siellä mutta ei enään ehdotella puolin jos toisinkaan menoa mihinkään.

 

["harmaa"]

Kyllä normaali ihminen tajuaa heti ensimmäisellä kerralla jos toinen selittelee ettei nyt käy ja katsellaan toisen kerran.
Mutta ehkä aloittajan kannattaa nyt vaan vaihtaa puhelin.numeronsa ja valehdella tuolle että lasku maksamatta eikä aijo maksaa.

 

[Kurja tilanne]

Hyviä vastauksia olet jo saanutkin. Muistan kun itse nuorena 19-vuotiaana muutin pääkaupunkiseudulle enkä tuntenut täältä ketään kuin mieheni. Olin tosi ujo ja mun oli vaikea tutustua kehenkään. Sitten kun vihdoin tutustuin mua kolme vuotta vanhempaan nuoreen naiseen, olin tosi innoissani. Soittelin ja yritin pitää yhteyttä, koska olin yksinäinen. Tämä nainen tapasi mua aina silloin tällöin ja aloin pitää häntä luottoystävänä myös mua murehduttavissa asioissa. Hän teki kuitenkin jossain vaiheessa selväksi, että halusi katkaista välit. Mun sydän murtui ja luottamus ystäviin meni.

Sen jälkeen olen uskaltanut tutustua vain kahteen naiseen, molemmat yksinholtajia. Mutta en uskalla enää ripustautua, pidän etäisyyttä. Voihan olla että ap:n tuttavatapaus tarvitsee ehkä ammattiapua ongelmiinsa. Sinuna sanoisin kauniisti "En halua pahoittaa mieltäsi, mutta mun täytyy sanoa tämä. Emme voi olla ystäviä, minulla ei ole aikaa eikä jaksamista siihen".

 

[Kurja tilanne]

[QUOTE="harmaa";25835007]Kyllä normaali ihminen tajuaa heti ensimmäisellä kerralla jos toinen selittelee ettei nyt käy ja katsellaan toisen kerran.
Mutta ehkä aloittajan kannattaa nyt vaan vaihtaa puhelin.numeronsa ja valehdella tuolle että lasku maksamatta eikä aijo maksaa.[/QUOTE]

Kyllä normaalikin ihminen voi olettaa, että katsellaan sitten tosiaan toisen kerran

 

[vink]

Jos se kaveri on niin yksinäinen mitä olet antanut ymmärtää niin olisikohan nyt vaan parempi että sanot itse soittavasi hänelle kun sinulla on aikaa.
Ja tosiaan soitatkin.
Tarviiko kyseinen ihminen hyljätä sen takia kun on hiukan epäsosiaalinen ja ei muita kavereita.
Vai kuuluuko apee niihin ihmisiin ketkä ei voi olla näiden ihmisten ystäviä joilla jo ei ennestään ystäväää.

 

[Ultramariini]

Jos se kaveri on niin yksinäinen mitä olet antanut ymmärtää niin olisikohan nyt vaan parempi että sanot itse soittavasi hänelle kun sinulla on aikaa.
Ja tosiaan soitatkin.
Tarviiko kyseinen ihminen hyljätä sen takia kun on hiukan epäsosiaalinen ja ei muita kavereita.
Vai kuuluuko apee niihin ihmisiin ketkä ei voi olla näiden ihmisten ystäviä joilla jo ei ennestään ystäväää.

en ole ap., joten tähän on kai turha edes tarttua, mutta en kyllä saanut avauksesta sellaista vaikutelmaa, että kyse olisi siitä,että tämä takertuva ihminen haluttaisiin hyljätä hänen epäsosiaalisuutensa ja yksinäisyytensä vuoksi. Hylkääminen on mielestäni muutenkin aika dramaattinen sana tässä tilanteessa, olkoonkin että tämä takertuva ihminen voi kokea tulleensa hylätyksi, jos hänelle suoraan sanoo, ettei voi olla tämän kanssa niin intensiivisesti tekemisissä.

 

[Ultramariini]

Kyllä normaalikin ihminen voi olettaa, että katsellaan sitten tosiaan toisen kerran

tietenkin voi olettaa ja myös ihminen, joka sanoo, että katsellaan sitten toisen kerran, voi tarkoittaa sitä mitä sanoo. Kyllä minä olen sanonut useasmmnkin kerran, että katsotaanko jonain muuna päivänä ja todella tarkoittanut sitä.

 

[Anatolia]

en ole ap., joten tähän on kai turha edes tarttua, mutta en kyllä saanut avauksesta sellaista vaikutelmaa, että kyse olisi siitä,että tämä takertuva ihminen haluttaisiin hyljätä hänen epäsosiaalisuutensa ja yksinäisyytensä vuoksi. Hylkääminen on mielestäni muutenkin aika dramaattinen sana tässä tilanteessa, olkoonkin että tämä takertuva ihminen voi kokea tulleensa hylätyksi, jos hänelle suoraan sanoo, ettei voi olla tämän kanssa niin intensiivisesti tekemisissä.

Peesaan sua.

Ja ei kai ns. riippakiven ystäväksi pidä alkaa edes säälistä?! Vaikka tällä ei olisikaan muita ystäviä.

Ystävyys on vapaaehtoista, vuorovaikutteista, kahden kauppaa...ei se siten toimi että joku päättää että me ollaan nyt bestiksiä, kysymättä lainkaan toisen osapuolen mielipidettä asiaan. Mutta tietynlaiset epäsosiaaliset ihmiset kai kuvittelevat niin, ja siinä lieneekin yksi syy sille miksi heillä ei niitä ystäviä ole.