Jokin aika sitten elämääni marssi mies...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="tilli";24870565]Tiedät varmaan,että tuo pahenee kun yhteinen lapsenne syntyy.Silloin sinun lapsellasi ei ole mitään arvoa.[/QUOTE]

Eikä välttämättä edes syntyvällä lapsella, kuten minun tapauksessani. :(

Jos olisin sinä, juoksisin niin lujaa kuin ikinä pääsisin, enkä ikinä koskaan milloinkaan antaisi miehelle edes mahdollisuutta isyyteeen ( sillä tuollaisten miesten mielestä isyys = mahdollisuus piinata ikuisesti, lapsella ei ole mitään merkitystä)
 
  • Tykkää
Reactions: SporttisMama
...ja nyt hänen on aika marssia siitä ulos.

Ymmärrän, mitä tarkoitat sillä, että se näyttää epäonnistumiselta. Kaksi lasta eri isille, joista kummastakaan ei ollut elämään mukana arjessa. Vastuullinen ratkaisu on kuitenkin veisata viis siitä, miltä tilanne näyttää, kunhan se on sinulle ja lapsille turvallinen vaihtoehto.

Veikkaan, että mies muuttuu kyllä, paljonkin, mutta epäedulliseen suuntaan. Pakene, ennen kuin olet niin hajalla, ettet enää pysty.
 
[QUOTE="Jonna";24870690]jätä se sika. Olet aikuinen nainen ja oikeestiko luulet ettet pärjää ilman tota paskaa? Tai sun lapses? Hei, me asutaan Suomessa....[/QUOTE]

Nimenomaan! Nyt pitäisi ap:n arvostaa itseään ja ennenkaikkea lastaan!
 
Kirjoituksesi oli kuin minun kynästäni.
Sillä erotuksella, että mulle se mies on jo ex. ONNEKSI.
Sulla on nyt käsissä narsisti.
Mun exä oli alussa todellakin maailman ihanin.
Lakkas mun varpaan kynsiä, hiero niskoja, vei ulkomaanmatkoille, osti uudet ihanat(kalliit) petivaatteet sillä aikaa kun olin töissä.
Lainasi rahaa, että sain maksettua puhelinlaskuni kerran.
Ostin jopa talon, jonne hänen piti muuttaa kanssani.
Kun sitten tajusi etten todellakaan aio työllä ansaitsemiani rahoja antaa hänelle eli en halunnut jakaa tulevaa taloa puoliksi hänen kanssaan(hän olisi siis tehnyt remonttia siihen, mutta ei nyt ehkä silllä rahallisella arvolla, jonka minä taloon sijoitin)..
Kaksi lasta saimme aikaiseksi, vaikka itseasiassa ihan virallista yhteiseloa saman katon alla meillä oli vain 6kk. ja silloinkin jo odotin toista lasta.
Mutta talon osto muutti kaiken.
Tai siitä hetkestä alkoi minun painajaiseni.
Mutta juuri tuo ettei mikään tekemiseni kelvannut, ruoka oli väärää, väärään aikaan...
Sukulaiseni olivat kelvottomia ihmisiä, vanhempani luusereita jotka vain syytivät rahaa minulle joka ei osannut millää muotoa käyttää rahaa oikein..
Ystäväni olivat milloin juoppoja, milloin vääräuskosia, liian raittiita.
Oli hyvin lähellä etten menettänyt vanhempiani tässä episodissa.
Tarvitsin heitä kuitenkin niin kipeästi, koska exäni ei ottanut mitään osaa lasten hoitoon, kodin hoitoon ym..eikä edes antanut mitään rahaa lasten elatukseen.
Seksi kelpasi aina, paremmin kuin hyvin. Ja minä raukka kuvittelen joskus vieläkin, että kyllä se minua rakasti kun oli niin mahtavaa tuo seksikin suhteessa.
Kaiken kaikkiaan roikuimme "yhdessä" 4v.
Henkistä väkivaltaa oli melkein koko suhteen ajan, niin kuin on jo tuossa sinunkin tapauksessasi ja fyysinenkin tuli kuvioon jossain vaiheessa.
Erosta nyt reilu 2v ja en pysty edes tähän kirjottamaan kaikkea vaan yritän edelleen tunkea tunteeni taka-alalle.
On kauheaa kun näkee jostain ihmisestä 2 täysin erilaista puolta.
Voin vain sanoa, että kun lapsi syntyy niin meno tuosta pahenee.
Narsistit eivät halua jäädä kakkoseksi, eivät edes omalle jälkeläiselleen.
Vauva vie kuitenkin ihan erilailla aikaasi kuin tuo esikoinen, joka nyt jo lienee jotain 4-6 vuoden välillä??
En voi muuta kuin voimia toivottaa lähtöösi.
Käy narsistien tuki ry:n sivuilla, googleta narsismista.
Voi kunpa voisin auttaa sinua edes jotenkin.
Tuo tekstisi oli tutun kuuloista.
Ja kyllä yh:nä pärjää.
Mulla esikoinen oli viikon vanha kun tuo exä nosti kytkintä 3kk(en siis kuullut mitään äijästä tuona aikana).
tuli toviksi takaisin, ja hävis melkein puoleks vuodeks uudestaan.
tuli taas takaisin, kuopuksemme sai alkunsa. muutti toviksi luokseni ja muutti pois kun kuopus oli 2kk ikänen.
vielä reilu puoli vuotta jatkoimme tapailua tuosta.
Joten käytännössä katsoen olen ollut yh koko ajan.
Ja ei sinua katso kukaan kieroon, usko mua.
Ja näin jälkiviisaana voin vain sanoa, että enemmän kaikki kattoi kieroon kun äijän kanssa hengailin.
 
Onko mies "kaikkitietävä"? Pitäisikö asiat tehdä hänen tavallaan? Valittaako hän sinun tavasta tehdä esim. kotitöitä tms.? Onko mies kahlitseva ja hieman painostava?

Voi, olla ettei mies ole pelkästään laiska sika vaan hän voi tosiaan olla häiriintynyt. Se alkaa pikkuhiljaa vaan paheneen. Hän kietoo sua enemmän ja enemmän sormensa ympärille. Kaikki toi, että haluaa lapsen ja naimisiin, mutta samalla kohtelu huononee.. Ei näytä hyvältä. Toki en tiedä tilannetta kuin täältä ruudun takaa luettuna, mutta joku tossa mättää sillain karmivalla tavalla.
 
[QUOTE="kilimanjaro";24870747]
Mulla esikoinen oli viikon vanha kun tuo exä nosti kytkintä 3kk(en siis kuullut mitään äijästä tuona aikana).
tuli toviksi takaisin, ja hävis melkein puoleks vuodeks uudestaan.
tuli taas takaisin, kuopuksemme sai alkunsa. muutti toviksi luokseni ja muutti pois kun kuopus oli 2kk ikänen.
vielä reilu puoli vuotta jatkoimme tapailua tuosta.
Joten käytännössä katsoen olen ollut yh koko ajan.[/QUOTE]

Anteeksi mutten ymmärrä miten joku voi olla niin hyväuskoinen että antaa miehen vedättää ja kohdella kaltoin noin pahasti. No, onneksi sentäs on sun ex eikä nykyinen.
 
Anteeksi mutten ymmärrä miten joku voi olla niin hyväuskoinen että antaa miehen vedättää ja kohdella kaltoin noin pahasti. No, onneksi sentäs on sun ex eikä nykyinen.

NIINPÄ NIIN.
Luuletko et ymmärrän itsekkään, että miten tossa kävi noin??
Läheisriippuvuutta?
Epätyypillinen masennus?
Kaksisuuntainen mielialahäiriö(joka mulla todettiin kuopuksen syntymän jälkeen, joka ei jotenki tunnu pitävän paikkaansa)?

Sitä on varmasti ulkopuolisen vielä vaikeampi käsittää.
Ja nyt jälkikäteen se tuntuu itsestä ihan absurdilta koko ajatus, tuntui tietty joskus jo silloin.
Mutta tuntui kuin olisin elänyt ihan eri elämää silloin.
ÄH, en osaa selittää.
Ei se tuntunu sillon niin uskomattomalta, ja sitten kun aina kaikesta itteensä syyllisti, niin kai ne tuntui sellasilta armonpaloilta, et NYT se jumalainen mies taas välittää minusta ja lapse(i)stamme.
Se aika oli niin sairasta, ei sitä osaa kuvailla.
Ja kuten kirjotin niin en oikein pysty vieläkään menemään, edes omissa ajatuksissani, niihin kaikista alhasimpiin ja kuvottavimpiin juttuihin, mitä tuo suhteenrääpäle piti sisällään.
Ja kaikesta huolimatta ihan hirveesti ikävöin, itken ja haluaisin häntä.
Siis sellasella, ei niin hyvällä, tavalla.
En halua häntä, ja olen ikionnellinen et pääsin eroon hänestä, mutta jokin itsetuhovietti ajais mut takasin sen luokse yhtä nopee kuin ehdin sanoa, että MITÄ VITTUA?
Mutta kauheeta, sairasta, hirveetä ja ennenkaikkea lapsilla aivan äärettömän väärin.
 
Minä taas en ymmärrä näitä kommentteja "heitä se mies pellolle". Miehet eivät usein ole hyviä puhumaan ja ilmaisemaan sanoilla mikä painaa. Huomaat itsekin että mies on muuttunut. Mä miettisin sitä että miksi? MIkä on saanut muuttumaan? Onko töissä vaikeaa? Masennustako? KUn työtä ei ole.. Oletko itse muuttunut? Mies äksyilee kun et kerkeä olla vieressä, et kerkeä kunnolla kuunnella. Juoksetko ympäri taloa vain lapsen perässä.. Niin ja nyt on tainnut loppua se alkuhuuma kun mies ärsyttää sinua joka teollaan noin..

Mun mielestä parisuhteessa on hyvä kestää näitä huonompiakin aikoja. Jos on heti valmis lemppaamaan toisen niin ei ole valmis ollut koko parisuhteeseen!!!
 
Minä taas en ymmärrä näitä kommentteja "heitä se mies pellolle". Miehet eivät usein ole hyviä puhumaan ja ilmaisemaan sanoilla mikä painaa. Huomaat itsekin että mies on muuttunut. Mä miettisin sitä että miksi? MIkä on saanut muuttumaan? Onko töissä vaikeaa? Masennustako? KUn työtä ei ole.. Oletko itse muuttunut? Mies äksyilee kun et kerkeä olla vieressä, et kerkeä kunnolla kuunnella. Juoksetko ympäri taloa vain lapsen perässä.. Niin ja nyt on tainnut loppua se alkuhuuma kun mies ärsyttää sinua joka teollaan noin..

Mun mielestä parisuhteessa on hyvä kestää näitä huonompiakin aikoja. Jos on heti valmis lemppaamaan toisen niin ei ole valmis ollut koko parisuhteeseen!!!

Voi jestas... Ihan liikaa on näitä ikäviä lööppejä juuri siksi kun naiset epäröivät heittää narsistimiehiä pellolle. Katsotaan jopa vuosikausia kun mies on väkivaltainen niin henkisesti kuin fyysisestikin, mustasukkainen, alistava, peli-, päihde- tai mielenterveysongelmainen. Kaikista kammottavinta on se että menoa seuraa vieressä lapsia.
Haloo Helsingin sanoin "Eikä maailma paremmaksi muutu jos ei sitä paremmaksi tee.
Eikö siis yritettäisiin vielä uudelleen?"
 
Suostuttele psykiatrin juttusille. En jaksanu lukea koko juttua, mutta jäi vähä tuntuma, että voisko olla masennusta ja/tai jotain muuta?

Äärimmäisen tärkeä ois saada se ruokavalioki kuntoon, silläki voi olla vaikutuksensa.
 
Voi jestas... Ihan liikaa on näitä ikäviä lööppejä juuri siksi kun naiset epäröivät heittää narsistimiehiä pellolle. Katsotaan jopa vuosikausia kun mies on väkivaltainen niin henkisesti kuin fyysisestikin, mustasukkainen, alistava, peli-, päihde- tai mielenterveysongelmainen. Kaikista kammottavinta on se että menoa seuraa vieressä lapsia.
Haloo Helsingin sanoin "Eikä maailma paremmaksi muutu jos ei sitä paremmaksi tee.
Eikö siis yritettäisiin vielä uudelleen?"

Itse olen juuri tällainen vuosikausia yrittänyt ja yrittänyt ennekuin ihan viime hetkellä tajusin että narsistin kanssa tässä yritetään eikä toivoa paremmasta ole. Siis yli 20 vuotta kankkulan kaivoon! En suosittele, nykyisin kun on paljon enemmän tietoa tarjolla näiden mätämunien tunnistamiseen. On uskottava omiin tuntemuksiinsa, ne on oikeassa jos hälytyskello pirahtaa.
 
Älä vaan tuunnusta miestäsi tulevan lapsen isäksi. Pidä tulevastakin lapsesta itselläsi yksinhuoltajuus. Muuten mies kiristää sua lapsella. Kannattaa ehdottomasti erota ennen lapsen syntymää.
 
Meinaa tulla tippa linssiin, kun luen näitä juttuja...miten nuo tuon tyyppiset miehet toimivat aina samalla kaavalla? Lue hyvä aapee nyt täältäkin näitä tarinoita. Itsellänikin on täällä pitkä ketju, jossa asioita vatvottiin, löytynee nimimerkillä-en osaa linkittää. On näemmä aivan se ja sama, kuinka kauan ko. tyypin miehen pitää näytellä ihannetta. Mies jaksaa juuri niin kauan kuin on tarpeen, eli saa naisen loukkuun yhteiseen lainaan tai lapseen, ja sitten näyttää todellisen hirviönsä. Itse olen edelleen toipumassa omasta hirviöstäni, joka muuttui sillä kellonlyömällä, kun laitoimme nimet paperiin talon ostossa. Jo ensimmäisellä viikolla asuessamme talossa, mies huusi sylki vaahdoten, että laitetaan talo myyntiin, koska en saanut pidettyä koiria täysin nahistelematta sisällä, niistä kuului pientä tuhinaa ja kynsien rapsetta lattialla. Pahinta oli, että mies teki sen pienen tyttärensä ollessa sylissä... Eksäni oli siis näytellyt lapsensa äidin kanssa taivaallista miestä raskauteen saakka ja minun kanssani talon ostoon asti.

Eksällä käytös oli hirvittävää. En ole vielä hänestä toipunut. Arvet jäivät syvälle. Minua suoraan sanoen kustiin suoraan silmään, enkä sitä huomannut. Maksan siitä kalliisti niin rahallisesti kuin henkisestikin. Luottamus ihmisiin ja miehiin meni, entinen minä on hukuksissa. Harmittaa vietävästi, vaan mennyttä ei voi muuttaa.

Pahimmalta kuulostaa mollaaminen ja kontrollointi. Itsehillinnän puute lapsen läsnäollessa. Älä hyvä aapee hyväksy tuollaista kohtelua. Oikeat kumppanit kunnioittavat toisiaan ja rakastavat kaikesta huolimatta, puhaltavat yhteen hiileen.

Voimia hirmuisesti tulevaan! Tarvitset sitä nyt ja paljon.
 
Lukematta muita vastauksia niin KUINKA SÄ VOIT KYSYÄ ETTET TIEDÄ MITÄ TEHDÄ? Mä oisin antanut potkun persuksiin jo aikoja sitten! Jos ei lasta kestä, ei kuulu mun elämään piste!
Olen niin tyytyväinen että yksikään mies ei ole eikä tule sotkemaan tätä meidän kuviota
 
Anteeksi mutten ymmärrä miten joku voi olla niin hyväuskoinen että antaa miehen vedättää ja kohdella kaltoin noin pahasti.
Henkisesti sairaan ihmisen kanssa suhteessa oleva usein sairastuu myös itse, silloin on vaikea nähdä ulospääsyä tilanteesta vaan alistuu siihen.
Joskus vaan tyytyy osaansa kun ei enää jaksa taistella, silloin menee taas hetki hyvin ja saa hengähtää.
 
[QUOTE="vieras";24876190]Onko ap lapsesi ansainnut tuollaisen lapsuuden?[/QUOTE]

Joo, tätä kannattaa miettiä ERITTÄIN tarkasti. Voisin nimittäin melkein lyödä vetoa, että jos jatkat elämää tuollaisen miehen kanssa, niin lapsesi tulee aikuisiällä olemaan todella katkera, koska laitoit etusijalle tuon miehen etkä hänen lapsuuttaan.
 
[QUOTE="-p-";24876280]Joo, tätä kannattaa miettiä ERITTÄIN tarkasti. Voisin nimittäin melkein lyödä vetoa, että jos jatkat elämää tuollaisen miehen kanssa, niin lapsesi tulee aikuisiällä olemaan todella katkera, koska laitoit etusijalle tuon miehen etkä hänen lapsuuttaan.[/QUOTE]

Täysin totta! Niin moni lapsi joutuu kokemaan pettymyksen kun vanhempi laittaa uuden suhteen lapsen edelle. Eikä vanhempi rakkaudeltaan huomaa kuinka paskasti uusi rakas kohtelee lasta tai vanhempaa itseäänkin. Kyllä siitä katkeroituu ja ihan syystä! Todellakin ap ja muut jotka elätte hullun kanssa; onko lapsenne ansainnut kaiken paskan???
 
Luonnehäiriöinen narsisti kyseessä. Ihan oikeasti,lähde ennenkuin jotakin sattuu. Jotakin vaurioita hän varmasti on jo lapsellesi aiheuttanut huudollaan. Ajattele lapsiasi, sinun tehtäväsi on suojella heitä. Hän tulee tekemään kaikkensa, ettet lähtisi, mutta usko pois, sitä ihmistä ei ole olemassa, eikä ole koskaan ollutkaan johon tutustuit.
 

Similar threads

Yhteistyössä