Kolmekymppiset TOKAkertalaiset JOULUKUUSSA

Pikaseen kävin lukemassa, mutta pakko vähän kommentoida.

Aivan ensinnä Hazelille voimia ja osanottoni.

Novelle: Mikä ihmeen tyyppi sielä teidän päiväkodissa on noita juhlia suunnittelemassa? Nehän on lasten juhlat ja sielä missä on lapsia voi olettaa olevan juhlat missä ei mennä minkään paperilapun mukaan! Sehän siinä on just parasta ja sulosinta kun ne pienimmät järjestää omaa ohjelmaa ja lavaltahan pääsee vanhempien tykö jos itku tulee????
M oli viime vuonna päikäkodin esityksissä mukana, tai oli sen mitä oli juoksi pariin otteeseen meidän tykö ja palautin muutaman kerran, mutta annettiin sitte tulla meidän tykö loppuajaksi kun näytti enemmän sielä viihtyvän kuin lavalla. Mutta ei se ohjelma näyttäny siihen kaatuvan vaikka yksi lapsi puuttuki!

 

Aika sinnikäs tuo meidän neiti tosiaan on tuossa nukkumaanmenon vastustamisessa. Eilen tuli taas ties kuinka monta palautusta (ei laskettu), päiväunille onneksi vain neljä. Ja ei tosiaan hidasta tippaakaan toi unipussi, notkeesti tulee sängystä alas ja kipittää karkuunkin pussissa... Ehkäpä vähän nyt kuitenkin tuntuu helpottavan, varsinkin kun päiväunille on mennyt nyt aika helposti. Ne on tietenkin vaikeampia kun oon yksin.

Hienoa Pössi että nyt on rauhallisempaa! Se on ihan kamalaa kun välillä tuntuu että omat voimat on ihan loppu ja toisella huutoa vaan riittää ja riittää..

Novelle tuo päiväkodin joulujuhlan "ohjelmanmuutos" kuulostaa kyllä tosi omituiselta! Miten noin voi edes tehdä?? Siis kyllähän nyt parivuotiaskin jo tajuaa että hän on menossa esiintymään ja sitten ei pääsekään. Ihan epäreilua! Ja mitä kamalaa siinä nyt olisi tapahtunut vaikka itkisikin äidin perään siellä, kyllä kai sieltä pois pääsee, ei se nyt voi siitä sekunnista olla kiinni mikä menee aikaa siihen että hoitaja ojentaa itkevän lapsen vanhemmille. En tajua

Täällä myös taas flunssassa, kummallakin tytöllä nokka tukossa ja mulla kurkku kipeänä ja muutenkin kipeä olo. Ei jaksaisi koko aikaa, tuntuu että ollaan oltu koko alkutalvi kipeinä! Ite tosin nyt ekaa kertaa, mutta tytöt ja varsinkin Helmi ihan liian monessa räkiksessä ollut.

Joulua vietetään ekaa kertaa kotona. Mä en oo myöskään ollut mikään jouluihminen, mutta en tiedä missä hormonihuuruissa nyt olen kun on tehnyt mieli laittaa vaikka mitä koristetta . Pipareitakin oon leiponut jo kahdesti, yleensä en kertaakaan. Aattona meille on tulossa miehen sisko perheineen (heillä siis se Elsan kanssa samana päivänä syntynyt lapsi) ja mun veli on lupautunut joulupukiksi. Ajateltiin että käydään hiihtämässä, pukki tulee aikaisin ja sitten syödään. Kotona haluttiin olla just siksi kun toi kyläily on ollut vähän tuollaista, ei tarvi vahtia koko ajan tyttöä, jos saisi itsekin rentouduttua.

Jaaha, huutelua kuuluu..

 

PÄIVÄKOTIVALITUSTA:
Ei mene aina mullekaan perille päiväkodin tätien ajatuksenjuoksu...Eki-parka se siellä sitten eilen omalla paikallaan vähän otti osaa esitykseen, ihan selkeästi osasi laulut ja muut. Ja onhan se epäreilua. Olen ihan varma, että Eki on ymmärtänyt, kun on puhuttu monta kertaa etukäteen, että sitten tiistaina sulla on se esitys ja äiti ja isä tulee katsomaan. Ja on ollut koko ajan harjotuksissa mukana porukassa. Ja sitten yhtäkkiä ei päässytkään lavalle. Lauleskeli se tosiaan siellä penkkirivissä sitten mukana. Voi kun tietäiskin, mitä siellä pienessä päässä liikkui, niin olis osannut vaikka vähän selittää tilannetta Ekille.

On siellä päiväkodissa vähän omat kuviot muutenkin välillä. Esim. ne on tunkemassa mun mielestä ihan hirveesti vaatetta lasten päälle ulos lähtiessä, jos on vähänkin pakkasta. Eihän niissä kamppeissa pääse juuri liikkumaankaan, kun on ties montako kerrosta vaatetta päällä! Eki on aika lämminverinen, ja selviää oikeasti paljon vähemmillä vaatteilla loistavasti ja tykkää sitten puuhailla kaikkea. Joskus myös mun mielestä hirveän vähästä ne hoitajat (tai yksi varsinkin) ottaa puheeksi Ekin yskän. Ja tosi tosi helposti mittailemassa kuumetta. Sitä nyt vaan on ollut tuota flunssaa koko syksyn, en kai mä sille mitään voi, että aina tulee uudestaan ja uudestaan kipäksi. Joskus taas, kun poika on ollut kuumeinen ja selvästi veto pois mun hakiessa sitä, ei ole taas sitten huomattu yhtään mitään olevan vialla. Juu, no onhan siellä toki eri päivinä erilainen määrä lapsia ja eri vauhti päällä. Joskus vaan ihmetyttää niiden jutut. On se oikeasti ihan kiva päiväkoti, ja Eki on viihtynytkin.

 

No ei olis pitänyt kirjoittaa että unille meno sujuu paremmin, nyt kohta kaksi tuntia taas taisteltu MÄ EN JAKSA!!! Oikeesti nuppi hajoaa. Ekan tunnin Elsa oli hereillä ja sain taas kahta koittaa nukuttaa samaan aikaan, onneksi pienempi sitten nukahtikin. Isomman kanssa nyt ensin palautettu sänkyyn 1,5h, sitten meni ihan itkuksi ja menin viereen istumaan mutta kun ei se näköjään toimi tolla. Alkaa vaan leikkiä. Nyt paloi niin käämi että oikeasti tekisi mieli kuristaa tuo, jottei näin tapahtuisi niin laitoin oven lukkoon.

Puuh. Nyt helpottaa jo kun vähän sai avautua, menen takaisin siis. En vaan hittolainen tiedä että mitä pitäisi tehdä, kun en millään jaksa tuota palauttamista ja huutoa, mutta kun ei siellä olokaan unta tuo. Enkä mä nyt voi toista lukkojen takanakaan pitää. ÄÄÄÄÄÄ!! Tää äitinä olo on joskus kyllä ihan perseestä!

 

Oi ei, Kvartilla on siellä tulenarka tilanne. Tsemppiä, yritä pitää pää kasassa! Toivottavasti Teillä saatiin lopulta unen päästä kiinni mukavissa merkeissä.

Paiväkotivalitusta: siis aivan ihmeellistä! Se esityshän on lapsia varten, heidän kokemuksiaan, eikä sitä kukaan lapsi voi pilata!!! Se on heidän juhlansa! Vanhemmat ja aikuisethan ovat siellä vaan tukemassa, eikä minään kriittisenä tarkkailijayleisönä! Tuntuu vähän, että päiväkodin tädeillä on omaa pätemisen- ja näyttämisentarvetta!

Sain ultra-ajan 28.12.

 

Johan oltiin pudottu kauas. Paljon asiaa mammoilla

Hazelille osanotot. Minun isoäitini sai samanlaisen kohtauksen, mutta kuntoutui pyörätuoliin kohtalaisessa ajassa. Toivotaan, että kaikki sujuu

Novelle, tosi outo juttu tuo päiväkodin juhla. Ei sillälailla saisi kukaan kasvatusalan ammattilainen tehdä. Lastenhan takia juhla on, eikä heidän vuokseen. Tosi ikävästi mokasivat asian Ammattitaidotonta.

Kvartti, toivottavasti tervehdytte pian! Tosi ikävää tuo nukkumaan laittaminen. Tänään laitoin Niksun vasta yhdeltä päikkäreille, kun meillä oli kivoja vieraita käymässä Poika nukahti heti. Eli turhaan olen laittanut aina puolelta päivin nukkumaan. Kun ei kerta väsytä, niin ei väsytä. Olisko teille apua unikoulusta? Se kuulemma on auttanut monia. Paljon jaksamista sulle!

Adalle onnea ultra-ajasta

Mies on nyt melkein koko viikonlopun töissä niin, että ei käy edes kotona pariin päivään. Kuinkahan järki kestää... Yöllä on tosi vaikea nukkua, kun tuota selkää särkee. Meillä on sellainen hierontatuoli, josta on virtajohto ollut hukassa. Siitä vois olla apua, mutta ei tietty tuollaisena ö-

 

Voimia kovasti Hazelille :hug:!!! Piti jo viimeksi toivottaa, mutta ilmeisesti päiväkodin juhlatuohtumus sai mut unohtamaan sen.

Mä aloitin tänään oksumeiningit. Kannatuksen vuoksi poika oli tietysti mukana vessassa. Kun mä roikotin päätä pöntössä, E hakkasi pöntön kannella mun päätä ja nauroi iloisesti. On tämä kyllä niin erilaista kuin ekalla kerralla, jolloin pystyi vaan keskittymään omaan oloonsa niin hyvässä kuin pahassakin.

Voimia Sashalle viikonloppuun, toivottavasti se menee teillä nopeasti!

 

Hei kaikki!

Täällä näyttää olevan niin monta vanhaa tuttua vuosilta nakki ja nolla ja "lähes kolmekymppisistä ekakertalaisista" odottajien ja kuumeilijoiden puolelta, että oli pakko tulla moikkaamaan. Kivulias ja pitkä tie, keskenmenot, raju endolöydös ja siihen liittyvä leikkaus sekä rankat lapsettomuushoidot ovat ehkä saamassa onnellisen lopun sittenkin: Huomenna on tasan rv 19+0 ja matkassa ovat kaikin puolin hyvin kasvaneet ja voivat tyttö ja poika :heart::heart: Muutamia huolenhetkiä on ollut ja nytkin esim. vanha endo rakossa oireilee ikävällä tavalla, mutta periaatteessa kaikki näyttää nyt onnistuvan. Toukokuussa meitä pitäisi sitten olla täällä 4 Kaikki mennyt on kuitenkin jättänyt jälkensä, enkä varmaan pysty hirveästi nauttimaan raskaudestani ja iloitsemaan, koska pelko jäytää takaraivossa koko ajan. Siksi tästä tietävät aika harvat ja esimerkiksi edes tulevat isovanhemmat eivät tiedä lainkaan. Ajattelin kertoa sitten, kun viikkoja on niin paljon, että pienet saavat edes mahdollisuuden elämään keskoshoidon avulla. Osasyynä on myös lapsettomuusvuosina saatu aika suora ja inhottava palaute aiheesta "kun ei niitä lapsenlapsiakaan ole". Jotenkin pelkään, että jos asiasta kerron - tosin peittelykin ihan mahdotonta nyt - että kaikki menee taas pieleen. Mutta jospa vähitellen...

Mutta voikaahan paksusti

terveisin,

Vadelmaunelma

 

Ada, ollaanpas teillä ihanan osaaottavaisia! Mutta ehkä kuitenkin kivempi noin kuin että parahtais itkuu aina kun sulla on huono olo. Oli kyllä tosiaan erilaista odottaa lapsen kanssa kuin ilman. Eipä ollut samalla lailla mahdollisuutta lepäillä väsymystä tai huonoa oloa pois, paitsi tietty lapsen nukkuessa. Jaksuja!

Novelle, kyseenalaistitko tuota omituista juhlapäätöstä niiden tätien kuullen? Kysäiseppä piruuttasi vielä uudemman kerran mikä tuossa oikein oli taustalla ja ketä varten niitä esityksiä oikein tehdään. Olen kyllä nyt viimeaikoina törmännyt mitä uskomattomimpiin tapauksiin päiväkodeissa. En siis omakohtaisesti, vaan tuttujen kertomana. Panee kyllä ihmettelemään mistä kirjekurssilta noita "ammattilaisia" oikein valmistuu..?

Kvartti, saitko neidin lopulta nukkumaan? Meillä auttoi ehkä se kun pahimmassa vaiheessa jäätiin siihen ovelle vahtimaan että pysyy sängyssä ja pää tyynyssä. Muuten tuntui että neiti otti koko homman sellaisena "ota kiinni, jos saat!" -leikkinä, kunnes sitten meni ihan yliväsyneeksi. Naapureilla taas on käynnissä lahjonta. Eli muksu kerää tarroja omassa sängyssä nukutuista öistä ja tietyllä määrällä pääsee sitten HopLopiin. Mutta hän on kyllä jo vajaa 3 vee, sama ei ehkä toimi vielä näillä meidän esikoisten ikäisillä.

Sashalle voimia (piina)viikonloppuun.

Jaahas, täällä sitä näköjään taas kukutaan vaikka kello on jo ihan liikaa! Äkkiä nukkumaan, että jaksaa huomisen. Poitsulla onkin huomenna jo 3 kk neuvola. Pikkaisen nopsaan menee aika.

 

Jee, vihdoin taas perjantai. Onpa tuntunut pitkältä tämä viikko! Tänäänkään ei meinattu päästä oikein liikkeelle aamulla, kun olis vaan nukuttanut.

LÄÄKÄRINEUVOLASTA selvisin "puhtain paperein". Ei ollut mitään tapahtunut kohdunsuulla ja muutenkin kaikki mittaustulokset ok. Hb on noussut nyt jo taas 128:aan eli on suunnilleen lähtötasolla. Se lääkärisetä ei ole mitenkään hellävaraisimmasta päästä, mutta eipä tuo tällä kertaa onneksi kovin satuttanutkaan, vaikka aika ronskein ottein teki tutkimuksensa. Ja pitihän hänen esittää heti alkuun vähän mielipiteitään siitä, ettei me osallistuttu down-seulontaan ollenkaan tällä kertaa. Ei se ihan suoraan sanonut, että olittepa ajattelemattomia, mutta ymmärsin kyllä, että sitä se tarkoitti. Vähän turhaa kai siitä asiasta oli enää tässä vaiheessa keskustella, mutta hän halusi päästä mielipiteensä tuomaan esille syystä tai toisesta.

KVARTTI, voi kun kuulostaa väsyttävältä tuo unille meno. Kyllä menis mullakin hermot. Kunpa se neiti ymmärtäis luovuttaa pian, kun vaan jaksatte taistella sänkyynpalautusten kanssa.

ADA, olikos sulla pitkään viimeksi pahoinvointia? Taidat tosiaan olla kuitenkin aika alkuraskaudessa menossa, kun se ökäily alkoi nyt. Joulun jälkeenhän se sitten varmistuu. Toivottavasti menee pian ohi pahin olo. Kiva kun esikoinenkin keksi jonkun kivan puolen tuossa äidin pahoinvoinnissa!

Ja erilaista on tosiaan tämä toisen odotus. Huomaan itsekin kirjoittelevani tänne palstalle enemmän esikoisen asioita kuin mitään raskausjuttuja. Tämä menee toisaalta vähän siinä sivussa, ja aina ei varmaan muistaisi raskaana olevansakaan, jollei olis tätä mahaa ja siellä liikettä. No, kesällä kyllä muisti raskauden jo ihan siitä, että silloin heinäkuun helteillä olo oli todella väsynyt ja ihan karmea, vaikken oksentelemaan joutunutkaan. Mutta varsinkin keskiraskaus on mennyt ihan melkein itsestään. Toki oon sellainen liikuntarajotteinen ollut pitkään normaaliin lenkkeilyyn verrattuna, ja takit alkaa kyllä käydä kovin pieneksi. Millähän mä sitten kohta enää ulkoilen? Pitää kai miehen takkeja ruveta kokeilemaan päälle, josko sellaset miesten pusakkamalliset ulkoilutakit olis kohta tälle mahalle omiaan.

VADELMAUNELMA, onnea teillekin kovasti! Muistan sut oikein hyvin esikoisen kuumeiluajoilta. Onpa hienoa, että kaikkien noiden vaiheiden jälkeen teilläkin nyt näyttäisi oikein lupaavalta. Hyvää vointia ja onnea matkaan raskauden jälkipuoliskolle! Tule vaan toistekin kirjottelemaan vielä, miten teillä menee.

SASHAlla taitaa tosiaan olla tiedossa aika piinaviikonloppu. Voimia sulle! Toivottavasti selkä antaa myöten sen verran, että voitte keksiä jotain kivaa ajanvietettä. Omalle jaksamiselleni on tosi tärkeää se, että mies on välillä kotona. Silläkin on paljon työmatkoja, tänäänkin on taas Helsingissä käymässä päiväseltään, mikä tarkoittaa käytännössä jotain 15 tuntista päivää. Ihan hullua käydä siellä asti yhdessä päivässä, mutta kivahan se on, että tulee kuitenkin kotiin yöksi.

Viikonloppuisinkin on tietenkin monenlaista tekemistä. Varsinkin talvella menee aikaa paljon ihan tämän talon lämmittämiseen. Me kun pienennetään sähkölaskua merkittävästi lämmittämällä puilla. Ja eihän ne polttopuut ihan itseseen tietään sisälle uunin viereen löydä. On käytävä kaatamassa puut metsästä, katkottava, kannettava, kuljetettava, pilkottava ja pinottava puuliiteriin. Ja sitten haettava sieltä käytännössä joka päivä korikaupalla sisälle. Ei siinä sitten viitsi vaatia miestä osallistumaan kovin ahkerasti kodin sisätöihin, joten ne pitää mun hoidella. Onneksi en stressaa esim. siivoamisesta juurikaan. Käytän kyllä lakaisuharjaa päivittäin, mutta imuri ja pölyrätti ym. saa olla aika rauhassa. Joku JOULUSIIVOUS tarttis varmaan ensi viikolla tehdä.

Siitä joulujuhlaesityksestä vielä. En ole keskustellut itse ollenkaan päiväkodin tätien kanssa koko juhlasta. Tais tulle heillekin vähän huono omatunto asiasta, kun sanoivat tässä yksi päivä, että oli se Ekin kiva seurata esitystä teidän sylissä tällä kertaa ja että Eki ehtii vielä monissa juhlissa esiintyä. Tosiaan, lasten juhlathan ne on. Ja hauskinta siellä on juuri seurata lasten pieniä "mokia", kun vuorosanat unohtuu tai tulee vähän väärässä järjestyksessä jne. Luulen että Eki olis siellä ihan mainiosti mennyt muiden joukossa, eikä olis huomannut meidän perään itkeä. Mutta näin se nyt meni tällä kertaa. Mahdollisen kevätjuhlan osalta täytyy sitten kyllä kysellä ihan piruuttaankin jo ajoissa ja mota kertaa, että onkohan Ekin sitten tarkoitus varmasti olla mukana esiintymässä, vai mikä on meininki, ettei vaan anneta pojalle katteettomia lupauksia.

Huh, jopas tuli taas runoiltua kaikenmoista. Hyvää viikonloppua!

 

Pikaisesti lukemassa mutta Vadelmaunelmalle nopeasti kommentoin, että kyynel tuli kyllä täällä silmään kun sun kirjoituksen luin! Oon niin onnellinen teidän puolesta, aivan ihanaa että kaikki se kärsimys ei ole ollut turhaa! Ite haluan uskoa että kaikella on joku tarkoitus, ehkä teille piti tulla juuri nämä vauvelit ja siksi tie on ollut pitkä ja kivinen.

 

Ihania uutisia Vadelmaunelma ja tosi kiva, kun tulit niitä meille kertomaan! Olet kyllä ollut ajatuksissa ja olen toivonut sinulle kuuluvan juuri jotain näin hyvää! Siellä on varmaan jo ihan kunnollinen masupallo kahdesta pienokaisesta! Nauti siitä ja hanki kaikkia kauniita odotusvaatteita. Olet sen niin ansainnut! Ai miten ihanaa myös, että ne ovat tyttö ja poika :heart:!

 

Menen sängylle nukkuvan Elsan viereen lukemaan kirjaa, mutta kerron pikaisesti, että tänään ei tarvinnut isompaa neitiä palauttaa kertaakaan sänkyynsä! Oli puistotädillä nuhasta huolimatta puolitoista tuntia ja se näköjään toimii Toinen mitä oon miettinyt niin varmaan vaikuttaa sekin että onko sisko hereillä vai ei. Nyt kun pieni nukkui niin hetken aikaa istuskelin siinä Helmin sängyllä. Sitten sanoin että menen laittamaan itselleni ruokaa ja jätän oven auki. Sinne jäi AAh!! Juuri tätä nyt tarvitsen, lepoa! Voi että mä toivon että ensi viikko olisi jo helpompi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Voi kuinka ihanaa Vadelmaunelma, että olet nyt täällä! Oli niin koskettava kirjoitus sulla. Toivottavasti pystyt nauttimaan raskaudesta. Ajatella, että masussa kasvaa kaksi pientä =) Otatko kaksi äitiyspakkausta? Ei teillä ole montakaan viikkoa, että olette turvallisilla vesillä. Olen niin iloinen sun uutisistasi!

Novelle, tympeää, kun joillakin lääkäreillä on se oma totuus suurin totuus. Ehkä se ei ymmärrä mitä vapaaehtoinen osallistuminen tarkoittaa... Teillä on kanssa aikamoinen puushow. Lapsuudenkodissa oli puulämmitteinen kattila. Sitä ei kyllä ole yhtään ikävä. Meillä on kyllä haaveissa tänne joku takka tai kamiina. Ihan hyvä, että pistät päiväkodin väkeä vähän tiukille.

Vetku, ihan uskomatonta, että teillä on jo 3 kk neuvola :O Mihin tämä aika menee... Pitää vissiin oikeasti ruveta tammikuussa laittelemaan vauvalle paikkoja kuntoon.

Pikkusen kyrsi, kun mies oli jo eilen koko päivän töissä. Olin ihan ajatellut, että saisin vielä sen päivän huilia edes hetken aikaa. Avoimessa päiväkodissa oltiin taas. Nyt selvästi Niksu leikkii enemmän muiden lasten rinnalle eikä niin paljon yksin. Yhteisen musahetken aikana meidän showmies nousi tuolilta ylös, nosti kädet ja huusi "HEI"! Ja tätä teki paljon. En tajua mistä on napannut tuonkin taidon

 

Hei ja huh miten paljon oli tullut kirjoituksia parissa päivässä! Mulla on tosiaan vaikeuksia pysyä kärryillä, koska tytön kanssa ei voi koneella olla ja illalla en yleensä mielellään ole koneella ollenkaan. Tänään mulla oli kyllä koko aamupäivä "vapaa", koska tyttö oli kunnan perhetuvalla hoidossa. Tuo on kyllä ihana paikka! Aika vierähti nopeasti jouluostoksilla ja kävin myös kyselemässä vauvalle kaukaloa, joka meidän pitää nyt hankkia, koska edellisestä ei ole enää käyttöön.

Kiitos kaikille muistamisesti mummoni suhteen. Minusta tuntuu, että kuntoutuminen on aika epätodennäköistä edes pyörätuoliin. Lähimuisti häneltä on mennyt aikalailla ja on "omissa maailmoissaan", tekevinään jouluvalmisteluja jne. Tämä on toisaalta helpotus, koska luulen, että mummo kärsisi muuten tilastaan valtavasti.

Nukuttamisesta olitte jutelleet. Meillä nukutetaan edelleen niin, että ollaan huoneessa siihen saakka kunnes S nukahtaa. Välillä joutuu sänkyyn palauttamaan kymmeniä kertoja ja nyt nukuttaminen vie 30-60 minuuttia. Itse olen nyt istunut sängyn vieressä enkä sitten päästä sieltä pois, koska en jaksa itse nousta aina tuolilta "palautusta" varten. Yhtenä päivänä yritin nukuttaa yli tunnin ja koko touhu meni ihan pelleilyksi. Hermostuin jo todella itse ja katsoin sitten parhaaksi lopettaa koko touhun. Siis päikkäreitä ei sitten nukuttu ollenkaan, mutta yllättävän hyvin se päivä meni. Illalla taisi sitten nukahtaa helposti Kauhulla kyllä odotan, miten päikkäreille nukuttaminen onnistuu, kun on vauva talossa. Luulen, että ne päikkärit jää sitten vaan välistä, jollei vauva satu nukkumaan samaan aikaan, koska S ei "osaa" nukahtaa itsekseen huoneeseen. Siis, en ole jaksanut opettaa siihen. Toivottavasti saat KÖ teidän unipussin pysymään jatkossa sängyssä yhtä hyvin kuin tänään Ulkoilu on kyllä tehokasta.

Novelle: olipa hassua ettei Eki päässyt esitykseen, mutta ei ehkä kuitenkaan itse ajatellut siitä sen kummempaa. Kummallista kyllä, olisihan siitä esityksestä voinut hakea pois, jos olisi alkanut itkettää tms.

Vadelmaunelma: tosi paljon onnea ja toivottavasti käyt tällä palstalla kirjoittelemassa. Aivan ihania uutisia :heart: Muistan sut kanssa!

Meillä on kanssa pukeminen nykyään hankalaa. Neiti ei tahtoisi pukea ylipäätään mitään välillä. Vaippojakaan ei saisi vaihtaa, vaikka housut olisi jo kastuneet. Ja vaatteiden valinta on vaikeaa, vaikka annan pari vaihtoehtoa, joista saisi valita, kun minun valinta ei kuitenkaan käy. Ei meillä kuitenkaan mitään kamalia raivareita ole ollut, mutta huomaa, että omaa tahtoa alkaa löytyä.

Me vietämme joulua vanhemmillani jo mummonkin takia, koska hän kuitenkin tuntee meidät ja kaipaa lapsia käymään. Käymme myös anoppilassa välipäivinä. Meillä on kotonakin joulukuusi, jonka laitoimme toissapäivänä ja ollaan koristeltu jonkin verran. Jouluruokia ei hankita, kun voidaan mennä valmiisiin pöytiin, helppoa siis.

Jouduin muuten käymään sokerirastituskokeessa, mutta kaikki arvot olivat normaaleja. Mietin tässä, että välipäivinä, kun olemme anoppilassa, on jo rv 36, joten pitänee ottaa ainakin neuvolakortti mukaan, jos sattuu joutumaan/pääsemään synnytykseen Olisi silloin ainakin helppo jättää S anopille hoitoon. Kyläilystä sen verran, että meillä molemmissa mummoloissa kyllä nostellaan vaaralliset esineet pois ulottuvilta. Silloin, kun S oli pikkuvauva, niin kotonani ärsytti se ettei kukaan voinut katsoa hetkeäkään vauvaa, että olisimme edes voineet syödä rauhassa (S vaati aina olla sylissä, esim. sitteri ei kelvannut). Anoppilassa taasen vauva otettiin heti syliin ja saimme itse istua rauhassa kahvi/ruokapöydässä.

Mukavaa viikonloppua ja joulun odotusta :xmas:

 

Olipas tänne tullut hienoja uutisia mun edellisen kirjoituksen aikana! Onnea loppuodotukseen Vadelmaunelmalle! Ihanaa että olet jo puolessa välissä. Nyt tosiaan kaikki peukut ja varpaat pystyyn vähintään seuraavan kymmenen viikon ajalle.

Kvartille myös onnittelut, kyllä se sinnikkyys lopulta maksaa itsensä takaisin! Meillä on kanssa parina päivänä nukahdettu ihan kohtuu kiltisti päikkäreille. Tänään yritin tosin hetken silitellä sänkyyynsä, koska hengitys oli ihan kamalan rohiseva ja neitiä yskitti kamalasti, mutta ei suostunut rauhoittumaan siihen, vaan halusi rattaisiinsa tuulikaappiin. Meillä on melkein parempi, että poika on hereillä päikyille menon aikaan, koska silloin kuuluu enemmän tuttuja turvallisia ääniä. Kivan sitkeitä muuten nuo flussat. Just oli tyttö suurinpiirtein taas toipunut edellisestä yskästä, kun nenä alkoi uudelleen valua, ja samantien hengitys meni tosi vaikeaksi. Nyt ovat miehen kanssa parhaillaan lääkärissä. Eiköhän siellä taas ole tulehdus putkissa.

Hazelillakin on jo tosi komeet lukemat raskausviikoissa! Kohta saadaan aloittaa jännäily milloin saadaan seuraava vauva pinoon.

 

HAZELilla on tosiaan jo laskettu aika lähellä. Kyllä se kortti kannattaa noilla viikoilla mukana olla.

Mitähän PIIPILLE kuuluu? Onko ollut mitään merkkejä synnytyksen lähestymisestä? Siellä varsinkin alkaa olla jo jännät ajat.

Minäkin olen nyt viimeistään siirtynyt jo viimeiselle kolmannekselle, onhan jo 29. raskausviikko alkanut. Meni aika huomaamatta tuo toinen kolmannes. Välillä oli vähän selkävaivoja, mutta nekin meni venyttelyllä ohi. Toivottavasti jaksais vielä hyvävoimaisena helmikuun alkuun saakka olla töissä.

Meillä oli kaikilla vaihteeksi FLUNSSAA viime viikolla. Melko raskasta säätämistä, kun Ekin piti olla kotona, mutta mulla ja miehellä oli molemmilla välttämättömiä työmenoja. Mummu sitten oli välillä Ekin kanssa, ja hän onkin sen jälkeen ollut itse kuumeessa monta päivää. Onneksi nyt meidän perheessä alkaa jo helpottaa taas. Taidetaan ehtiä jouluksi hyvin parantua.

FB:stä huomasin, että KVARTIlla kävikin kurjasti nimiäisten kanssa, kun flunssa tuli ne sotkemaan. Pikaista paranemista teillekin!

Tänään viimeinen työpäivä ennen joululomaa! Huomenna pääsen siis joulusiivouksen ja ruuanlaiton aloittamaan.

t.Novelle 28+1

 

Moi kaikille,

näköjään en oo ehtinyt täällä käymään ku pikaisesti joskus lukemassa nyt äippäloman alettua... Töissä oli luppoaikaa surffailla, kotona ei ehdi No, suurin syy on kyllä se, että neidin hereillä ollessa ei voi ajatellakaan nettiin menevänsä ja jotenkin on sitten aina muuta puuhaa, kun hän nukkuu.

Pikaisia kommentteja:
Nukuttamisesta: meilläkin päiväunille nukuttaminen vie sen 30-45min ja koko aika pitää istua vieressä. Joten voipi olla, että kun vauva syntyy, voi ruveta unet jäämään välistä joskus, toistaiseksi on aina unet nukkunut.

Vadelmaunelmalle myös täältä tuplasti onnea! :heart: Ihanaa, että pitkän tien jälkeen saatte tuplapalkkion.

Hazelille osanotot :hug:

Novelle: vähän kuulostaa kyllä hullulta noi päiväkodin kuviot, mutta oon itekin huomannut, että on hirveästi päivästä kiinni, että millaista meno ja meininki hoidossa on. Kun välillä on paljon lapsia hoidossa ja välillä taas toisinpäin, niin pakostikin pystyvät välillä kiinnittämään enemmän huomiota yksittäiseen lapseen kun taas toisinaan ei.

Ja sitten omaa napaa: tänään olin ylimääräisessä painoarvioultrassa + lääkärillä. Aikas hurjaa, meidän "pienokainen" on ultran mukaan tällä hetkellä jo rapiat 3700g ja nyt on menossa vasta viikot 37+2!!! Voi apua... Todellakin toivoa sopii, että tulis pian jo ulos sieltä, rupes kyllä hirvittämään... Kohdunsuu sormelle auki ja pehmeä ja vauva kiinnittynyt, että sinänsä oli kyllä onneksi jotain merkkejä, että ulos ois tulossa muutaman viikon sisällä. Lääkäri sanoi, että nyt vaan aktiivista liikuntaa roppakaupalla, niin saadaan vaavi ulos kasvamaan Toki kuulemma mahtuu mainiosti tulemaan alakautta nelikiloisenakin, joten sinänsä ei huolta. Kaikki muuten hyvin, vauva voi hyvin jne. Synnytystä siis odottelen (ja pelkään) kovasti.

Ihanaa ja rauhallista joulua vaan kaikille mammoille ja koko perheille!

t. Piipi ja "pieni" 37+2

 

Tervehdys! Täällä yksi mamma ei ole kovin kiinnostunut siivoamisesta.. Huomenna sitten lahjoja ostamaan. Onneksi ei tarvitse ostaa kuin kaksi tai kolme, kummipojalle, veljentytölle ja omalle muksulle, jos jotain sattuu löytymään. Jos ei löydy, niin ei sitten. On meillä tuota roinaa ilmankin. Ennenkin olen ollut aaton aattona asialla. Silloin on yleensä jo aika rauhallista kaupoissa.

Piipille tsemppiä lähestyvään synnytykseen! Minuakin hirvittäisi, jos tietäisin nelikiloista odottaa. Muutenkin tosiaan sinne pelkopolille menossa.

Paljon onnea Vadelmaunelmalle :flower: ja tervetuloa mukaan kirjoittelemaan, jos siltä tuntuu. Ei tosiaan mene enää montaa viikkoa, kun pienet alkavat jo olla tarpeeksi isoja selvitäkseen. Lääketiede pystyy nykyään ihmeisiin. Kaverin kaverikin sai 470 g keskosen, joka voi nykyään oikein hyvin

Meillä tämä hyvä (?) kausi tarkoittaa vain yhtä tai kahta megaraivaria päivässä. Sisään ei viitsisi tulla ollenkaan, kun pikku-ukko raivoaa helposti 30 minuuttia eteisessä. Milloin vain voi mennä hermo, esim. sen takia, että ruoka on valmista eikä hänen tarvitse enää hämmentää. Siitähän saakin hyvän syyn karjua 40 minuuttia. :headwall: Kaveri lohdutti, että ei tämä uhma tästä enää pahene, ja enpä kyllä keksi että miten voisikaan pahentua. Edelleen vastaus kaikkiin kysymyksiin on "Ei!" jne. Seuraavaa huonoa kautta odotellessa. Onneksi tulee joulua ja ukollakin on lomaa koko loppuvuosi.

Oikein mukavaa joulua kaikille! :xmas: Toivovat,
Pössi ja Tessu 24+6

 

Kun ei tuossa äsken ollut vielä tarpeeksi oman navan selostusta, niin jatketaan. :ashamed: Me olemme päättäneet ottaa muksulta vaipat pois välipäivinä. Kun ei tuohon pottalakkoon auta yhtään mikään, niin kokeillaan sitten laittaa tosissaan kova kovaa vastaan. Mummolassa tuo nimittän pissaa pottaan ihan suosiolla ja kotioloissa viimeksi ehkä lokakuussa. Ihan tappiomielialalla ollan jo valmiiksi, mutta kokeillaan kuitenkin. Tuskin pikku jästipää taipuu. Seuraava yritys ensi kesänä.

Ja sanotaan vielä sekin, että tämä oksentelu saisi jo loppua! Olen parin viikon aikana oksentanut mm. suihkuun, vessan lattialle, keittiön lavuaariin ja kadulle. Sen voi laukaista mikä vaan, tyypillisimmin hampaiden pesu, autossa matkustaminen tai yskiminen. Onneksi kohtaukset ovat nopeita ja menevät ohi, kun on oksentanut, että ei tarvitse koko ajan kärsiä kuvotusta. Enää pari kuukatta jäljellä, jee.

 

Pössi, tylsältä kuulostaa tuo raivoaminen. Meillä on tosiaan ihan pientä tuohon verrattuna. Niin ja saisi tosissaan helpottaa nuo oksut. Sulla ei taida mitenkään riippua syömisestä? Mulla oli ihan vaan kuvotusta (ja vain alussa) ja sekin pysyi kurissa kun muisti syödä ja juoda jotain 2h:n välein.

Tosiaan Piipi on jo noin pitkällä! Tsempitykset täältäkin!

Nyt kuuluu ähinää, pitää mennä. Ihanat joulut kaikille!

 

Herranenaika miten pitkään Pössin oksentelu on jatkunut, jos se on ihan alusta alkanut :O. Kurjaa!!!

Mulla on niiiiiiin huono olo koko ajan ja kaikkien hajujen kanssa suuria ongelmia. Onneksi tässä ei ole enää montaa päivää ultraan, jos sieltä saisi lisämotivaatiota kärvistelyyn

Oikein hyvää ja rentouttavaa joulua kaikille!!!
:heart::lla Ada

 

Piipi, no hui jopas se painoarvio lupailee kovia lukemia! Toivottavasti vauva haluaisi sitten syntyä viimeistään laskettuun aikaan mennessä. Ei kai nuo arviot ihan tarkkoja ole, mutta hyvin antaa suuntaa tietysti. Ja meni se mulla aika hyvin kohdalleen viimeksi, edellisenä perjantaina arvio oli 3400g ja kun Eki syntyi sitten heti sunnuntaina, oli paino 3570 g.

Pössi, vai meinaa nuo pahoinvointiaallot jatkua nyt sitten ihan viimeiselle kolmannekselle asti. Onneksi ei sentään ole jatkuvaa pahoinvointia, mutta eipä se kovin hauskaa ole yhtäkkiä ykäillä kadullekaan. Ja pottalakkokin jatkuu yhä. Oletteko kokeilleet ostaa sitä pienennysrengasta pöntölle ja laittaa siihen pissalle? Jos se kiinnostaisi enemmän, kun aikuisetkin käy pöntöllä. Mä ostin sellasen viime viikolla, ja siitä vaan tuli mieleen. Eki nimittäin haluaa sinne nyt joskus jopa oma-alotteisesti pissalle, mutta potta ei kotona kiinnosta yhtään. Kai se päiväkodissa kuitenkin käy potalla tietääkseni. Ja toinen mikä toimii houkuttimena on se, että kun saa pissat tehtyä pottaan tai pönttöön, Eki saa ite käydä huuhtelemassa tuotoksensa pöntöstä alas. Se on toistaiseksi ollut melko toimiva motivaattori.

Adalle jaksuja pahoinvoinnin kanssa. Ensi viikolla pääsetkin jo ultraan!

Hyvää joulua kaikille!

t.Novelle

 

Piipille rohkeutta tulevaan! Ainakin tilastojen mukaan nyt pitäisi olla paljon paljon helpompaa kun viime kerralla, toivotaan että pitävät paikkansa! Isolta kuulostaa teidän vauveli, mutta jotenkin itsellä meni vähän usko noiden kokoarvioiden luotettavuuteen kun Elsaa veikattiin 3200g painoiseksi ja painoi kahden päivän kuluttua kuitenkin 3900g. Mutta kaipa ne suuntaa antaa. Eipä tässä tosiaan enää montaa viikkoa voi mennäkään, eli ihan pian teillä on se tuhisija siellä :heart: Mitäköhän esikoinen sanoo

Pössi, ihan kamalaa toi oksentelu! Onko sulla koko ajan vieläkin huono olo, vai ovatko nuo jotain närästyksen tapaisia "pikkuoksennuksia"? Pitäiskö kysellä neuvolasta apua, jos sulla on vielä ollut ongelmana pieni painonnousu niin olisihan se tärkeää että syöty ruoka pysyisi sisällä? Toivottavasti loppuu pian, ihan painajaismaista että on noin pitkälle jatkunut!

Tuosta vaipan poisjättämisestä, niin ootteko lukeneet jostain että miten kannattaisi toimia? Mun korvaan kuulostaa jotenkin kovin rajulta "pakottaminen" ja työläältä itselle. Ja sitten jos (ja kun) niitä vahinkoja sattuu niin ettei lapselle vaan tulisi koko hommasta kammoa ja lykkääntyy sitten pottailut lisää? Tää on siis ihan vaan mun ajatuksenjuoksua, en tiedä miten oikeasti tulisi toimia. Ite ehkä unohtaisin koko homman joksikin aikaa ja laittaisin vaikka potan piiloon. Sitten parin viikon päästä siirtäisin takas vessaan näkyville ja odottelisin että alkaako se kiinnostaa.

Toivottavasti Ada tuo sinunkaan ykäily ei jatku kauaa! Ja innolla odottelen minäkin sitä sun ultraasi!

Meillä on Helmin nukkumaanmeno helpottanut. Otin takapakkia tuohon hommaan (taivuin siis itse vähän kun meni ihan valtataisteluksi) ja nyt olen istunut sängyllä ainakin siihen saakka että rauhoittuu, jos vain suinkin pystyn niin siihen saakka että nukahtaa. Päivisin on vaikeaa jos Elsa on hereillä ja varsinkin jos vaatii huomiota. Silloin ei Helmi rauhoitu millään. Ja silloin ollaankin sitten taas tapeltu, mutta jos pienempi nukkuu niin silloin on mennyt aika hyvin.

Tänään tosin tapeltiin jo ennen nukkumaanmenoa kun huomasin että pieni väsähti ja päätin imettää ensin että saan sen nukkumaan ja sitä myöten sitten isommankin niin tämäpä ei jostain syystä Helmille käynyt. Tuli koko ajan riehumaan siihen viereen, hyppimään pienen päälle, repimään petivaatteita ym. ja kun siirryin olkkariin sohvalle missä saan paremmin suojattua pientä niin tyyppi menee makkariin repimään sitten Elsan sängystä lakanat. Pientä mustasukkaisuutta siis ilmassa... Jouduin sitten laittamaan Helmin lukitun oven taakse huoneeseensa hetkeksi (n. 3min) että sain toisen nukahtamaan. Nyt sitten tunnen huonoa omaatuntoa tuosta, toivottavasti se ei saanut mitään traumoja... Loppui vaan äidiltä keinot ja kärsivällisyys.

Odottelen täällä miestä jo kotiin töistä, sanoi tulevansa aikaisemmin mutta saa taas nähdä.. Haluaisin käydä Helmin kanssa hakemassa pulkalla kuusen tuosta läheiseltä myyjältä, tänään ei päästy pakkasen takia ulkoilemaan kun en Elsaa viitsi noin kylmään viedä niin olisi kiva päästä edes vähän ulos. Ja kuusi olisi tietenkin kiva valita kun on vielä valoisaa, ja toivoisin että siellä olisi jäljellä vielä enemmän kuin yksi kuusi. Mutta ei kai tuota miestä voi kotiin hoputtaa, kaipa se sieltä sitten heti tulee kun on valmis.
Mukavaa joulua kaikille!

 

Siis mä nyt kirjoitan tänne kun johonkin on pakko, mulla alkoi menkat! Mulla oli jo 5 viikkoa synnytyksestä vuotoa, jonka ajattelin olevan jotain sen jälkivuodon ripettä (loppui jo ennen kun kolme viikkoa oli kulunut), mutta jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi että luulisi että olisivat olleet kuukautiset kun kerran välissä oli jo pari viikkoa vuotelemattakin. Nyt sitten alkoi taas, eli kai ne sitten todellakin jo alkoivat! Nyt oli kierto 40 päivää, eli pitkä, mutta en nyt tiedä mitä muutakaan tuo olisi. Tai sitten nämä ovat ekat, mutta näköjään ne tulivat. Ei nyt ihan vielä olisi tarvinnut, 2,5kk on nyt synnytyksestä aikaa! Ja vauva täysimetyksellä... Viimeksi olivat edes 4kk poissa. Pitää siis olla tarkkana ehkäisyn kanssa ennen kun saan ajan kierukan laittoon.