Kolmekymppiset tokakertalaiset MARRASKUUSSA

[Hazel]

Tervetuloa Nanna ja onnittelut vielä plussasta :flower: Mahtava homma todella. Aikamoista sairastelua teilläkin ja varmasti rassaa kaikkia, kun ei yöllä saa nukuttua. Toivottavasti saisitte pikkuiset pian kuntoon.

Hittolainen. Kävin neuvolassa ja sokerit yhden plussan verran koholla. Terkka pyysi heti maanantaina tuomaan näytteen ja jos siinä on jotain, niin sit joudun sokeritestiin. Ja olin jo niin varma, että tällä kertaa ei ole tarvetta mennä :kieh:

 

[Piipi79]

Tervetuloa Nanna81 vaan tänne tuttuun seuraan Ja onnea vielä tätäkin kautta. Alkuraskauden ultra on ilmeisesti tehty ja kaikki hyvin, niin onnea myös siitä.

Hazel: tylsää, että oli sokrut plussalla : / Mut ehkä se on sitten hyvä tarkistaa tilanne.

Mulla ei oo pissan sokerit ollu lainkaan koholla, joten niinkin päin voi olla. Terkkari soittelikin neuvola-ajan siirtämisestä ja sanoin, ettei arvot oo ollu tippaakaan kotimittauksissa, niin sanoi, että voi ruokavaliota hiukan höllentää, jollei ongelmia kerran ole ollut. Uskaltauduin sit "testaamaan" ja söin kerran jälkkäriksi puolikkaan Twix-patukan... Sokrut ei nousseet yli arvojen, mutta korkeammalle kyllä kun tavisruualla. Ehkä siis joulun tienoilla uskaltaa pari konvehtia napsia jossain vaiheessa :xmas:

Olo alkaa kyllä olla supertukala tän ison vatsan kanssa... Edelleen mennään siis reilusti käyrien yläpuolella. Kaikki koukistuminen ja kenkien tai sukkien laitto jalkaan on aikamoinen prosessi. Onneks työpäivä on jäljellä enää tasan kaksi! Sitten voi vaihtaa verkkareihin ja muihin kiristämättömiin vaatteisiin. Jouduin vielä ostaan isokokoisen halppistoppiksen, jonka saa kiinni. A-linjaisella villakangastakilla ei tarkene enää näillä pakkasilla, kuten kuvittelin. Nyt tarkenee ja oon kyl tyytyväinen, että ostin, kun katsoo säätiedotuksia

Mukavaa viikonloppua vaan kaikille ja ihania pakkaspäiviä!

t. Piipi + asukki 33+5

 

[Pössi]

Hei,

Tulin vain äkkiä kertomaan, että utrassa oli kaikki oikein hyvin. LA pysyi virallisesti 8.4., mutta minä väitän itsepintaisesti, että se on 7.4. Minulla on tieto. Mikä parasta, Tessu oli ihan kasvukäyrillä ja vastasi jopa vähän aiempaa la:ta eli 5.4. Minulla kun on huoli, että vauva on taas kittana. Se vaan oli niiin raskasta, kun alle kolmekiloista piti herätellä ja ruokkia väkisin eikä saanut edes ulos lähteä, koska oli pakkasta. Saapa nähdä, jos nyt tulisi vähän isompi.

Tervetuloa mukaan, nanna81! Ja oikein paljon onnea! Kivaa, etten ole enää pahnanpohjimmainen (kun ei onsiiskevätkään tainnut lopulta liittyä seuraan, harmi).

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

 

[Novelle78]

Moikka Nanna! Tervetuloa mukaan odotusjuttuihin taas =) Laitoin sut listalle kanssa.

Pössille onnittelut ultrakuulumisista! Hyvä että koko vaikuttaa vastaavan viikkoja mukavasti. Meillä oli vähän pikkuinen tyyppi rakenneultrassa, mutta oletettavasti tämäkin viihtyy mahassa yli lasketun ajan, joten en kanna siitä huolta.

Nyt en ehdikään enempää lukea ja kommentoida, viikonloppuna paremmalla ajalla. Tuli käytyä eilen Helsingissä asti työpaikan pikkujoulut katsomassa, vaikka tässä mahaa kasvatellaankin. Ihan ok juhlat, mutta en kyllä kovin myöhään viihtynyt.

 

[Novelle78]

Lasten puheesta täällä oli keskustelua. Ekin puheessa en ole huomannut tuollaista äkkinäistä kehitystä, vaan se on pikkuhiljaa parantunut. Eki kyllä juttelee ikäänsä nähden oikein hyvin. En ole edes laskenut enää, monenko sanan lauseita tulee, sillä sanoja tulee monen monta peräkanaa. Esim. tyyliin "missä se E:n mopo on?" Kirjaimia ei tule kaikki joka sanassa, eikä r:ää taida kuulua vielä ollenkaan. Sanojen taivuttaminen on vielä alkutekijöissään ja usein siis tulee vain sanoja peräkanaa taivuttamattomassa muodossa. Mukavaa se tosiaan on, että lapsi osaa jo kertoa vähän asioista, vaikkei tietenkään läheskään kaikkea vielä pysty ilmaisemaan. Perjantainakin Eki sanoi mulle, kun oltiin tulossa päiväkodista kotiin päin jotain, että on siellä kiva leikkiä päiväkodissa - attoilla (=traktorilla). Se on ominut melkein kokonaan kai itselleen yhden plaston traktori peräkärryineen =)

Laittelin täällä kotona vähän joulujuttuja eilen paikalleen. Pöytäliina on taas hukassa. Olen varma, että mulla oli vahakankainen pöytäliina viime vuodelta jossain tallessa, mutta se on niin hyvässä tallessa jälleen kerran, etten löydä sitten mistään. Ostettava siis kai uusi. Prrr, kun ulkona on kylmä päivästä toiseen. Niin kylmä viima käy pohjoisen puolelta, ettei ole oikein kiva ulkoilla. Ekilläkin on taas yskä ja nuha, eli ei pitkäksi aikaa ainakaan asiaa tuonne pakkaseen. Pöh.

 

[vetku]

Isot onnittelut Nannalle plussasta! Tän ketjun eka kolmonen siis tuloillaan, vau... Kiva että Pössillä oli kaikki ok ultrassa. Kiitokset vielä kerran nimionnitteluista.

Tytölle määrättiin nyt sitten ensimmäinen antibiottikuuri. Pitkälle onkin päästy ilman. Pitkään jatkunut yskä oli mennyt keuhkoputkiin ja pari päivää hengitys oli melkoista vinkunaa. Lääkkeen antamisen jälkeen nousi vihdoin kuumekin ja tyttö on ollut ihan veto pois. Onneksi tuli viikonloppu, niin mies oli kotona. Yksin olis ollut rankkaa, kun molemmat vaati kovasti huomiota. Nyt neiti on onneksi jo parempi.

Tytön puhe on melko selvää, ja kaikki kirjaimet on kai tullut mutta ei kaikissa sanoissa. Esim. rannerengas on nangenange, mutta sitten taas nimistä osaa sanoa Markun ja Harrin. Hassuja lauseita tulee melko paljon, ja repeillään kyllä miehen kanssa päivittin niille. Eilen mm. kurkkasi uuniin ja tokas "No mutta mitäs täällä on?" hyvin pikkuvanhaan tyyliin. Kaksplussan yläosassa oli kuulemma "Ihana vauva" ja "toinenkin ihana vauva" ja just nyt kaivaa mun selästä tissiä (luomi).

Nyt pitää ruveta lukemaan, muuten saattaa tulla kiukku.

V

 

[Kvart över]

Ihanaa Pössi että kaikki kunnossa! Toivotaan että Tessu pysyisikin siellä keskikäyrien tuntumassa, se on totta että isompi vauva on helpompi ja stressittömämpi hoitaa. Onko teidän esikoinen muuten pysynyt pienenä vai oliko pieni vaan masussa?

No tosiaan olette Vetku päässeet pitkälle ilman antibiootteja! Musta tuntuu että Helmi söi niitä koko viime kevään, sairastelu alkoi siitä sairaalahoitoa vaatineesta yleistulehduksesta ja jatkui sitten korvatulehduksina niin kauan kun päiväkotikin. Kesällä oltiin terveinä, kun sitten taas syksyllä päikkäriin palatessa alkoi korvat vaivata.. Nyt ei oo ollut päiväkodissa, mutta näköjään pienikin flunssa menee aina korviin, tänäänkin ollaan taas menossa lääkäriin kun on ollut lauantaista asti kovin kiukkuinen eikä keksitä syytä tuolle.

Puhe kuulostaa täällä kyllä paljon "alkeellisemmalta" kun Novelle ja Vetku kuvasivat. Helmillä on kyllä sanoja paljon (arvioisin että 200-300), mutta yleensä tulevat vain sanoina tai sanapareina ulos. Kirjaimia puuttuu, L:ä ei sano ollenkaan ja R on joko kurkkuärrä tai sitten jättää sen pois. K ja T vaihtavat monesti paikkaa ja omia sanoja on aika paljon (esim. Imuri on emio, Apina apio (kuten myös lapio) ja Lusikka akkua. Kyllä tuo kuitenkin koko ajan jotain höpöttelee ja toistaa perässä sanoja, eli ehkäpä sieltä pian alkaa tulla vähän pidempiä ja paremmin ymmärrettäviäkin lauseita

Elsalla on edelleen nuha, ei valu nenästä mutta rohisee kurkussa varsinkin aamuyöllä kun on ollut makuulla pitemmän aikaa. Kohta kolme viikkoa on kestänyt, saisi jo loppua! Muuten on kyllä ihan virkeä ja hyväntuulinen onneksi.

Ja nukkuakin saataisiin jos vaan E ei heräisi tuohon nuhaan. Parina yönä on ollut parempi ja silloin on syönyt vain kaksi kertaa. Se on musta ihan kohtuullista.

Mikähän kumma tuossa raskaanaolossa muuten on, kun luen teidän kirjoituksia niin alkaa taas tulla raskauskuume! Se on niin ihanaa ja jännää aikaa, kun taas toisaalta on aika kamalaakin ja esim sitä pahaa oloa en kyllä kaipaa yhtään. Enkä niitä selkäkipuja Eli mikähän siinä sitten niin ihanaa edes on? Jokatapauksessa toivon, että vielä joskus saisin sen ajan kerran kokea. Mies on kyllä sitä mieltä että nämä kaksi riittävät, mutta toivon että kun muutama vuosi odotellaan (ainakin 3-5) niin jos sitten saisin vielä puhuttua ympäri. Siis jos itse sitten vielä haluan

Nyt jos saisi oman naaman kammattua lääkärikeikkaa varten kuntoon ennen kun neidit heräävät!
Jaksamista mahoille!

Kvartti, Helmi 1v9kk ja Elsa 7vkoa

 

[nanna81]

Hujaa! Pahoinvointi on täällä :x. On saanut ihan kiitettävästi käydä yökkäilemässä ja tähän mennessä on olo parantunut iltapäivää kohti, mutta tänään on ilmeisesti poikkeus. Noilla pojilla en muista että tämä näin paha olis ollu, mutta joka raskaushan kuuleman mukaan on erilainen . Turvotus kertyy myös paljon nopeampaa kuin aiemmin näköjään. Nyt näyttää jo siltä niinku vauvavatsa olis, vaikka ei kai se nyt ole vielä mahdollista useampaan viikkoon .

Millä viikoilla teillä muuten oli ekat neuvolat? Minulla tais esikoisesta olla jo 8+ ja toisesta oli muistaakseni 9+ nyt neuvolatäti anto ajan 11+0. Eli aika myöhäseen tuntuu että menee, mutta toisaalta onpa nuo perusjutut kyllä tiedossakin jo. Sitä np-ultran yhteydessä tehtävää verikoetta vain mietin, että mikä siinä oli se takaraja?

Meillä on kans tuo esikko alkanut puhumaan ihan kiitettävästi nyt. Olin jo välillä huolissani kun puheen kehitys tuntui tyssähtävän paikoilleen kesällä, mutta nyt on taas menty harppoen eteen päin. Tulee jo useampi sanaisia lauseita kovasti. Tosin tuo taivutus on vielä vähän hukassa täälläki. Osaa taivuttaa joitain mutta osa tulee sana sanan perään. Mielenkiintoista nähdä miten päiväkoti vaikuttaa tuohon puhumiseen kun alottavat sen helmikuun lopulla.

Pössille onnea ultrakuulumisista .

Miten Hazel sinun sokerit? Jouduitko rasitukseen?

Mitäs vielä minulla oli asiaa. Pääsi taas ajatus katkeamaan . Pitää vissiin palata asiaan kun aikaa liikenee .

*muoks* Kvartti olettako käyny näyttään Elsan korvia lääkärissä? Meillä nimittäin tuon nuoremman kanssa aiemmat tulehdukset on ollu semmosia, että limasuus ei meinaa millään hävitä flunssan jälkeen. Muuten ei mitään oireita ole ollu. Ja ensimmäinen korvatulehdus oli jo reilun kuukauden iässä kun sairastivat molemmat rs-viruksen. Kun korvat on saatu hoidettua kuntoon niin se limaisuuski hävinny sen siliän tien.

 

[Pössi]

Toivottavasti Nannan pahoinvointi helpottaa mahdollisimman pian. Ehkä se vatsan kasvukin on alkuun vain turvotusta, niin täällä ainakin kesällä pääteltiin. Tosi myöhään sinulla on neuvola. Varataanko ultra vasta sen jälkeen? Myöhäiseksi menee. Minulla taisi olla eka neuvola 9+4 tms.

Kvartti, ei ole enää meillä kittana mukula. Vuodessa ponkaisi keskikäyrälle ja huomenna saadaan uudet, 2-v mitat. Juuri pari päivää sitten naureskelin, että aika osuvasti muksun ensimmäinen yhdyssana oli "ruoka-aika". Hän tuli minulle sanomaan "kello, ruoka-aika!" Hyvin maistuu kaikki, vaikka välillä pitää kokeilla ruokalakkoa viikon tai kaksi. Sitten hän lopulta alkaa taas syödä, en ole tyrkyttänyt väkisin, kun muuten voi hyvin.

Korvatulehduksista. Oletteko harkinneet, että ette ottaisi antibiootteja? Muksulla on ollut kolme korvatulehdusta ja viimeksi kun sitä epäiltiin olin päättänyt, että ei oteta antibiotteja, mutta sitten ei ollut tulehdustakaan. Kaverin pojalle lääkäri sanoi, että kehittyy vastustustuskykyä, jos pystyy olemaan ilman lääkkeitä ja heillä ei ole sen koommin ollut korvatulehduksia, kun kerran eivät niitä ottaneet ja parani ilmankin. Saattahan tuo sattumaankin olla, mutta kuitenkin. Tokihan se resepti annetaan, muta sitä ei heti haeta, jos tilanne pysyy kohtuullisena särkylääkkeellä. Ja jälkitarkastus pitää olla. Yritän vältellä turhia antibiootteja, ja suuri osa niistä on ihan turhia.

Väsymys ja nukahtamisongelmat ovat täällä taas. Otan vastaan nukahtamisvinkkejä! Mikä ihme siinä on, että koko päivän on kuin nukkuneen rukous ja nukkumaan mennessä silmät räpsähtää auki kuin käkikellon luukut? Pahoinvointikin voi yllättää milloin vain. Viime viikolla tuli bussissa huono olo ja oksensin kadulle. :ashamed: Hampaita harjatessakin oksentelen edelleen. Eli ei, en toivo, että voisin olla vielä joskus raskaana. Ei ole minun juttuni.

Kuinkas teidän lapset viihtyvät ulkona näillä säillä? Olen tosi iloinen, että lauhtuu. Muksu on niin topattu, ettei pääse edes ylös, jos kaatuu, ja kaatuu tosi usein kun on lumikokkareita ja liukasta. Sitten hän vaan huutaa, kunnes nostan pystyyn. Ei oikein tykkää kävelläkään lumessa. Sisseinä kuitenkin ulkoillaan, vaikka ollaan monesti ollaan nyt oltu puistossa kahdestaan ja tylsistytään. Kotona vasta tylsistytäänkin, jos ei ulkoilla. Onneksi on kahvikerho tiistaisin ja keskiviikkoisin. Niissä on kiva käydä, vaikka välillä pitää lähteä kesken pois, kun tulee liikaa konflikteja ja menee huudoksi sekin.

 

[Novelle78]

Puuh, pääsinpäs taas tänne töihin omaan rauhaan! UHMAIKÄÄ? Tällä viikolla ollut joka aamu Ekin kanssa hankalaa. Se vaan haluaa olla isän sylissä koko ajan, niin ettei mies parka pääse oikein vessaan, pukemaan tai syömään aamupalaa ilman että alkaa välittömästi itku ja huuto että isin syliin!!! Ja mun syli ei sitten kelpaa ollenkaan. Todella turhauttavaa seurata tuota joka aamu. Mun täytyy kai alkaa vaan passata miestä eli laittaa leivät valmiiksi ja kahvi kuppiin, lehti nenän eteen jne. kun Ekiä en voi hoitaa aamuisin ollenkaan. Enkä paljon iltaisinkaan kyllä. Sama virsi se on silloinkin, mutta ei ihan niin pahana. Siiihen asti meillä menee mukavasti, kunnes isä tulee töistä kotiin. Taistelua on myös joka päivä siitä, että saa vaipan vaihdettua edes joskus. Sekin on pelkkää huutoa vaan, ensin ei saisi ottaa pois housuja ja vaippaa ja sitten ei saisi laittaa niitä takasin. Mutta meillä on sen verran kylmä sisällä näillä pakkasilla, ettei siellä nyt ihan ilman housujakaan viitsisi antaa juoksennella, varsinkin kun flunssakin vaivaa Ekiä jatkuvasti. Ja Ekin vastaus kaikkiin kysymyksiin/ehdotuksiin on nykyään "ei kai". Valitusta valitusta....Kuinkahan jaksan taas keväällä olla pelkästään kotona vauvan ja Ekin kanssa?! Ei ole mun juttu, vaikka toisaalta on sitten huono omatunto välillä, että tulee vaan tänne töihin tekemään jotain vähäpätöiseltä tuntuvia juttuja.

KORVATULEHDUKSET on pienten lasten ikävimpiä vaivoja. Ekillä ei ole ollut onneksi vielä yhtään, vaikka flunssaa on tosiaan jatkuvasti. Ilmeisesti ei sitten ole taipumusta siihen vaivaan. Olen käsittänyt minäkin niin, että lievimmät tulehdukset ainakin paranaa ihan itsestään ilman antibioottiakin. Lääkärit on varmaan tässä hyvinkin erilaisia ohjeissaan, miten helposti suosittelevat pienille lapsille antibioottihoitoa.

ULKONA EKi kyllä viihtyy ihan mukavasti pakkasellakin. Aika hyvin riittää kolme kerrosta vaatetta kovallakin pakkasella eli esim. sukkahousut ja paita, villapuku + haalari. Onhan siinä jo hankalampi toki liikkua kuin kesäkamppeissa, mutta ei se menoa juuri haittaa. Ongelmana on vain se, että kädet "jäätyy" helposti, vaikka mitä lapasia ja rukkasia laittaa päällekkäin. Ja hankala on saada otetta mistään tavaroista, kun oikein toppaa kädet hanskoihin. Sitten menee hermot, ja äkkiä, ja koko ajan. Posket alkaa Ekillä kyllä punottaa äkkiä kovastiin, ja illalla niitä ei sais (tietenkään) rasvata. Ulkoilu hoituu arkisin lähinnä päiväkodissa aamupäivisin. Sitten kun haen Ekin iltapäivällä hoidosta, ollaan ulkona jonkin aikaa yhdessä samalla kertaa, kun kerran on puettu vaatteet päälle. Nyt taas Eki on yskinyt aika pahasti viime päivinä, joten eipä tuolla pakkasessa olla oltu kuin ihan hetken aikaa ulkoilemassa. Viikonloppuisin meillä tahtoo jäädä ulkoilu yhteen kertaan päivässä. On vaan niin paljon kaikkea muuta puuhaa, ettei meinaa ehtiä kahta kertaa päivässä.

KVARTTI, toivottavasti Elsan nuha menee pian ohi. Se on niin kurjaa vauvan kanssa, kun ei niin pieni osaa muuta kuin itkemällä valittaa oloaan.

NANNA, mun eka neuvola oli muistaakseni 9+ viikolla tällä kertaa. Ja sieltä sai sitten ultra-ajan jonnekin viikolle 12+. Sen veriseulan ehtii tehdä siinä välissä ja downin synroomaa seulovan veritestin vielä myöhemmilläkin viikoilla.

PÖSSI, onpa kurjaa, että kärsit vieläkin pahoinvoinnista ja väsymyskin vaivaa. Onko sulla hemoglobiini kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla? Joskus se nukahtaminen käy hankalaksi senkin takia, että on jo liian väsynyt. Sitten tulee ikävä kierre, kun jotenkin käy ylikierroksilla jo illalla. Mulla on nyt välillä ollut sellasta ongelmaa, että vauva innostuu mahassa potkimaan kamalasti just kun olen menossa nukkumaan illalla. Se alkaa kai olla jo sen verran iso, että kaikki liikkeet tuntuu melko voimakkaana jo. Se muksiminen sitten todella vaikeuttaa nukahtamista usein. Mutta onhan se muuten ihanaa =)

Ja sitten töiden pariin!

t.Novelle 25+2

 

[vetku]

Muistankohan nyt kommentoida kaikkea mitä suunnittelin... Tai ehdinkö, kun vauva kuuluu ähisevän vaunuissaan. Sain vihdoin ja viimein taas ulos nukkumaan, kun ei ole enää yli 10 astetta pakkasta.

Meillä kanssa kitistään ulkona kun on niin kömpelö olo. Ei haluaisi nousta itse pystyyn tai kävellä, jos on vähänkin lunta. Ja kädet jäätyy meilläkin, vaikka kuinka yritän topata. Rukkaskiukku meillä oli jo silloin kun kurarukkaset piti laittaa. Nyt ei olla melkein viikkoon päästy ollenkaan ulos kuumeen takia, mutta tänään ajattelin kokeilla pikaista ulkoilua päikkäreiden jälkeen.

Kvartti Kurjaa tuo vauvan limaisuus. Ootteko kokeilleet suolatippoja? Musta tuntuu että ne auttaa meillä. Samoin se sängynpäädyn nostaminen.

Novelle Ihan sama juttu tuon kotona viihtymisen kanssa. Meinaa välillä tosissaan seinät kaatua päälle, ja päivästä toiseen toistuvat rutiinit tylsistyttää välillä ihan kympillä. Mutta yritän pitää niistä kiinni, kun kerran luovat lapselle turvallisuutta. Käydään avoimessa kerhossa ja muskarissa kerran viikossa, jotta pääsee edes joskus ihmisten ilmoille. Välillä oon kyllä ihan rätti reissujen jälkeen, kun on kiireessä pukemista ja bussille juoksemista, ja vauvan nukkuminenkin monesti kärsii liikuttamisesta. Mutta tytölle ne on selvästi tärkeitä, ja viihtyy sen jälkeen kotonakin paremmin ihan itsekseen leikkimässä.

Pössi, miten ois joku sikatylsä kirja? Mä taas ottaisin mielelläni vinkkejä tuon vajaa kaks veen nukuttamiseen. Päikkäreille käyminen oli ihan uskomatonta taistelua, kun kuume vähän helpotti, mutta piti kuitenkin nukuttaa sisälle sänkyyn. En jaksanut kuin yhden päivän. Seuraavana päivänä nukutin tuulikaappiin rattaisiin. Ja nyt ei sitten nukahtaisi taas illallakaan sänkyynsä. Ei vaikka mies istuisi sängyn vieressä. Eilen nukahti 23.20, lukuisten sänkyyn kantamisten ja pitkällisen vieressä istumisen jälkeen. Heräsi aina viimeistään siinä vaiheessa kun mies ehti portaille. Miten te Nanna ja Kvartti saatte molemmat lapset nukkumaan ja onnistuuko yksinään vai tarvitaanko operaatioon kaksi? Nukutan vauvaa monesti vatsalleen, koska nukahtaa paremmin sänkyynsä niin, mutta joskus on niin kovasti ilmaa masussa, että huutaa ennen kuin saa ilmat ulos. Ja jos esikoinen ei ole ehtinyt nukahtaa syvään uneen, niin herää viimeistään sitten siihen huutoon, vaikka ovat eri huoneissa. Ja joskus taas esikoisen kiljuminen herättää vauvan, ja sen jälkeen ei kummankaan nukahtamisesta meinaa tulla mitään

Pössi ja Nanna jaksamista pahoinvointiin ja pöntön halailuun. Varsinkin Pössille, kun oot jo noin pitkällä eikä vieläkään helpota. Mulla raskausaika oli ihan ok, mutta en tiedä jaksaisinko enää uuden pienen kanssa. Jo nyt tuntuu että ollaan välillä ihan äärirajoilla, ja kädet ja vuorokauden tunnit loppuu kesken. Mies kyllä haluaisi vielä kolmannen, mutta mulle tää kaks on toistaiseksi just sopiva määrä lapsia.

Mukavaa leudompaa loppuviikkoa!

Vetku ja pienet

 

[Pössi]

Heipä hei taas!

Tulin raportoimaan neuvolakuulumiset, oli poikien yhteistarkastus. Isompi kasvaa hienosti ja on muutenkin "normaali" melkein kaksivuotias. Saatin merkintä kaksisanaisista lauseista ja reippaaksi kehuttiin, kun ei ujostellut ollenkaan ja tuohuili omiaan koko ajan. Pienempikin vaikuttaa hyvinvoivalta. Sf-mitta keskikäyrällä, kuten viimeksikin oli aluksi, mutta sitten se lakkasi kasvamasta.

Itsellä oli hb vain 116, vaikka olen syönyt rautaa jo usemman viikon. Tuo on minulle vähän, koska yleensä ei ole koskaan alle 130 ja yleensä lähempänä 140 tai yli. En sitten tiedä, vaikuttaako se väsymykseen.

Noita nukahtamisvaikeuksia minulla on ollut jo lukioiästä asti ellei pidempääkin. Se on sellaista kausiluonteista ja yleensä sitten tilanne vain laukeaa. Viime syksynä sain taas lääkkeet, vaikka imetin. Lääkäri totesi sen kuitenkin paremmaksi, koska olin ihan lopussa kaikesta valvomisesta. Olen syönyt lääkkeitä satunnaisesti tyyliin kaksi kertaa kuukaudessa, mutta nyt se ei käy. Kai tämä tästä taas jossain vaiheessa helpottaa.

Muksu jätti sitten tänään päiväunet väliin ekaa kertaa elämässään. Kun ei nuku, niin ei nuku. Reilu tunti yritettiin. Onneksi en ole täällä illalla, vaan mummo tulee hoitamaan. Ukko on taas matkoilla, pöh!

Novelle, tuo Ekin raivoaminen kuulostaa niiiiiin tutulta. Omaa tahto löytyy täältäkin ja vaipanvaihto on yksi suurimmista luokkauksista hänen itsemäärämisoikeuttaan kohtaan, kuten myös kaikenlainen pukeminen ja riisuminen. Pottalakko on jatkunut jo kuukauden eikä siinä auta yhtään mikään, ei kerta kaikkiaan. Yleisin sana meillä on "enttah" joka tarkoittaa "en tahdo". Meillä on valitettavasti isäkausi taas loppunut. Oli ihanaa, kun sai kaiket illat olla rauhassa. Muksu sanoi vaan "äiti pois", jos yritin hänen ja ukon hommiin osallistua. Yritä sinäkin vaan iloita isäkaudesta, ainakin iltaisin. Nuo aamut kuulostaa kyllä pahoilta. Voimia!

Mukavaa viikonjatkoa.

 

[Kvart över]

Harmi Nanna että pahoinvointi alkoi! Jospa se sitten tällä kertaa olisi tyttö, eikös sitä sanota että tytöistä olisi monesti huonompi olo? Onhan noita kyllä kaikenlaisia "ennusmerkkejä", tuskinpa niistä oikeasti voi mitään ennustaa Toivotaan kuitenkin että ei kestä kovin kauaa tuo ykäily. Pössilläkin saisi jo loppua, hirmu kauan on sulla ollut! Voisko muuten olla, että tuo väsymys pahentaa oloa, mulla aikakin on ollut niin? Kunpa saisit nukuttua niin ehkä olokin paranisi! Ootko kokeillut "iltarutiineja" eli vaikka rentouttavaa suihkua, kupposta kofeiinitonta teetä ja kirjan lukemista? Varmaankin olet kokeillut kaikkea mahdollista jos kauan on jo vaivannut. Toivottavasti uni alkaa löytymään.

Korvatulehduksista ja antibiooteista, just eilen mietittiin että jos selvittäisiin ilman. Löytyi kuitenkin niin ärtsy tulehdus, että oli pakko ottaa lääkkeet ja vielä vahvat sellaiset kun niin pieni aika tuosta edellisestä tulehduksesta. Lääkäri uhkaili nyt, että jos vielä tulee muutama heti perään niin sitten korvalääkärin kautta putkitukseen :/ Pienemmänkin korvat katsottiin ja onneksi todettiin terveiksi. Keuhkoistakaan ei mitään ikävää kuulunut, sitä samaa nuhan jatkoa siis tuo tukkoisuus edelleen. Ne keittosuolatipat kyllä tosiaan auttavat, pitäisi muistaa ottaa makkariin pari pipettiä niin voisi sitten yöllä rohinan alettua heti laittaa. Tähän mennessä ollaan sitten noustu ja käyty kylppärissä laittamassa niitä. Ja kai niitä voisi päivälläkin laittaa vaikkei silloin rohisekaan, miten te ootte Vetku laittaneet niitä?

Nukkumaan laittamisesta, just tänään päiväunille kun olin kummatkin saanut samaan aikaan mietin, kun mun yksi kaveri ainaa muistaa päivitellä että kuinka meidän tyttö (ja nyt siis kuulemma kumpikin tyttö) nukkuu niin hyvin verrattuna heidän lapseensa. Niin mietin siinä siis että kyllä tuota työtäkin on saanut välillä ihan kiitettävästi asian eteen tehdä. Meillä siis ollaan vieläkin käytetty sitä ns. tassu-unikoulua vai mikä onkaan, mutta siis rutiinien jälkeen peitellään, sanotaan hyvät yöt ja lähdetään pois huoneesta. Yleensä H jää nykyään kerrasta nukkumaan, joskus kuitenkin käy niin kun tänään (ja eilen illalla), että sain kantaa takas sänkyyn n. 20 kertaa. Olisi ollut varmaan helpompaa luovuttaa ja koittaa mennä unille myöhemmin, mutta tuntuu että siinä sitten sahaa omaan nilkkaan. Jos itkee oikeasti niin toki mennään huoneeseen, kysellään että mikä hätänä ja jos tarvii niin paijataan ja ollaan vieressä. Sitten kun rauhoittuu niin jätetään taas itsekseen nukahtamaan. Yleensä menee hyvin, mutta välillä tulee kausia tai yksittäisiä iltoja kun kaikki menee just kuten Vetku kirjoitti.

Mä oon nyt muutaman kerran ollut illalla yksin kotona niin että mun on ollut pakko saada kaikki itsekseni tehtyä ja kyllä se aikamoista on... Eilen just olin yksin ja Helmi ramppas pois huoneestaan sen sata kertaa.. Samaan aikaa toinen vaatii ruokaa ja huomiota ja olisi ollut ihan kiva itsekin mennä jo nukkumaan. Kyllä me sitten lopulta päästiin, kylvetin ja vaihdoin pienelle yökkärin vasta kun H oli varmasti nukahtanut.

Oho, kellohan onkin jo melkein viisi, pitää mennä ruokaa laittamaan!