Kolmekymppiset lapsettomuudesta kärsineet ja keskenmenon kokeneet...

täällä taas, vaikka meinasin kyllä pois pysyä...

ultraterveisiä..kaikki ok ja sumuttelut saan aloittaa siis kp21, nyt kp9.. punktio ja siirto vk 29..
positiivinentuuli on temmanut minut mukaansa niinkuin myös ihanasti miehenkin.. että toivottavasti tästä se odotettu tulos saataisiin.. kovasti sumuttelun alkua odotellen..terv kesis

 

niin Mirulle.. ei oo kesälomaa täällä, syksyllä vasta.. n5,5kk työrupeama sillon takana ilman lomaa...mutta jokainen työnsä itse on valinnut, että en valita.. kuin ehkä hiukan...

 

Kesä tuletkin sitten vain pikkuisen minua jäljessä, mulla sumut alkoi tänään ja eka ultra on 24.6. Toimenpiteet ovat luultavasti viikolla 28, tosin viimeksi ainakin follit kasvoi niin hitaasti että aikataulut venyi, saatetaan siis olla vaikka samalla viikolla tositoimissa.

Mulla on vielä 4 viikkoa töitä ja sitten 6 viikkoa lomaa...ihanaa!

 

kummi Mikäs sun tilanne siellä on? Voi, että tuollainen tilanne varmasti rassaa...
Meidän tilanteesta sen verran, että miestä ei enää sen kumemmin tutkita...ulkoiset tutkimukset tehty, verikokeet otettu ja simppanäytteitä eikä oikein mistään löydetä syytä sille, mihin kaikki simpat ovat hävinneet vai onko niitä koskaan kunnolla olleetkaan.

Kaunista kesäpäivää kaikille!!!

 

Hei pikaisesti ennen reissuun lähtöä...!
Hcg-hormoni oli onneksi laskenut verestä jo seuraavana aamuna, tulos taisi olla 80jotain...Joten km takana ja vuotokin alkaa pikku hiljaa päättyä. Nyt vaan pää (ja kaljat)kylmänä tämä kesä, syksyllä sitten (vasta lokakuussa!!) seuraava mahis icsiin, jos siis jaksaa.
Nyt mä lähden tosiaan reissuun ja palailen vasta viikon loppupuolella. Sinne saakka hei hei ja aurinkoista kesäkuun jatkoa murusille!
Tsemppi erityisesti sumuttelijoille/piikittelijöille!

 

Sateista maanantaita!

Täälläpä on hiljaista.. PeePee, muistelen vuoden takaista tyhjennystä ja taisi kestää juuri tuon 3 vko, vaikkakin loppu oli todella minimaalista. Sitten oisko viikko siitä alkanut ekat menkatkin, että vuotoa riitteli kyllä. Toivotaan, että sulla kaikki kunnossa ja vuoto nyt jo lakannut.

Kummille lohtuhalit. Onneksi kohdun ulkoinen on nyt suljettu kuitenkin myös pois laskuista, se tähän samaan hötäkkään olisi ollut jo liikaa. Vaikka kyllä tuo keskenmenokin kyllä on. Olen pahoillani :hug: Syksyllä sitten uudella innolla, eiköhän kesä ja taukokin tee ihan hyvää, vaikkei juuri siltä tuntuisikaan.

Meillä oli tänään np-ultra, jossa kaikki oli vauvoilla hyvin. Ei turvotusta, rakenteet normaalit ja sykkeet kuulostivat pieniltä junavetureilta sisälläni. Eilen pelästyttiin toden teolla, kun aloin vuotaa yhtäkkiä. Päivystyksessä käytiin, jossa todettiin, että kohdussa on hematooma ja aiheuttaa vuodon. PItäisi olla ihan vaaraton, mutta olisi kyllä huomattavasti mukavampi olla ilman vuotoja. Mutta onnellisesti kuitenkin aloitimme tänään toisen kolmanneksen eli tänään on rv 12+0.

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Olen jonkin aikaa lukenut keskustelua ja päätin ottaa osaa.
Omasta taustastani sen verran, että olen 31v. ja mieheni 32v. Olemme yrittäneet lasta 1,5 vuotta. Olemme saaneet kaksi keskenmenoa. Ensimmäinen tuli vuosi sitten ihan varhaisessa vaiheessa 5+4 ja toinen nyt maaliskuussa 9+4. Ehdimme kuulla ja nähdä sydänäänet, mutta alkio oli kuollut melkein heti sydämen sykkeen toteamisen jälkeen. Kohtu ei kuitenkaan tyhjentynyt itsekseen vaan jouduin lääkkeelliseen poistoon, joka epäonnistui, joten kuukauden päästä tästä operaatiosta jouduin sairaalaan runsaan vuodon vuoksi ja suoraan kaavintaa. Materiaalia oli yhä edelleen kohdussa.

Takana on rankka vuosi sekä fyysisesti henkisesti. Mihinkään hoitoihin tai testeihin emme ole täällä etelä suomessa vielä päässeet. Kaikki vain sanovat, että tarvitaan kolme keskenmenoa. Se tuntuu aika hurjalta ja kurjalta.

Teidän keskustelujen seuraaminen on pelastanut monta ikävää hetkeä, kun tuntuu, että muita vertaisia minulla ei ole. Kaikki läheisimmät ja kaukaisemmatkin ystäväni ovat saaneet lapsia ensi yrittämällä tai vahingossa ja keskenmenoja ei ole kokenut kukaan. Joten kiitos teille, että olette olemassa. :flower:
Syli tuntuu tällä hetkellä niin tyhjältä, että olemme jo miettineet adoptiota, vaikka mitään hoitoja ei ole meille vielä tehty...


Toivottavasti saan liittyä joukkoonne!

 

Me ei olla vielä oltu lapsettomuushoidoissa. Miehen sperma on tutkittu ja sen osalta ei pitäisi olla mitään hätää. Minua ei ole kummemmin tutkittu. Muutamia verikokeita on otettu (kilpirauhasarvo ym.) Ilmeisesti seuraavat tutkimukset olisi hyytymistekijät ja kromosomit, mutta ne pitää tehdä yksityisellä, kun julkiselle meitä ei vielä huolita....
Mulla jatkui lääkkeellisen poiston jälkeen vähän aikaa verinen vuoto ja sit kaavintaan asti (melkein 4 viikkoa) niukka ruskea vuoto joka runsastui ennen kaavintaa niin, että mikään side ei pitänyt sitä. Hg laski 88. Kaavinnan tehnyt lääkäri pahoitteli, että 1% naisista lääkkeellinen tyhjennys epäonnistuu ja käy näin. Mietinkin, että pitäisi varmasti ruveta lottoamaan, kun on niin älyttömän hyvä tuuri
Minä soittelinkin silloin terkkariin tuosta ruskeasta vuodosta, mutta aina sanoivat, että se on normaalia, jos ei ole kuumetta tai kipuja. Tuntuu, että aina kaikki oli vaan normaali ja asiaan kuluvaa. Mä en enää usko sitä koskaan vaan tungen itseni vastaanotolle ajoissa. Minunkin tilanne olisi ollut jo aikaisemmin ohi, jos täällä etelä suomessa tehtäisiin jälkitarkastus, kuten aikaisemmin on tehty. Mulla oli raskaushormooniakin veressä yli 300 kaavintaan ryhdyttäessä. Kait tuo arvokin olisi kertonut ajoissa, että kohtu ei ole tyhjä. Mutta raha ratkaisee terveydenhuollossa.

No onneksi tuo on jo ohi ja kahdet menkat on tullut tuon jälkeen normaalisti. Kait se elämä taas hiljalleen voittaa!

Aurinkoista päivää kaikille!

 

Onpas meidän píno mennyt hiljaiseksi!

Toiveikas tervetuloa mukaan! Ikäviä juttuja olet sinäkin joutunut kokemaan. :hug: Mulla oli samanlainen tilanne keskenmenossani pari kuukautta sitten: olin jo käynyt alkuraskauden ultrassa ja syke näkyi, mutta np-ultrassa todettiin sikiön kuolleen. :'( Viikkoja oli silloin 11+4 ja mulle tehtiin suoraan kaavinta. Se oli kyllä ilmeisesti helppo homma tuohon lääkkeelliseen tyhjennykseen verrattuna, sillä vuotoa ja kipuja oli vain toimenpidepäivän iltana ja sen jälkeen olin ihan kunnossa.

Mua kylläkin pelottaa, jos kohtuun on tullut jotain vaurioita kaavinnan seurauksena. Mulle kyllä vakuuteltiin, ettei sellaista pitäisi tulla, ja jälkitarkastuksessa kaikki näytti hyvältä. Meillä kun on muutenkin raskaaksi tulo niin vaikeaa (mahdollista vain ICSIllä ) niin ei toki haluaisi että se vaikeutuu vielä entisestään!

No, nyt sitä mennään uutta ICSIä kohti kuitenkin, viikon verran olen sumutellut Synarelaa. Se menee ihan rutiinilla eikä se aiheuta mulle mitään oireitakaan. Juhannuksen paikkeilla pitäis tulla menkat, ja sitten juhannuksen jälkeen tiistaina on 0-ultra.

Välillä kyllä mietityttää, että olenko sittenkään ihan vielä valmis uuteen hoitoon näin pian keskenmenon jälkeen. :| Mutta on se nyt vain kestettävä, itsehän halusin aloittaa uuden hoidon mahdollisimman pian. Ja toisaalta kyllä odotteleminen olisi ollut ihan yhtä stressaavaa, kun itselle tulee ikääkin koko ajan lisää. Oikein hyvää vaihtoehtoa ei siis kerta kaikkiaan ollut olemassa, joten valittiin nyt sitten kahdesta huonosta toinen... Oikeastaan hoidon tuloksistakaan kumpikaan ei kuulosta oikein hyvältä: miten jaksan kestää sen pettymyksen ja toivottomuuden, jos tulos on nega? Mutta jos tulos on plussa, kuinka jaksan sen epävarmuuden ja pelon että raskaus menee jälleen kesken? Kyllä on nyt vaikeaa tämä elämä. :ashamed:

Ja tietysti on vielä sekin vaihtoehto olemassa, että koko hoito menee pieleen eikä päästä edes siirtoon asti. Täpärällä se on ollut jo ennenkin, kun meillä suurin osa alkioista luovuttaa jo ennen kuin päästään edes siirtopäivään asti. Tähän asti opn kumminkin aina siirtoon päästy, mutta pakkaseen ei ole koskaan jäänyt mitään.

Mutta eipä se auta kuin jatkaa eteenpäin, kai tänä joskus tästä iloksi muuttuu...täytyyhän sen muuttua?

Ihanaa kesän jatkoa kaikille!

 

Sateisen raikasta kesää..!

Jopas tosiaan on pinossa ollut hiljaista. Eräänä päivänä jo kirjoitinkin, mutta tekniikka teki oharit enkä saanut tekstiä koskaan tänne ruudulle asti.
Muutenkin on taukoileva olo kaiken kaikkiaan. Energia on valunut talon myymisen valmisteluihin...surullista. Mutta, siteeraan Mustaruusua: Täytyyhän tämän kaiken vielä iloksikin muuttua.

Toiveikas kovasti tervetuloa minunkin puolestani. Niin paljon surua ja vastoinkäymisiä ollut teillä. Harvalla tosiaan tuntuu olevan omassa kaveripiirissä saman kokeneita vai eikö näistä asioista ehkä vain puhuta..? Kammetaan me kanssasisaret kuitenkin täällä toisemme pystyyn, kun joku meinaa kaatuilla. Ja iloitaan, kun onnellisemmat päivät koittavat!

Mustaruusu, todella tukalaa juuri tuo, kun kaikki vaihtoehdot tuntuvat yhtä raskailta...tekipä niin tai näin. Jospa tuleva loma toisi voimia ja jaksamista! Ihanan pitkä loma sulla onkin..! Miten sun hoidot on menneet nyt noin fyysisesti?

Miru, on sinua säikytelty noilla vuodoilla! Onneksi sait heti selvyyden, mistä on kyse. Toivon todella, että saisit nauttia loppuraskaudestasi vailla suuria huolia. Kiitos, kun jaksat silloin tällöin käydä täällä vaikka toisaalta toivoisi näiden asioiden painuvan jonnekin pienen pieneen lokeroon ja sivuun odotuksen onnenhetkien tieltä.

Enni ystävämme! Mitä kuuluu? Oletkos jo totutellut ajatukseen kahdesta pikkuennistä?
Entä kuinka voit? toivottavasti on "sopivan" huono olo; ei liian huono, mutta ei niin hyväkään, että sopisi epäillä raskaana olemista

Oletko Kummi millä mielin? Mikä helpotus, ettei sulla ollut kohdun ulkoinen raskaus! Muistankos oikein, että luvassa on totaalitauko hoidoista kesän ajan? Jos näin on, taukoillaan yhdessä. Perustetaan tähän pinoon vaikka kesän ajaksi sivutoiminen siiderilautakunta tai virtuaaliviinipruuvi...

PeePee joko olet soittanut lääkäriin?! Kunpa pääsisit jo noista keskenmenon fyysisistä kurjuuksista eroon. Onneksi ultralla näkee tosi hyvin, mikä tilanne kohdussa on. Mutta ei, älä nyt liity siihen 1% porukkaan, jolla lääkkeellinen tyhjennys ei toimi. Minä ja eräät muut tosin ollaan jo täytetty se kiintiö, joten sinulla ei pitäisi olla hätää!

Mikä sinun tilanne onkaan nyt Pure love?

Olisi mukava kuulla taas teistä kaikista.

Olen miettinyt pitkin viikkoa myös tapaamista. Minulle kyllä kävisi juhannuksen jälkeinen viikko erinomaisesti, mutta oletteko kukaan silloin maisemissa? Tai ovatko muut kuin Enni ja Miru ylipäätään tulossa treffeille tällä kertaa? Juhannusviikolla saisin järkättyä itseni Hesaan
torstaina, mutta silloin taitavat useimmat jo olla matkalla Jussin viettoon? Toivon niin, että saataisiin tapaaminen aikaiseksi!

Mukavaa viikonjatkoa ja hyvää mieltä kaikille frendeille :heart:

 

Hiljaisuutta oli kovasti harmteltu, joten laitanpa minäkin puumerkkini tänne.
Kesäloman alkua kovasti odottelen ja matkalle lähtöä. Täti tuli ja meni viimein, oli kuitenkin noin viikon myöhässä jos lasketaan ennen km:n kiertoja, mutta ilmeisesti nyt sitten kierron pituus onkin se n. 34 pvää, hyvä tietää. Näillä näkymin seuraavaan hoitoon mentässiin sitten elo-syyskuun vaihteessa (jos ei ihmeitä satu) ja se harmittaa kovin. Sattuu heinäkuulle polin kiinnioleminen. No ei tässä kait auta muuta kun taas vaan odotella. :headwall: Ja sen mä osaan, mutta tuskaisesti.

Vilkutukset kaikille tasapuolisesti yhdessä ja erikseen. Pidetään lippua korkealla ja yritetään nauttia tästä elämästä... kyllä kait se sen väärti sitten kuitenkin on. :wave: :wave:

 

Hei Pieni enkeli,
odotellaan yhdessä :hug:
Jospa aika menisi sillä tavalla nopeammin.

 

Heippa, täällä tollainen meininki. Tänään aloitettu hevoskuuri Clomeja ja 25.6 ultraan meno.
Siellä ratkee sitten jatko ja kohtalo.
Mitäs muille kuuluu?

 

Piglet, söpön laskurin olet löytänyt! Mitenkäs kova hevoskuuri sulle määrättiin niitä Clomeja?
Juhannuksen jälkeen siis pääset tsekkaamaan kuurin tulosta?

PeePee, IHANAA, että vuodot loppuivat!! Oletko menossa ultraan tsekkauttamaan tilanteen? Ja jatkuvatko sulla siis putkitukset yhden tätikierroksen jälkeen?

Huh, puhkunpa tänne vähän tätä tunnepitoista päivääni... oltiin miehen veljen pojan ristiäisissä. Suvun eka lapsenlapsi vieläpä. Ihme kyllä pystyi hymyilemään ja esiintymäänkin (lauloin). Silti tuollainen pinnistely vie niin kamalasti energiaa, että itkuhan siitä kotona sitten pääsi. :'(
Etenkin kun omassa vatsassa jylläävät jo menkkakivut...

Taisin jo mainitakin, että saatiin syyskuulle aika Naistenklinikalle. Eli ehkä loppuvuonna hoidot jatkuvat. Niin ja loppukesällä livautan vielä yhdet omatoimiclomit naamariin :kieh:
Katsotaan sitten, voiko ihmisen limakalvo olla esimerkiksi -4 mm paksu??!!
Kun ei se nykyisestä juuri voi ohentua. Taidan kyllä Naikkarilla ensiksi ottaa puheeksi tuon kohtuuttomasti ohentuneen limiksen (oli enne Clomeja 20 mm, nyt noin 5 mm) ja sitten ne klassiset kilpirauhasarvot.

Jo tuli omaa napaa kehiin. :ashamed:

Onneksi huomenna starttaa jo juhannusviikko!

 

Heips Ade toi hevoskuuri clomeja on 150mg. Ja tosissaan sillon 25pvä mennään katsomaan onko se tuottanut tulosta. Tää kierto on ollut outo. Menkat alkoi 4pvää vikan teron jälkeen ja kaks ekaa päivää vuoti paljon nyt ei enää paljon yhtään.

 

Lomailija ilmoittautuu...

Heip jengi!

Yksi uusi on siis tullut joukkoomme :tervetuloa Toiveikas! Mukava ja toiveita antava nimi sulla! Voi, kun jaksaisi itsekin aina olla.... :/

Mirulle ja Ennille kuuluu ilmiselvästi hyvää, kun ei ole tässä ketjussa kovin viime aikoina näkynyt . Tulkaahan välillä moikkaamaan vanhoja kamuja! Ja Kesä myös: sulla taitaa olla nyt ne pahimmat kiireet alkamassa?

Ade, mielelläni liityn em. kerhoihisi, vaikka molempiin ! Tosin alkaa tuntua siltä, että pieni nenänvalkaisukuuri olisi kohta paikallaan (tai no viimeistään juhannuksen jälkeen...), sen verran kissanristiäisiä ja vähän arvokkaampiakin juhlia on viimeisen parin viikon aikana eteen tullut. Kiva olisi juhannuksen jälkeen Hesassa tavata, mutta mulla taitaa edelleen treffit siirtyä myöhempään aikaan. Tuli (ja tulee) reissattua ympäri Suomen lähiaikoina, Helsinki vain ei mahdu vielä kuvioihin...Ehkä heinäkuulla?

Voi Ade, ymmärrän täysin kurjan olosi ristiäisissä. Mutta hienosti tsemppasit juhlissa! Mä en ole vieläkään uskaltanut tavata ystävääni, joka on jo ties monettako viikkoa raskaana. Tekstaria ym. on lähetelty mutta hänkin taitaa (onneksi) ymmärtää, miten vaikeaa tällä hetkellä meidän on keskustella. Toisella "elämän kesä", toisella ei...

Alkaa jo jännittää Mustaruusun puolesta! Minäkin tunnistan täysin tuon kaksijakoisen olotilan; toinen puoli pelkää, ettei hoidot onnistu, toinen taas, että raskaus ei etene. Kumpikaan ei ole mukava tunne ollenkaan mutta kokemuksesta voisin rohjeta sanoa, että kerta kerran jälkeen niihin tunteisiin osaa suhtautua jotenkin lempeämmin, kevyemmin. On niin monia, jotka viidenkin keskenmenon jälkeen ovat saaneet oman lapsen. Tuo on ainakin tällä hetkellä minun oljenkorteni.

Pienen enkelin, Aden ja PeePeen kanssa pannaan siis pystyyn myös odottelun odottelukerho ! Mulla varattiin seuraava icsi tosiaan vasta lokakuulle (aiempia aikoja ei ollut...), joka toisaalta voi olla ihan positiivista, niin ehtivät pää ja fiilikset siihen mennessä taas tasoittua ja usko mahdollisuuksiin kasvaa.

ON:ssa ei viime viikon ole sitten tapahtunut erityisiä. Km on kurja muisto vain ja luulen, että pian lähestytään taas ovisaikoja. Siitä ei tosin meille suurta iloa ole, koska luomuna ei näillä näkymin voi raskaaksi tulla. Täytyy siis vain nauttia oman kropan normaalista toiminnasta ja keskittyä edelleen kesälomailuun...

Tsemppitsemppi koko porukalle ja kuulemisiin!

 

Hei ystäväiset pitkästä aikaa! Vaikka en ole kirjoitellutkaan pitkään aikaan, niin olette kyllä olleet mielessäni. Nyt on kerta kaikkiaan vaan ollut kamala hoppu sekä töissä että muuten. Ohjelmaa piisannut niin viikolla kuin viikonloppunakin, mikä on minulle vähän outo tilanne, sillä olen varsinainen kotikissa! Ihanaa että olitte kaipailleet!

Kummille vielä lähetän lohtu :hug: . Onneksi nyt ei mitään kohdunulkoisia sentään, vaikka kurjaa tuo joka tapauksessa oli! Nyt vaan luomuovikset kehiin tiedä vaikka sieltä yksi siimahäntä ottais spurtin oikeaan osoitteeseen!

Ade, kiitos kun kyselit kuulumisia. Oli myös mukava lukea teidän kesätunnelmia, kohottelen täällä mehumaljaa luomuovikselle! Niin toivon, että tänne vyöryy varsinainen plussa-aalto viimeistään syksyllä. Uskoisin kyllä että kesä saa hormonit jylläämään, joten niitä voi tulla aiemminkin!

Peepee, joko se vuoto lakkasi viimein? Toivon niin, että pääsisit nyt fyysisesti edes eroon kaikesta keskenmenoon liittyvästä, jotta voisit alkaa päivä kerrallaan nauttimaan kesän ihmeistä!

Nyt ei taas pää oikein toimi, enkä muista varmaan kaikille kommentoida.

ON: täällä oli pari viikkoa ajoittain huonovointisuutta lähinnä iltaisin. Myös väsymys oli kohtalaista, mutta toisaalta voi johtua töistä ja vähän katkonaisista yöunistakin. Nyt viimeisen viikon ajan ei kuitenkaan ole ollut pahoinvointia eikä mitään poikkeuksellista väsymystä, ja juuri niinhän se menee, kuten Ade totesi, että olo ei saisi olla liian hyväkään, jotta ei alkaisi epäilemään onko kaikki vielä hyvin. Eilen ja tänään tuli lisäksi liraus jotain ruskeaa valkkarin joukossa housuun. Sitä oli kyllä tosi vähän, ja kun oon ravannut vessassa ja tihrustanut paperia, niin sitä ei ole enää tullut. En oikein tiedä miten tuollaiseen pieneen tuhruun pitäisi suhtautua? Mietin vain, että voihan olla merkki jostain tulehduksestakin... Ensi viikon lopulla on vasta seuraava ultra-aika, joten täytyy nyt miettiä, että mitä tässä tekee vai tekeekö mittään... Muutoin olen elellyt suht normaalisti. Ruoat maistuvat vähän liiankin hyvin. Roskaruokaankin olen sortunut, vaikka en sitä muutoin ole syönyt oikeestaan ollenkaan! Myös jäätelönhimo on ollut valtava, ja nyt olen sitä jo vähän yrittänyt hillitä, etten ihan heti lihoisi sitä kahtatoista kiloa !

Mirua täällä siis kovasti peesailen, ja yritän tulla kovaa vauhtia perässä! Ja toivon että se vuoto loppuu nyt lopullisesti!

Oikein hyviä kesäpäiviä ja toivon, että itse kullakin alkaisi jo kiireet helpottamaan, että voisi täälläkin taas töiden lomassa poiketa rauhassa! Voikaa hyvin!

Enni+murut

 

Kiitos kaikille, että olette ottaneet minut lämpimästi vastaan. :flower:
Oma nimimerkkini on toiveikas, jotta muistaisi aina välillä sitä toivoakin pitää yllä. Muutama päivä sitten oli kyllä toivetaso taas aika matalalla ja ärsytti ylipäätään tämä tilanne, kun sille ei voi itse mitään, vaikka haluaisi. Minä soitin jopa yksityisen lääkärille ja kyselin voisiko jotkut hormoonit ym. auttaa asiaa... Lääkäri vaan totesi, että hormooneista ei olisi minulla apua ainakaan vielä. Kyselin myös Clomeista ja hän sanoi, että minun kohdalla piikkihoito olisi ehkä mahdollinen ja sitä voisi kokeilla syksyllä, jos ei sitä ennen tapahdu mitään. Onko teillä kokemuksia piikeistä?
Ilmeisesti mun kuukautiskierto toimii, mutta joku siellä tökkii, kun raskaaksi ei kovin helpost tule ja sit on nämä kaksi keskenmenoa
Lääkäri kehoitti ottamaan kesän rennosti (helpommin sanottu kun tehty) ja sit syksyllä tutkitaan lisää.

Nyt lähden herkuttelemaan grilliruualla, jos se auttaisi
Jos ei muuta niin saa ainakin mahan kasvamaan!

 

PeePee :hug: Mun raskaus olisi nyt jo noin puolessa välissä, jos se olisi saanut jatkua. :'(

Nyt alkaa tositoimet lähestyä, eilen alkoi menkat. Nyt Synarela ei myöhästyttänytkään vuotoa kuten edellisellä kerralla. Ultra on kuitenkin vasta viikon päästä, ja eiköhän sitten heti ala pistokset.

Juhannusta ajattelin kyllä nyt juhlia vielä ihan siiderin voimalla, ja sen jälkeen sitten alan alkoholittoman linjan!

 

Hei! Sopiiko joukkoon? Tämä tuntui ainoalta oikealta pinolta nyt muuttuneessa tilanteessa.
Olemme kolmikymppinen pariskunta Helsingistä. Miehen siittiöiden vasta-aineet pitää meidät Felicitaksessa vielä... kotona ei mahdollisuutta raskautua.
ICSI+IVF tehtiin tammikuussa ja saatiin yksi sisään ja 5 pakkaseen. Nega.
Huhtikuussa seuraava luomupakastealkionsiirto ja siitä raskaus, joka päättyi toissa viikolla rv9. Viime viikolla lääkkeellinen tyhjennyshelvetti Kätilöopistolla ja vielä parina päivänä kotona. Nyt odotellaan että palaudun kunnolla ja syksyllä (ehkä syyskuussa) sitten taas luomuPAS. Jännittää jo alkioiden sulaminen.

Aika rikki tässä on ja on vaikea asennoitua seuraavaan koitokseen. Pitää vaan tuulettaa ja yrittää nyt kesä ajatella jotain muuta. Ei ole kyllä helppoa, te jos ketkä tiedätte.
Voimaa kaikille!

 

SaanaS : :'( Voi Saana...Olen niin niin pahoillani. Toivon koko sydämestäni, että syksy toisi onnellisia uutisia sinulle ja kaikille muillekin teille tässä pinossa (jota olen taustaillut koko talven ja kevään). Itselläkin toiveet suunnattu syksyyn - ohitse on haikara lentänyt, edelleen :ashamed:

 

Heippa ystävät.

Ihan ensiksi vielä kovasti pahoitteluja Saanalle tännekin pinoon. Hyvään porukkaan olet tullut, täällä menetystä ja surua on koettu paljon ja tuki on aitoa ja lämmintä. Stella, uskon edelleen vahvasti, että haikaralla vain jostain syystä se matkanteko kestää tavallista kauemmin. Halaus teille molemmille :hug:

Anteeksi, etten ole vähään aikaan kuulumisia käynyt kertomassa ja kiitos kun olette kaipailleet Ade ja Kummi. Olette kyllä mielessä kovasti. Niinhän sitä tuntuu leimautuvan niihin muutamiiin henkilöihin, joiden kanssa tämän nettipalstailun on aloittanut eikä millään tahdo päästää irti.

Nyt töiden lomassa ihan pikaisesti - yritän iltasella tulla paremmin kommentoimaan teidän kuulumisianne. Meillä on kaikki oikein hyvin. Vauvat (meinasin kirjoittaa vaivat mikä voisi olla ihan osuva myös ) kasvavat kovasti ja masu veny siinä mukana. Itse voin aika hyvin, mitä väsymys tietysti vaivaa ja haittaa elämää (jota ei työpäivän päätteeksi tunnu olevan lainkaan). Hematooma on lakannut vuotamasta ja eilen kävimme neuvolassa todistamassa uutta ihmettä - viittä täydellistä sormea käsissä, joita viuhoi sinne tänne.. Myös äänet vauvojen touhuissa olivat melkoiset - yhtä ryminää ja kolinaa ahtaissa asunnoissaan.

Enni, kuten tuonne odotuspuolelle kirjoittelinkin, tosiaan ihan vanavedessä peesaat. Sun oireet ja niiden muuttuminen menee täsmälleen kuin mullakin. Olen tosi iloinen, että teillä on kaikki hyvin.

Mukavaa päivää, palaan kommentoimaan teitäkin (anteeksi omanapaisuus!!) :wave:

 

Kiitos kaikille. Ihana että olette olemassa. Tämä tuntuu hyvältä pinolta ja porukalta.
Tässä rankassa elämänvaiheessa teidän jokaisen kirjoitus on tosi tärkeä mulle.

Palataan taas pian. :heart:

 

Mulla ois ollu la 4.6 jos ei ois mennyt kesken loppuvuonna. Noh toivottavasti pian tulisi raskaaksi. Välillä tuntuu epätoivoiselta.
Aamuyöllä heräsin molemminpuoleiseen alavatsa kipuun. Nyt on siis kp5 ja siihen mennessä oli 300mg Clomeja napattu. Mahtoikohan se kipuilu johtua sitten niistä?

 

Hellurei!

Saana-kamu, totta kai mahdut joukkoon! Oletkin jotenkin tuttu toisaalta, vaikka en ihan tarkasti tarinaasi taida tunteakaan. On hienoa, että jaksat hakea lohtua ja kertoa fiiliksistäsi täällä, vaikka varmaan välillä sekään ei huvittaisi... näin ainakin itselläni on toisinaan ollut. En osaa sanoa kuin että yhdessä tässä talsitaan kohti kesää suruinemme, iloinemme ja unelminemme...Onneksi hetket muuttuvat ja ihan varmasti varallesi on tiedossa onnellisempiakin päiviä. Nämä on vaan elettävä ensin. Ja kimpassa se on toivottavasti hitusen helpompaa. :hug:

Stella, kiva kun uskaltauduit sinäkin tänne pömppismaailmasta! Hauskaa tämä vuoroin vieraissa-meininki. Sille sinun haikaralle täytyy pitää pian äidillisen lempeä puhuttelu. Laitetaan hänet lintujen lentokouluun ja opetetaan suunnistuksen alkeet, jotta tuo sählääminen loppuisi.

Miru, osuit oikeaan. Taidan olla aika leimautunut teihin "ekoihin" nettikamuihin, vaikka onkin ihanaa tutustua myös uusiin ystäviin. Melkein tekisi mieleni "varata" teidät niille treffeille vaikka sitten myöhemmin kesällä... Kaiken tämän yhdessä jaetun jälkeen olisi kiva päästä sanomaan ihan kasvotusten moi ja halata muutenkin kuin näin: :hug: - vaikkei tässäkään
mitään vikaa ole!!

PeePee, nuo etapit ovat sitten kipeitä. Toisaalta, ehkäpä niissä piilee sellainen viisaus, että suru tulee hiljalleen kestettäväksi juuri niiden kautta, kun huomaa ajan kuluvan ja elämän kulkevan kohti uusia etappeja? Mutta mitäpä minä tässä filosofoin, tunteethan on just sellaiset kuin on eikä kannata liikaa kikkailla ja järkeillä. Kuten anoppini sanoo "Ihminen on tunne-eläin."
Pidän kuitenkin peukkuja, että Täti ottaa kesävahdit ja kaartaa huippunopealla Ferrarilla pihallesi... puutarhaasi :kieh: - ei kai mennyt huonon huumorin puolelle??!!

Mustaruusu, olkoon juhannussiiderisi pian muisto vain kuivan kauden koittaessa ja holittomien juomien tullessa liiankin tutuiksi

(.) Pakko myöntää, että kävin täältä tsekkaamassa, koska se olettu ovis olikaan ja miten se kyntö siihen ajoittui. Tasan kaksi viikkoa sitten tiistaina. Eli tässähän on muodostumassa taas näköjään jonkin sortin piina! Miten sitä ihminen viitsiikään AINA lähteä näihin henkisesti vaarallisiin leikkeihin...gggrrr |O |O |O Mutta nyt sitten katsellaan, mistä suunnasta ja milloin se Täti-ihminen yllättää.

Piglet, en osaa sanoa mitään tuohon kipuiluun. Toisaalta noilla clomiannoksilla luulisi hevosenkin vatsaa särkevän... kysy ihmeessä lääkäriltä, ettei tarvitse huolissaan kärvistellä kovin kauan. Ja jos vaikka voisit ottaa jotain lääkettä?

Juhannustunnelman nostatusta kaikille! Eiköhän tässä kuulla kuitenkin sitä ennen...