Kolmekymppiset lapsettomuudesta kärsineet ja keskenmenon kokeneet...
- Viestiketjun aloittaja Adeliini
- Ensimmäinen viesti
Tervetuloa mukaan pure love.
Sattuu ja lujaa puolestasi tuota kertomusta lukiessa. :'(
Tekisi mieli kysyä, miten ihmeessä olet jaksanut
tähän asti, mutta tiedänhän kaiketi vastauksen: ei ole oikein vaihtoehtoa.
En voi edes kuvitella, mitä kaikkea olet jo tähän asti käynyt läpi ja kestänyt.
Jos vain jaksat, kerro toki tarkemmin menneistä ja tulevista hoitokuvioista
ja muusta. Täällä on joukko naisia ottamassa kiinni, kun alkaa oikein horjuttaa.
:hug:
Sattuu ja lujaa puolestasi tuota kertomusta lukiessa. :'(
Tekisi mieli kysyä, miten ihmeessä olet jaksanut
tähän asti, mutta tiedänhän kaiketi vastauksen: ei ole oikein vaihtoehtoa.
En voi edes kuvitella, mitä kaikkea olet jo tähän asti käynyt läpi ja kestänyt.
Jos vain jaksat, kerro toki tarkemmin menneistä ja tulevista hoitokuvioista
ja muusta. Täällä on joukko naisia ottamassa kiinni, kun alkaa oikein horjuttaa.
:hug:
Enni!!!!! Aivan ihanaa 
Onnea hurjasti tuplauutisista!! Muistan tuon tunteen ekan ultran jälkeen, kun pelkäsi ettei siellä ole mitään ja sitten kaksi sitkeää elämänalkua osoittivat olemassaolonsa. Ihan käsittämätöntä. Nauttikaa raskaudesta ja pidä huolta itsestäsi. Lepää ja juo superpaljon vettä, siitä ne pikkuiset pitävät kovasti. Voi miten ihanaa :heart: :heart:
Onnea hurjasti tuplauutisista!! Muistan tuon tunteen ekan ultran jälkeen, kun pelkäsi ettei siellä ole mitään ja sitten kaksi sitkeää elämänalkua osoittivat olemassaolonsa. Ihan käsittämätöntä. Nauttikaa raskaudesta ja pidä huolta itsestäsi. Lepää ja juo superpaljon vettä, siitä ne pikkuiset pitävät kovasti. Voi miten ihanaa :heart: :heart:
Alkuperäinen kirjoittaja Adeliini:
Niiin, muuta vaihtoehtoa ei vaan ole kuin mennä elämässä eteenpäin...vuoen verran minulla oli tapana ajatella, että en mä lasta halua. Sen jälkeen sitä on niin sidottu ym ym...tällä tavalla koitin vaan laimentaa omia tuntemuksiani ja sitä ettei minuun sattuisi niin paljoa, mutta huomannut olen ettei se mitään auta kun ystävät ympärillä vaan kertoilevat raskaus uutisia...
Aiemmat raskaudet kestivät sinne rv8, mutta kun viimeisessä päästiin yli rv12 hengähdin helpotuksesta...liian aikaisin.
Rakas pieni tyttömme syntyi kuolleena rv25 eikä syytä koskaan löydetty. Ainoa mitä epäiltiin oli istukan verenvirtaus ongelma. Kaikki nämä olivat luomuja. Vuosi tämä jälkeen yritettiin eikä mitään kuulunut. Tutkimuksissa sitten selvisi, että miehen siittiöt olivat melkein kadonneet ja 97% olivat epänormaaleja. Yhden inssin jälkeen lääkäri sanoi ettei enää kannata sitä kokeilla. Ivf/icsi hoito ovat meille seuraavaksi edessä kunhan mies työkomennukselta tulee ja tuntuu tosi pitkältä ajalta odottaa kun haluaisi jo niin kovasti ne hoidot aloittaa...
Hei taas ja moikka tulokkaille.
Onnentoivotuksen ENNIlle tuplista.
Täällä odotellaan toimiiko terolutit, viikon verran niitä on nappailtu ja toivon (pitäkää peukkuja että niin todellakin käy) että täti tulisi kylään sitten ensi viikolla. Tässä taas murehdin vaikka mitä vaikka ei se murehtimisella muutu miksikään, ei näille asioille itse voi kuitenkaan mitään - on niin vaikea hyäksyä se että ei itse mitään voi tehdä. Ajatukset pyörii valitettavasti samaa ympyrää koko ajan ja aika kuluu aivan liian hitaasti. Blääh :headwall:
Onnentoivotuksen ENNIlle tuplista.
Täällä odotellaan toimiiko terolutit, viikon verran niitä on nappailtu ja toivon (pitäkää peukkuja että niin todellakin käy) että täti tulisi kylään sitten ensi viikolla. Tässä taas murehdin vaikka mitä vaikka ei se murehtimisella muutu miksikään, ei näille asioille itse voi kuitenkaan mitään - on niin vaikea hyäksyä se että ei itse mitään voi tehdä. Ajatukset pyörii valitettavasti samaa ympyrää koko ajan ja aika kuluu aivan liian hitaasti. Blääh :headwall:
Pure Love, Olen todella pahoillani siitä mitä olette saaneet kokea. Kyllä tässä väkisinkin miettii, että miksi joidenkin kohdalle osuu tällaisia asioita ja vielä moneen kertaan. Toivottavasti IVF tuottaisi teille vihdoin sen toivotun käärön. Jos saa udella, niin tutkittiinko teillä kaikki mahdollinen näiden surullisten tapahtumien jälkeen? Mietin vain, että tuntuu että välillä jotain oleellistakin saattaa jäädä huomaamatta, ja itse pitäisi olla kamalan aktiivinen ja tietoinen kaikesta mahdollisesta. En tarkoita, että kaikki lääkärien diagnoosit olisi syytä kyseenalaistaa, mutta näin isoissa asioissa tietty tupla-tarkistaminen voi olla paikallaan, esim. parissa eri paikassa. Tsemppiä nyt kovasti ja huolehdi itsestäsi nyt erityisen hyvin, niin olet sitten hoidon koittaessa täydessä iskussa! :hug:
Kiitos kovasti onnitteluista. Oli se ihana tunne kun ultrassa oli kaikki hyvin. Jostain syystä mulla vatsakivut vaan alkoivat eilen sen ultran jälkeen ja jatkuvat edelleen. Eli huoli se taas nostaa täällä päätään. Ihan mahdotonta. Voi kuin vois vaan nukkua seuraavat neljä viikkoa ja herätä niin että kaikki on hyvin. Tässä sitten tosiaan vaan lepäillään ja kitataan vettä. Janottaa ainakin kolmen edestä !
Tapaaminen minullekin edelleen sopii, tosin nyt ihan lähiajat olen aika lailla sohvan pohjalla. Mutta kun täältä noustaan, niin olen ehdottomasti mukana!
Kiitos kovasti onnitteluista. Oli se ihana tunne kun ultrassa oli kaikki hyvin. Jostain syystä mulla vatsakivut vaan alkoivat eilen sen ultran jälkeen ja jatkuvat edelleen. Eli huoli se taas nostaa täällä päätään. Ihan mahdotonta. Voi kuin vois vaan nukkua seuraavat neljä viikkoa ja herätä niin että kaikki on hyvin. Tässä sitten tosiaan vaan lepäillään ja kitataan vettä. Janottaa ainakin kolmen edestä
!Tapaaminen minullekin edelleen sopii, tosin nyt ihan lähiajat olen aika lailla sohvan pohjalla. Mutta kun täältä noustaan, niin olen ehdottomasti mukana!
Heipähei! On niin kaunis keli (taas), ettei kukaan taida jaksaa juuri roikkua koneella.
Pikaisesti nyt kuitenkin.
Kummin muutaman päivän pimento taitaa olla pian ohitse..? Missä tunnelmissa liikut?
Pieni Enkeli, niin tuttua tuo ajan mateleminen ja kaikenlainen turhautuminen. Todellakin plääh. Toivotaan, että sulla on tehoterot käytössä!
Enni, joko vatsakivut hellittivät? Voi kun saisit jo hitusen relata ja nauttia tilanteesta... ei taida olla ihan helppoa kumminkaan!! Joko olet totutellut ajatukseen kahdesta kaverista..?
Mitäs muut leidit tietävät?
Täällä on nyt kerrassaan tylsistynyt ja ankea meininki. Vetämätön. Eikä se hemmetin lääkäri ole soittanut. Ensi viikolla taidan aktivoitua itse. Päätin jo aloittaa uuden mission nimittäin noiden kilpirauhasarvojen kanssa. Ehkä luittekin toisesta pinosta. Haluan jonkun asiaan perehtyneen lekurin arvion noista arvoistani. Kalliiksihan tämä tulee seurata jokaista mieleen juolahtanutta ideaa ja uutta toivon pilkahdusta lääkärin puheille :|
Äähh, nyt en saa mitään muuta kuin tätä jupinaa ja jorinaa aikaiseksi, taidan painella ulos aurinkoon koiran kanssa.
Kuulumisiin!!!
Pikaisesti nyt kuitenkin.
Kummin muutaman päivän pimento taitaa olla pian ohitse..? Missä tunnelmissa liikut?
Pieni Enkeli, niin tuttua tuo ajan mateleminen ja kaikenlainen turhautuminen. Todellakin plääh. Toivotaan, että sulla on tehoterot käytössä!
Enni, joko vatsakivut hellittivät? Voi kun saisit jo hitusen relata ja nauttia tilanteesta... ei taida olla ihan helppoa kumminkaan!! Joko olet totutellut ajatukseen kahdesta kaverista..?
Mitäs muut leidit tietävät?
Täällä on nyt kerrassaan tylsistynyt ja ankea meininki. Vetämätön. Eikä se hemmetin lääkäri ole soittanut. Ensi viikolla taidan aktivoitua itse. Päätin jo aloittaa uuden mission nimittäin noiden kilpirauhasarvojen kanssa. Ehkä luittekin toisesta pinosta. Haluan jonkun asiaan perehtyneen lekurin arvion noista arvoistani. Kalliiksihan tämä tulee seurata jokaista mieleen juolahtanutta ideaa ja uutta toivon pilkahdusta lääkärin puheille :|
Äähh, nyt en saa mitään muuta kuin tätä jupinaa ja jorinaa aikaiseksi, taidan painella ulos aurinkoon koiran kanssa.
Kuulumisiin!!!
Aurinkoa päivään ystävät!
Ade, ihan hyvä ajatus tsekata tosissaan nuo kilppariarvot. Voiko ne vaikuttaa limakalvon paksuuteen? Sehän kun oli sulla kovin ohut, eikös vaan? Uskon kuitenkin, että rahallinen satsaus on kuitenkin pieni verrattuna mielenrauhaan ja turhautumisesta pääsemiseen. Itse muistan ainaisen tuskan, epätoivon, masennuksen kun joouduin taistelemaan meidän julkisella puolella. Mua ei kuunneltu, mun toiveita ei huomioitu ja tuntui ettei ole itse edes läsnä tilanteissa, jossa mun kroppaa sorkittiin ja siihen vaikutettiin... Onneksi kaikkialla ei ole todellakaan tuollaista, mutta meillä yksityiselle siirtyminen oli mm. tie mun henkisestä pahoinvoinnista pääsemiseen.
Enni, en nyt muista, missä viikossa menet mutta mulla 7-8 viikoilla oli voimakasta vatsakipua myös ja luinkin jostain että juuri noilla viikoilla kohtu kasvaa paljon, mikä aiheuttaa koviakin kipuja. Sittemmin ne ovat hellittäneet ja ovat enää satunnaisia vihlaisuja.
Sitten tarinaa hassusta mielestä, joka ei ole koskaan tyytyväinen. Nyt kun pahoinvointi on taakse jäänyttä aikaa, ja olo on kaikin puolin loistava, pitää siitäkin tietysti huolestua...
Kävin sitten aamutuimaan neuvolassa, maailman ihanin terkka otti mut ennen työaikaansa ylimääräisenä turhalle "hermokäynnille", kun eilen soittelin (ja siis huolissani loistavan hyvästä olostani :ashamed: ). Voi luoja miten ihania ne vauvat nyt olivat. Pituutta n. 4 cm, käsivarret olivat jo pitkät, kasvot ja silmät erottuivat selkeästi ja vetivät kuperkeikkaa pusseissaan oikein vauhdikkaasti. Ne siis näyttävät nyt jo ihan vauvoilta...ihan mieletöntä kertakaikkiaan. Papu osoitti taas tulevansa isäänsä pyörähdellessään aivan holtittomasti, Nuppu puolestaan äitiinsä olemalla hieman hillitympi liikkeissään varsinkin kun häntä tarkkailtiin...
Enköhän nyt jo luota siihen, että kaikki on hvyin.. tai ainakin 9.6. ultraan asti ainakin
Tavataan ihmeessä, kunhan Enni jaksat sohvan pohjalta lähteä liikkeelle. Pieni pakottaminen voi tehdä hyvääkin ja olo piristyä, kunhan vain saa itsensä liikkeelle. Mutta fiiliksen mukaan tietysti.
Ihanaa viikonloppua kaikille. Nauttikaa auringosta B)
Ade, ihan hyvä ajatus tsekata tosissaan nuo kilppariarvot. Voiko ne vaikuttaa limakalvon paksuuteen? Sehän kun oli sulla kovin ohut, eikös vaan? Uskon kuitenkin, että rahallinen satsaus on kuitenkin pieni verrattuna mielenrauhaan ja turhautumisesta pääsemiseen. Itse muistan ainaisen tuskan, epätoivon, masennuksen kun joouduin taistelemaan meidän julkisella puolella. Mua ei kuunneltu, mun toiveita ei huomioitu ja tuntui ettei ole itse edes läsnä tilanteissa, jossa mun kroppaa sorkittiin ja siihen vaikutettiin... Onneksi kaikkialla ei ole todellakaan tuollaista, mutta meillä yksityiselle siirtyminen oli mm. tie mun henkisestä pahoinvoinnista pääsemiseen.
Enni, en nyt muista, missä viikossa menet mutta mulla 7-8 viikoilla oli voimakasta vatsakipua myös ja luinkin jostain että juuri noilla viikoilla kohtu kasvaa paljon, mikä aiheuttaa koviakin kipuja. Sittemmin ne ovat hellittäneet ja ovat enää satunnaisia vihlaisuja.
Sitten tarinaa hassusta mielestä, joka ei ole koskaan tyytyväinen. Nyt kun pahoinvointi on taakse jäänyttä aikaa, ja olo on kaikin puolin loistava, pitää siitäkin tietysti huolestua...
Kävin sitten aamutuimaan neuvolassa, maailman ihanin terkka otti mut ennen työaikaansa ylimääräisenä turhalle "hermokäynnille", kun eilen soittelin (ja siis huolissani loistavan hyvästä olostani :ashamed: ). Voi luoja miten ihania ne vauvat nyt olivat. Pituutta n. 4 cm, käsivarret olivat jo pitkät, kasvot ja silmät erottuivat selkeästi ja vetivät kuperkeikkaa pusseissaan oikein vauhdikkaasti. Ne siis näyttävät nyt jo ihan vauvoilta...ihan mieletöntä kertakaikkiaan. Papu osoitti taas tulevansa isäänsä pyörähdellessään aivan holtittomasti, Nuppu puolestaan äitiinsä olemalla hieman hillitympi liikkeissään varsinkin kun häntä tarkkailtiin...
Enköhän nyt jo luota siihen, että kaikki on hvyin.. tai ainakin 9.6. ultraan asti ainakin
Tavataan ihmeessä, kunhan Enni jaksat sohvan pohjalta lähteä liikkeelle. Pieni pakottaminen voi tehdä hyvääkin ja olo piristyä, kunhan vain saa itsensä liikkeelle. Mutta fiiliksen mukaan tietysti.
Ihanaa viikonloppua kaikille. Nauttikaa auringosta B)
Aurinkoista päivää tältäkin suunnalta!
Ensiksi valtavat tuplaonnittelut Ennille :heart: :heart: ! Tämä ketjuhan on vallan erikoistunut kaksiin kappaleisiin!
Pure lovelle isot pahoittelut ja :hug: . Jospa hoidot vihdoin auttaisivat tuomaan sen oman pienen...Haluatko kertoa/tiedetäänkö, miksi miehelläsi simpat ovat huonontuneet viime aikoina? Itseäni tuo kiinnostaa kovasti, sillä meillä tilanne on aivan sama. Mies pääsee nyt heinäkuussa röntgeniin(?) ja samalla kai tutkitaan uudestaan hormoniarvot ym. Mitään selitystä ei siis vielä ole löytynyt.
Sitten lisää omaa napaa...Täällä näyttää vähän siltä, että kolmannen kerran tapahtuu samoja asioita. Ts. eilisen pp14 hcg-verikokeen arvo oli vain 32, ja vaikka hoitaja yritti tsempata ja odottaa ensi viikkoon ja uuteen verikokeeseen, olen aika varma, ettei hommat kehity niin kuin pitäisi. Haamuplussia aina vaan...Parasta kai olisi, jos arvot olisivat yli sadan tuona päivänä. Miksimiksimiksi?
Taukoiluni taitaa siis taas jatkua, vaikka käyn toki lukemassa välillä postejanne ja lähettämässä telepaattisia terveisiä ja tsemppiä. Voimia ei ole oikein tilanteen analysointiin saati uudesta yrityksestä haaveiluun, kun pelottaa niin vietävästi, ettei ikinä päästä yhtään pidemmälle.
Aurinkoista kesän alkua koko poppoolle ja pitäkäähän te lippua korkealla ja tarraliimaa mahassa!
Ensiksi valtavat tuplaonnittelut Ennille :heart: :heart: ! Tämä ketjuhan on vallan erikoistunut kaksiin kappaleisiin!
Pure lovelle isot pahoittelut ja :hug: . Jospa hoidot vihdoin auttaisivat tuomaan sen oman pienen...Haluatko kertoa/tiedetäänkö, miksi miehelläsi simpat ovat huonontuneet viime aikoina? Itseäni tuo kiinnostaa kovasti, sillä meillä tilanne on aivan sama. Mies pääsee nyt heinäkuussa röntgeniin(?) ja samalla kai tutkitaan uudestaan hormoniarvot ym. Mitään selitystä ei siis vielä ole löytynyt.
Sitten lisää omaa napaa...Täällä näyttää vähän siltä, että kolmannen kerran tapahtuu samoja asioita. Ts. eilisen pp14 hcg-verikokeen arvo oli vain 32, ja vaikka hoitaja yritti tsempata ja odottaa ensi viikkoon ja uuteen verikokeeseen, olen aika varma, ettei hommat kehity niin kuin pitäisi. Haamuplussia aina vaan...Parasta kai olisi, jos arvot olisivat yli sadan tuona päivänä. Miksimiksimiksi?
Taukoiluni taitaa siis taas jatkua, vaikka käyn toki lukemassa välillä postejanne ja lähettämässä telepaattisia terveisiä ja tsemppiä. Voimia ei ole oikein tilanteen analysointiin saati uudesta yrityksestä haaveiluun, kun pelottaa niin vietävästi, ettei ikinä päästä yhtään pidemmälle.
Aurinkoista kesän alkua koko poppoolle ja pitäkäähän te lippua korkealla ja tarraliimaa mahassa!
Moi,
En ookaan vielä teille kertonut, että maanantaina aamusella olis taasen ultra jossa metsästettäis sitä johtofollia. Jos ei löydy sitten uutta lääkitystä saan. Tänään ja eilen aloin ovistestien teon ja ei ihan tasavahvaa viivaa ole tullut. Nyt ei edes ole sellaisia nipistelyjä kuin viimeksi, paljon vähempi joten tuskin sieltä mitään suurta löytyy.
En ookaan vielä teille kertonut, että maanantaina aamusella olis taasen ultra jossa metsästettäis sitä johtofollia. Jos ei löydy sitten uutta lääkitystä saan. Tänään ja eilen aloin ovistestien teon ja ei ihan tasavahvaa viivaa ole tullut. Nyt ei edes ole sellaisia nipistelyjä kuin viimeksi, paljon vähempi joten tuskin sieltä mitään suurta löytyy.
Tosiaan ihania nuo Mirun kuvaukset kohtaamisista vauvojen kanssa.
Ja HYVÄ, että sulla on ymmärtäväinen neuvolantäti. Kaiketi hän tajuaa, että nämä lapsettomuustaustat jättävät todella isot painojäljet sieluun... Kesäkuuhan alkaa jo huomenna, pian se on se ultra!
Kummi. Voi miten ?%?&!¤!:n turhauttavaa ja piinallista. Minä olen ymmärtänyt niin, ettei tuossa arvossasi ole mitään vikaa, kunhan se lähtee nousuun. Toki tämän tiesit itsekin?
Kunpa tulisit ja toisit kuitenkin hyviä uutisia pian tänne. Toivon todella!!!!!
Pigletille kovasti onnea maanantain ultraan.
Näin viime yönä unta sairaalassa vierailusta. Sain siellä lääkäriltä ison kasan pillereitä ja jotain tuonne alapäähän työnnettäviäkin mömmöjä. Niistä lääkäri totesi, että "nyt yritetään luontaislääkitystä". Mun mies oli myös mukana, mutta halusi jäädä odotushuoneeseen, oli aivan kypsä koko touhuun... Ja muistaakseni unessa oli eräs kaksosia odottava ystävämmekin mukana. Mutta kumpi?!! Mitähän tuosta unesta lähtisi tulkitsemaan?
Enpä tiedä. Ajattelin kuitenkin luontaislääkitä itseäni eräissä lakkiaisissa tänään, koittaa unohtaa taas hetkeksi tämän veivaamisen ja muutenkin suunnata ajatukset kesään. Viisi viikkoa ja lähdemme reissuun! Sitä ennen ennen edes vilkaise Clomeihin... taukoilua tiedossa!
Voimia ja taaskin voimia kaikille tilanteesta riippumatta!
Ja HYVÄ, että sulla on ymmärtäväinen neuvolantäti. Kaiketi hän tajuaa, että nämä lapsettomuustaustat jättävät todella isot painojäljet sieluun... Kesäkuuhan alkaa jo huomenna, pian se on se ultra!
Kummi. Voi miten ?%?&!¤!:n turhauttavaa ja piinallista. Minä olen ymmärtänyt niin, ettei tuossa arvossasi ole mitään vikaa, kunhan se lähtee nousuun. Toki tämän tiesit itsekin?
Kunpa tulisit ja toisit kuitenkin hyviä uutisia pian tänne. Toivon todella!!!!!
Pigletille kovasti onnea maanantain ultraan.
Näin viime yönä unta sairaalassa vierailusta. Sain siellä lääkäriltä ison kasan pillereitä ja jotain tuonne alapäähän työnnettäviäkin mömmöjä. Niistä lääkäri totesi, että "nyt yritetään luontaislääkitystä". Mun mies oli myös mukana, mutta halusi jäädä odotushuoneeseen, oli aivan kypsä koko touhuun... Ja muistaakseni unessa oli eräs kaksosia odottava ystävämmekin mukana.
Mutta kumpi?!! Mitähän tuosta unesta lähtisi tulkitsemaan?Enpä tiedä. Ajattelin kuitenkin luontaislääkitä itseäni eräissä lakkiaisissa tänään, koittaa unohtaa taas hetkeksi tämän veivaamisen ja muutenkin suunnata ajatukset kesään. Viisi viikkoa ja lähdemme reissuun! Sitä ennen ennen edes vilkaise Clomeihin... taukoilua tiedossa!
Voimia ja taaskin voimia kaikille tilanteesta riippumatta!
Kiitos Ade tsempistä!
Pelkään kuitenkin pahinta, sillä ne vähäiset oireet mitä pari päivää sitten oli, ovat kadonneet ja tuhrua& maha- ja selkäkipua on tullut tilalle :ashamed: . Kyllä tämä tosiaan on yhtä %¤&/(/¤#&%, kun ensin ei anneta juuri mitään mahiksia ja siihen itsekin asennoituu, sitten tuleekin haamuilua, jonka jälkeen matto taas vedetään jalkojen alta. Mielenterveys kyllä järkkyy. Suorastaan toivoisin, että pian alkaisi kunnon vuoto, niin pääsisi piinasta eikä tarvitsisi ajatella mahdollisia ikäviä jatkotoimenpiteitä....
Adella oli jännä uni! Mä en ole ikävä kyllä vaan spesialisti uniasioissa. Mutta ihanaa, että teillä matka odottaa. Mekin ollaan vähän jotain reissua suunniteltu ja varsinkin, jos nyt menee hommat pieleen, sitä suuremmalla syyllä reissaaminen tekisi terää.
Hääv ö nais viikend!
Pelkään kuitenkin pahinta, sillä ne vähäiset oireet mitä pari päivää sitten oli, ovat kadonneet ja tuhrua& maha- ja selkäkipua on tullut tilalle :ashamed: . Kyllä tämä tosiaan on yhtä %¤&/(/¤#&%, kun ensin ei anneta juuri mitään mahiksia ja siihen itsekin asennoituu, sitten tuleekin haamuilua, jonka jälkeen matto taas vedetään jalkojen alta. Mielenterveys kyllä järkkyy. Suorastaan toivoisin, että pian alkaisi kunnon vuoto, niin pääsisi piinasta eikä tarvitsisi ajatella mahdollisia ikäviä jatkotoimenpiteitä....
Adella oli jännä uni! Mä en ole ikävä kyllä vaan spesialisti uniasioissa. Mutta ihanaa, että teillä matka odottaa. Mekin ollaan vähän jotain reissua suunniteltu ja varsinkin, jos nyt menee hommat pieleen, sitä suuremmalla syyllä reissaaminen tekisi terää.
Hääv ö nais viikend!
Kummi onpas sulla kamalan piinaava tilanne. Toivotaan että se kuitenkin muuttuisi iloksi! Mutta voin kyllä kuvitella tuon kamalan epävarmuuden tunteen. Jos joskus vielä itse raskaudun niin tulen olemaan täysin hermoraunio koko ajan! Kyllä tämä on yhtä hermoilua. Nyt hermoilen sitä, raskaudunko enää koskaan, ja jos nyt sitten raskautuisin niin siitähän se kamala hermoilu vasta alkaakin.
Ihanaa että palstamme kaksosvauvoilla on kaikki hyvin! Itse voin vielä vain haaveilla siitä hetkestä, kun näkisi vauvansa ultrassa ihan kunnolla, ilmeet ja liikkeet ja kaiken. Mehän ehdittiin viimeksi käydä vain varhaisultrassa, ja siellä näkyi ja kuului syke mutta eihän se vauva vielä oikein minkään näköinen ollut, semmoinen möykky vain.
Pure love tervetuloa mukaan! Rankkoja kokemuksia on sullakin ollut.
Pienelle enkelille kärsivällisyyttä odotteluun, ja toivotaan terojen toimivan niin kuin pitää!
Mun pitäisi kohta mennä työntämään rahani apteekkiin ja hakemaan lasti Synarelaa, Menopuria ja Gonalia. Ensi viikolla nimittäin alkaisi sumuttelut. 0-ultra on 24.6. ja punktio ja siirto näillä näkymin viikolla 28. Mieliala ei ole edelleenkään yhtään innostunut eikä toiveikas, enemmänkin ärsyttää ja rasittaa vaan. Mutta kai se on ihan normaalia, ettei neljännestä hoidosta enää jaksa ihan samalla tavalla innostua kuin ensimmäisistä...
Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!
Ihanaa että palstamme kaksosvauvoilla on kaikki hyvin! Itse voin vielä vain haaveilla siitä hetkestä, kun näkisi vauvansa ultrassa ihan kunnolla, ilmeet ja liikkeet ja kaiken. Mehän ehdittiin viimeksi käydä vain varhaisultrassa, ja siellä näkyi ja kuului syke mutta eihän se vauva vielä oikein minkään näköinen ollut, semmoinen möykky vain.
Pure love tervetuloa mukaan! Rankkoja kokemuksia on sullakin ollut.
Pienelle enkelille kärsivällisyyttä odotteluun, ja toivotaan terojen toimivan niin kuin pitää!
Mun pitäisi kohta mennä työntämään rahani apteekkiin ja hakemaan lasti Synarelaa, Menopuria ja Gonalia. Ensi viikolla nimittäin alkaisi sumuttelut. 0-ultra on 24.6. ja punktio ja siirto näillä näkymin viikolla 28. Mieliala ei ole edelleenkään yhtään innostunut eikä toiveikas, enemmänkin ärsyttää ja rasittaa vaan. Mutta kai se on ihan normaalia, ettei neljännestä hoidosta enää jaksa ihan samalla tavalla innostua kuin ensimmäisistä...
Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!
Aurinkoista lauantai-iltaa naiset!
Toivottavasti kaikki ovat kuitenkin edes hiukan voineet nauttia kesästä, vaikka kaikenlaista piinaa sitä riittää.
Kummi inhottavaa tosiaan tuollainen veivaaminen ja epävarmuus. Toivottavasti pääset pian epävarmuudesta. Koska menet uudelleen verikokeeseen?
Ade, kuulostaa hyvältä toi itselnsä lääkitseminen lakkiaisissa. Ja muutoinkin kesästä nauttiminen kaikin tavoin! Hyvä idea varmaan selvittää ne kilppariarvot, se ei loppujen lopuksi mikään kamalan suuri vaiva kuitenkaan ole, jos tuloksena on ainakin mielen rauha sen suhteen. ITsekin kyselin noista arvoista, mutta lapsettomuuslääkäri oli sitä mieltä, että ei kannata hoitaa. Olin aikeissa varata aikaa sisätautilääkärille, mutta voimat ovat olleet vähän vähissä, joten se nyt vielä jäi. Neuvolassa kuulemma ottavat arvot kumminkin uudestaan, niin voi ainakin seurata niiden kehittymistä.
Miru, kuulostaa huikealta nuo kuperkeikat ja kaikki! Nyt voit alkaa tosiaan olosta nauttimaan, sillä kaikki vaikuttaa oikein lupaavalta!
Piglet, toivon todella että ultrassa paljastuisi jätti follikkeli!
Mustaruusulle paljon tsemppiä hoidon aloitukseen. Nyt on kuitenkin hedelmällisin vuoden aikana ja muistaakseni hedelmöityshoidoissakin tärppiprosentit ovat valoisaan vuoden aikaan korkeammat kuin pimeään, joten puhaltelen täältä paljon positiivista virettä siihen suuntaan.
Täällä vatsakivut hellittivät onneksi muutaman päivän jälkeen. Töissä on ollut sen verran haipakkaa, että olen ollut aivan puhki kun kotiin olen päässyt. Nukkuminenkin on vähän katkonaista, mutta onneksi tänään sai nukkua pitkään! Öklötyksen tunne lisääntyy aina iltaa kohden ja en oikein tiedä, miten päin olla. Vähän väliä pitäisi kait syödä jotain, mutta mitä!? Jäätelöä ja mehujäätä kuluisi, mutta eivät taida olla kaikkein terveellisimmästä päästä.. Huh, syömisistä puheen ollen taas pitää kait lähteä tankkaamaan vaikka reilu tunti sitten juuri söin välipalaleivät!
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
Toivottavasti kaikki ovat kuitenkin edes hiukan voineet nauttia kesästä, vaikka kaikenlaista piinaa sitä riittää.
Kummi inhottavaa tosiaan tuollainen veivaaminen ja epävarmuus. Toivottavasti pääset pian epävarmuudesta. Koska menet uudelleen verikokeeseen?
Ade, kuulostaa hyvältä toi itselnsä lääkitseminen lakkiaisissa. Ja muutoinkin kesästä nauttiminen kaikin tavoin! Hyvä idea varmaan selvittää ne kilppariarvot, se ei loppujen lopuksi mikään kamalan suuri vaiva kuitenkaan ole, jos tuloksena on ainakin mielen rauha sen suhteen. ITsekin kyselin noista arvoista, mutta lapsettomuuslääkäri oli sitä mieltä, että ei kannata hoitaa. Olin aikeissa varata aikaa sisätautilääkärille, mutta voimat ovat olleet vähän vähissä, joten se nyt vielä jäi. Neuvolassa kuulemma ottavat arvot kumminkin uudestaan, niin voi ainakin seurata niiden kehittymistä.
Miru, kuulostaa huikealta nuo kuperkeikat ja kaikki! Nyt voit alkaa tosiaan olosta nauttimaan, sillä kaikki vaikuttaa oikein lupaavalta!
Piglet, toivon todella että ultrassa paljastuisi jätti follikkeli!
Mustaruusulle paljon tsemppiä hoidon aloitukseen. Nyt on kuitenkin hedelmällisin vuoden aikana ja muistaakseni hedelmöityshoidoissakin tärppiprosentit ovat valoisaan vuoden aikaan korkeammat kuin pimeään, joten puhaltelen täältä paljon positiivista virettä siihen suuntaan.
Täällä vatsakivut hellittivät onneksi muutaman päivän jälkeen. Töissä on ollut sen verran haipakkaa, että olen ollut aivan puhki kun kotiin olen päässyt. Nukkuminenkin on vähän katkonaista, mutta onneksi tänään sai nukkua pitkään! Öklötyksen tunne lisääntyy aina iltaa kohden ja en oikein tiedä, miten päin olla. Vähän väliä pitäisi kait syödä jotain, mutta mitä!? Jäätelöä ja mehujäätä kuluisi, mutta eivät taida olla kaikkein terveellisimmästä päästä.. Huh, syömisistä puheen ollen taas pitää kait lähteä tankkaamaan vaikka reilu tunti sitten juuri söin välipalaleivät!
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
Aurinkoista huomenta!
Kylläpä kesä meitä nyt hellii, aivan ihanaa! Aamu"kahvi" terassilla odottaa kunhan saan kommentoitua teille pikaisesti..
Enni, kuulostat ihan minulta muutama viikko sitten. Kivaa! Iltaällötys oli mullakin aika voimakas ja silloin oli tosi vaikea syödä mitään, vaikka juuri silloin pitäisi. JOs ajatus viilistä ei ällötä, kokeilepa tätä omaa superherkkuani: maustamaton viili kumotaan lautaselle, päälle sirotellaan kanelia ja sekaan pilkotaan suurista mehukkaista (ei pieniä raakoja) Granny Smith-ompuista paloja - taivaallisen hyvää.. Mutta ymmärrän jos ei maistu sulle lainkaan, en tiedä mistä mulle jonain päivänä tuli suorastaa ahaa-elämys,että sellaista pakko saada ja siitä lähtien yksi annos päivässä Ehkä tämä on sitä minun luontaislääkitystä..
Ade, kyllä se varmaan olin minä siellä lääkärissä mukana. Ainakin jos seuralaisesi pui nyrkkiä pöytään ja hyppi tasajalkaa :kieh: Hyvä suunnitelma kuitenkin, että nyt unohdat clomit ja keskityt muunlaiseen itsesi hoitamiseen. Kesä, loma, matka kullan kanssa ovat parhaita lääkkeitä siihen. Ja sittenhän voit ihan luvan kanssa olla hoitojonossakin, etkä käytä verorahoja väärin, kun kerran säännöt sanoo, ettei itse ostamiaan jo kaapissa olevia clomeja SAA syödä, jos samalla ajattelee jo tulevia hoitoja - oli pakko, vieläkin sapettaa!!
Kummi, voi että miten kovasti toivon, että tuhrut olisivat vaan sitä kiinnittymisvuotoa ja kivut asiaankuuluvaa, mitä kyllä sekä minulla ja Ennilläkin on ollut - ja koviakin. Epätietoisuus on yhtä tuskaa, mutta ei vielä luovuteta kuitenkaan. Toivontoivontoivon...
Mustaruusulle jaksamista. Neljännen hoidon aloittaminen kuulostaa ja varmasti TUNTUU turhauttavalta, eikä ihme, jos et jaksa innostua. Uskon kuitenkin, että kun taas alkaa tapahtua, munikset kasvaa ja saat konkreettista näyttöä mahdollisuuksista, se taistelutahto ja innostuskin sieltä löytyy. Nautihan siinä samalla kesästä täysillä, ensi kesä kun saattaakin mennä pienen nyytin kanssa touhuillessa.
Mulla on täällä niin hiljaista ja rauhallista. Mies lähti kukonlaulun aikaan jo työmatkalle ja tulee vasta torstaina. Päivän ohjelmassa on kesäkukkien istuttamista, vaatekaapin läpi käymistä (jos maltan olla sisällä), nurmikon leikkuuta ja tietysti lepoa ja nautiskelua...
Nyt sinne aamukahville (on vedellä laimennettua karpalomehua jäillä, nam) :wave:
Kylläpä kesä meitä nyt hellii, aivan ihanaa! Aamu"kahvi" terassilla odottaa kunhan saan kommentoitua teille pikaisesti..
Enni, kuulostat ihan minulta muutama viikko sitten. Kivaa! Iltaällötys oli mullakin aika voimakas ja silloin oli tosi vaikea syödä mitään, vaikka juuri silloin pitäisi. JOs ajatus viilistä ei ällötä, kokeilepa tätä omaa superherkkuani: maustamaton viili kumotaan lautaselle, päälle sirotellaan kanelia ja sekaan pilkotaan suurista mehukkaista (ei pieniä raakoja) Granny Smith-ompuista paloja - taivaallisen hyvää.. Mutta ymmärrän jos ei maistu sulle lainkaan, en tiedä mistä mulle jonain päivänä tuli suorastaa ahaa-elämys,että sellaista pakko saada ja siitä lähtien yksi annos päivässä
Ehkä tämä on sitä minun luontaislääkitystä..Ade, kyllä se varmaan olin minä siellä lääkärissä mukana. Ainakin jos seuralaisesi pui nyrkkiä pöytään ja hyppi tasajalkaa :kieh: Hyvä suunnitelma kuitenkin, että nyt unohdat clomit ja keskityt muunlaiseen itsesi hoitamiseen. Kesä, loma, matka kullan kanssa ovat parhaita lääkkeitä siihen. Ja sittenhän voit ihan luvan kanssa olla hoitojonossakin, etkä käytä verorahoja väärin, kun kerran säännöt sanoo, ettei itse ostamiaan jo kaapissa olevia clomeja SAA syödä, jos samalla ajattelee jo tulevia hoitoja - oli pakko, vieläkin sapettaa!!
Kummi, voi että miten kovasti toivon, että tuhrut olisivat vaan sitä kiinnittymisvuotoa ja kivut asiaankuuluvaa, mitä kyllä sekä minulla ja Ennilläkin on ollut - ja koviakin. Epätietoisuus on yhtä tuskaa, mutta ei vielä luovuteta kuitenkaan. Toivontoivontoivon...
Mustaruusulle jaksamista. Neljännen hoidon aloittaminen kuulostaa ja varmasti TUNTUU turhauttavalta, eikä ihme, jos et jaksa innostua. Uskon kuitenkin, että kun taas alkaa tapahtua, munikset kasvaa ja saat konkreettista näyttöä mahdollisuuksista, se taistelutahto ja innostuskin sieltä löytyy. Nautihan siinä samalla kesästä täysillä, ensi kesä kun saattaakin mennä pienen nyytin kanssa touhuillessa.
Mulla on täällä niin hiljaista ja rauhallista. Mies lähti kukonlaulun aikaan jo työmatkalle ja tulee vasta torstaina. Päivän ohjelmassa on kesäkukkien istuttamista, vaatekaapin läpi käymistä (jos maltan olla sisällä), nurmikon leikkuuta ja tietysti lepoa ja nautiskelua...
Nyt sinne aamukahville (on vedellä laimennettua karpalomehua jäillä, nam) :wave:
Huomenta kaikille täältäkin! Kyllä tämä kesä nyt tosiaan hellii sielua ja ruumista. Me asutaan maalaistalossa, ja näin alkukesästä on niin paljon kaikenlaisia ulkohommia, että vauva-asiat on jääneet mukavasti taka-alalle.
Enni, tuohan olikin hyvä pointti, että valoisaan vuodenaikaan mahdollisuudet olisi paremmat! Nimittäin meidän edellinen tärppi tuli juuri pimeimpään mahdolliseen aikaan talvella, eli siihen nähdenhän nyt pitäisi olla tosi hyvät mahdollisuudet..! Mutta oikeasti en kyllä jaksa uskoa siihen, että nyt heti tärppäisi uudestaan. Johan se tilastollisestikin on niin, että vain joka 3. tai 4. hoito onnistuu. Mutta toivoahan aina voi.
Siitä tapaamisesta mun on pitänyt jo monta kertaa kommentoida. Meiltä on Helsinkiin yli 200 km, mutta ei se mikään temppu ole hypätä junaan. Mutta arki-illat on kyllä aika mahdottomia jos olen töissä. Loma mulla on vasta heinä-elokuussa Mutta jos tapaaminen olisi mun loma-aikana tai viikonloppuna niin ilman muuta olen mukana!
Enni, tuohan olikin hyvä pointti, että valoisaan vuodenaikaan mahdollisuudet olisi paremmat! Nimittäin meidän edellinen tärppi tuli juuri pimeimpään mahdolliseen aikaan talvella, eli siihen nähdenhän nyt pitäisi olla tosi hyvät mahdollisuudet..! Mutta oikeasti en kyllä jaksa uskoa siihen, että nyt heti tärppäisi uudestaan. Johan se tilastollisestikin on niin, että vain joka 3. tai 4. hoito onnistuu. Mutta toivoahan aina voi.
Siitä tapaamisesta mun on pitänyt jo monta kertaa kommentoida. Meiltä on Helsinkiin yli 200 km, mutta ei se mikään temppu ole hypätä junaan. Mutta arki-illat on kyllä aika mahdottomia jos olen töissä. Loma mulla on vasta heinä-elokuussa Mutta jos tapaaminen olisi mun loma-aikana tai viikonloppuna niin ilman muuta olen mukana!
Olen ollut aika hiljaa ja sama linja jatkuu. Käyn kyllä lukemassa kuulumisianne, mutta tuntuu, että nyt on pidettävä nettipreikkiä... yksinkertaisesti on keksittävä muuta tekemistä. Juhannus lähestyy kovaa vauhtia ja se on takaraja tulevalle kierrolle, eli jos ensi viikolla ei mitään tätisuuntausta tapahtu PAS siirtyy suosiolla kesän jälkeiseen aikaan. Harmittaa jo etukäteen, mutta kuten aikaisemmin sanoin ei näille itse mitään voi.
Näyttisi siis julkisella olevan tahtina kaksi-kolme hoitoa/vuodessa. Kolmas yrittämisvuosikin pyörähti käyntiin ja keskenmenosta kohta kaksi kuukautta. Näin se aika pikkuhiljaa mataa eteenpäin.
Mukavaa ja onnekasta kesää kaikille :wave: :wave:
Näyttisi siis julkisella olevan tahtina kaksi-kolme hoitoa/vuodessa. Kolmas yrittämisvuosikin pyörähti käyntiin ja keskenmenosta kohta kaksi kuukautta. Näin se aika pikkuhiljaa mataa eteenpäin.
Mukavaa ja onnekasta kesää kaikille :wave: :wave:
Päivää tulin sanomaan, ei ole taidettu kaipailla vielä ollenkaan...mutta täällä hoitokierto taas käynnissä, sumut alkaa 17.6. , pysyn varmaan taustalla jatkossakin, ei vaan juttua irtoa nyt...
kuulumisiin
kuulumisiin
Vedetään tämä pino taas ihmisten ilmoille!!!
Olen pitänyt hiljaiseloa. Jotenkin ei ole netittänyt. Mutta nyt, parin viinilasin jälkeen...
Näin pikkulauantaina avasimme pullollisen (tiedättehän, keskiviikko..)
mieheni kanssa...
Riemuittakoon heti kärkeen luomuoviksesta, joka on bongattu kipujen ja limojen perusteella! Mies EI ymmärtänyt, mitä hihkumista tässä nyt sitten on, mutta TE kyllä tajuatte siskoset. Koitin sanoa, että tää on vähän niinkuin se juttu, kun miehen värkit toimivat, että kroppa on elossa jne. Vaan ei hän tainnut ihan siltikään olla tilanteen tasalla. Eilen kuitenkin suoritettiin VV eli näin kesäisesti "Vene vesille"... :kieh:
Mutta entäpä Kummi-rakas?!! Olisipa kiva kuulla sinusta...mitä mahtaa olla meneillään?!!
Ja entä meidän kaksostenäipät? Miru, kävin tänään Lahdessa ja koitin bongailla naisia, joilla olisi ollut pieni sievä kaksosmaha, mutta luulenpa, ettet sattunut kohdalle kumminkaan... Kuinka voitte Miru ja Enni?
Mutta Kesä-ystäväinen, kyllä vain sinua on kaipailtu!! Miten siellä hoidot etenevät? Tuokoot valoisat kesäyöt sulle taikoja... Millaisella aikataululla liikuskelet?
Entäs muut, mitkä fiilikset näin kesän kynnyksellä?!
Omaan napaan takaisin sen verran, että saatiin kirje Naikkarilta. Eka käynti olisi syyskuussa. Hih! Sitä ennen on pitkä kuuma kesä, ihana loma Keski-Euroopassa ja ehkä yksin omin päin kaikessa hiljaisuudessa nautittu Clomikuuri. Kun ovat niin "hyvin" kerran toimineet: viidessä kuurissa kaksi raskautta Mutta ihan totta tuntui hurjalta ja kivaltakin, että todella meidän asia etenee, jollain aikataulutuksella.
Olisiko saumaa treffata kesäkuussa? Yhä vain virittelen tätä, koska todella haluaisin nähdä teitä kohtalonsysterit. Miru ja Ennihän jo lupailivatkin..?
Hyvää yötä ihanaiset! =)
Olen pitänyt hiljaiseloa. Jotenkin ei ole netittänyt. Mutta nyt, parin viinilasin jälkeen...
Näin pikkulauantaina avasimme pullollisen (tiedättehän, keskiviikko..)
mieheni kanssa...
Riemuittakoon heti kärkeen luomuoviksesta, joka on bongattu kipujen ja limojen perusteella! Mies EI ymmärtänyt, mitä hihkumista tässä nyt sitten on, mutta TE kyllä tajuatte siskoset. Koitin sanoa, että tää on vähän niinkuin se juttu, kun miehen värkit toimivat, että kroppa on elossa jne. Vaan ei hän tainnut ihan siltikään olla tilanteen tasalla. Eilen kuitenkin suoritettiin VV eli näin kesäisesti "Vene vesille"... :kieh:
Mutta entäpä Kummi-rakas?!! Olisipa kiva kuulla sinusta...mitä mahtaa olla meneillään?!!
Ja entä meidän kaksostenäipät? Miru, kävin tänään Lahdessa ja koitin bongailla naisia, joilla olisi ollut pieni sievä kaksosmaha, mutta luulenpa, ettet sattunut kohdalle kumminkaan... Kuinka voitte Miru ja Enni?
Mutta Kesä-ystäväinen, kyllä vain sinua on kaipailtu!! Miten siellä hoidot etenevät? Tuokoot valoisat kesäyöt sulle taikoja... Millaisella aikataululla liikuskelet?
Entäs muut, mitkä fiilikset näin kesän kynnyksellä?!
Omaan napaan takaisin sen verran, että saatiin kirje Naikkarilta. Eka käynti olisi syyskuussa. Hih! Sitä ennen on pitkä kuuma kesä, ihana loma Keski-Euroopassa ja ehkä yksin omin päin kaikessa hiljaisuudessa nautittu Clomikuuri. Kun ovat niin "hyvin" kerran toimineet: viidessä kuurissa kaksi raskautta
Mutta ihan totta tuntui hurjalta ja kivaltakin, että todella meidän asia etenee, jollain aikataulutuksella.Olisiko saumaa treffata kesäkuussa? Yhä vain virittelen tätä, koska todella haluaisin nähdä teitä kohtalonsysterit. Miru ja Ennihän jo lupailivatkin..?
Hyvää yötä ihanaiset! =)
Heipsan!
Heti jäin "koukkuun" Aden viestiin; pitäähän sitä itsestään välillä ilmoitella...Kiva Ade, että kirjoittelit, jospa taas saadaan ketju vähän virkeämmäksi!
Joo, kyllä on hieno homma, että sun "värkit" toimivat ! Todellakin, mä ainakin jo odotan seuraavaa luomuovista, vaikkei siitä suurta apua olisikaan. Tietää kuitenkin, että homma omalla kohdalla vielä toimii...En muista, puhuinko jo siitä, että mies pääsee heinäkuulla röntgeniin/ultraan tms, jossa tutkitaan, löytyykö suonikohjuja (hah, niitä voi olla myös miehillä, vaikka en tietenkään tässä tapauksessa niistä iloitsisi...). Joten pure lovelle vielä lisäkysymys; aiotaanko syytä miehellä vielä tutkia vai onko kaikki tutkimukset jo tehty?
Mitä tosiaan Ennille ja Mirulle kuuluu? Ja milloin Kesän seuraava kierros olikaan? Toivottavasti voitte kaikki tilanteeseenne nähden hyvin!
Adelle piti vielä kommentoida mukavista kesäsuunnitelmistasi: vaikuttaa siltä, että katselet taas positiivisin fiiliksin tulevaisuuteen. Hienoa! Tuota samaa positiivista meininkiä pitäisi saada tännekin, ja ehkä sitä loman muodossa jo pikkuisen on tullutkin.
Omasta navasta sen verran, että "soppaa keitetään" edelleen...Viikonloppuna olin aivan varma, että hommat ovat ohi, kun vuotoa tuli ja reilusti (eikä mitään ruskeaa..) ja jotenkin jo iloitsin asiasta, ettei tarvitse tällä kertaa kaavintaan/lääkkeelliseen tms ryhtyä. Kontrolliverikokeessa eilen huomattiin kuitenkin, että hcg edelleen hieman nousussa, oli n. 130, jolloin hoitaja alkoi pelotella mahdollisella kohdunulkoisella raskaudella...(Normaaliraskauteenhan tuo arvo on liian matala ajankohdan huomioon ottaen.) H.vetti. Tänään kipitin sitten uudelleen kokeisiin ja toivotaan nyt vaan, että arvo olisi edes vähän jo laskenut. Minkä kumman takia näistä ei voisi päästä helpommalla?
:headwall: :headwall:
Jeps, ilmoittelen tilanteesta taas, kun on jotain ilmoiteltavaa.
Yritetään nyt kuitenkin nauttia ihanista kesäkeleistä, kun niitä vielä piisaa!!!
Heti jäin "koukkuun" Aden viestiin; pitäähän sitä itsestään välillä ilmoitella...Kiva Ade, että kirjoittelit, jospa taas saadaan ketju vähän virkeämmäksi!
Joo, kyllä on hieno homma, että sun "värkit" toimivat
! Todellakin, mä ainakin jo odotan seuraavaa luomuovista, vaikkei siitä suurta apua olisikaan. Tietää kuitenkin, että homma omalla kohdalla vielä toimii...En muista, puhuinko jo siitä, että mies pääsee heinäkuulla röntgeniin/ultraan tms, jossa tutkitaan, löytyykö suonikohjuja (hah, niitä voi olla myös miehillä, vaikka en tietenkään tässä tapauksessa niistä iloitsisi...). Joten pure lovelle vielä lisäkysymys; aiotaanko syytä miehellä vielä tutkia vai onko kaikki tutkimukset jo tehty?Mitä tosiaan Ennille ja Mirulle kuuluu? Ja milloin Kesän seuraava kierros olikaan? Toivottavasti voitte kaikki tilanteeseenne nähden hyvin!
Adelle piti vielä kommentoida mukavista kesäsuunnitelmistasi: vaikuttaa siltä, että katselet taas positiivisin fiiliksin tulevaisuuteen. Hienoa! Tuota samaa positiivista meininkiä pitäisi saada tännekin, ja ehkä sitä loman muodossa jo pikkuisen on tullutkin.
Omasta navasta sen verran, että "soppaa keitetään" edelleen...Viikonloppuna olin aivan varma, että hommat ovat ohi, kun vuotoa tuli ja reilusti (eikä mitään ruskeaa..) ja jotenkin jo iloitsin asiasta, ettei tarvitse tällä kertaa kaavintaan/lääkkeelliseen tms ryhtyä. Kontrolliverikokeessa eilen huomattiin kuitenkin, että hcg edelleen hieman nousussa, oli n. 130, jolloin hoitaja alkoi pelotella mahdollisella kohdunulkoisella raskaudella...(Normaaliraskauteenhan tuo arvo on liian matala ajankohdan huomioon ottaen.) H.vetti. Tänään kipitin sitten uudelleen kokeisiin ja toivotaan nyt vaan, että arvo olisi edes vähän jo laskenut. Minkä kumman takia näistä ei voisi päästä helpommalla?
:headwall: :headwall:
Jeps, ilmoittelen tilanteesta taas, kun on jotain ilmoiteltavaa.
Yritetään nyt kuitenkin nauttia ihanista kesäkeleistä, kun niitä vielä piisaa!!!
Täällä kaipailtiin jo, mukavaa.
Kummi, voi että. Toivottavasti ei ole kyseessä kohdunulkoinen kuitenkaan. Eikö sinua voida jo ultrata, jolloin nähtäisiin, mikä tilanne on? Voin vain kuvitella miten ikävää ja hermoja raastavaa tuo odottelu on. Samalla koko tilanne seisoo. Isoja jaksuhaleja sinulle :hug:
Ade, toivottavasti veneen vesille laitto onnistui hyvin Ei miehiltä voi odottaa ihan samoissa mittakaavoissa riemuamista luomuoviksista tai vaikka kauan odotetun tädin saapumisesta. Miehet iloitsevat vasta siitä, mitä se oviksen bongaus tuo tullessaan.. Nauttivat kypsistä hedelmistä niin sanoakseni. Tai valmiiksi katetusta pöydästä.. kyllä näitä kielikuvia nyt riittää
Kesälle kesäterveisiä :wave: Toivottavasti tahti pikkuriikkisen rauhoittuisi siellä päin. Minkälaista kesälomaa pääset viettämään?
Enni taitaa potea nyt sitä pahoivointia ja väsymystä pahimmillaan.. Kyllä nekin helpottavat kohtapuoliin.
Meillä kaikki hyvin. Olo on hyvä, flunssa helpottaa, papu ja nuppu oletettavasti voivat hyvin siellä masun kätköissä. Maanantaina taas ultraan - sitä odotetaan jo kovasti. Maanantaina myös tulee 3kk täyteen ja alkaa 4. kuukausi - voitteko käsittää!! Kohta puolessa välissä
Nyt kiire palaveriin :wave:
ainiin, tavataanko juhannusta edeltävällä viikolla???
Kummi, voi että. Toivottavasti ei ole kyseessä kohdunulkoinen kuitenkaan. Eikö sinua voida jo ultrata, jolloin nähtäisiin, mikä tilanne on? Voin vain kuvitella miten ikävää ja hermoja raastavaa tuo odottelu on. Samalla koko tilanne seisoo. Isoja jaksuhaleja sinulle :hug:
Ade, toivottavasti veneen vesille laitto onnistui hyvin
Ei miehiltä voi odottaa ihan samoissa mittakaavoissa riemuamista luomuoviksista tai vaikka kauan odotetun tädin saapumisesta. Miehet iloitsevat vasta siitä, mitä se oviksen bongaus tuo tullessaan.. Nauttivat kypsistä hedelmistä niin sanoakseni. Tai valmiiksi katetusta pöydästä.. kyllä näitä kielikuvia nyt riittää Kesälle kesäterveisiä :wave: Toivottavasti tahti pikkuriikkisen rauhoittuisi siellä päin. Minkälaista kesälomaa pääset viettämään?
Enni taitaa potea nyt sitä pahoivointia ja väsymystä pahimmillaan.. Kyllä nekin helpottavat kohtapuoliin.
Meillä kaikki hyvin. Olo on hyvä, flunssa helpottaa, papu ja nuppu oletettavasti voivat hyvin siellä masun kätköissä. Maanantaina taas ultraan - sitä odotetaan jo kovasti. Maanantaina myös tulee 3kk täyteen ja alkaa 4. kuukausi - voitteko käsittää!! Kohta puolessa välissä
Nyt kiire palaveriin :wave:
ainiin, tavataanko juhannusta edeltävällä viikolla???