Hei siskoset, linjoilla taas! Palasin juuri baarista, jossa kuljetin kavereita kuskin ominaisuudessa. Kivaa vaihtelua ja huomenna etenkin tulen kiittelemään itseäni!
Ihanaa aikaa oikeastaan, kun on vielä kesäistä ja silti syksy lähenee uusine mahdollisuuksineen!
Kummi, sun suunnitelmat kuulostavat aika selkeiltä, vaikka tylsää odottamista onkin tiedossa. Se on kyllä ihan krooninen tila näiden lapsettomuusjuttujen hoitamisessa: odottaminen...kierto...ja seuraava... ja välissä kuitenkin pitäisi ELÄÄ ja voida nauttia olemisestaan, jollain keinolla. (Itseasiassa voipi olla, että aika samoissa mennään hoitoaikatauluissa, koska mun eka käynti Naikkarilla on 23.9., jos en ihan väärin muista. )
Millaisia mietteitä sulla Kummi on niistä luovutetuista munasoluista? En valitettavasti osaa yhtään auttaa tuossa jonoaika-asiassa! Mutta varmaan saat tarkkojakin vastauksia, jos vaikka laitat uuden pinon pystyyn ja kysäiset?
Tietääkö muuten joku, ehdotetaanko Naikkarilla tai julkisilla poliklinikoilla ylipäätään joskus myös inseminaatio-ovulaation induktio-yhdistelmää? Mirulla taisi olla tästä kokemusta, mutta yksityisellä toteutettuna.
PeePee, no nyt lähti Lyyti kirjoittelemaan ja toivottavasti hänellä on pian vauvapostia sinulle!!! Todella huojentavaa, että sait nyt ylimääräiset asiat tsekattua ja pääset jatkamaan pikkupeepee-projektia! Noista kilppariarvoista on tosiaan käyty täällä aika aktiivistakin keskustelua. Tulee kuitenkin epäileväinen olo, jos toisissa maissa on todellakin erilaiset suositukset kuin Suomessa. Luulisi, etteivät tuollaiset jutut olisi maakohtaisia?! Kilppari mikä kilppari!
Helbapieni, samalla kun tuntuu pohjattoman surulliselta menetyksesi, kuulostaa, että olet jo saanut uutta toivoa ja lohtua...hienoa, että apua on ollut saatavilla ja olet ottanut sitä vastaan. Uskon kyllä vakaasti, että suru on paremmin käsitettävissä ja käsiteltävissä, kun sille on ihan konkreetti paikka niin kuin tuo muistelupaikka, josta kirjoitit. Sinulla taitaa olla hieno mies, kun on rinnallasi ja mukana myös suremassa eikä etäänny sinusta tiukassa tilanteessa!
Saana, ihanaa, että saatoit hetkeksi työntää tulevat hoidot ja pelot sivuun ja hoivailla pentua. Kenties olet huomaamatta kuitenkin kerännyt voimia syksylle?! Mulla on aikuinen koira, joka saa välillä leikki vauvaa. Voisin kuvitella, että pieni pentu saisi äidinvaistot laukkaamaan potenssiin 100000! Ja sehän on ihanaa, mutta myös kaihoisaa... Teillä on siis pakkasessa alkioita odottamassa. Onko niitä siis kaksi? Sori, en ole ihan varma, mitä tarkoitit 2+2:lla...
Unelma-anelma, ei täällä tarvi rauhoittua,vaan kaikki tunteet saa tuoda just sellaisina kuin ne on! Koska tämä on Elämän kokoinen aihepiiri, joka saa hysteeriseksi, levottomaksi, huutamaan ääneen ja välillä jostain nousee kuitenkin vankka usko asioiden järjestymiseen.
Jännätään sun kanssa niitä tuloksia joka likka! Ja kuten sanoit, RAKKAUS on tärkeintä...rakkaus itseen, mieheen, koiraan, kissaan...ja siihen vielä syntymättömään lapseen!
Mustaruusu, joko teillä on seuraava lääkäriaika tiedossa?
Pitäisikö meidän perustaa tänne joku tilannekatsaus / lista, että olisi helpompi pysytellä itse kunkin "hoitokartalla"..? Tuntisiko joku kutsumusta värkkäillä sellaista? Itselläni ei ehkä riitä tekninen taito eikä tarkkuus, epäilen.
(.) Rinnat on tarkastettu eikä lääkäri ollut mitenkään huolissaan, kun mammografia on suht tuore. Ajattelin nyt lakata murehtimasta (juu, aivan yksinkertaista!) asiaa etenkin kun rinta ei ole enää kipeä. Joudutko sä käymään omilla rahoilla niissä mammografioissa Unelma-anelma?! Niinpä niin, ehkä ne vauvanalut kasvavat meillä tisseissä ja lapsettomuus johtuu siitä! Ei tarvittaisi kuin yksi tohtori House toteamaan tilanne ja siirtämään ne oikeaan paikkaan kasvamaan.. :kieh:
Vyöhyketerapia on über-rentouttavaa!Aivan mahtava keksintö. Vaikak siitä ei olisi mitään muuta iloa kuin rentoutus, se on hintansa veroinen. Sitä paitsi 1,5 tuntia maksaa vain 45 euroa. Kun kerran kroppaa rääkätään kaikenlaisilla hoidoilla, vyöhis on mahtavaa vastapainoa. Siis: suosittelen! Ja sitten tulen kertomaan ensi kuussa ihmetarinan, kuinka raskauduin ja varmaan ihan siksi, kun en stressannut, vaan loikoilin jalat terapeutin hoitavissa käsissä. Hyvä suunnitelma, eikö?!!
Tosiasiassa odottelen kuukauden kohokohtaa ja sitten ryhdyn Clomittareksi, jos saan miehen juoneen mukaan
Kuullaan pian!!!