Kolmekymppiset lapsettomuudesta kärsineet ja keskenmenon kokeneet...

Voi kiitos Ennille ryhmähalauksesta! Ja täältä myös koko porukalle :hug: :hug: :hug: !

Siis kotona jälleen ja tekipä hyvää breikki neljän seinän sisältä maailmalle ...noh mökillähän sitä oltiin mutta päästiin myös citykesästä nauttimaan. Aivan ihanat kelit ovat olleet! Vanhana pessimistinä voin kuitenkin luvata, että nämä kesäkelit loppuvat huomiseen...ainakin täällä vähän pohjoisempana.

Säpinää on jälleen ollut palstalla, mukavia ja vähän kurjempiakin asioita. Miruliinin rusehtavalle vuodolle annetaan nyt huutia! Onkos muuten mahdollinen menkka-aika nyt käsillä? Siitähän nuo vuodot voivat myöskin johtua. Tsemppiä valtavasti, huomenna onneksi tiedät jo enemmän ja voit hengähtää.

Adeliinin muuttosuunnitelmat kuulostivat myös kovin ikäviltä, varsinkin jos ei haluaisi pois lähteä. Rohkeita päätöksiä, jotka saattavat tuoda kuitenkin jotain uutta ajateltavaa ja tekemistä? Ja lastenhuoneen saa onneksi suunniteltua myös seuraavaan kotiin!

Ennin kanssa tosiaan kirjoiteltiin "kilppariketjuun". Myös täällä on hämmentynyt olo. Pariin kertaan tuon lukeman paperista tarkastin...Toisaalta luulisi, että asiansa osaava lääkäri (joka mielestäni meillä on) olisi kyllä jo tarttunut tuohon, jos aihetta hänen mielestään olisi ollut. Voihan se olla niinkin, että arvo on muuttunut toissakesästä (jos sitä nyt myöhemmin on edes mitattu), mutta aion kuitenkin tivata huomenna tilanteesta ultrassa. Saitko Enni muuten mittautettua myös ne vasta-ainearvot? Mulla ei ole noistakaan mitään hajua, ts. onko niitä joskus tsekattu. Sen verran kuitenkin tiedän, että äidilläni on käytössä lääkitys hieman mataliin kilpirauhasarvoihin...Voineeko sitten olla perinnöllistä...?

Pienelle enkelille tsemppi ensi viikkoon ja lääkärikäyntiin: toivottavasti asiat selviävät. Totta puhut, odottelu jne on ihan p.stä.

Ennillä muuten kuulostaa meininki aika hyvältä. Viimeistään tiistaina kuullaan uutisia...

ON: Maha on aika hyvin rauhoittunut viime viikosta, tosin lääkettä olen joka päivä varmuuden vuoksi napsinut. Pahoinvointia ei myöskään ole enää onneksi ollut. Piikitys on sujunut (kai) ihan hyvin, ainetta ei ainakaan ole pois roiskunut. Huomennapa sitten näkee, mikä on 5 päivän piikittelyn tulos. Ymmärtääkseni punktion olisi voinut tehdä jo ensi viikolla mutta polilla on niin täyttä, että sitä siirretään orgalutranilla seuraavaan viikkoon. Toivottavasti ei aiheuta lisävaivoja....Seuraava viikko on tosin mullekin sopivampi ajankohta töiden ym. takia.

Mutta nyt armahaiset, lähden ruoanlaittoon. Ihanaa nautiskella syömisestä taas pitkästä aikaa ja voi mässäillä ainakin jonkun aikaa surutta, kun paino on päässyt paaston takia laskemaan muutaman kilon...
:wave:

 

Enni, ei kuulosta lainkaan hassummalta tuo tilanteesi... aiot siis sinnitellä testittä vielä pari päivää? Hatunnosto siitä sinä rautahermoinen nainen.

Miru, tietenkin tuhru/vuoto säikäyttää kovasti, mutta ei se kyllä vielä tarkoita YYHHTIKÄÄS mitään. Nyt otat käyttöön ne kannustussanat ja rauhoittelut itsellesi, joilla niin usein olet tsempannut toisia..!

Ihanaa Kummi, että olet päässyt taas syömisen ilojen pariin ja olo on kohentunut!!

Kiitos myötätunnostanne taloasiassa. Kyllä täällä nyt käydään kauheeta henkistä painia: myydäkö vai jäädä? Tämä on ollut valtava urakka. Ja lopputulos on niin kaunis (talo)! Miru talonrakentajana tavoitti hyvin tuskani. MUTTA aivan tuhannen totta sekin, että koti on siellä missä mekin! Ja todellakin sen lastenhuoneen saa ihan mihin kotiin vain värkättyä. Joskus kun meinaa usko loppua kaikkeen ja miehen naama kyllästyttää satasella, muistutan itseäni siitä, mistä kaikesta tässä on jo selvitty yhdessä. Kuten me kaikki rakkaat siskoset!
Olipas mukava tätäkin asiaa tuuletella kanssanne.

Mites ne ehdottamani treffit? Tuleeko liian aikaisin vain voisiko tuota toukokuuta ajatella?
No palataan asiaan, kun ehditään! :attn:

Nyt miehen kainaloon sohvalle jäätelötötterö kourassa. Tänä iltana aion laittaa kädet ristiin Nupulle ja Papulle (Pavulle?), vaikken niin kovin aktiivinen kristitty muuten olekaan..!

 

Hei!

Vieläkö mahtuisi yksi uusi mukaan? Olen jo jonkin aikaa seuraillut keskusteluanne taustalta, ja tuo Pieni enkeli onkin ennestään tuttu toiselta palstalta. Niinpä rohkaistuin vihdoin itsekin kirjoittamaan.

Meidän tarinamme on tällainen: Mulla on ikää 34-v., mies on yli 10 v. vanhempi, ja esikoisesta haaveillaan. Yhdessä ollaan oltu reilut 6 vuotta, ja vauvayritystä tulee juhannuksena täyteen 3 vuotta. Tutkimuksiin lähdettiin tammikuussa -07, ja saman tien selvisi että miehen simpat on erittäin huonoja: liikkuvuus huono, epämuotoisia paljon ja lisäksi vasta-aineita 100%. "Tuomioksi" tuli että ICSI on ainoa mahdollisuutemme. Kun minua tutkittiin tarkemmin, selvisi lisäksi, että mulla on kohonnut FSH-hormoni eli munasarjojen toiminta saattaa olla hiipumassa ennenaikaisesti. Oikeita monivammaisia siis olemme!

Nyt on sitten takana jo kolme ICSIä, jotka eivät ole menneet mitenkään loisteliaasti. Hoidot on sinänsä olleet mulle melko helppoja, lääkkeistä on tullut hyvin vähän oireita ja muutenkin kaikki on sujunut hyvin, lopputuloksia lukuun ottamatta... Soluja on tullut joka kerta ihan mukavasti, 7-15 kpl, ja ne ovat hedelmöittyneetkin ihan hyvin, mutta sitten alkioiden jakautumisvaiheessa käy aina kato. Kahdessa ekassa hoidossa saatiin kummassakin vain 1 kunnollinen alkio, ja molemmista tuloksena nega. Kolmannesta hoidosta viime tammikuussa saatiin aikaiseksi peräti 2 kunnollista alkiota, jotka molemmat siirrettiin ja parin viikon päästä testi näytti plussaa! Varhaisultrassa kaikki näytti hyvältä, yksi sikiö löytyi ja sykekin kuultiin. Mutta sitten np-ultrassa rv 12 kaikki ei ollutkaan enää hyvin, vaan sikiön kehityksen todettiin pysähtyneen jo muutamaa viikkoa aikaisemmin. Kyseessä oli siis keskeytynyt keskenmeno. Mitään vuotoa tai muita oireita keskenmenosta ei ollut. Tosin mulla ei kyllä koko aikana ollut mitään raskauden oireitakaan, joten tosi epävarma olo oli koko ajan eikä keskenmeno tullut hirveänä yllätyksenä. Jouduin kaavintaan, josta on nyt kohta kuukauden verran aikaa. Fyysisesti olen toipunut hyvin, mutta henkinen toipuminen kestää tietysti paljon kauemmin.

Heti keskenmenon jälkeen olin sitä mieltä, että nyt kyllä riitti tämä touhu! Mutta kummasti sitä taistelutahtoa vaan jostain aina löytyy, ja kyllä me sittenkin taidetaan lähteä taas yrittämään. Meillä ei ole kertaakaan jäänyt alkioita pakkaseen, joten koko homma lähtee sitten taas alusta. Ensi viikolla on keskenmenon jälkitarkastus ja samalla uuden hoidon suunnittelu, joten sen jälkeen lienen viisaampi aikataulujen suhteen. Meidän hoitopaikassa ei ole tänä vuonna kesätaukoa, joten ehkä tositoimiin päästään jo kesällä. Jos joskus vielä raskaaksi tulen, niin keskenmenon pelko tulee kyllä olemaan ihan hirveä!

Meillä on kaikki tutkimukset ja hoidot tehty yksityisellä, ikämme takia emme edes ruvenneet jonottamaan julkiselle puolelle.

Menee varmaan hetken aikaa ennen kuin pääsen kärryille teidän muiden tilanteista, mutta toivotan kaikille paljon tsemppiä, missä vaiheessa sitten olettekaan menossa.

T: Mustaruusu

 

Kiitos kaikki ihanat!! Ade, sun viimeiset sanat käsien ristimisestä sai kyyneleet silmiin..
Papu ja Nuppu voivat kumpikin hyvin. Eli toden totta kohdussa köllii kaksi sikiötä omissa pusseissaan, kooltaan viikkoja vastaten ja sydämet läpättäen

NYT OLEN NIIN ONNELLINEN!!! Enkä tajua tilannetta siltikään. Pelkäsin pahinta, sainkin parasta. Tässä täysin ymmyrkäisessä olossa meneekin varmaan jokunen hetki. Lääkärin mukaan nyt on ihan normaalit riskit, mutta keskenmenon riski on hyvin pieni, kun koot oli hyvät ja sydämet sykki. Hidaskasvuisuus olisi ollut huono merkki. Tuonne viikolle 12 silti kaikki on tietysti mahdollista, ei riskit tiedostaen, mutta nyt jo täysillä nauttien aion tästä jatkaa.

Toivon niiiiiiiiiiin tätä samaa onnen tunnetta teille rakkaat ihanat siskokullat! :heart: :heart:

Palaan myöhemmin kommentoimaan teidän kaikkien kuulumisia, nyt valmistaudun työpalaveriin eli yritän tuolta pilvistä saada edes jalat maan pinnalle

 

Ihanaa, Miru :heart: :heart: :heart: !

Eikös me sanottu, että kaikki on kunnossa :saint: ! (Inhottavaa jälkiviisastelua, tiedetään...) Mahtavaa, että sait nyt varmistuksen ja vielä kaksin kappalein! Ja totta, riskit pienenevät päivä päivältä ja koska sykekin on nähty/kuultu, niin varmasti voi jo hengähtää ja nauttia raskauden tuomista ihanista fiiliksistä.

Tervetuloa Mustaruusu joukkoomme! Surullista oli lukea viestiäsi. Henkinen toipuminen kestää tosiaan aikansa mutta mukava kuulla, että olet jo saanut hiukan uutta toivoa tuleviin hoitoihin. Josko sitä kuitenkin vielä kertaalleen jaksaisi yrittää...ja kyllähän sitä vaan jaksaa. Ei luovuteta!

Mulla oli ihan ok lääkärikäynti (tosin kaikessa kiireessä en ehtinyt selvittää noita kilppariasoita, perjantaina sitten). Kymmenkunta munista näytti hyvin kasvaneen (ja mahdollisesti myös joitakin pienempiä ), puregonia vähän nostettiin ja huomenna sitten orgalutrania kehiin...Perjantaina siis tiedetään, onko punktio jo maanantaina vaiko vasta ti tai ke. Alkaa jo jännittää! Aika on mennyt "nopeasti"...

 

Miru, aivan ihania uutisia, onnea :flower: !

Mustaruusulle pahoittelut kaikesta kokemastasi ja tervetuloa mukaan!

Kummilla vaikuttaa tilanne kehittyvän suotuisasti. Kyselet sitten perjantaina niistä kilppariarvoista, kyllä se varmaan kannattaa varmistaa ja vaikka otattaa uudet kokeet. Kauanko siitä kaiken kaikkiaan nyt on kun aloit sumuttamaan? Tässä nimittäin voi olla itsellä seuraavaksi ko hoito edessä.

Testasin äsken negan. En enää pystynyt odottamaan, kun toiveet alkoivat olla niin korkealla kun mitään tuhrua tai muutakaan ei ole näkyvissä. Taisi kuitenkin tämä kierto vaan olla ainutlaatuinen hitaudessaan. Kerran aiemmin muistan kierron venyneen näin paljon ja tuhrun pysyneen poissa näinkin pitkään, siitä on n. 1,5 vuotta aikaa, se oli laparoskopian jälkeen ja silloin oli ekaa kertaa lugesteronit käytössä.

En tiedä miten tästä sitten jatketaan, julkiselle on lähete olemassa, mutta en tiedä tekevätkö hoitoja enää nyt kun siellä varmaan heinäkuu kesätaukoa. Lisäksi ymmärsin, että eivät tee siellä ivf-hoitoja lyhyellä kaavalla, mikä meille viimeks tehtiin. Enkä muutenkaan tiedä jaksetaanko tästä enää jatkaa hoidoilla tai muutenkaan.. No, täytyy nyt selvittää ne kilpirauhasarvot ja kysyä kannattaako/voiko niille tehdä jotain jos ovat vielä koholla.

Lähden tästä nyt keräilemään itseäni, sydämeen sattuu.

 

Mirulle Onnea mahtavista ultra-uutisista!!

Ennille iiiiiso hali!

Mustaruusulle tervetuloa!!

täällä taas, ei sitä vaan voi poiskaan pysyä... meidänkään klinikalla ei ole tänä kesänä taukoa, meidän paussi ei siitä johdu, vaan omasta jaksamisesta ja muutenkin.. ajatukset kyllä vaan ja ainoastaan pyörii tän asian ympärillä kun traktorillä yksikseen pärryyttää menemään..
viimeyönä syntyi vasikka, olin aivan kuutamolla.. en edes herännyt poikimiseen(on valvontakamera) mies minut herätti ja potki navetalle.. meillä ei ole kuin kaksi sarvellista lehmää ja poikinut oli toinen niistä.. no nyt on muhkea mustela ja turvonnut käsi kun puski minua, hitsi vie.. normaalisti on tosi mukava rauhallinen elukka... miulla on taas flunssa ja kun yskimiseltä unen saa on tolkku ihan pois.. no hengissä kuitenkin vaikka kipeetä tekikin...näin ohi aiheen juttua..

nyt alkaa olla meno jampoilla sellasta että nukkumaan tarvii laittaa, palaan taas kunhan hommiltani joudan.

 

Mirulle Onnea mahtavista ultra-uutisista!!

Ennille iiiiiso hali!

Mustaruusulle tervetuloa!!

täällä taas, ei sitä vaan voi poiskaan pysyä... meidänkään klinikalla ei ole tänä kesänä taukoa, meidän paussi ei siitä johdu, vaan omasta jaksamisesta ja muutenkin.. ajatukset kyllä vaan ja ainoastaan pyörii tän asian ympärillä kun traktorillä yksikseen pärryyttää menemään..
viimeyönä syntyi vasikka, olin aivan kuutamolla.. en edes herännyt poikimiseen(on valvontakamera) mies minut herätti ja potki navetalle.. meillä ei ole kuin kaksi sarvellista lehmää ja poikinut oli toinen niistä.. no nyt on muhkea mustela ja turvonnut käsi kun puski minua, hitsi vie.. normaalisti on tosi mukava rauhallinen elukka... miulla on taas flunssa ja kun yskimiseltä unen saa on tolkku ihan pois.. no hengissä kuitenkin vaikka kipeetä tekikin...näin ohi aiheen juttua..

nyt alkaa olla meno jampoilla sellasta että nukkumaan tarvii laittaa, palaan taas kunhan hommiltani joudan.

 

noni ja tuli sit kaks kertaa, hoh hoh

 

Kyllä tänään on koettu kaikki inhimilliset tunnelmat tässä pinossa.

Miruliini, onnittelut sinne pilviin... Kannat mukanasi kahta suurta elämän ihmettä. Tässä menee aivan sanattomaksi liikutuksesta. Onnea onnea rakas ystävä!!!!!!!!! :heart: :heart: :heart:


Ennikulta. Tekisi mieli raivoitkeä sun puolesta - ja niin taidan tehdäkin. GGGRRRRkele!
En nyt aloita perinteistä "testaathan vielä kuitenkin uudelleen"-litaniaa, koska vaikka niin tekisitkin, se ei nyt auta varmaankaan tippaakaan sun oloa. En löydä oikein mitään hyviä sanoja nyt. Puin vain nyrkkiä vihaisena sun puolesta. Ei sun tarvii koota itteesi yhtään sen nopeammin, kuin jaksat. Mutta täällä ollaan sua varten, kun siltä tuntuu.

Juuri huusin ja vollotin autossa matkalla jumpasta kotiin. Miehestäni tuli tänään setä. Kateelliseen fiilikseen sekoittuu vielä halpamainen olo siitä, ettei osaa iloita kovin suuresti. :'(
Mutta ei tartte onneksi ollakaan mikään tönkköbuddha ja aina meditoimassa itsensä hyvälle mielelle. Kesken vollottamisen tulin ajatelleeksi, että tämä yltiöitkuisuus ennustaa menkkoja saapuviksi ja sitten itketti vielä enemmän! No lopulta melkeen nauratti tuo ajatuskulku.

Kummi, sä elät jänniä aikoja tosiaan! Oli kiva kuulla, että munia on tullut näkyviin!
Millä mielin punktioon?

Kesä, ihanaa, kun pistäydyit!!!! Onpa sulla ollut hurja yö. Jälleen ihmettelen, mikä nainen kykenee tuollaisiin suorituksiin kun itse hädin tuskin jaksaisin nousta kusettamaan koiraa yölliseen aikaan. Kuulostaa viisaalta tuo hoitotauko kumminkin. Jos vain maltat...

Mustaruusu, kaunis nimimerkki sulla! Todella lämpimästi tervetuloa, vaikkei todella toivoisi kenenkään tunnistavan itseään tämän pinon otsikosta. Tarinassasi oli paljon tuttua surua ja pettymystä, vaikkakin jokaisella on tietenkin ihan oma taakkansa kannettavanaan. Täällä sitä taakkaa saa keventää kaikin keinoin ja sanoin!
Hoen sulle vielä samaa mantraa taas kuten aiemmin, että vaadit sitten sen ultrauksen keskenmenon jälkitarkastuksessa. Ettei vaan jää jotain sinne kohtuun. Sori, jos holhoan, mutta kun aina se ultraus ei ole rutiinijuttu jälkitarkastuksessa.

Mikä päivä, tosiaan. Rutistan teitä kaikkia LUJAA ja
laulan Miruliinin pikkuisille tuutulaulun... :heart:

Jumpannut ja vollottanut Adeliini

 

Kiitos tervetulotoivotuksista!

Kesältä piti kysymäni, olenko liian utelias jos kyselen oletko kenties jostain täältä itäisestä Suomesta päin kun kirjoittelet mie ja sie..? Mulla on muuten kanssa kaksi hevosta, lueskelin että sullakin on hevosia.

Adeliini kiitos huolenpidosta, kyllä meidän jälkitarkastuksessa ihan varmaan ultrataan. Negaan päättyneiden hoitojenkin jälkeen on aina ultrattu ja katsottu, että munasarjat on toipuneet, joten kyllä nyt varmaan keskenmenon jälkeenkin. Ollaan yksityisellä hoidossa ja siellä on kyllä kaikki tehty ihan viimeisen päälle hyvin. Mutta kyllä siihen hintaan tietysti sietää tehdäkin!

 

Täällä taas.

Ennille suuren suuret lohtuhalit. Eipä tuossa tilanteessa voi kun kysyä loputonta kysymystä, miksi????? Eikä varmasti uuteen rumbaan lähteminen tunnu mahdolliselta juuri nyt. Ehkäpä saatte pahimmasta surusta toivuttuanne kesästä ja tauosta kuitenkin uutta voimaa. Jospa nyt voisitte panostaa toisiinne ja elää stressivapaampaa parisuhdetta. Tiedän, että nämä kuulostavat kliseiltä eikä kukaan voi mennä sanomaan mikä on hyväksi, mutta ihan varmasti täydellinen hoitotauko voi saada hyvää aikaiseksi ihan omassa mielessä ja varmasti kun aikaa ja energiaa jää kahdestaan mukavaan puuhasteluun, tuo se taas hyvää tullessaan. Mutta päivä kerrallaan. Jaksamista :hug: :hug:

Kummille tsemppiä lähestyvään toimenpiteeseen. Hyvältä kuulostaa rakkulatilanteesi. Hienoa, että lääkkeet on tehonneet hyvin. Viimeisiin päiviin paljon suklaata. Sillä nämä minunkin munasolut kasvateltiin täyteen mittaansa =)

Ade, kuulosti tutulta tuo vollottaminen. Voi sinua. Mulla myös aina ennen menkkoja tuli mega-alakuloisuus ja kaikki itketti ja riita miehen kanssa syntyi aiheesta kuin aiheesta. Voihan se mieliala kuitenkin ounastella jotain muutakin...jospa se koti-inssi olisikin tuonut toivotun tuloksen? Milloin sulla pitäisi jotain kuulua? Pyyntö: laula tänä iltana mulle se tuutulaulu - viime yö meni hyvin heikoilla unilla ja kun väsymys riivaa muutenkin koko päivän olisi ihanaa, jos saisi nukuttua

Kesälle kovasti lähettelen lämpöisiä ajatuksia! Uskomattoman sitkeä nainen ja selviydyt vaikka mistä. :flower:

Mustaruusulle pahoittelut kovista kokemuksistanne. Elämä antaa ja elämä ottaa. Kunpa se vain joskus jakautuisi tasaisemmin. Päivä kerrallaan uutta alkua kohti kuitenkin. :hug:

Jos ette halua/jaksa kuunnelle raskausasioitani, sanokaa. Välillä tuntuu ristiriitaiselta hehkuttaa tai valittaa oireista, mutta en halua teidän seuraanne jättääkään
Varasin tänään neuvola-ajan. Niin kumman taikauskoinen kun olen, en voinut tehdä sitä ennen ultraa ja varmuutta. Neuvolaan siis 19.5. ja silloin seuraavan kerran näemme, onko kaikki edelleen hyvin. Meillä on kiva neuvola, kun joka kerta saa ultran samalla. Vaikka ilmeisesti sitten siirrynkin tuonne keskussairaalan äitiyspolille, kun kaksi on tulossa. Viime yönä tosiaan näin unta vaunujen hankinnasta - heti se pää alkaa raksuttamaan täysin turhia ja epäoleellisia asioita.. Nyt haukotukset venyy niin pitkiksi, että kohta taitaa nukkumatti kolkutella ovea täällä..

Hyvää yötä kullanmurut!

 

Moro Murut!
Olipa tosiaan taas tullut kaikenlaista ikävääkin luettavaa....sympatiseeraan kovasti Adeliinin tuntemuksia; muutama viikko sittenhän mä kuulin ystävästäni, joka odottaa lasta (yllärillä..). Sensuroimatonta (tai nyt jo sensuroitua) tekstiä ja kateuden kyyneliä putoili aika paljon. Mutta aika on kyllä ihmeellinen juttu, pikku hiljaa olen alkanut "hyväksyä" sen tosiasian, että ihmiset saavat lapsia (jopa oli kovin älykkäästi muotoiltu ) eikä se meiltä ole pois. Toivottavasti kesään mennessä uskallan jo tavatakin ko. kaverin.

Ennille suurensuuret :hug: . Pettymys on varmasti kova, kun kiertokin venyi tavallista pidemmälle. Epäreilua. Et ole varmaan vielä jaksanut miettiä yhteydenottoa julkiselle puolelle, mutta kun/jos siltä tuntuu, tee se heti. Hoitojen aloitus kun tuppaa siellä venymään useamman kuukauden. Meille sanottiin suoraan, että palataan syksyllä asiaan, jos nyt ei tärppää. Onpahan ainakin jalka ovenraossa, varsinaiset päätökset noiden suhteen voi sitten tehdä hyvin myöhemminkin.

Moikka Kesällekin! Kiva kuulla sieltä päin. Teillä kyllä säpinää riittää, olet aika sissi! Muista ottaa kuitenkin iisisti kipeänä, jos vain pystyt...

ON: Ei mitään erityistä eilisen jälkeen...Päänsärkyä ehkä hieman ja samoin v.tusta pikkuisen normaalia enemmän . Mies- ja lapsiparat (siis töissä ) joutuvat kärsimään...Tänään pistän ekan orgalutranin. Pidän peukkuja pystyssä, ettei tule vanhat vaivat takaisin. Hyvillä mielin olen (ainakin vielä ) menossa punktioon. Saa nähdä, muuttuuko mieli sitten sitä ennen...

 

heippa hei taas...

lapsosia tulin untenmaille laittelemaan.. mutta pikana tänne tässä välissä...

Mustaruusu, kyllä joo oon itäsuomesta, etkä oo liian utelias... ootko siekin täältäpäin, sehän olis mahtavaa.. ja juu heppoja löytyy, nyt siis neljä joista kaksi tammaa , toisella kaksi viikkoinen orivarsa ja yksi oripoika. Toinen tammoista varsoo vielä kuukauden sisään.

Ja iisisti pitäis tosiaan ottaa, taitaa olla jo keuhkoputkissa tää tauti.. sen verran koskee putkeen kokoajan(pientä lämpöä myös), ja tuntuu että saa keuhkot yskiä pihalle.. ei kiva.. mutta nyt ei oikeesti jouda sairastelemaan.. kunhan kylvöt on tehty niin sitten vasta, siihen asti vaikka pää kainalossa!

Tuo neuvolan varaaminen on ollu miullakin aina tosi vaikeeta, en ennen kuin 10 vko on täynnä.. mikä siinä lie.. mutta onneksi ei viimeeksi ollut aikasemmin, kun se oli samalle päivälle varattu kuin nt-ultra rv11.. no sen neuvola-ajan sain kuitenkin perua sattuneesta syystä..

Jeps, nyt mentävä.. ei nuo isommat jampat tuosta taas suostu punkkaan taipumaan.. etenkin esikko 12 vee, kyllä murkkuikä on pelottavaa.. miulla ei oo mitään jakoo, onneksi uskoo vielä isäänsä... että tervetuloa Miru vanhemmuuteen.. heh heh.. no joo vitsi vitsinä.. mutta ottaa voimille taistelut pojan kanssa, mieli tekisi ottaa syliin ja rutistaa, mutta arvatkaa vaan onnistuuko.. ja ihan vapaasti saat hehkuttaa raskauden olotiloja ja tuntemuksia, ne on ainutlaatuisia ja ihania kokemuksia sinun elämässäsi! mut nyt on mentävä oikeesti........

 

Ensinnäkin, kiitos hirveästi tuesta ja lohdutuksesta!!

Nyt on kuitenkin pieni ihme tapahtunut; ma iltapäivällä siis testi (Predictor, ostin sen koska siinä oli 2 samassa) näytti negaa, ja siihen ei oikeasti tullut tunnin sisään minkäänlaista haaleista haaleintakaan merkkiä, vaikka kuinka kääntelin ja katsoin eri valoissa.
Eilen aamuna tein sitten uuden (en pystynyt miehelle puhumaan negasta, kun ei ollut silloin kotona) ja lähdin tekemään ihan muita juttuja. Tulin takaisin vajaan 10 minuutin kuluttua ja olin pudota istualleni, kun testiin oli tullut hyvin hailakka, mutta kuitenkin näkyvä viiva! Herätin miehen, joka vahvisti että näin oikein. Olin äimänä ja vähän peloissani, että jotain on yrittänyt tapahtua, mutta koska nega oli jo tullut kerran, en uskaltanut edes teille tulla vielä kertomaan. Tänä aamuna painelin sitten veritestiin (halusin ne kilpparit testattavan myös), ja nyt iltapäivällä sain tuloksen, ja se on positiivinen ja hcg-arvo oli 609, mikä käsittääkseni ihan hyvä!
Siis voiko näin tapahtua, että noi testit ei näytä joillain tulosta oikein? Silloin oli kuitenkin jo pp12. Viimeksi kävi nimittäin samalla tavalla, että ekaan testiin ei tullut mitään ja sitten neljän päivän päästä tuli. Sitten kun tein seuraavan jonkun päivän päästä, niin oli tosi paljon haaleampi! (ja tästä en siis vieläkään ollut ottanut opikseni).

Olen suorastaan häpeissäni, että hätäilin ekan testin kanssa ja tekin siellä turhaan puolestani olette olleet pahoillaan! Näin sitä taas opittiin, että ei kannata luovuttaa ja ei kannata ainakaan testata ennen virallista päivää!

Nyt täytyy taas rientää, jotain ihan epäolennaista muuta asiaa pukkaa koko ajan, mutta palaan vielä kommentoimaan.

Enni + ihme.

 

ihmeitä siis tapahtuu.. aivan ymmyrkäisenä onnesta teidän puolestanne
Onnea ihan hurjasti! Voiko ihanampaa ihmettä ja lahjaa tapahtua :heart:

Eihän kaikille näytä virallisenakaan testipäivänä kotitesti plussaa saatikka pp12. Siinä mielessä hätiköit ja aivan suotta sait murheen mieleesi, mutta kylläpä pyyhittiin pois ihanalla tavalla. VOI MITEN IHANAA!!!!

 

Enni, nyt kyllä jätän nyrkin puimisen ja hypin puolestasi ilmassa kiljahdellen Nopeita upeita käänteitä nainen! Äläkä YHTÄÄN pahoittele siellä hätiköintejäsi.
Täällähän on kohta vauvabuumi käynnissä! Miruko se laittoi liikkeelle hemmetinmoisen kevätplussapuhurin?!

Niin ja Miru, sinunhan juuri pitää käydä täällä raportoimassa oireitasi ja luomassa positiivisia raskausfiilareita meille kaikille. Välillä on tosin käynyt mielessä, että kauankohan jaksat tässä pinossa hengailla, kun itselläsi on niin toisenlainen vaihe menossa... Ja siis pitääkin olla! Mutta onnellinen olen, jos pysyt jengissä mukana!

Omanapaista juttua sen verran, että olen yrittänyt valmistautua henkisesti koska tahansa alkaviin menkkoihin - veikkaan 24 tunnin sisällä - ja aloittaa sen jälkeen sen ihan oikean tauon. Orientoitua kesään ja yhteiseen ulkomaan matkaamme mieheni kanssa. Varoittelin tuossa juuri miestäni, että parit pettymyksen kyyneleet ovat taas luvassa, mutta hän lupasi urhoollisesti kestää ne. (No onko hänellä vaihtoehtoa..?)

Nyt on pakko ryhtyä tekemään koulutushommia, mutta I'll be back!
Ja vielä kertaalleen: Hurraa Enni!!!

 

Enni, nyt kyllä jätän nyrkin puimisen ja hypin puolestasi ilmassa kiljahdellen Nopeita upeita käänteitä nainen! Äläkä YHTÄÄN pahoittele siellä hätiköintejäsi.
Täällähän on kohta vauvabuumi käynnissä! Miruko se laittoi liikkeelle hemmetinmoisen kevätplussapuhurin?!

Niin ja Miru, sinunhan juuri pitää käydä täällä raportoimassa oireitasi ja luomassa positiivisia raskausfiilareita meille kaikille. Välillä on tosin käynyt mielessä, että kauankohan jaksat tässä pinossa hengailla, kun itselläsi on niin toisenlainen vaihe menossa... Ja siis pitääkin olla! Mutta onnellinen olen, jos pysyt jengissä mukana!

Omanapaista juttua sen verran, että olen yrittänyt valmistautua henkisesti koska tahansa alkaviin menkkoihin - veikkaan 24 tunnin sisällä - ja aloittaa sen jälkeen sen ihan oikean tauon. Orientoitua kesään ja yhteiseen ulkomaan matkaamme mieheni kanssa. Varoittelin tuossa juuri miestäni, että parit pettymyksen kyyneleet ovat taas luvassa, mutta hän lupasi urhoollisesti kestää ne. (No onko hänellä vaihtoehtoa..?)

Nyt on pakko ryhtyä tekemään koulutushommia, mutta I'll be back!
Ja vielä kertaalleen: Hurraa Enni!!!

 

En ole uutta testiä tehnyt. Soittoaika huomenna omalle gynelle josko sinne pääsis verikokeeseen. Se on klo:14 jlk. En ole jaksanut juuri koneella olla. Välillä ihan hirmusti masua poltellut. Sitten ollut pää kipeä melkein koko päivän ja meinas jopa taju mennä, kun nii kovasti huimasi.

 

Onnea hurjasti Enni :heart: :flower:

 

ONNEA ENNI :flower: :heart: :flower: !
Vallan ihania ja yllättäviä uutisia täällä! Eikä panna pahaksemme, vaikka menikin tässä järjestyksessä .

Ja Miru, et tietenkään saa lopettaa kirjoittelua...Mitäs me sitten tehtäsiin, jos sä ja Ennikin häipyisitte muille palstoille :/ ?

Pieni kysymys lopuksi: kuka teistä on käyttänyt orgalutrania (valmiita neuloja)? Osaisikohan joku neuvoa, mitä sille ruiskun sisällä olevalle "tyhjiölle" voi tehdä....Osa ruiskusta siis nestettä, osa ilmeisesti ilmaa...Mutta niitä ilmoja ei oikein saa sieltä pois, tai minä en ainakaan onnistunut. Ilmaa jää ruiskuun mutta nestettä tulee silti neulan kärkeen. Sekava selostus ?

 

Huomenta rakkaat!

Pikainen vastaus vain Kummille noista Orgalutraneista. Minut opetettiin klinikalla käyttämään kyseistä piikkiä ja niin oudolta/väärältä kuin se tuntuukin, tässä kyseisessä piikissä nimenomaan tuo ilmakupla pitää painaa nahan alle. Se kuulemma parantaa aineen imeytymistä ja perille menoa. Tivasin ja intin, ettei voi olla, mutta hoitaja kertoi että tämä on nimenomaan valmistajan suositus. Siispä tuo kupla sisään meni joka kerta. En muista menikö se ennen ainetta vai vasta aineen perään. Siitä ilmeisesti aiheutui sellainen jännä pieni pallura pistokohtaan, joka sitten muutamassa tunnissa katosi. Näin ainakin Fertinovassa ohjeistettiin ja minä ohjeita noudattamalla sain tavaran sisään ja olen hengissä. Kun kuitenkin tuohan tulee nimenomaan nahan alle. Vähän ikävä koko operaatio kyllä oli Puregoniin verrattuna, mutta Pregnyliin nähden taas paljon helpompi.

Tsemppiä!

Aurinkoa kaikille - en minä täältä minnekään katoa ja haluan teidät edelleen tavata. Tuo parin viikon päästä ehdotettu ajankohta käy minullekin sillä varauksella, että pahoinvointi ja yliväsymys voivat vähän hankaloittaa. Mutta ainakin pikainen tapaaminen onnistuu varmasti ja sitten vähän kesämmällä vaikka taas ajan kanssa. =)

 

Ihmeitä näköjään aina tapahtuu...


Miullakin oli nyt orgalutranit käytössä, ka minä pistin ihan vaakasuorassa suoraan nahkaan(ehkän ihan hiukka alaviistoon) ja kupla viimeisenä, sen tarkoitus on työntää kaikki neste pois myös neulasta, muuten sitä jää neulaan ja näin mahdollisesti ei mene tarpeeksi ainetta.. näin miulle klinikalta ohjeistettiin, ei siis ilmaa ensin vaan jälkeen, mie en olis kyllä uskaltanut sitä kuplaa päästää ensin, vainoharhainen oon kyllä näitten piikkien suhteen.

Kävinpä miekin eilen illalla päivystyksessä.. kun en oo saanu nukuttua tältä yskältä enää moneen yöhön.. no keuhkoputken-ja poskiontelontulehdus oli.. nyt on sit lääkitystä ja levätäkin pitäis.. mutta mutta..

Nyt poistuu taas hän, pollenpalleroiset on vielä tallissa, kun aamulla ripsutteli vettä, ei tahtonu varsulia kastella..

 

En ole raskaana! Terolutit heti käyttöön ja kaksi pvässä.
Ultraan kun kp10-14. Että näin täällä.

 

Kiitos Kesälle ja Miruliinille tiedotuksesta! En minäkään sitten kuollut, vaikka ilmaa menikin mukana ... Kumma, ettei mua ohjeistettu ollenkaan tuolla tavalla kuten Mirua. Sanottiin vain (siis vielä tänä aamuna!), että neula vaan ensin pystyasentoon ja koputtelua, että ilmakuplat tulevat sielä pois...Noh, eilen tuli pistettäessä samanlainen "pallukka" pistoskohtaan kuin Mirulla, toissapäivänä ei tullut...Toivottavasti en ole mokannut vielä kovin paljon.
Tuliko teille muuten ihottumaa pistoksen alueelle? Mulla maha punoitti toista tuntia sen jälkeen ja ikävää kutinaa/kirvelyä.

Voi Kesä, etkö millään saisi levättyä paria päivää? Keuhkoputken tulehduskin kun voi vielä muuttua vaarallisemmaksi taudiksi, jos sitä ei kunnolla hoida...

Tsemppi Pigletille!

Ja Mirulle kestävyyttä pahoinvointiin!

Hörs taas...Huomenna ultran jälkeen varmaan uusi tietoja.
:wave: