Heipparallaa pitkästä aikaa!
Minusta ei olekaan vähään aikaan kuulunut. Olen yrittänyt enemmän keskittyä muihin hommiin, kun tuntui että vauvahaaveesta tuli liian pakonomainen. Tän kierron ovista yritin bongailla, välissä jopa kaks kertaa päivässä tikutin, mutta ovishuippua en löytänyt. Ainoastaan lämpöjen noususta huomasin, sekä masukivuista, että nyt on ovulaatio meneillään. Peitonheiluttelutkin jäi vähän vähemmälle tässä kierrossa, itseasiassa vain kp 11 ja 14 tuli touhuttua. Ja nyt täällä itkua tuherran ja olo on varovaisen onnellinen. Tein äsken r-testin kp 25/27-28 ja haalea plussa piirtyi ikkunaan testiajan sisällä :heart: Olo on ihan uskomaton. Olen suunnattoman onnellinen, että meille vihdoin suotiin tuo kauan odotettu plussa mutta silti pelottaa, uskallanko iloita. Ja pelkään jos vauva meneekin kesken. Täytyy nyt vain uskoa ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Minun kohdallani se ainakin on niin, että tieto lisää tuskaa. Esikoista kun odotimme, olin heti varma että kaikki menee hienosti, ja niin menikin. Kuopukselta taas oli muutamaan otteeseen raskauden aikana vuotoja, jotka säikäytti joka kerta yhtä suuresti. Sitä pelkäsi paljon enemmän, kun tiesi kuinka moni asia voi mennä pieleen.
Mutta nyt rauhallisin mielin eteenpäin ja nautin tästä hetkestä mikä meille on suotu :heart: Voiko ihanammin päivä enää alkaa ? =)
Minä testailen vielä parin päivän päästä ja tulen sitten kertomaan, joko minut voi siirtää plussanneisiin.
pojatx2, mulla tuli mieleen kiinnittymiskivut, voisko ne olla mahdollisesti niitä??
ella-83 pidetään peukkuja.