KM:n jälkeen plussaavat 2011

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
tikkunen: Mitä olen nyt puolentoista vuoden aikana näillä palstoilla pärräillyt ja yrittänyt oppia kaiken mahdollisen ja ihmeellisen raskautumisista yms. niin sanoisinpa, ett kuulostaa aikalailla tavalliselta turhuttelu pari päivää ennenkuin kuin tädin pitäisi tulla ja sitten plussa testissä muutaman päivän päästä. Se tuhruttelu oli ns. valemenkat. Eihän tuhruttelu mieltä ylennä, mutta usko vaan plussaan ja siihen, että se pysyy. Mikä dpo sinulla on nyt? Oliko viiva toisena päivän vahvempi kuin ekana päivänä? Pidä meidät ajan tasalla. Peukuttelen!! t. Ottis
 
KM:N JÄLKEEN PLUSSAAVAT:

Nti. B...............kkm 11/09............................(1)
Uniperhonen......km 12/09..............................(1)
memmuska .......ku 03/10...............................(1)
Santtu81......... km 01/10, km 06/10................(1)
Tepu................kkm 03/10, km 09/10...............(1)
Rebellina...........km............................ ...........(?)
nelli.................tm 8/10, km 10/10, 12/10.........(1)
*aurora*.........km 02/10, 01/11.......................(1)

------------------------------------------------------------------------

Plussanneet:

2009
Elokuussa: Ilona (km 05/09, 07/09), Kauris55 (km 03/09)
Syyskuussa: Tiitu-tii, J-R (tm 07/09)
Lokakuussa: Sarppa75 (kkm 08/09)
Marraskuussa: Tilkku (km 07/09)
Joulukuussa: Unnna (km 11/08,05/09,11/09)

2010
Tammikuussa: Jane75 (kkm 09/06, 03/09, 09/09), Tipsuliini (km 07/09, tm 11/09)
Helmikuussa: Minttuli80 (kkm 10/09)
Maaliskuussa: Mimis (km 05/09), Saisi tulla, 29v. (kkm11/09) , Ellu* (kkm 11/09), Tiukku (kkm 11/09), Strumppis (km 12/09), lullu (km 12/09)
Huhtikuussa: Lakallis (kkm 10/09)
Kesakuussa: mi-iuska (tm 05/09, 10/09, kkm03/10), A-M (kkm 08/08,km 11/09)
Heinäkuussa: Sini (km 11/09)
Elokuussa: Viveca78 (ku 12/08), Orvokki (km 04/10)
Lokakuussa: Sipi (kkm 03/10, kkm 07/10), Hansu (kkm 02/09, 07/09, tm 05/10)
Marraskuussa: Juissis (km 11/09, km 09/10), Piu (kkm 02/10)

2011
Tammikuussa: Beata73 (km 10/09), Prune (km 12/09), Miltsi (km 08/10),
tikkunen (kkm 09/10)

--------------------------------------------------------------------------

Synnyttäneet: Ilona Tyttö 04/10, Tiitu-tii Poika 25.5.2010, J-R Tyttö 1.6.2010, Sarppa Poika 25.6.2010, Tilkku Poika 17.7.2010, Jane75 Poika 01.10.2010, Tipsuliini Tyttö 6.10.2010, Minttuli80 Tyttö 12.10.2010, Mimis Tyttö 29.10.2010, Saapi tulla Poika 13.11.2010, lullu Poika 30.11.2010, Strumppis Tyttö 10.12.2010, Lakallis Tyttö 2.1.2011
 
Viimeksi muokattu:
Miltsille ja Tikkuselle onnittelut plussasta!

tikkunen, mullahan oli myös plussakierrossa pari päivää ihan kunnon tuhrua siihen aikaan, kun menkkojen olisi pitänyt alkaa ja rintojen arkuuskin helpotti kuten aina tädin tullessa ja popsin nuo päivät särkylääkkeitäkin menkkakipuihin. Sitten vuoto loppuikin ja rinnat tuntui seuraavana aamuina aroilta ja tein plussatestin... Joten älä tuota tuhrua huoli :)

Onnea ja tsemppiä kaikille huomisen ja ylihuomisen ultrakävijöille!!!! Hengessä ollaan mukana ja uskotaan että kaikki hyvin :)

Beata, mullahan oli myös pientä veristä vuotoa ja sen jälkeen pidempäänkin pientä tuhrua ihan alussa, joten ei sen todellakaan tarvitse mitään pahaa tarkoittaa.
 
Kiitoksia kaikille onnittelijoille! Päässä pyörii niin lujaa vielä että on ihan öönä :)

Ottis: DPO 17, olettaen, että bongasin oviksen oikeana päivänä eivätkä tikut valehdelleet :) Tein tän päivän testin aika laimeasta (2h), kun en aamulla unenpöpperössä klo 5 tajunnu että hey, tää on nyt se aamupissi! :D Viiva oli samanmoinen, yhtä haalea kuin ekasta testistä ja ajattelin vain mielenrauhani takia tehdä vielä lauantaina testin, kun on vapaapäivä.

On vaan huimaa, kun alkaa heti vertaamaan edellistä raskautumista ja niitä tuntemuksia. Ensimmäisellä kerralla tunsin kaikki kiinnittymiskivut ja tuli kiinnittymistuhrukin. Oli olo, että tulee kipeeks jne. Ja nyt on vaan ollu omituista nipistelyä ja pientä muljailua alavatsassa. Kova väsymys on kyllä ollut tiukasti olkapäillä tällä viikolla ja samoin rintojen aristus + viime viikosta asti ollut jatkuva nälkä. Sitä vaan tarkkailee kaikkea itsessään niin paljon ja pelkää että ääh, ei nää oo mitään "kunnon oireita" ja että pää vaan kiusaa vauvahaaveilijaa :/

Rebelliina: mee vaan ostamaan testi niin tiiät mitä masussa tapahtuu :)

Vielä kerran huomisen ultraajille hyviä tuulia ja parhaita uutisia! :)

Niin ja beatalle parempia unia jännittävään yöhön :)
 
Vautsi, taallahan on kaynyt oikein plussien suma, suuret onnittelut Tikkunen ja Miltsi, paljon vauvaliimaa ja tarrasukkia matkaan!

Tervetuloa mukaan haaveilemaan Sirkku :-).

ON - Huominen ultra jannittaa ihan kamalasti. Olen yrittanyt turruttaa mieleni siihen pahimpaan vaihtoehtoon, mutta samalla yritan pitaa toivoa ylla "jos sittenkin...".

Kivaa iltaa kaikille!
 
Miltsi, hurjasti onnea plussasta. Ja tietysti vauvaliimaa ja tarrasukkia ja hyvää onnea sylintäydeltä.

Tikkunen, onnea ylläriplussasta ja kaikkea hyvää raskauteesi. Tuommoinen tuhruttelu ennen plussaa on kai hyvinkin tavallista, ei siitä kannata olla huolissaan, kun plussakin vahvistui. Ja minä en ainakaan näitä kahta viimeisintä plussaa ole millään tavalla aavistanut, vaikka hyvin olen raskausoireita muissa kierroissa kuvitellut.

aurora, hurjasti tsemppejä huomiseen ultraan. Tervettähän se on kaikkeen varautua, mutta eiköhän siellä kaikki hyvin ole.

Beata, olettekos saaneet asioita läpikäytyä? Hurjasti tsemppejä ultraan sinullekin. Toivottavasti saisit jatkossa nukuttua paremmin. Minäkin näin viime yönä painajaista, jossa mut oli sidottu sänkyyn ja minulle alettiin antaa pistosta, joka lopettaisi raskauden. Ei tullut uni enää silmään sen jälkeen. Kai meidän alitajunnat käsittelee km-pelkoja ja ultra-pelkoja, mutta olis se kiva olla edes yöt rauhassa.

Ottis, kiitos pahoinvointionnitteluista. Vaikka en tiedä, onko onnitteluihin syytä, kyllä tästä tuntuu taas sellainen täysin invalidisoiva helvetti alkaa. Mutta mitäpä sitä ei hyvästä syystä kestäisi. Aika tylsiä nuo sun testitemppuilut, mutta eiköhän se oikea plussa sitten joskus vielä toivottavasti oikeasti näy.

Sirkku, tervetuloa joukkoon. Meillekin kolmatta nyt ehkä toivottavasti odotellaan.

Minulla on nyt alkanut oikea hirvittävä pahoinvointi. Huono olo vaivaa 24/7, öisinkin pitää siitä kärsiä. Nukkumaan täytyy mennä viimeistään kahdeksalta, ettei ala koko yön oksennusrumba. Mieli on huojentunut, vaikka tämähän kertoo vasta normaalista hcg-tasosta. Mieskin oikein hykerteli innoissaan. Saapa nähdä, kauanko jaksaa iloita, kun minusta ei paljon iloa kodin ja lastenhoidossa tai muutenkaan ole. Vielä kaksi yötä ultraan, huh. Jospa sitten ainakin painajaiset vähän helpottaisi.

Mukavaa viikonlopun odottelua!

Prune
 
Onpa Ottiksen päivittämä lista ilo silmälle, ihanasti alkanut vuosi plussien merkeissä.

Tikkuselle hirmuisesti onnea viimeisimmästä plussasta :)

Tervetuloa mukaan Sirkku.

Hui kun mua jänskättää ultraan menijöiden puolesta, toivottavasti huomenissa ja ylihuomenissa saadaan hyviä uutisia. Tsemppiä itse kullekin. Olette ajatuksissa.

Sini
 
Pikaisesti vain tikkuselle - aikoinaan minulle kävi ihan samoin, eli pettyneenä huomasin menkkojen alkavan liian aikaisin kunnon tuhruilla jotka kestivät pari päivää mutta eivät siitä sitten voimistuneet oikeiksi menkoiksi vaan hävisivät. Ja sitten kun testasin niin plussaa näytti. Ja nyt se plussa on jo kolmivuotias rakas poika. :) Joten ihan mahdollista on että niin käy, oikein paljon vauvaliimaa ja onnea sinnepäin lähettelen!

Ja täytyy vielä sanoa että on ollut erityisen ihanaa lukea Beatan ja Prunen plussauksista kun aikoinaan aktiivisesti samoihin aikoihin kirjoiteltiin niin jäitte niin hyvin molemmat mieleen! Onnea, onnea molemmille ja paljon tsemppiä tuleviin ultroihin ja muihinkin koettelemuksiin. :)

Ja kaikille teille muillekin jo plussanneille mielettömästi onnea ja jaksamista, ja plussaa vielä metsästäville suurensuuret tsempitykset, olette hyvässä seurassa täällä näiden muiden ihanien ja vahvojen naisten kanssa. Ja kuten aina, Ottikselle erityisterkut ja -halit.

Jane ja pikkukakkonen 4kk
 
Heippa kaikki!

Olen lukenut viestejänne viime heinäkuusta saakka, jolloin sain keskenmenon. Teitä lukiessani olen saanut teistä ja teidän jutuistanne tukea minulle vaikeaan aikaan. Lisäksi olen oppinut paljon uutta raskautumisesta ym. Minulla siis on jo lähes kolmevuotias tyttö ja toista vauvaa aloimme yrittämään viime toukokuussa. Heti kesäkuussa tärppäsi, mutta meni siis kesken viikolla 10.

Olen tikutellut ovista lokakuusta lähtien ja koskaan en ole plussaa tikkuun saanut. Joskus harvoin jonkun hailakan viivan. Luulin jo, että minussa on jotain vikaa... kunnes tässä muutama päivä sitten ymmärsin mikä on ollut vikana. Kierto minulla on säännöllinen 28 päivää ja olen aloittanut tikuttamaan n 11.päivästä. Tämä edellinen kierto meni niin, että siinä 9.päivän paikkeilla oli tosi limaista :), mutta tikutin taas kuten ennenkin, eikä plussaa näkynyt. Kuitenkin nyt keskiviikkona sain raskaustestiin plussan. Onneksi laitoimme simppasia jo liikkeelle ajoissa. Sanoinkin miehelleni, että ei nämä simpat varmaan tositoimiin pääse...

Näköjään kannattaa siis aloittaa tikuttelu jo tosi aikaseen eikä ohjeiden mukaan.

Mahtavaa, ei oikein todeksi voi uskoa!!!
 
Onnenkantamoinen: Voi ku ihanan yllärin sait. Voisinpa siirtää sut tonne plussanneisiin :). Onnittelut siis onnistuneesta oviksen tikuttelusta, oikein ajoitetusta pupustelusta ja viimein plussasta :). Vauvaliimaa ja tarrasukkia.

Jane75: Ihana kuulla sinustakin pitkästä aikaa. Et ole unohtunut etkä näemmä unohtanutkaan :).

Tikkunen: Hyvältä kuulostaa sun plussasi. Oletko jo ajatellut milloin menet varhaisultraan?

*aurora*, Prune ja Beata: Täällä mä jo korviani höristelen, ett mitä ultrista kuuluu. Peukutuksia, vauvaliimaa ja tarrasukkia koko sakille!! Ette ole yksin!
 
Nopea viesti, huonoja uutisia, uusi keskenmeno diagnosoitu. Pieni oli lopettanut kasvunsa siihen 6. viikkoon ja tassa kahden viikon aikan ei uutta kehitysta tullut. Olo tyhja ja todella surullinen. En halua odottaa luonnollista poistumista, joten maanantaina menen leikkaukseen. tanaan ei pysty muuta, mutta toivottavasti huomenna paremmat olot.
 
*aurora*: Voi taivas kuinka ikävää :'(. Olen niin pahoillani. Kaavinta onkin ns. helpompi vaihtoehto kuin lääkkeellinen tyhjennys. Ainakin minulle oli, sillä siinä vasta heräsi, kun kaikki kurjuus oli jo ohi. Todella pahalta tuntuu sinun puolestasi. Anna itsellesi aikaa ja lupa surra. Sun ei tarvi olla yhtään sen reippaampi kuin miltä tuntuu. Voimia ihan jok'ikiseen hetkeen!

Tällaisinä hetkinä sitä ajattelee, ett onko se plussaaminen sittenkään kaiken väärti kun aikansa pelkää ja sitten saa kuulla sen kaikkein pahimman eli että pikkuinen on kuollut :(.
 
Voi Aurora miten surullista :´(
Olen niin niin niin pahoillani puolestasi.
Ei ole sanoja sinua lohduttaa, mutta tässä *halaus* sinulle.
Miten julmaa tämä kaikki yritys ja elämä joskus onkaan......
EN yritäkään löytää sanoja enempää.
Toivon sinulle voimia jaksaa eteenpäin ja uudelleen yritykseen kun/jos siltä tuntuu...
 
aurora, voi ei. Kauheaa kokea uusi km. Oikein paljon jaksamisia ja lämpimiä halauksia sinne. Kaavinta on tosiaan nopeammin hoidettu alta pois, jospa se nopeuttaisi surunkin käsittelyä. Hurjasti jaksamisia sinne.

Prune
 
Ei hitsi aurora :( :( Ottis on ihan oikeassa, että sitä saa aina ajatella, että onko se plussa sittenkään kaiken väärti. Ensin jännätään 12 viikkoa ja sittenkään ei kaikki ole varmaa ja sitten jännätään synnytystä ja sitten sitä miten vauva selviää alkuajat. Kyllä sitä itsekin monta kertaa ajattelee, että miten itsensä täähän tilanteeseen on ajanut. Ei se täälläkään helpota, vaikka nyt on rv 15, koko aika saa pelätä miksei oireita ole jne ja odottaa vain seuraavaa ultraa.

Mä en tiedä, että onko tästä mitään apua ja älä ymmärrä väärin, mutta mä olen tässä vaiheessa ajatellut, että jos se km olisi tullakseen, niin olisi tullut sitten mielummin ennen rv 8. Mutta kun se ei vieläkään ole varmaa, että pieni pysyisi matkassa. Voin vain ajatella, että vielä kauheempaa olisi se, että pääsee näinkin pitkälle ja sitten menettäisi kaiken. Itse kaksi km:ää kokeneena voin kyllä lohduttaa sen verran, että kyllä se toinen kerta on "helpompi" ja varsinkin, jos se selviää vähän aiemmin ja toivottavasti niin sullakin. Ei se auta kuin lähteä uuteen kiertoon... Jaksamisia!
 
Voi aurora.... mulla valuu täällä kyyneleet. Olen niin sanomattoman pahoillani sun puolesta. Niin jumalattoman epäreilua!! Toivon sulle mielettömästi voimia ja jaksamista, en tajua miten itse kestäisin sun tilanteessa. Lämpimiä ajatuksia sinulle *halaus*


Nyt tuntuu jotenkin niin tylyltä ja julmalta kertoa auroran surullisten uutisten jälkeen omani. Ultrassa näkyi alkio ja syke, ja lääkärin mukaan kaikki oli kunnossa. Alkion iäksi arveli 6+6 - 7+1.

Miehen reaktio oli asiaan ensin totaalinen hiljaisuus, sitten suuttumus ja lopulta repi huumoria omasta "siitoskyvystään". Mies sanoi tuon suuttumuksen vallassa, että hän ei voi näköjään mitenkään vaikuttaa omiin asioihinsa ja että häntä viedään niinkuin pässiä narussa. Eli taisi tajuta vasta tänään, että ihan oikeasti meille saattaa tulla vauva! Miehellä on todella paljon sulattamista tässä, joten en oikein itsekään osaa iloita tästä vielä.

Me ollaan jonkin verran puhuttu, ja mulla on nyt olo, että tulen jäämään yksihuoltajaksi. Nopeita ratkaisuja mies ei edelleenkään halua tehdä, mutta sellainen fiilis mulla on tän päivän jälkeen. Toisaalta mies sanoi, että jos me nyt erotaan, kaikki pitää häntä kusipäänä koska jätti raskaana olevan puolisonsa. Eli kai se nyt miettii, haluaako kantaa vastuunsa vai seurata omia polkujaan, joihin ei perhe-elämä näköjään kuulu.

Yllättäen kuitenkin, meillä oli lopulta aivan mukava päivä, vitsailtiin ja naureskeltiin omia juttujamme kuten ennen vanhaan. Todella ristiriitaista. Ehkä sillä on neljänkympin kriisi...? No, en tiedä.

Mulle muuten lääkäri sanoi tänään, että kun syke löytyy näillä viikoilla (6+5) niin keskenmenon mahdollisuus on vain 1-2%. En ole aikaisemmin tuollaista kuullut. Oli avain IHANA lääkäri, paras gyne jolla olen ikinä käynyt! Onnitteli kahteen kertaan ja oli todella ymmärtäväinen kun kerroin alkuun, miten hermona olen.

Nyt lähden miehen pojan kanssa katsomaan Aristokatteja, on jo muutaman kerran huudellut tuolla mua sinne.

Mukavaa viikonloppua kaikille! Kommentoin lisää paremmalla ajalla.

Beata
 
Beata: Onnittelut löytyneestä sykkeestä! Ihana että km:n riski noin pieni. Tuosta olen kyllä aiemminkin lukenut. Nyt vaan relaat ja nautit odotuksesta. Harmillinen on kyllä tuo tilanne miehesi kanssa. Epäreilua sekin :(. Hienoa, ett olette kaikesta huolimatta voineet jutella niitä näitä. Mykkäkoulu olis kamalaa. Voimia, vauvaliimaa ja tarrasukkia :))!!

Leppoisaa viikonloppua kaikille urheille naisille!! t. Ottis
 
Beata, onnea ihanista ultrakuulumisista. Olen minäkin tuon alhaisen km-luvun kuullut, joten sovitaan että se on ihan oikeaa faktaa ja kaikki menee nyt hyvin loppuun asti. Tosi kiperä tuo teidän parisuhdetilanne. Ehkä miehesi tarvitsee aikaa kaiken sulatteluun. Tuo suuttumus kyllä kuulosti hieman hassulta, kai sitä aikuinen mies tietää, miten lapsen tulon voi estää jos sitä ei halua. Koita nyt kuitenkin iloita raskaudestasi, kyllä kaikki varmasti järjestyy.

Juissis ja Ottis, tavallaan ymmärrän teidän ajatukset siitä, kannattaako edes yrittää tulla raskaaksi, kun kaiken voi menettää hetkenä minä hyvänsä. Mutta onhan se aika synkkä ajatuskuvio, kun todennäköisempää kuitenkin aina on, että asiat menevät hyvin. Eihän elämässä uskaltaisi mitään tehdä, jos koko ajan pelkäisi sen menettämistä.

Tämä mun meininki on jo kuin huonosta komediasta. Olo on niin karsea, etten uskalla sängystä mihinkään liikkua. Läppärillä huvittelen ja välillä soittelen miehelle alakertaan ohjeita, mitä tuoda mulle. Jos ei olisi niin hirveä olo, voisi tälle nauraa. Ja osaltaan oloa varmasti pahentaa myös hirveä jännitys huomisesta ja taas yksi valvottu yö takana. Onneksi se ultra on jo huomenna.

Viikonloppuja!

Prune
 
Beata, ihanaa, lämmin rutistus sulle ultrakuulumisista!! Suhdekiemurat on usein aika syvältä, mutta toivottavasti saatte asiat vanhalle tolalle. Ja muista nauttia, OOT RASKAANA!!! Jeeeeeee!!! :D
 
Beatalle onnea hyvistä ultra kuulumisista :) Parisuhde kiumurat on aina yhdenlainen vyyhti, jonka selvittämiseen tarvitaan kaksi ihmistä. Hyvä, että miehesi kertoo tuntojaan, eikä vetäydy kuoreensa. Nauti raskaudestasi, olet sen ansainnut.

Prunelle tsempitykset huomiseen ultraan.

Auroralle vielä voimia ja jaksamisia.

Sini
 
Beata: nauti nyt kuitenkin raskaudesta, kävi teille parina miten vaan. Tai no helpommin sanottu kuin tehty :/ Ihanaa että ultrassa kaikki hyvin!! Ja kyllä aikuisen miehen pitäs tietää mitä voi käydä jos suojaamatonta seksiä harrastetaan!! Mutta kyllä kaikki järjestyy tavalla tai toisella, usko pois :)

Mitähän Prunen ultrakuulumisia saamme?? :)
 

Yhteistyössä