Nemulle tervetuloa tähän aina yhtä iloiseen porukkaan. Pahoittelen kokemaasi.
Itse olen iloni huipentumassa taas: joo, ei, ei tässä ole epäselvää, ei ole mikään alkuraskauden tuhru, vaan ihan sitä itseensä.
Lievä masis pukkaa, oikein eilen aloin miettimään, että tässä on nyt vuosi täynnä yrittämistä. Ja ykskaks taas kierto on 22 päivää, että ei tässä juurikaan ehtisi tapahtua vaikka haluaisi. Joo, okei, monilla on asiat huonommin ei saisi valittaa.
Sitä oikein pohdin, että on tää elämä oikeesti nyt just aneemista. Tuntuu, että kokoajan vaan miettii näitä asioita, limoja, vatsatuntemuksia yms. Ihan pimeetä. Aamulla kun katsoin pöksyihin ni tuli ihan sellanen halleluuja-fiilis, että pitääkö meidän kohta alkaa menkkasiteitä kuvaamaan, että analysoidaan OIKEIN kunnolla kuka vuotaa ja mitä. Vitsi, vitsi, mutta jotenkin on ihan plääääh olo. Ja mikä piru mulla nyt muuten on ollut, oletetusta oviksesta alkaen mahaan on oikeesti sattunut päivittäin, ja nyt ennen menkkoja mun megafinnit jäi tulematta. Ei ole normaaliaoloa nyt. Ja normaali pms-hirviömäisyys on kanssa jäänyt pois. Täytyy ottaa nyt takaisin oiken isolla kädellä ja riehua kunnolla.
MINULLA on kaksi lasta, on ihana mies, on hyvä työpaikka, ihana oma kotikin on ja tällä hetkellä vähän opiskelenkin, ni pitäis osata nauttia ja olla, eikä elää tällasta aneemista limaa-eilimaa-vuotaa-ei-vuoda jne-elämää.
Kattellaan pari päivää, eiköhän sitä taas tästä piristy.
:headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: