Kiukkuketju

Hei,

Onko kellaan muulla tarvetta purkaa kiukkuaan? Taalla on hyvin asiallisia keskusteluja hoidoista ja hoitojen etenemisesta mika on tosi hienoa, mutta kovin paljon surua ja kiukkuakin ainakin mun mielessa liikkuu hoitojen aikana.

Ottaako teita muita paahan? Mika teita ottaa paahan? Minua itseani ottaa paljonkin asiat paahan naiden hoitojen yhteydessa, ihmiset ja muut asiat. Ehka voisimme tanne purkaa jotain kiukkua.

Mua ottaa seuraava paahan:

- Tutut ja sukulaiset ovat niin pirun uteliaita ja kyselevat vauvoista. "No, mites teidan vauvaprojekti etenee?" Tahan mennessa olen jotain ymparipyoreaa tyhmaa sanonut, mutta kohta varmaan rajahdan ja alan laukomaan jotain ihan hullua (joko sanoa etta ollaan paatetty ettei haluta lapsia ollenkaan tai sitten kertoa etta joo, on laakarit kayty ja koeputkihedelmoityksia tehdaan, etta ei nayta kovin hyvalta)

- Yhdelle kaverille muuten sanoin etta turhaan kyselet, kylla sulle sitten kerrotaan kun sen aika on! Se sano etta no ihmiset pimittaa tietoa naista asioista. Kerroin hanelle etta jokaisella on varmasti tosi hyva syy, miksi ei koko maailmalle omista asioistaan kerro!

- IVF laakehoito vienyt kaiken energian ja ei huvita mikaan! Niita laakkeita kun pitaa pistaa ja ottaa lahes kuukausi yhteensa! Toivon etta sen jalkeen energiat palaa takaisin!

- Kaverit jotka ei ole ikina lasta halunnut, vauvasta haaveillut tai muuta sellaista, putkahtaa raskaaksi hupsista vaan! On se niin epareilua.

- Kaverit jotka tietaa meidan yrittaneen lasta pitkaan, paukuttelee vaan omasta raskaudestaan ja viis veisaa meidan epaonnesta, vaikka siis tietaa etta olemme jo niin kauan yrittaneet! Kylla siina kiukku kasvaa.

- Kaveri joka on itse lapsettomuushoidoissa alkutaipaleella kritisoi mun laakaria ja ehdotti vaihtamaan, koska mun kaverin mielesta IVF ei ole mulle oikea hoitomuoto. Voi hitto sentaan, eihan se kamu voi mun ongelmasta tietaa ja osata sanoa mita mulle pitas tehda! Se sanoo se kamu etta laakehoidolla pitas alottaa, mut kun mulla ei oo hormooneissa mitaan vikaa ja laakkeilla ei siis apua. Hanen ongelmaansa kylla on laakkeista apua. Han ei myoskaan ole viela kovin perilla asioista, mutta eihan sita nyt tollaista pitaisi laukoa. Luulin saavani vertaistukea, mutta ei, sain huonon mielen pitkaksi aikaa.

- Se etta ihmiset sanoo etta ala stressaa, kylla se siita!!!!!!!!! GRRR. Hittooko ne siita tietavat minkalaista on kayda tallasta elavaa helvettia lapi!

- Mua suututtaa kaikki ihmiset jotka kehtaavatkin kertoa olevansa raskaana ja sanoa etta ei ollut suunniteltu lapsi tai on poika tulossa, mutta toivoinkin tyttoa! Kehtaavatkin! Olisivat onnellisia etta saivat lapsen.

- Suututtaa ihmiset jotka suunnittelee kuukauden tarkkaan etta ensi kuussa mun pitas tulla raskaaksi etta se uusi lapsi sopisi heidan elaman suunnitelmaan ja muuttoon ja lapsille tulisi juuri se oikea ikaero jne. Ja yritan siina sanoa etta mulle on ihan sama mika lapsi tulee ja milloin, kunhan edes yksi elamassani.

- Mua suututtaa ihmiset jotka jattavat lapsensa heittiolle! Antas meille lapsensa!

Valilla ma olen oikeasti sietokykyjeni rajoilla. Ehka tama on ihan normaalia. Valilla mua suututtaa ja itkettaa ihan hirveasti. Valilla suren lapsettomien kavereideni puolesta ja heidan epaonnistuneita hoitoja. Valilla olen ihan jees, positiivinen ja iloinen. Mietin valilla Miksi me? Miksi te? Aika huono lottopeli on meidan osalle annettu!

Nyt sain ainakin kiukun aiheita purettua. Antaa tulla jos muilta loytyy kiukkua sisalta!

 

IHANA KETJU =) Oikeesti ei tätä maailman epäreiluutta ja vääryyttä jaksa, jos ei välillä saa purkaa kiukkuhöyryjä ulos. Itseasiassa mulla on just nyt hyvä mieli, mut voin listata tähän mun viimeaikaisia kestokiukutusaiheita, joissa osa onkin samoja kuin kukka77:lla, mutta jos ei pieni toisto haittaa....

- Mua sapettaa äideiksi tulleet ystäväni, jotka jaksavat jatkuvasti valittaa raskauskiloista ja lihomisestaan!!!!Aaaargghhh...eikös se kuulu asiaan? Ja melkein kaikki niistä ovat ihan samannäkösiä kuin ennenkin mutta silti sitä ruikutusta on pakko kuunnella aina.

- Mua ärsyttää mennä elämäni sadansiin vauvajuhliin kaverille, jolle tulee toinen vauva (ja toiset vauvakutsut) ja olla siellä ainoa lapseton. Voi sitä ulkopuolisuuden määräää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

- Mua ärsyttää myös lapsiperhearkivalitus seurassa, jossa on lapsettomia!!Näen punaista, kun joku taas kerran aloittaa litanian: "olkaa onnellisia, kun saatte vielä nauttia toistenne seurasta ja nukkua pitkään, kun tää on nyt tämmöstä....!!!!"

- Mua ärsyttää kaveri joka valitti "et oli niin ihanaa ko tää toka tärppäsi het tokakierrosta, ku ekaa joduttiin oottaan puoli vuotta ja seksikin meni niin suorittamiseksi!!"NIINPÄ, LISÄÄPPÄS SIIHEN VIÄ VUOSI NIIN....

- Mua ärsyttää sukulaiset, jotka tulee taputtaan massua ja kyseleen "joko täällä asuu joku?" ja kommentit "eikö teillä ole vieläkään lapsia"...?????

- Mua ärsyttää muutaman kuukauden ajan seurustelleet plussaajat, ylläriplussaajat ja plussaajat jotka eivät edes halunneet plussata jne.

- Mua ärsyttää ne, jotka kommentoi lapsettomuuteeni "no ainahan te voitte adoptoida" ja puhuu seuraavassa sivulauseessa omia synnytysmuistojaan ja hehkuttaa raskauden ihanuutta.

- Mua ärsyttää tällä hetkellä myös abortin tekijät ja kaikki joille siunaantuu lapsia, mutta jotka viis veisaavat niistä ja jättävät huonolle hoidolle. Ärsyttää pedofiilit, hakkaajat, alkoholistit, narkit ym, joille myös syntyy lapsia, kun taas moni rakastava pariskunta jää vaille lasta

- Ärsyttä että ihmiset, jotka suunnittelevat tekevänsä lapsen silloin ja silloin, todella "tekevät" ja saavat sen juuri silloin!!!Miksi juuri näiden tyyppien elämä menee sen oman käsikirjoituksen mukaisesti?

- Ärsyttää hormonipillerit, piikit, ultrissa juokseminen, spermanäyteet, pakkopullaseksi ovulaatiopiikin jälkeen, piinaava odotus ja verinen pettymys.

-Ärsyttää hoitojen hinnat!!!

- Ärsyttää kaikki ihmiset, jotka ei tajua, että niiden lapsi on oikeasti maailman suurin IHME ja on lähes käsittämätöntä, että hän on täällä ja elää!!

- Ärsyttää se, ettei saa koskaan kokea sitä ylläriplussaa kun on vaan rakasteltu ja siitä se vaavi sitten tuli...vaan lapsen teko on todella hampaat irvessä TEKEMISTÄ. oikeestaan se surettaa.

- Ärsyttää epätietoisuus. Kun ei tiedä onnistuuko tää meillä koskaan, vaikka kuinka juostas hoidoissa loppu elämä.

Oikeestaan aika moni näistä myös surettaa mua, ei pelkästään ärsytä...

 

Stellina - jokaikinen sun kirjottama juttu on kuin mun kynasta! Mun lista jaikin arsytyksen ja suretusen arsytyksessa lyhyemmaksi kuin se tosi asiassa on!

Ehka pahin juttu onkin se epatietoisuus, etta ei ikina tieda tullanko apua saamaan. Jos sen tietas etta kylla se joskus tarppaa ni mikas tassa olis odotellessa.

:heart:

 

Taidan tulla mukaan kiukuttelemaan... Välillä kiukku vaan kertyy niin pahasti sisälle, että se on pakko päästää ulos tai pää räjähtää! Kiitos minunkin puolestani tästä ketjusta!

Mua ärsyttää naistentautien poli, jonka henkilökunta ei osaa suhtautua toistuviin keskenmenoihin. Ja vielä enemmän ärsyttää sen polin odotushuone, joka on tullut liiankin tutuksi viimeisten vuosien aikana.

Tällä hetkellä ehkä eniten ärsyttää ympärillä tapahtuva käsittämätön sikiäminen, tuntuu että kaikki tutut on raskaana tai saaneet juuri lapsen. Ärsyttää oman pikkusiskon raskaus ja se, että siskolla tuntuu muutenkin elämä sujuvan ilman vastoinkäymisiä. Ärsyttää miehen parikymppinen sisko, joka tuli vahingossa raskaaksi parin kuukauden seurustelun jälkeen ja on nyt puoli vuotiaan tytön äiti.

Ei, kyllä se pahin ärsytys ja kiukku taisi tulla perinnöllisyyspolin lääkäristä, joka viidennen keskenmenon jälkeen oli sitä mieltä, että meillä on kuitenkin asiat hyvin kun tulen raskaaksi. Ottaa ankarasti päähän sekin, että lääkäri lupasi toukokuussa laittaa lähetteen hoitoihin mutta mitään ei ole vieläkään kuulunut. Ja siihen liittyen kiukuttaa oma saamattomuus, kun en sekavalta mielentilaltani ole jaksanut kysellä lähetteen perään.

Kovasti kiukuttaa myös se, että aika kuluu ja täytän kohta 31. Ja siihen liittyen ärsyttää se, kun sanotaan, että sähän olet vielä nuori ja kyllä te ehditte sen lapsen saada. Jos joku oikeasti kristallipallosta näkisi niin joskus käyvän, voisin ehkä olla asiasta ärsyyntymättä.

Suurta ahdistusta ja kiukkua aiheuttaa välillä myös se, että mies ei koe asiaa yhtä raskaaksi kuin minä. Ärsyttää miehen positiivisuus ja asenne, että voihan sitä elää lapsettomanakin.

Niin ja se ärsyttää, että kohta on elämästä mennyt kolme vuotta vain tämän yhden asian ympärillä. Ärsyttää nähdä ystävien lasten kasvavan ja kiukuttaa, kun välillä ajattelee omien enkelivauvojen olevan suunnilleen saman ikäisiä.

Ja lopuksi vielä: ärsyttää se, kun helposti lapsia saaneet yrittävät ymmärtää, miltä meistä tuntuu! Ja kiukuttaa, kun nimenomaan siitä syystä etääntyy läheisistä ystävistään.

Tekipä hyvää! Nyt voi taas jatkaa hieman kevyemmällä mielellä töitä.

 

No sattuipas!

Kävipä sitten niin, että emäntä sai houkuteltua lukemaan KIUKKU-palstaa ja johan kolahti! Meillähän siis painitaan aivan samojen ongelmien kanssa (3:s kerta icsiin alkamassa), joten hieman on kiukuttanut viime aikoina.

Kaikki ylläkirjoitetut asiat ovat ottaneet päähän, joskus jopa niin kovaa ettei pysty hengittämään. Välistä tuntuu, että se joka joskus suunnitteli tän maailman ja systeemin, jätti pois kohtuullisuus pykälän. Miksikö näin? No niinkuin muut ovat kirjoittaneet, tuntuu niin väärältä, että teinityttö pesee vaatteita samassa pesukoneesssa teinipojan kanssa ja SIMPSALA V...N PIM...A johan tultiin raskaaksi. Tai sit joku narkki sutasee jotain toista pusikossa piikkien välissä ja taas tärppäs, sitten lapsi syntyy johonkin huumekämpän vessaan, otetaan huostaan..., että siksi näin. Tää vaan tuntuu matalaotsaisesta maalaispojasta ihan väärältä, eihän sen näin kuuluisi olla.

Ja sitten niistä kyselyistä, "älä stressaa" kommenteista, miltei väkisinmakaamisesta, kun yritetään sitä rakkauden hedelmää ihan tosissaan ja kaikesta muusta, mikä nyt vaan sattuu milloinkin ärsyttämään. PERKELE, kun ei jaksais ja viittis mut välistä tuntuu et pitäähän tätä jotenkin purkaa, joten teinpä sen nyt täällä. HELPOTTIPAS!!!

Mut muistakaa kanssaSISKOT mehän ei luovuteta!!!

Terveisin MiesMerisiili

PS. jos tänne ei miehet saa kirjoittaa, ilmoittakaa niin lopetan, sillä onhan nää enemmän naisten juttuja , EI NYT SENTÄÄN, KOKEILIN VAAN, LEIKKI LEIKKINÄ!!!

 

Taidan liittyä mukaan näihin lapsettomuus keskusteluihin. Tuntuu siltä, ettei enää jaksa yksin asioita päässään pyöritellä.

Tällä hetkellä mua kiukuttaa ehdottomasti se, että tämän aamuinen raskaustesti oli ihan selvästi virheellinen, koska se näytti negatiivista (niinkuin kaikki sata aikaisempaakin). Koko yön valvoin ja odottelin, että kohta saan mennä toteamaan plussan. Jotenkin olin niin varma, että nyt on tärpännyt. Kehokin oli alkanut saada jo raskausoireita, joista mä olin aivan täpinöissäni. Toissapäivänä oksensin aamulla ja huimasi aivan tajuttomasti. Rinnatkin olevinaan syyhyävät raskausarkuutta. No ei auta muuta, kun odotella menkkojen alkamista ja aloittaa piikitys alusta. Ai että ketuttaa!!!

Kyllä näissä lapsettomuushoidoissa lähtee pikku hiljaa järki!!!

 

Nostampas taas tätä mainiota kiukkujen purkautumiskanavaa ylemmäs. Itteeni tuo purkautuminen helpotti kummasti. Suosittelen

Almuna: Mulla kans kiukutti just nyt kun menkat viikko sitten alkoi, niin ihan sama homma!!Ihan varma olin kans et nyt ois tärpännyt vaan ei. Voi kiukkujen kiukku!!!

 

Nayttaa silta etta ihmiset purkavat kiukkua myos esim meidan Loka/Marraskuun IVF ketjussa. Ehka siksi tanne ei ole tullut niin paljon juttua. Hyva etta jossain paasee purkamaan. =)

 

Ah, miten ihana ketju!

Laitanpa minäkin korteni kekoon, vaikka pystyn kyllä kaikki edelliset kommentit allekirjoittamaan täydestä sydämestäni.

Mua kiukuttaa se, kun ihmiset haluavat nähdä jotain positiivista meidän tilanteessa. Joo, kyllähän mä nyt olen ovuloinut. Joo, kyllä nyt kaiken pitäisi olla kunnossa. Mutta kun sitä plussaa ei vaan tule!! :kieh: Miksi en siis saisi olla kiukkuinen, masentunut tai vihainen? Miksi pitäisi vaan suunnata katse tulevaan ja ajatella positiivisesti? Mikä hemmetin amerikkalainen "think positive"-kulttuuri tänne on rantautunut?? Mä HALUAN velloa edes sen pari päivää itsesäälissä, kun jälleen kerran ne menkat alkoi, siellä murheen alhossa, oikein perisuomalaiseen tapaan. Mä HALUAN vetää perseet ja itkeä ja raivota maailman pahuutta. Mä EN KAIPAA selkään taputtelijoita ja hymistelijöitä, vaan kanssakiukkuajia |O

Niin, ja miksi hemmetissä aina silloin, kun v*tuttaa eniten, tuntuu, että joka tuutista tulee vauvoja, vaippamainoksia, iloisia perheitä, odotusaikaa hehkuttavia juttuja? Paras oli eilen Messengerin alareunassa pyörinyt mainos, jossa luki "Odotatko lasta?"! No EN! Kiitti taas, Microsoft. :kieh:

Kiitos, että sain purkaa.

 

MOI!

täällä v*ttaa kun joutuu vaan oottaa ja oottaa!!!! JA SYÖMÄÄN E-PILLEREITÄ JOTKA EI SOVI MULLE OLLENKAAN!

en tajuu miksi lääkäri setä typerä ne mulle anto!!!! siis tiijän että tarkotus saada menkat tiettyyn aikaan, että saadaan 2. IVF alulle, mutta miks en tajunnu sanoo, että jatketaan femostonilla, kun sitä oon muutenkin tauoilla käyttäny ootellessa hoitoja....:headwall:
ja toisekseen se nyt hoitais paremmin miun estrogeenivajausta ja osteoporoosia

ja tissitkin tulee ihan pirun kipeeksi ja makeen himo on ihan JÄRKYTTÄVÄ! mies on kyllä ihan hyvillään tissien turvotuksesta (anteeksi, lipsahti positiivinen ajatus... )

nyt lähen lomalle ja jätän pariks päivää palstailun, ootte kaikki mielessä :wave:

 

Antaa tulla lisaa kiukkua aamutuimaan jos muiden sisinta kaivelee! Itse allekirjoitan muidenkin kiukut taalla!

 

Ihana ketju! Allekirjoitan kaiken kiukun!

Nyt just kiukuttaa kaveri, joka jo KOLMANNEN kerran kertoi minulle, että on kuullut jostain että stressi vaikuttaa raskaaksi tuloon :headwall: Eli jos lopetan stressaamisen ja vauvojen ajattelun, tulen kuulema heti raskaaksi! Ja mä ihan oikeasti olen melkoisen viilipytty tän asian kanssa, vaikka sitä tulee toki mietittyä harva se päivä. Mutta kun jo asian ajatteleminenkin on sitä stressiä!!!! Miten se stressi luokitellaan?!?!?!? Ja eniten mulla tulee stressiä juuri tuosta kaverista kun pitäs olla stressaamatta!!!! :kieh:

Tack! Ja rauhallista päivänjatkoa kaikille :heart:

 

mutta tällä hetkellä eniten kiukuttaa se etten taaskaan saanut sanotuksi suoraan työkavereille! Kun jälleen yksi kysyi kaikkien kuunnellessa että "miksette ole tehneet toista?" Ja minä siihen taas jotain ympäripyöreetä vastaamaan. HITTO! Miksen kerran voi sanoa suoraan niin ehkä lakkaisivat kyselemästä.

 

Ärsyttää niin moni asia. Niin moni luetelluista tuntuu NIIN tutulta!!

Mutta ärsyttää myös:
-kun en ole saanut kokea miltä tuntuu saada kaksi viivaa raskaustestiin. Ei edes haamun haamua ole näkynyt..
-kun en tiedä mitä raskausoireet ovat...
-kun tuttavat aina nähdessään ensimmäisena katsovat vatsaani! Tietävät, että pari-kolme vuotta on seurusteltu ja kun meillä ikää on niin ajattelevat: "eihän ne voi enää odottaa vaan lapsen tietysti TEKEVÄT"
-lähipiirin ilmeet ja vihjailut muiden vauvauutisista..odottavat kieli pitkällä meiltä vauvauutista mutta eivät kysy suoraan että voisin karjua ettei meille ehkä vauvaa tulekaan
-kierron kartoitusta tehdään ja viimeiset kokeet on käsillä. Mutta saimme tulosten läpikäyntiin ja jatkon suunnitteluun lääkäriajan vasta muutaman viikon päähän vaikka yksityisellä ollaan. Yritän ymmärtää, että aktiivisemmat hoidot ajavat meidän ohi, mutta kun tällä vauhdilla me ei päästä koskaan sinne hoitoihin asti..varsinkin kun hoitona tullee ekaks olemaan melko varmasti vain clomit. Murtaudunko johonkin apteekkiin ja ryövään niiden clomivarastot kun en lääkäriltä niitä saa. Jokainen kuukausi merkkaa meille paljon kun kello raksuttaa

Siinä alkutuuletusta. Kiitos tämän ihanan pinon perustajalle! :heart:

Pinkki

 

Mua suututtaa lapsettomuuspolin lääkärin asenne:
En pystynyt menemään inssiin vaan oksentelin migreenin vuoksi kotona ja mies perui ajan.
Seuraavalla käynnillä kysymättä mitään, epäiltiin aktiivisesti motivaatiota (koska mies oli keväällä epävarma miten suhtautuu lääkkeellisiin hoitoihin ja meni hölmö sen sanomaan ääneen siellä =kaipasi enemmän infoa asioista) ja kerrottiin siellä riittävän hoidettavia ilman meitäkin, jos mies ei pysty spermaa toimittamaan.. Tän jälkeen sain kyllä pienen suu auki tilanteen jälkeen sanottua, ettei se miehestä ollut kiinni vaan migreenistä!! Seurauksena passitus psykologille selvittämään ajatuksia hoitojen suhteen, vaikkei meillä epäselvää ollutkaan vaan kesätauon yli mietittiin ja oltiin valmiita etenemään asiassa konkreettisesti eteenpäin. Ja lääkkeestä johtunut etenkin liikkumiseen liittynyt kystaruptuurakipu vähäteltiin, koska en syönyt pakettitolkulla kipulääkkeitä. Miksi olisin, kun ei ne mitään auttaneet. Epäili jopa mun haluavan vaan olla saikulla/ joutuvan laparoskopiaan.. :kieh:
Vastenmielisyys jatkuu, mutta kiukku polia kohtaan alkaa laantua, mutta jos rahaa olisi, haluaisin ehkä vaihtaa yksityiselle.. :'(

 

Mua taas niiiiiiiiiin kiukuttaa!!!!:

Eilen taas yksi ystävä kertoi kaveriporukan tapaamisessa onnelliset uutisensa, oli viikolla 14 raskaana ja juuri käynyt miehensä kanssa ultrassa!!Mua niin kiukuttaa kun siinä tilanteessa joutuu vetään sen väkisin onnellisen ilmeen päälle, päästään suustaan "voi ihanaa, aivan mahtavaa"-huudahduksia, halaamaan ja kyseleen "no koskas on laskettu aika, onko ollut pahoinvointia, no miltä se nyt tuntuu"-tyyppisiä itsestäänselvyyksiä...ja samalla koko sydän ja sielu vaan huutaa MIKSI NOILLE, MIKSEI MEILLE?????Ja haluis vaan itkeä, huutaa, potkia seinää ja ties mitä kamalaa, kun on niiiiin paha olo.Ja nekin sai vaavin tosta noin vaan, ku hetken koittivat. Niin paskaapaskaapaskaaa.

Ja oon ehkä idiootti kun sanon tän ääneen, mutta mua ärsyttää tietyt asiat myös täällä nettipalstoillaki. Eniten just nyt se, kun plussanneet laittaa viestiensä perään hehtaarin kokosia ilmoituksia siitä, millä työnimellä vaavia odottavat, paljonko on aikaa laskettuuun aikaan ja paljonko viikkoja kasassa, ja sitten työntävät ne tuonne lapsettomuuspalstoille kaikkien meidän silmille, joille EI VITJAT KASVA EDES YHTÄ FOLLIA MONEN SADAN EURON PIIKITYKSISTÄ HUOLIMATTA!En ole heidän onnestaan kateellinen (paitsi vähän) mutta voisko ne please pitää edes näiltä palstoilta nuo mainoksensa poissa!!!! :'( Ja kiukuttaa tosiaan myös yli nelikymppiset plussaajat just nyt...vaikken todellakaan ole ikärasisti, minutkin saatu vanhana, mutta silti....

 

Minua kiukuttaa oma siskoni, vaikkakin olen hänen puolestaan todella onnellinen ja rakastan yli kaiken ja hänen kanssaan on tästä lapsettomuudesta helppo keskustella niin se, että näiden kahden ja puolen vuoden aikana, jotka olemme yrittäneet/toivoneet niin hän on vaivattomasti tehnyt kaksi lasta. AAAARRGGHH

Sitten ystävättäreni, joka on nyt yksivuotiaan tytön äiti, jätti pillerit pois ja seuraavassa kierrossa olikin jo sitten raskaana.

Miten tämä voi olla näin epäoikeudenmukaista!!!!!!! :headwall:

 

mietipa sellainen tilanne, etta itse olet yrittanyt lasta x vuotta, kaynyt lapi endometriosin ja laproskopian ja sulla on sisko, jolla ON jo 4 lasta ja joka pamauttaa lounaspoydassa, etta "meillepa tulee vauva (se viides)"... ja samaan hengenvetoon sanoaa "ainiin, teillahan se adoptio ei onnistunut"....

Voi kun ne kaikki allot utelijat sukulaiset ja muut "kusipaat" tulisivat lukemaan nama jutut, niin ehka seuraavan kohdalla eivat utelisi.

Meilla on useampi tuttavapariskunta, jotka eivat saaneet biologisia lapsia ja ovat adoptoineet ulkomailta. Keneltakaan en ole ikina udellut syyta ja oman tilanteen takia ja naiden ystavien takia en ikina koskaan utele muiden lapsentekoaikeita.PISTE.

Ja, mua nyppii kans naa "lapsettomuudesta karsijat" jotka yrittavat 6kk, syovat muutaman pillerin munasolunirtoamisongelman takia ja ovat raskaana ja kuitenkin valittivat "karsivansa lapsettomuudesta". P..kan marjat sanon mina!

 

Tää on ihana ketju..ANTEEKSI positiivinen lause!

Allekirjoitan kaikki ylhällä olevat aiheet, jokainen niistä on muakin jossain vaiheessa kiukuttanut. Tällä hetkellä tosiaan kiukuttaa asia joka on jo tullut täälläkin esille. Meinaan nämä muka lapsettomuudesta kärsivät. Heillä on liuta lapsia (luomusti) ja sit kun ei ekalla yrityksellä tärppää niin tullaan tänne valittamaan lapsettomuudesta ja V.... sanon minä. Eihäna ne tiedä koko asiasta mitään |O |O |O |O . Sen lisäksi kun sitten tärppää niin ollaan vielä meitä neuvomassa. Mitä ne on meitä neuvomaan jotka ollaan juostu jos missäkin lääkäreissä ja sellaiset lääkecoktailit käytössä ja rahasta puhumattakaan. ja vieläkun lisätään henkinen myllerrys niin en todellakaan halua kuulla neuvoja muka "lapsettomalta"!!!!!! Mun puolesta nämä sais painua toiseen palstaan , TÄÄ EI OLE HEIDÄN PAIKKA VALITTAA LAPSETTOMUUDESTA |O |O |O |O |O |O !!!!!!!

 

^juuri tämä ottaa pannuun ja pahasti.

Meillä lapsettomuutta takana 2,5 vuotta joista reilu vuosi ollaan oltu hoidoissa. Ystäväni myötätuntoisesti kertoi että hän tietää miten pahalta musta tuntuu. Hänkin pelkäsi jäävänsä lapsettomaksi kun tärppäsi vasta kolmannesta kierrosta.

Muutama ystäväni tuputtaa mulle aina ihmetarinoita kun kerron epäonnistumisista. Se ja se sai 7 vuoden lapsettomuuden jälkeen vauvan. Se ja se adoptoi ja sitten tulikin raskaaksi. Sitten kun luovut toivosta niin kyllä se sitten tärppää. Lakkaat vaan stressaamasta.

Surulliseksi tekee se että edellisen PAS:in epäonnistumisesta on 2,5 viikkoa ja ystäväni joka tiesi hoidosta, ei ole kertaakaan soittanut ja kysynyt miten mulla menee. Satuttaa niin pahasti kun muutenkin on ulkopuolinen joka paikassa että ystävätkin hylkää.

t: Ruusunen ja pakkastyyppi rv 2+3

 

Niin tuttuja fiiliksiä. Ihanaa (ööh..) etten ole ainoa sekopää tämän aiheen parissa.

Kaivan kyllä verta nenästäni seuraavalla: Mua ärsyttää valitettavasti usein myös sekundäärilapsettomat, jotka tuskailee täysin lapsettomien seassa. Tiedän, että tilanne on sellaiselle henkilölle itselleen yhtä arka, mutta minusta tilanne ei ole yhtään sama lapsettomuuden näkökulmasta, jos ei ole yhtään lasta ja sitä verrataan tilanteeseen, jossa on jo yksi lapsi, mutta lisää ei kuulu. Minusta yhden lapsen jälkeen ei ole oikeutta käyttää termiä lapseton. Lapsi on!

Olen vihainen myös itselleni ja omalle asenteelleni. Inhoan itsessäni sitä, että vatvon aihetta liikaa, en osaa olla stressaamatta, pelkään pahinta hoitojen yhteydessä. Haluaisin olla optimisti, joka uskoo, että sillä muiden hokemalla stressaamattomalla asenteella hommat hoituu. Mutten osaa olla järkevä, rakentava, optimisti enkä aina edes toiveikas. Vihaan sitä, että tämä asia on saanut huonoimmat puoleni esiin.

Sitten ihan yksinkertaisesti vaan vihaan sitä, että me emme ole toistaiseksi onnistuneet. Vihaan sitä, että maailman luonnollisina asia ei onnistu meiltä.

Helpotti!!

 

No must on kyllä kaikkein typerintä väittää että tietää miltä jostain tuntuu -ilman että on kokenu sitä samaa! En koskaan menis väittään semmosta totaalisesti lapsettomalle tai vaikka keskenmenon kokeneelle..
Ymmärrän että on aivan eri lähtökohta olla sekundäärilapseton. On lapseton sen lapsen osalta jota ei olla saatu.. tosin itsekin vierastan jotenkin omalla kohdalla sitä sanaa koska lapsi on, ja pelkään että sen käyttö loukkaa täysin lapsettomia.
Mikä olisi sopiva termi, hedelmätön? Raskautumaton? Käykö nekään jos kuitenkin joskus on ollu toisin?

Joopajoo.. terveisin risukasa ja luomuihme rv0+2 !!

 

Tosi terveellistä lukea, etten ole ainoa, jolla nämä asiat pyörii päässä. Kiitos tästä listasta!
Allekirjoitan kaikki nuo edellä olleet kiukut/surut, jokainen asia on jossain vaiheessa käynyt mielessä. Mä en häpeä lapsettomuuttamme, mutta en halua kertoa siitä ihmisille, koska en todellakaan kaipaa mitään ratkaisuja ja neuvoja tilanteeseen.

Sit ylipäätään ihmisten ajattelemattomuus! Miksi pitää ihan uppo-oudolle ihmiselle alkaa selittämään, että hankkikaa lapsia, se on parasta mitä voi tehdä! Ei sellaisia mennä sanomaan, kun ei tunneta toisten taustoja. Siinä tilanteessa meinaa tulla ulos sellainen tilitys ja ilkeiden kommenttien virta vain siksi, että haluaa loukata toista yhtä paljon kuin tietämättömien kommentit loukkaavat itseä.

Onko kukaan teistä räjähtänyt neuvojille? Antakaa mulle pari hyvää vakkarilausetta, jolla voi "suojautua" härskeimpiä kommentoijia vastaan!

 

Onko kukaan teistä räjähtänyt neuvojille? Antakaa mulle pari hyvää vakkarilausetta, jolla voi "suojautua" härskeimpiä kommentoijia vastaan!

Kyselijät/neuvojat vois antaa hyviä vinkkejä kuinka hankitaan ku ei tuu paksuks panemallakaan...

Kirjaimellisesti kokoajan kyllä tehään lasta oikein tekemällä mutta ku ei tuu ni ei tuu.

 

Kyllä mä sanon suoraan, jos joku kysyy: "ei näytä tulevan, ei..." mut eipä oo kukaan kysellyt. Oon läheisimmille kertonut ihan itse; eikä mua oo kyllä neuvottu. Mun kaverit ja tutut on vaan pahoitellut ja yrittänyt tsempata silleen kivasti.
Muutamalle tyypille on mieli tehnyt sanoa asiasta, mutta sit oon miettinyt, että en halua just kuulla mitään: "no ,kyl se tulee kun ette yritä" tai sit on muutama uskovainen tuttu/sukulainen, joilta en halua kuulla sitä että :"oletko rukoillut/ pyytänyt Jumalalta" tai jotain muuta vataavaa... KYLLÄ OLEN RUKOILLUTKIN, joten ihmettä tässä odotellaan. Itekkin jo epäilen että teen jotain väärin Jumalaa kohtaan ja tää on mun rangaistus.