Tiukumaaria on kiteyttänyt mun ajatukseni hieman aiemmin tällä palstalla loistavasti, aivan samat asiat ottaa mua päähän niin armottomasti!
Olen ensimmäistä kertaa avautumassa tällä palstalla, onneksi löysin tämän ketjun! Ei ole muutakaan paikkaa, mihin nyt kiukkuansa purkaisi...
Taustaa: Mulla ja miehellä molemmilla ikää 29 vuotta. Lapsen yritystä takana melkein vuosi. Mulla paha PCO ja miehen simpat ei parhaasta mahdollisesta päästä. Yksityisellä aloitettu hoidot jo 4kk:n yrittämisen jälkeen em. syistä. Puolen vuoden metujen ja terojen syömisellä ei tuloksia. Yksi clomikierto takana ja nyt siis toisessa clomikierrossa mennään. Mulla aloitettiin clomit heti 2tbl ekassa kierrossa, ei ilmeisesti tarpeeksi hyvin vaikutusta, koska lääkäri määräsi nyt tähän toiseen kiertoon 3tbl kierron 3.-7.päivä. Ensi viikolla sitten munatorvien aukiolotutkimus ja seuraavaksi taidetaan siirtyä jo pistoshoitoihin...
Mua niin v*tuttaa tää koko hoitoruljanssa, elämä pyörii hormoonien ja lääkärissä käyntien ympärillä. :/
Mua ottaa kupoliin se, että nuo saakelin clomit aiheuttaa mulla kuumia aaltoja. Raivostuttaa myös se, että lääkkeet ja lääkärissä käynnit pistävät talouden aika ahtaalle. Julkiselle siirtymistä on mietitty, mutta sinne jonot 6 kk, joten vielä yritetään jostakin kaivaa rahat yksityisellä käymiseen...
Tänään mua eniten v*tuttaa ystäväni, jolle eilen kerroin meidän lapsettomuushoidoista. Kyseinen henkilö on parivuotiaan tyttölapsen äiti (vahinkoraskaus) ja eronnut. Hoidoista ja PCO:sta kertomisen jälkeen ystäväni ei pahoitellut asiaa, myhähteli vain itsekseen. Sanoi, että pupuilua sitten ootte varmaan harrastanu paljonkin... joo-o, mutta ei eipä siitä apua ole ollut!!!! Seuraavaksi kyseinen henkilö alkoi avautumaan, että hänellä vasta vaikeaa onkin, kun on jo useamman vuoden ollut vauvakuume ja ei ole miestä!!! On miettinyt, että pitäisi lähteä yöelämään sopivassa kuukauden ajankohdassa ja laittaa itsensä paksuksi!!!
Voi PRKL kun mua otti päähän tuo kommentti, varsinainen "ystävä"! Koko tämän päivän on NIIN hirveästi pistänyt vihaksi, että oikein on fyysisesti paha olla. Minkä h*lvetin takia sitä pitää ihmisen olla niin tyhmä, että menee kertomaan asioistaan niin kutsutuille ystäville! :headwall:
Oikeesti mä olen luullut, että tää kyseinen henkilö on mun ystävä, mutta taisin väärässä olla...hänellähän sitä tuntuu vaikeaa olevan kun on yksi lapsi, mutta toista ei saa kun ei ole miestä!
Voi elämä kun se olisikin noin yksinkertaista, että kerran puolessa kuussa pupuilee ja pamahtaa paksuksi...
Onneksi löysin tän loistavan palstan! =) Nyt sain edes vähän vihaani puretuksi, enkä kaatanut sitä läheisten niskaan...