Kiukkuketju

Menee enemmän ahdistuksen kuin kiukun puolelle tämä... Töissä olen ja työkaverin tutun tuttu tuli näyttämään vauvaa työkaverille. Melkein kyyneleet valuu, kun näin sen pienen ja kuulen tuota leperrystä ja jokeltelua käytävästä. Ovea en ilkeä kiinni laittaa, kun ei kuulu täällä tapoihin. Liian tuoreena vielä oman pas -hoidon suuri pettymys. Kaipa se jonain päivänä helpottaa. :'( Suututtaa, että tunnen näin. Ihana, pieni, kaunis lapsi. Kunpa eivät häntä tänne miun huoneeseen tuo näytille... :ashamed: :'(
 
Päätinpä minäkin sitten avautua tälle mahtavalle palstalle toivoen että se saisi tämän "möykyn" sisälläni edes hieman laskemaan..

En edes tiedä mistä alottaa Plaah..
Ihana mies ON, talo ON, koira ON, töitä ON, ystäviä ON.. Näistähän pitäis olla jo onnellinen ja tietysti olenkin, mutta se oman lapsen puute saa mut välillä unohtaan nää kaikki hyvät asiat elämässä.

Ottaa niin päähään kun tulee syyllistettyä miestä ja purettua se kaikki paha olo häneen (jos nyt et jois tota saunakaljaa ja jos nyt et söis tota rasvasta lihistä et tulee hyviä simppoja).. Vikaa meissä yhtälailla molemmissa. V*ttaa mun ihana ystävä (oikeesti todella rakas) joka ensimmäisen kerran meidän lapsettomuudesta kuullessaan oli valmis luovuttamaan vaikka munasoluja tarvittaessa, niinkuin se nyt olisi sitten pelkästään siitä kiinni.

Ottaa päähän kun kaikki pitää mua NIIN kivana ja positiivisena ihmisenä et välillä tekis mieli purkaa tän naamarin takaa se raivo niiden silmille, toki eihän tää heidän vika oo...

V*ttaa kuulla kuinka hyvä äiti musta tulee.. Joo katotaan sitten toisessa elämässä ehkä.

Ja viimosena ottaa NIIN päähän kun tää koko lapsettomuushoitovitunprosessi hallitsee koko elämää, ajatuksia, eikä varmasti tarvi kysellä sijoitusneuvoja kun tietää mihin koko tilipussi ja ylikin menee.

Tiukumaaria

ps. ekä sittenkin eniten v*ttaa oma keho joka kuukausi toisensa jälkeen huijaa mua uskomaan et nyt tuntuu niinku joku olis siellä masussa kasvamassa..
 
Ärsyttää että: Avoliitossa elävät eivät voi adoptoida lasta, sen sijaan yksin voi lapsen adoptoida samoin edellytyksin kuin avioparina. Mikä hemmetti tekee yksinäisestä vastaanottajasta lapsen kannalta paremman, kuin avoliitossa oleva pari?

Jonot pelkästään adoptioneuvontaan ovat jopa vuoden mittaisia, itse neuvonta kestää jopa 2 vuotta ja sen jälkeen (jos kriteerit täyttyvät, mm. avioliitto väh. 3-5 vuotta) alkaa lapsen odotus, joka kestää 2-5 vuotta (yhteensä siis 4,5-7,5 vuotta - että repikööt siitä 9 kk:n odottajat.). Ja kun yläikäerona pidetään 40-45 vuotta lapsen ja iäkkäämmän puolison välillä, ei prosessiin kannata ryhtyä enää paljon 38 vuoden jälkeen, ja silloinkaan tuskin saa enää kovin pientä lasta. Ja TIETENKÄÄN ei samaan aikaan saa olla lapsettomuushoidoissa, jotta adoptoitava lapsi saisi kaiken ajan ja huomion. Miksei sitten adoptioprosessiaikana ole pakkoehkäisyä niillä pareilla, joilla saattaisi biologinen tulla tupsahtaa ihan noin vaan? Tähän kun lisätään vielä se fakta, että adoptiokustannukset ovat 5 500 - 17 000 euroa ja taustalla saattaa olla tuhansien eurojen tuloksettomiin lapsettomuushoitoihin uponneet rahat, niin ei paljon naurata. Siinä vaiheessa on vaikea olla myötätuntoinen niille pariskunnille, jotka kitisevät rahanmenosta, jonka heille syntynyt lapsi tuo mukanaan.

Meillä mies kohta 38 v, päivääkään ei olla oltu naimisissa, joten siitä heti alkuun pikahäät ja vähintään kolmen vuoden avioliittoharjoitus, jotta voimme ryhtyä edes anomaan adoptiota. Siihen se vuoden neuvontajono, plus 1 vuoden neuvonta ja siihen vielä vaiks 5 vuoden lapsen odotus, niin kymmenen vuotta on vierähtänyt ukko jo 48 v. ja unet sille prosessille.

Huoh, tulipa syvältä... Tämä on aivan loistava ketju! Tekis mieli luetuttaa kaikille läheisille!
 
WAU! relish täällä välillä niin samat fiilikset :headwall: :headwall: :headwall: onneks asia ei ihan noin kauhee oo, mut pahimmassa tapauksessa kyllä.

jos jotain positiivista, niin pääseepähän naimisiin :LOL: :heart:
 
Kay
Alkuperäinen kirjoittaja Tiukumaaria:
Ja viimosena ottaa NIIN päähän kun tää koko lapsettomuushoitovitunprosessi hallitsee koko elämää, ajatuksia, eikä varmasti tarvi kysellä sijoitusneuvoja kun tietää mihin koko tilipussi ja ylikin menee.
Nauratti ja itketti Tiukumaarian kommentti saman aikaisesti. Siis asia on juuri noin. Juuri samat asiat itsellä tällä hetkellä päällimmäisenä ahdistuksena. En vain ole osannut noin nasevasti sitä ilmaista!
 
Tää on niin loistava ketju, että kaikki tää tuska vaihtuu nauruksi, kun lukee näitä juttuja. IHANAAA että joku oikeesti tietää miltä tuntuu ja osaa pukea sanoiksi kaiken munkin tunteman.

Tänään kiukuttaa ja lujaa. Ystäväni (rakas sellainen) ilmoitti eilen olevansa raskaana. Kun hänelle ensi kertaa jo kesällä v. 2006 kerroin meidän haaveilevan jälkikasvusta, hän tuhahti vastanaineena, että he aikovat vaan keskittyä toisiinsa ja matkustella vapaa-aikanaan. Vuodet vierivät ja me edelleen haaveilemme samassa pisteessä, tosin nyt hoidoissa, joten siinä mielessä (toivottavasti) asiamme etenevät. He ovat matkustelleet, ostaneet uuden asunnon, auton ja veneen, nauttineet toisistaan ja kun he nyt sitten päättivät jättää oven auki myös jälkikasvulle, niin PAM! raskaana ollaan. En haluais olla kateellinen, mutta tiedätte varmaan. Ei voi muuta kun tyytyä osaansa, vaikka mieli tekis heittäytyä lattialle itkemään ja huutamaan.
 
*nosto*

Tämä pino on auttanut minua todella paljon huonoina ja yksinäisinä hetkinä, sekä silloin kun katekeroituminen on ollut enemmän kuin lähellä. Ajattelin nostaa sitä, kun tuolla syksyn IVF/ICSI/PAS pinossa on fiilikset vähän alamaissa.

Ette siis ole yksin. Tänne vaan kiukkua purkamaan - se auttaa! :kieh:
 
Kiukkuaika on taas muuttunut suruajaksi, pettymysajaksi ja epäonnistumisentunneajaksi. Ei jaksa räyhätä, kun on liian allapäin :|

No okei, jos edes jotakin: Rahat on lopussa ja talous tiukilla, eikä töitä näkyvissä. Clomeja jouduin ostamaan uuden 4 kk satsin, hinta 60?. Ehdin ottamaan purkista 2 tabua, kun tohtori soitti ja sanoi että ne on mulle vereni takia vaarallisia, ei yhtään suuhun enää. Onpa kivaa hassata rahaa tähän malliin, syötänkö napit nyt sitten kissoille, kun tuli jo niistäkin maksettua.. vai vaihtaiskohan kaupan täti nuo tabut vaikka pottuihin ja voihin?
 
Ottaa niin sairaasti taas päähän. Tänään taas alkoivat kuukautiset. Hemmetti tästä ei tule sitten ikinä mitään. Ollaan oltu kärsivällisiä (heh, se kaikkein lapsen saaneiden helppo ja hyvä neuvo). Lapsettomuutta takana n. 2,5 v. ja kaiken muka pitäisi olla kunnossa. Kumpikin tutkittu ja kaikki toimii lääkärien mukaan hyvin. Miksi hemmetissä sitten en tule raskaaksi jos kaikki on hyvin?

Ainut apu mitä juliselta ehdotettiin olisi ivf. Mutta miksi ei tutkita kunnolla ja miksi ollaan heti valmiita menemään rankimpiin hoitoihin. Itse epäilen kuitenkin syyn olevan joko endometrioosin tai kilpirauhasen kanssa, mutta mutta kun ei niitä kannata enempää tutkia. Olo kuin kuin jalan poiston kanssa. Sulla on pieni haava, mutta varmuuden vuoksi poistetaan nyt koko jalka. No kaikki kyllä toimii vielä, mutta jos nyt kuitenkin. P**** kertokaa minulle mikä on vikana, niin mietin sitten hoitoja.

Kaikki muut tuntuu pamahtavan paksuksi heti. Mm. pari tuttuani (joilla kuukautiset pari kertaa vuodessa) ovat saaneet lapset heti (toisella 2 ja toisella 3) ja minä jolla aina kuukautiskierto toiminut kellon tarkasti (varsinkin ennen) ei saa lasta sitten millään. Pitäisi kai oikeasti alkaa rentuksi,jotta pamahtais paksuksi.
 
Ai, niin vielä tuosta adoptiosta. Miksi avoliittoa ei hyväksytä? Tämä on oikeasti syrjimistä. Jos sinkku alkaa kuulemma seurustelemaan adoptioprosessin aikana, prosessi katkeaa siihen ja ei muuta kuin heti naimisiin, jotta voit jatkaa.
Liian monen lapsen saaneen suusta olen kuullut että adoptoi sitten jos et omaa saa. Luulevatko he että se on helppoa ja olisivatko edes itse kelvanneet adoptiovanhemmaksi.
 
Niimpä niin..vaikea olla tuntematta KATKERUUTTA..meillä on spermat ja mun verikokeet ok..nyt kokeillaan clomeilla.Joka kuukausi tulee pieni keskenmeno.Mua niin v..kun rahat menee mehiläisessä juoksemiseen ja lääkkeisiin.Olkoonkin että se on pieni hinta JOS lapsi tulee.Ikävä kyllä voin todeta ettei meillä ole varaa insseihin" yms...Ärsyttää ja suututtaa koko lapsi homma.,muttei tässä iässä oikeen taukoakaan vois asian suhteen pitää!
 
Tulinpa tänne kanssa vähän purkamaan...
Luulis, että lähipiiri on jo tajunnu sen, että raskautuminen ei ole meille itsestäänselvyys kolmen vuoden, kolmen tuloksettoman inssin ja yhden tuloksettoman IVF:n jälkeen... mutta ei!!! Porukoitten neuvo; "teidän pitää vaan touhuta makkarissa!" Ihanko tosi, niinkö se kuuluis tapahtua?!! Paras ystävä; "Nyt teidän oikeasti täytyy lähteä jonnekkin reissuun ja unohtaa, niin kyllä se haikara tulee sieltä." Juupajuu. Kokeiltu on, joku on varmaan ampunu mun haikaran alas! :kieh:

Ei vaan mene tyyppien tajuntaan, ettei nyt ole vika meidän toiminnassa! Tulee lähinnä sellainen fiilis, että se on heidän mielestään meidän oma vika ja ollaan nyt toimittu aivan väärin! Lääkäri on kerran todennut, ettei vikaa löydy, niin sen täytyy olla korvien välissä. Eikä kenenkään mielessä ole käynyt, että jos vikaa ei löydy, niin se ei ole = sitä ei ole. MURRRR! :headwall:
 
Elenia: Niinpäsniin; yksi lääkäri sanoo yhtä, toinen toista, kolmas kolmatta ja tuttavapiirikin ympärillä kuvittelee ettei meillä oo seksielämää! oon tavannut prosessin aikana jo niin monta lääkäriä, että alkaa olla asennevamma päällä jo heti uuden sellaisen nähdessäni, "taas pitäs selittää tuolle alusta alkaen ihan kaikki, ja sitten se sanoo taas ihan jotain muuta kuin ne muut". -> Siksi raahaan jokaisella aiheeseen liittyvällä lääkärikäynnilläni koko paperiläjää mitä olen aiheesta koskaan saanut; lukekoon siitä, ei tartte jauhaa samaa p*a loputtomiin aina kun lääkäri vaihtuu...
 
Sartsa83
Kukka K-I-I-T-O-S tästä ketjusta!!! Mahtista kun löysin tän! JEIJJ! :D

Nonii, kiukkuaiheisiin:

- Ihmiset jotka jaksavat jankuttaa:"te ootte nuoria, teillä on hyvää aikaa saada vielä lapsia. Kyllä te vielä saatte sen oman. Se tulee kun sen aika on." BLAA BLAA joojoo, ihan kun sitä ei tiedettäis. Kyse onkin siitä miltä tuntuu pettyä kuukaudesta toiseen ja nähdä kun toiset vaan tekee niitä lapsia.

- Mua sapettaa äideiksi tulleet ystäväni, jotka jaksavat jatkuvasti valittaa raskauskiloista ja lihomisestaan!!!!Aaaargghhh...eikös se kuulu asiaan? Ja melkein kaikki niistä ovat ihan samannäkösiä kuin ennenkin mutta silti sitä ruikutusta on pakko kuunnella aina.

- Mua ärsyttää mennä elämäni sadansiin vauvajuhliin kaverille, jolle tulee toinen vauva (ja toiset vauvakutsut) ja olla siellä ainoa lapseton. Voi sitä ulkopuolisuuden määräää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

- Mua ärsyttää myös lapsiperhearkivalitus seurassa, jossa on lapsettomia!!Näen punaista, kun joku taas kerran aloittaa litanian: "olkaa onnellisia, kun saatte vielä nauttia toistenne seurasta ja nukkua pitkään, kun tää on nyt tämmöstä....!!!!"

- Mua ärsyttää kaveri joka valitti "et oli niin ihanaa ko tää toka tärppäsi het tokakierrosta, ku ekaa joduttiin oottaan puoli vuotta ja seksikin meni niin suorittamiseksi!!"NIINPÄ, LISÄÄPPÄS SIIHEN VIÄ VUOSI NIIN....

- Mua ärsyttää sukulaiset, jotka tulee taputtaan massua ja kyseleen "joko täällä asuu joku?" ja kommentit "eikö teillä ole vieläkään lapsia"...?????

- Mua ärsyttää muutaman kuukauden ajan seurustelleet plussaajat, ylläriplussaajat ja plussaajat jotka eivät edes halunneet plussata jne.

- Mua ärsyttää ne, jotka kommentoi lapsettomuuteeni "no ainahan te voitte adoptoida" ja puhuu seuraavassa sivulauseessa omia synnytysmuistojaan ja hehkuttaa raskauden ihanuutta.

- Mua ärsyttää tällä hetkellä myös abortin tekijät ja kaikki joille siunaantuu lapsia, mutta jotka viis veisaavat niistä ja jättävät huonolle hoidolle. Ärsyttää pedofiilit, hakkaajat, alkoholistit, narkit ym, joille myös syntyy lapsia, kun taas moni rakastava pariskunta jää vaille lasta

- Ärsyttä että ihmiset, jotka suunnittelevat tekevänsä lapsen silloin ja silloin, todella "tekevät" ja saavat sen juuri silloin!!!Miksi juuri näiden tyyppien elämä menee sen oman käsikirjoituksen mukaisesti?

- Ärsyttää hormonipillerit, piikit, ultrissa juokseminen, spermanäyteet, pakkopullaseksi ovulaatiopiikin jälkeen, piinaava odotus ja verinen pettymys.

-Ärsyttää hoitojen hinnat!!!

- Ärsyttää kaikki ihmiset, jotka ei tajua, että niiden lapsi on oikeasti maailman suurin IHME ja on lähes käsittämätöntä, että hän on täällä ja elää!!

- Ärsyttää se, ettei saa koskaan kokea sitä ylläriplussaa kun on vaan rakasteltu ja siitä se vaavi sitten tuli...vaan lapsen teko on todella hampaat irvessä TEKEMISTÄ. oikeestaan se surettaa.

- Ärsyttää epätietoisuus. Kun ei tiedä onnistuuko tää meillä koskaan, vaikka kuinka juostas hoidoissa loppu elämä.

Oikeestaan aika moni näistä myös surettaa mua, ei pelkästään ärsytä...
Stellina kiteytti ketjun alussa juuri nuo mua ärsyttävät sekä myös surettavat asiat..... ja lisäksi tuohon päälle vielä joskus ihmetellään että miksi sitä on nii huonolla tuulella.. no, miksiköhän. Kai sitä nyt on pakko jollain tavalla pahaa oloonsa purkaa. Huoh.
 
Paras kaveri on raskaana, ja yritystä kesti jopa yhden kierron. Nyt pitäisi vielä jaksaa iloita heidän puolestaan.

Ja samaa mieltä: yrittäköön ihmiset ensin vuosia, ja tulkoon sitten puhumaan siitä stressin unohtamisesta...
 
Sartsa83
maikkis ...jep. Vaikkei meilläkää oo kun toinen vuos kohta alkamassa niin eipä tämä enää kovin naurata. Vaikka haluankin uskoa ja toivoa ja tsemppailen tuolla muilla palstoilla ihmisiä, nii pakko sitä on turhautumisensa joskus jonnekin purkaa. Siks tää on hyvä pleissi.

Jaksamista ja voimia parhaan kaverin raskauden seuraamiseen. :hug:
 
Ärsyttää se, että mut kutsutaan koko ajan kemuihin, joissa on kaikki muut lapsen saaneita.
Ärsyttää kaikki, jos mä meen niihin kemuihin.
Ärsyttää selittely ja tekosyiden keksiminen, jos mä en mee niihin kemuihin.
Ärsyttää se, että tätä on kestänyt jo niin helvetin kauan, että menetän kohta kaikki tuttavani, joihin olisi ollut muissa oloissa kiva tutustua, eikä kavereitakaan juuri ole enää jäljellä, koska aina kun tutustun uuteen ihmiseen uudella paikkakunnalla se saa heti kohta lapsen/raskausuutisen.
Ärsyttää se, että nää asiat ärsyttää. Miksi pitää olla näin hemmetin ahdistunut koko ajan asiasta?
Ärsyttää se, että jos otan itteeni niskasta kiinni ja meen niihin kemuihin, nieleskelen illan ja itken vuolaasti kotona.
Ärsyttää se, etten tiedä oisko parempi mennä kemuihin ja saada paha mieli ja ärsyyntyä siitä etten halua kuulla tapaamistani ihmisistä mitään ainakaan kuukauteen, koska heidän onnensa ärsyttää ja saa mut itkemään, vai oisko parempi olla menemättä ja antaa ihmisten luulla etten pidä heistä.
Ärsyttää se, että aina kun kerron jollekulle todellisen syyn siihen miksi en tule, kuulen asian toista kautta myöhemmin niin, että sitä on puitu pitkin ja poikin.

Ärsyttää tämä päättämättömyys. Ja huomenna olisi taas yhdet kemut, joihin pitäisi vastata juu/ei.

maikkis123
Voi ei.. jostain syystä just tuommoiset uutiset ottaa aivoon ja ahdistaa kaikkein eniten :| Jos tietää että parilla lapsiyritystä on ollut kauan ja ovat rämpineet läpi epätoivon likaisen mutalikon, on hieman helpompi sietää nuo plussausuutiset. Niin, mitäpä tuohon enää sanoa, koeta kestää parhaasi mukaan tsemppauksessa mukana..
 
Etukäteen kun tässä jo murehdin sitä etäisyyden ottoa kaverista joka nyt on alottanu tjot-meiningin.. (tuskin menee kauaa uutisiin, kauhulla odotan..), tietää tilanteesta ja siitä tuli puhe. Totesin että sitten varmaan kun sillä tilanne on päällä niin tarvin hieman "taukoa" yhteydenpidossa..ja että voishan puhua sitten niitä raskausjuttuja muiden kavereiden kanssa jotka samassa tilanteessa, niin se ei meinaa ymmärtää vaan sanoo että ei se käy kun mulla hajoo pää jollen voi kertoo kaikkee sulle!! V***tutuskäyrä vähän pomppas mutten sitten viittiny sanoo enää mitään vaikka mielessä kirosin että vai hajoo SULLA pää kun et saa kertoo just MULLE niitä raskausjuttuja...! |O En tiedä sitten miten vois välttyä niiltä jutuilta, jollei ymmärrä..laitanko vaan puhelimen pöydälle ja sanon näkemisistä aina että on muka muuta ohjelmaa. Kivahan se on jos on niin tärkee jollekin että haluaa ihan "väkisin" kertoo säännöllisesti kaiken, mutta joku raja siinäkin, epähienotunteisuudella...
 
risupesä Se on kyllä kumma homma, miten ihmiset voi olla ajttelemattomia! Ymmärrän, että kiehuu!!!

Mulla toisin päin. Kaveri on nyt ilmeisesti raskaana viimekesäisten häiden jälkeen. Ei ole käynyt kylässä/soitellut/viestitellyt kahteen kuukauteen. Viimeksi kun nähtiin, oli lopettanu tupakoinnin eikä juonut bileissä... pari kuukautta sitten. Kunnioitettavaa ystävän suojelemista, mutta mä olen kolmekymmentä enkä kolme. Kyllä mä otan itse sitten etäisyyttä, jos ahdistaa. Nyt meidän kaikki yhteiset tuttavat joutuu kamalaan tilanteeseen, kun mua raukkaa ei saa järkyttää. Kuinka hemmetin tyhmäksi ja lapselliseksi mua oikein luullaan? En ottais sitä toistakaan ääripäätä, mutta tämä on jo naurettavaa!!! :$
 
Just nyt v***ttaa:
Se, että pitäs jaksaa nähdä ystävää, joka on pamahtanut vahingossa paksuksi. Onneksi ei tosin tiedä meidän 2 vuoden helvetistä, joten jospa saisin pidettyä tunteeni kurissa.

Se, että odotan kauhulla 4 ystäväni vauvauutisia, tjottailu aloitettu. Kaksi niistä varsinkin ahdistaa, sillä nämä tietävät meidän ongelmista...

Se, että 1 ystävyyssuhde on katkennut ja 2 heikentynyt tävän helv***n katkeruuden takia! En millään pysty katselemaan ja kuuntelemaan toisten onnea tai sitten sitä vi**n sääliä: "kyllä tekin vielä oman nyytin saatte" tai "en voi edes kuvitella miten rankkaa teillä on, kun meillä tärppäsi jo ekalla kerralla"... Mistä ihmeestä ne voi tietää, että me saadaan koskaan lapsia???

Se, että ajatukset pyörii vain ja ainoastaan tässä saamarin projektissa!!

Se, etten todellakaan tiedä kauanko jaksan tätä p*****!!!!!
AAAAARRRRGGGGHHHH!!!!
 
Mullakin on ennestään jo lähes kokonaan jäissä yhteydenpito toiseen kaveriin jolla ollu jo kaks raskautta mun helvettini aikana.. viimeks nähty nopeesti ennen joulua, lahjojen vaihdon merkeissä ja sen jälkeen koko tänä vuonna yhteydenpidot sormilla laskettavissa.. yleensä se vielä "osaa" kysellä kuulumsia mahdollisimman huonoon aikaan. Viimesin kerta oli, kuinka ollakaan just samana päivänä kun mulla alkoi menkat hoidon jälkeen. Vuodatin viestissä suunnilleen että eipä tuu mitään vaikka miten ronkitaan ja myrkytellään, MAHO MIKÄ MAHO... niin tää kysyy että -onko rankkoja ne hoidot... EI, kuule EI ollenkaan PRKL!!! Ja sitten vielä ehdotus että mun pitäs hakee apua, siis niin pahalta jo ilmeisesti kuulostaa katkeruus ja masennus... niin varmaan, hyvä se on jaella neuvoja sieltä äitiyslomalaisen paratiisista ja onnellisen täydellisen perhe-elämän keskeltä...

En tiedä.. ehkä oon jotenki herkkänahkasempi sellasten kommenteille joilla kaikki on tullu normaalin helposti ja itsestäänselvästi, mutta nykysin sitä löytää melkein joka asiasta mitä se/ne sanoo, jotain loukkavaa.. tjot-kaveri jaksaa hokee aina kans tota että -kyllä se teillekin vielä tulee... ja sanoinkin viimeks suoraa että niin mistäs sitä kukaan tietää tuleeko ikinä, kun ei kaikille vaan tuu näilläkään? Menipä hiljaseks..

Sitä vaan tuntee ittensä välillä niin omaan katkeruuteensa homehtuvaks kateelliseks paskaks että sikskin parempi olla olematta tekemisissä kavereiden kans kun ei mikään niin mukava kaveri enää pysty oleenkaan eikä niillekään tälläsestä iloo oo. :ashamed:

Tiedän ettei mikään enää palaa ennalleenkaan kaiken tälläsen jälkeen, mutta häviääkö edes katkeruuskaan mihinkään vaikka joskus käviskin hyvin? Tuntuu että luonnekin on muuttunu tän takia enkä oo enää koskaan samanlainen ihminen kun ennen tätä kaikkee.
 
-onko rankkoja ne hoidot...
-kyllä se teillekin vielä tulee...

ja sit nää

-älä välitä en kerralla sitte...
-te ootte vielä nuoria, kyllä te ehditte...


Mä oon kans niin täynnä muitten huonoja lohdutuksia. Tyhjiä kuluneita fraaseja.

Tää on niin lapsettoman arkea. Lapsettomuushoidot on tarpeeks rankkoja ilman huonoja ystäviäkin.
 
Niimpä niin..samoja tunteita mullakin..KATKERAKSI TÄMÄ VETÄÄ..vaikka vasta eka clomi satsi menossa,ensi viikolla sitten luultavsti menkat alkaa jos mun keho taas toimii normaalisti"...
MIKSI helvetissä raskautuminen on niin vaikeaa,MIKSI MIKSI MIKSI me ei saada lasta helpolla..tiedän etti toisen onni oo toiselta pois,mutta vaikea ajatella välillä niin kun näkee päivittäin pieniä lapsi ja raskaana olevia naisia...
Ihan kuin mulla olis LEIMA OTTASSA että MINUSSA ON SELLAINEN VIKA ETTEMME SAA lapsia :'(
 
-työkavei joka tjt-meiningillä tuli heti raskaaksi(tai ainakin musta tuntuu siLtä )
-ystävä joka aina"lohduttaa" sanomalla:"kyllä se sieltä tulee,kun on oikea aika(mitä v...ua,meillä on ollu oikee aika jo pitkälti yli kaksi vuotta )
-tyypit: älä stressaa,niin kyllä se sieltä tulee (ois kirveellä töitä )
-esimies joka kertoo kummin kaiman siskosta,joka lakkas yrittämistä,niin kas oli heti raskaana
-kommentti:maailmassa on paljon adoptoitavia lapsia(v...tu,en mä mitään adoptiolasta halua )
-se,että mä oon maho lehmä
-keväällä 09 alkututkimuksissa lääkäri käski harrastaa seksiä ja palata asiaan puolen vuoden kuluttua(joo,pyhällä henkellä tässä on yritettykki )
-lääkärilausunnossa luki,että jäädään seurantalinjalle,hyvä spontaani raskauden mahdollisuus(ehkäsy lopeteuut 4 vuotta sitten,joopa joo )
-yksityisellä kolme tuloksetonta inssiä,sitä spontaania raskutta ootellessa
-ystävä,joka puhuu vain ihanista lapsistaan,kun avaa suunsa(eikö vois joskus puhua vaikka säästä )
-tupakoitsijat,alkoolin suurkuluttajat ja huumehörhöt jotka on aina raskaana(taidan ruveta juopoksi ja polttaan tupakkaa,niin tuun heti paksuksi )
-juosta joka kuukausi vessassa minuutin välein tsekkaamassa joko kuukautiset alko(ja on tosiaanki alkanu )


V...TU,ETTÄ V....TTAA!!!!!!
 
Vituttaa kaveri pariskunta, joille on vissiin tulossa toinen lapsi, tämäkin on pitäny päätellä facebook-kirjotuksista ku ilmeisesti tälle katkeralle lapsettomalle ei uskalla kertoa :kieh: No, muistuttaahan se toinen ipana siitä, miten meillä ei oo yhtäkään.
Samainen pariskunta on sanonu meille muun muassa "Kyllä teidänki pitäs nyt se lapsi saada" No shit, Sherlock! "Nyt vaan hommiin "Matin" kanssa" Voi vittu ku se oiski noin helppoa! "Meidän lapsi se on alkanu hokemaan tättä tättä" Kiinnostaaaaa!!!!

Ja kun ystävälle vuodatan näitä tuntoja, se sanoo " ei kannata olla katkera, et muuten ollenkaan raskaaksi" ja vittu mitenhän nämä kaksi asiaa liittyy toisiinsa?! Mulla on oikeus tuntea just sitä miltä musta tuntuu |O
Tai paras on tää "kannattaa olla stressaamatta, se hankaloittaa sitä raskaaksituloa" joo varmaan kaikki hoidoissa olevat onki tosi cool ja eiköhän noissa hoidoissa kuitenki niitä raskautumisia tapahdu!
Kiitos kun sain avautua, helpotti, ainakin hetkeksi.
 

Yhteistyössä